Konttenttiyaa bessa

Kesuwaa bessa

 SHEMPPUWAA 16

Dabloosanne A Cimo Oosuwaa Eqetta

Dabloosanne A Cimo Oosuwaa Eqetta

“[Dabloosa] teqqite; i intteppe baqatana.”—YAAQOOBA 4:7.

1, 2. Xinqqatiyaa wode ufayttiyaageeti oonee?

NEENI daro layttatussi Yihoowayyo oottaydda takkidaba gidikko, Yihoowa Markkatu gita shiiqotun xmmaqettiyaageetussi shiiqiya haasayaa darotoo siyidoogau siree baawa. Hegaa mala sohuwan neeni beettido wodee ay keena gidikkonne, he shiiquwan xammaqettanau sintta maaran uttidaageeti, qaalaa gelanau denddi eqqiyaageeta beˈiyo wode ubban, neessi haˈˈikka koyroogaadan siyettana danddayees. He wodiyan, shiiquwaa sohuwan beettida ubbay keehippe ufayttees. Hegaa kaallidi asay wozanappe ufayttidi kushiyaa baqqiyoogee siyettees. Yihoowa miyyiyan eqqanu doorida hara alˈˈo asatu citaa neeni beˈiyo wode, ne ayfiyan afuttay yooli yoolana danddayees. Hegaa mala wodee ayba ufayssiyaabee!

2 Layttaa giddon nu heeran shiiqiyo amarida shiiqotun xinqqatiyaa beˈana danddayoos. SHin, kiitanchati hegaa malabaa daruwaa beˈana danddayoosona. Alamiyaa yuushuwan saaminttan saaminttan shaˈan qoodettiya asay Yihoowa dirijjitiyau beettiya baggaa yame gididi gujettiyoogaa beˈiyo wode, “saluwan de7iyaageeti” ay keena ufayttiyaakko qoppana danddayay? (Luqaasa 15:7, 10) Hegaa keena asay gujettidoogan, kiitanchati keehippe ufayttiyoogau siree baawa!—Hagga 2:7.

DABLOOSI “GUDIYA GAAMMODAN GUDIIDDI” YUUYEES

3. Seexaanay “gudiya gaammuwaadan gudiiddi” yuuyiyoy aybissee? I ay oottanau koyii?

3 Gidoppe attin, hara baggaara he xinqqate wodetun yiillotiya  ayyaana meretati deˈoosona. SHaˈan qoodettiya asati ha moorettida alamiyau zokkuwaa zaariyoogaa beˈiyoogee, Seexaanaanne daydanttata yilloyees. Seexaanay otoruwan, Yihoowayyo siiquwan wozanappe oottiya asinne wolqqaama paacee gakkiyo wode ammanettidi eqqiya asi deˈenna yaagido gishshau, Dabloosinne daydanttati hegaadan yiillotiyoogee erettidaba. (Iyyooba 2:4, 5) Asi ba huuphiyaa Yihoowayyo geppanau qofaa qachido paydo ubban, Seexaanay worddancha gidiyoogaa qonccissees. Hegee, saaminttan saaminttan shaˈan qoodettiyaagaa keenaa Seexaanaa qinxxallee baqettees yaagiyoogaa mala. I “mittiyo uraa koyidi, gudiya gaammuwaadan gudiiddi” yuuyiyoogee garamissiyaaba gidenna. (1 PHeexiroosa 5:8) Ha ‘gaammoy,’ nuuni Xoossaara medhido dabbotaa mooridi woykko ubba duuttidi nuna ayyaana hanotan mittanau yeemottees.—Mazamure 7:1, 2; 2 Ximootiyoosa 3:12.

Asi ba huuphiyaa Yihoowayyo geppidi xammaqettiyo wode ubban, Seexaanay worddancha gidiyoogaa qonccissees

4, 5. (a) Yihooway Seexaanaa qohuwaappe nuna naagiyo naaˈˈu waanna ogeti awugeetee? (b) Issi tumu Kiristtaanee aybin ammanettana danddayii?

 4 Nuussi iita morkkee deˈiyaaba gidikkonne, yashshan baqibaqiyo gaasoy baawa. Ayssi giikko, Yihooway he ‘gudiya gaammoy’ nuna qohennaadan teqqiyo naaˈˈu waanna ogeti deˈiyo gishshataassa. He naaˈˈu ogeti awugeetee? Koyroy, tumu Kiristtaane gidida ‘zawi baynna daro asay’ ‘daro waayiyaappe’ attanaagaa Yihooway kasetidi yootiis. (Ajjuutaa 7:9, 14) Xoossaa hiraagay polettennan mule attenna. Yaatiyo gishshau, Xoossaa asaa ubbaa qohana danddayennaagaa Seexaanay ba huuphe erana bessees.

5 Dabloosi nuna qohennaadan Yihooway teqqiyo naaˈˈantto ogee qassi, beni wode deˈida ammanettida, Xoossaa asatuppe issoy yootido tuman qoncciis. Hananabaa yootiya Azaariyaasi Kawuwaa Asayyo: “Intte GODAARA issippe de7iyo keena ubban ikka inttenaara de7ees” yaagiis. (2 Hanidabaa Odiya 15:2; 1 Qoronttoosa 10:12, 13) Geeshsha Maxaafan xaafettida daro leemisoti, Xoossaakko matattidi deˈida beni wode ashkkaratuppe oonanne Seexaanay xayssanau danddayibeennaagaa qonccissoosona. (Ibraawe 11:4-40) Ha wodiyankka, Xoossaakko matattidi deˈiya issi Kiristtaanee Dabloosa eqettanaunne ubba xoonanaukka danddayees. Xoossaa Qaalay: “[Dabloosa] teqqite; i intteppe baqatana” yaagidi nuna minttettees.—Yaaqooba 4:7.

‘NUUNI IITA AYYAANAA WOLQQATUURA OLETTOOS’

6. Seexaanay Kiristtaanetuura huuphiyan huuphiyan olettiyoy ayba ogiyaanee?

6 Seexaanay he olan xoonenna; shin issi uri gittaa lepissikko, he uraa xoonana danddayees. Seexaanay nuussi Yihoowaara deˈiya dabbotaa irxxissana danddayikko, nuna xoonana danddayiyoogaa erees. I hegaa oottanau maliyoy ayba ogiyaanee? Wolqqaama qohuwaa gattiyoogaana, huuphiyan huuphiyan nunaara baaxetiyoogaananne geema gidida ogiyan qohiyoogaana. Seexaanay goˈettiyo ha waanna ogeta ane beˈoos.

7. Seexaanay Yihoowa asaa bolli wolqqaama qohuwaa gattiyoy aybissee?

 7 Wolqqaama qohuwaa. Kiitettida Yohaannisi: ‘Ha mule saˈaykka xalahe halaqan haarettees’ yaagiis. (1 Yohaannisa 5:19) Hegee tumu Kiristtaaneti ubbay naagettanaadan imettida seera. Seexaanay iita gidida, asaa naatu alamiyaa kumettaa haariyo gishshau, haˈˈi hanno gakkanaashin ba kushiyan gelibeenna Yihoowa asatu bolli xeelaa wottidi, olaa minttana danddayees. (Mikkiyaasa 4:1; Yohaannisa 15:19; Ajjuutaa 12:12, 17) Baayyo attida wodee guutta gidiyoogaa eriyo gishshau keehippe hanqqettiis. Yaatiyo gishshau, i gattiyo qohoy keehippe gujjiis. Ha wodiyan i Yihoowaara deˈiya nu dabbotaa duuttanau wurssetta camo baaxiyaa baaxetiiddi deˈees. Yaatiyo gishshau, nuuni awudeegaappenne aaruwan “ai oottanau bessiyaakko, wodiyaabaa shaakki eriya akeekanchcha” asa gidanau koshshees.—1 Hanidabaa Odiya 12:32.

8. Kiitettida PHauloosi nuuni iita ayyaanatuura ‘olettiyoogaa’ yootido wode woyganau koyidee?

8 Huuphiyan huuphiyan baaxetiyoogaa. Kiitettida PHauloosi ba mala Kiristtaaneta, “nuuni saluwaa sohuwan de7iya iita ayyaana wolqqatuura” olettoos yaagidi akeekissiis. (Efisoona 6:12) “Olettiyoogaa” geetettidi birshshettida Giriiketto qaalay “baaxetiyoogaa” yaagiyoogaa. Hegee issoy issuwaara kushiyan oyqettidi baaxetiyoogaa malaatees. Yaatiyo gishshau, PHauloosi he qaalaa goˈettidi nuuni huuphiyan huuphiyan iita ayyaanatuura baaxetiyoogaa qonccissiis. Nuuni deˈiyo biittan iita ayyaanan ammaniyoogee erettidaba gidin woy aggin, nu huuphiyaa Yihoowayyo geppido wodiyaappe doommidi baaxiyaa dembban deˈiyoogaa mule dogana koshshenna. Issi Kiristtaanee, guuxxiis giishin ba huuphiyaa geppoosappe doommidi he baaxiyan geliyoogee attennaba. PHauloosi Efisoona Kiristtaaneta ‘minni eqqanaadan’ zaari zaari zoridoogee garamissiyaaba gidenna.—Efisoona 6:11, 13, 14.

9. (a) Seexaanaynne daydanttati cora qommo “iita cimuwaa” goˈettiyoy aybissee? (b) Seexaanay nu qofaa mooranau baaxetiyoy aybissee? Nuuni a baaxiyaa waatidi eqettana danddayiyoo? ( Sinttaa 192-3n deˈiya saaxiniyaa xeella.) (c) Nuuni kallidi beˈana iita cimoy awugee?

9 Geema hiillaa. PHauloosi Kiristtaaneti Seexaanaa “iita cimuwaa”  teqqanau minnidi eqqana mala zoriis. (Efisoona 6:11) Iita cimuwaa geetettidaagee issibaa xalla gidennan corabaa malaatees. Iita ayyaanati issuwaa xalla gidenna cora hiillaa goˈettiyoogau mino gaasoy deˈees. Issi qommo paaciyaa xoonida issi issi Kiristtaaneti, hara wodiyan hara qommo paaciyan xoonettidosona. Hegaa gishshau, Dabloosinne daydanttati, nu pacaa shaakki eranau nu ubbaa eeshshaa minttidi xeelloosona. Yaati simmidi, nu pacaa goˈettidi, Xoossaara deˈiya nu dabbotaa mooroosona. Gidikkonne, Dabloosi goˈettiyo hiillati Geeshsha Maxaafan qonccido gishshau, eta erana danddayoos; hegee Yihoowa galatana bessiyaaba. (2 Qoronttoos 2:11) Aquwaa siiqiyoogaa, qohiya laggetettaanne tuna asho gaytotettaa milatiya hiillata kasetidi ha maxaafan beˈida. Seexaanay goˈettiyo iita cimotuppe issuwaa ane beˈoos; hegeekka, iita ayyaanaa oosuwaa.

IITA AYYAANAA OOSUWAA OOTTIYOOGAA—KADDIYOOGAA

10. (a) Iita ayyaanaa oosoy aybee? (b) Iita ayyaanaa oosuwaa Yihooway waati xeellii? Neeni shin waata xeellay?

10 Iita ayyaanaa oosuwaa oottiyoogan, issi uri iita ayyaanatuura gayttees. Iita ayyaanaa oosotuppe issoti issoti bitiyoogaa, shareechiyoogaa, daggamiyoogaanne hayqqida asaa ayyaanaa xeegiyoogaa. Nuuni ubbay eriyoogaadan, Yihooway iita ayyaanaa oosuwaa ‘ixxees.’ (Zaarettido Wogaa 18:10-12; Ajjuutaa 21:8) Nuunikka ‘iitabaa ixxana’ koshshiyo gishshau, iita ayyaanatuura dabbotiyoogee mule qoppanaukka bessennaba. (Roome 12:9) Hegaadan oottiyoogee, saluwan deˈiya nu Aawaa, Yihoowa kaddiyoogaa bessiya iita ooso.

11. Seexaanay nuuni iita ayyaanaa oosuwaa oottanaadan cimmikko, hegee ayyo gita xoono gidiyoy aybissee? Leemisuwan yoota.

11 Gidikkonne, iita ayyaanaa oosuwaa oottiyoogee Yihoowa kaddiyo iita ooso gidiyoogaa Seexaanay eriyo gishshau, nu giddoppe issota issota hegaa ootissanau baaxetees. Issi Kiristtaaniyaa iita ayyaanaa oosuwaa ootissiyo wode ubban, Seexaanay gita xoonuwaa demmees. Aybissi? Ane hegaara gatti xeellanau maaddiya issibaa qoppa: Issi wotaaddaray ba baggan deˈiya olanchata kaddidi morkke olanchatuura walahettanau  cimettikko, morkke olanchatu halaqay ufayttees. He kaddida wotaaddaraa kase halaqaa cayanau, woyto demmidabadan, ubba a asaa bessana danddayees. Hegaadankka, issi Kiristtaanee iita ayyaanaa oosuwaa oottikko, eriiddi ba koshshan Yihoowa aggidi, Seexaanan haarettanau bana aattidi immees. Seexaanay he kaddida uraa olan demmido woyto oottidi harata bessiyoogan ay keena ufayttanaakko qoppa! Dabloosi hegaa mala xoonuwaa demmanaadan koyiyay nuuppe deˈii? Ooninne baawa! Nuuni kaddiyaageeta gidokko.

SIRIYAA MEDHANAU OYSHAA DENTTIYOOGAA

12. Iita ayyaanaa oosuwaa nuuni xeelliyo xeelaa mooranau Seexaanay ay hiillaa goˈettii?

12 Nuuni iita ayyaanaa oosuwaa ixxiyaageeta gidikko, Seexaanay hegaa goˈettidi nuna xoonenna. Yaatiyo gishshau, i nu qofaa laamissana koshshiyoogaa akeekees. Waatidi? I Kiristtaanetuppe issoti issoti “iitaa lo77o lo77uwaa iita” giidi qoppanaadan oottiyo ogiyaa koyees. (Isiyaasa 5:20) Hegaadan oottanau, kase goˈettidi murutido hiillatuppe issuwaa zaaretti goˈettees. Hegeekka, siriyaa medhanau oyshaa denttiyoogaa.

13. Seexaanay oyshaa denttiyo hiillaa siriyaa medhanau waatidi goˈettidee?

13 Seexaanay kase wode he hiillaa waatidi goˈettidaakko akeeka. Edenen Hewaano: “Xoossai tumu inttena, Gannatiyan de7iya mitta teeraa ubbaappekka mooppite giidee?” yaagidi oychiis. Iyyooba wode, Seexaanay saluwan kiitanchatuura shiiqidi: “Tumu Iyyoobi [Xoossaayyo] coo yayyii?” yaagiya oyshaa denttiis. Qassi Yesuusi saˈan haggaazuwaa doommido wode, Seexaanay Kiristtoosa: “Neeni Xoossaa Na7a gidikko, ane ha shuchchati oitta gidana mala azaza” yaagidi paacciis. Yesuusaara gayttidaagan, usuppun saaminttaappe kase Yihooway ba huuphe: “Taani siiqiyo ta Na7ai, tana ufaissiyaagee hagaa” yaagido qaalaa Seexaanay qilliiccanau xalidoogaa qoppa!—Doomettaabaa 3:1; Iyyooba 1:9; Maatiyoosa 3:17; 4:3.

14. (a) Iita ayyaanaa oosuwaa xeelliyaagan, Seexaanay siriyaa medhiyo hiillaa waati goˈettii? (b) Haˈˈi ay beˈanau deˈiyoo?

14 Ha wodiyankka, Dabloosi iita ayyaanaa oosoy iita gidiyoogaa  siranaadan oottanau hegaa mala hiillaa goˈettees. I issi issi Kiristtaaneta siranaadan oottidi xoonidoogee azzanttiyaaba. Eti issi issi iita ayyaanaa oosoti tumu iita gidiyoogaa siriyoogaa doommidosona. Hegee, eti ‘tumu hegaadaanee?’ giidi qoppoosona giyoogaa mala. (2 Qoronttoosa 11:3) Hegaa mala asati bantta qofaa laammanaadan waati maaddana danddayiyoo? Nuuni Seexaanaa cimuwan balettennaagaa waanidi ammanettana danddayiyoo? He oyshata zaaranau, Seexaanay iita ayyaanaa oosuwan hambbalaashidoogee qoncciyan erettenna, naaˈˈu deˈo macarata ane beˈoos. Hegeeti wodiyaa aattiyoobatanne payyatettaa naagiyo ogeta.

NUUNI KOYIYOOBATANNE NUUSSI KOSHSHIYAABATA GOˈETTEES

15. (a) Amarkkaaninne Awurooppan deˈiya daroti iita ayyaanaa oosuwaa waati xeelliyoonaa? (b) Alamee iita ayyaanaa oosuwaa xeelliyo ogee issi issi Kiristtaaneta waatidi bochidee?

15 Huuphessa Amarkkaaninne Awurooppan murunniyoogee, shareechiyoogeenne hara qommo iita ayyaanaa oosoti qohennabadan xeelettiyo hanotay gujji gujji biis. Pilmeti, maxaafati, televizhiiniyaa prograametinne kompputeriyan kaaˈiyoobati iita ayyaanaa oosota miicciyoobadan, eratettadaaninne qohennabadan bessiyoogee gujji gujji biis. Iita ayyaanaa oosotuura gayttida taariketi deˈiyo issi issi pilmetinne maxaafati keehippe erettidoogaappe denddidaagan, hegaa malabata dosiyaageeti issippe shiiqidi hegeetun miicciyo mabaraa essidosona. Daydanttati iita ayyaanaa oosuwaa qohennaba milatissiyoogan murutidoogee qoncce. Iita ayyaanaa oosuwaa qohennabadan xeelliyo he hanotay Kiristtaanetakka bochidee? Issotu issotu qofay moorettiis. Ayba ogiyan? Hegaara gayttida issi leemisuwaa beˈana danddayoos. Issi Kiristtaanee iita ayyaanaa oosuwaara gayttida issi pilmiyaa beˈidi, “Pilmiyaa beˈaas shin, iita ayyaanaa oosuwaa oottabeykke” yaagiis. Hegaadan qoppiyoogee iitaba gididoy aybissee?

16. Iita ayyaanaa oosuwaara gayttida, wodiyaa aattiyoobaa dooriyoogee iita gididoy aybissee?

16 Iita ayyaanaa oosuwaa oottiyoogaaninne hegaa oottishin beˈiyoogan dummatettay deˈiyaaba gidikkonne, iita ayyaanaa  oosuwaa beˈiyoogee qohenna giyoogaa gidenna. Aybissi? Xoossaa Qaalay, Seexaanay gidin daydanttatikka gidin, nuuni qoppiyoobaa erana danddayennaagaa yootiyoogaa akeeka. * Yaatiyo gishshau, kasetidi nuuni beˈidoogaadan, iita ayyaanati nuuni qoppiyoobaanne ayyaanaaban nuuyyo deˈiya pacaa eranau, nu hanotaa akeekan xeelloosona. Hegee nuuni wodiyaa aattanau dooriyoobaa gujjees. Issi Kiristtaanee, iita ayyaanatuura gayttiyoogaa, daggamiyoogaa, daydanttatu wolqqan oottiyoobaa woykko hegaa mala iita ayyaanaa oosota, pilmiyan beˈiyoogan woykko maxaafan nabbabiyoogan ufayttiyoogaa a hanotay bessiyaaba gidikko, daydanttatuyyo issibaa malaatiiddi deˈees. Hegee baayyo deˈiya pacaa eta akeekissiyoogaa mala. Daydanttati hegaa akeekidi, ayyo deˈiya pacaa goˈettidi, he Kiristtaaniyaa ooggana gakkanaashin wolqqappe baaxetoosona. Issoti issoti iita ayyaanaa oosotuura gayttidoogan erettida, wodiyaa aattiyoobatun koyro bantta koshshaa denttettidi, wurssettan iita ayyaanaa oosuwaa oottiyaageeta gidoosona.—Galaatiyaa 6:7.

Sahettiyo wode Yihoowa maaduwan goˈetta

17. Seexaanay sahettiyaageeta ba kushiyan gelissanau ayba iita cimuwaa goˈettii?

17 Seexaanay nu qofaa mooranau, wodiyaa aattanau koyiyo koshshaa xalaala gidennan payyatettaa naaganau nuna koshshiyaabaakka goˈettees. Waatidi? Issi sahettiya Kiristtaanee xale demmanau keehippe baaxetinkka harggee goobi goobi biikko, azzanana danddayees. (Marqqoosa 5:25, 26) Hegee Seexaanaynne daydanttati he uraa qohiyo injjiyaa demmanaadan oottees. ‘Iitabaa oottiyaageetu’ maaduwaa koyennaadan Xoossaa Qaalay seeriyoogaa daydanttati eroosona. (Isiyaasa 31:2) Daydanttati issi Kiristtaanee he seeraa naagennaadan oottanau, ba harggiyaabaa xallaa qoppiyoogan “asaagaappe bolla gidida wolqqaa” woykko iita ayyaanaa oosuwaa goˈettidi xalettiyo ogiyaa koyanaadan paaccana danddayoosona. Hegee keehippe qohiyaaba.  Daydanttati goˈettiyo he iita cimoy eti koyidoogaadan polettiyaaba gidikko, he sahettiya urau Xoossaara deˈiya dabbotay leppana danddayees. Ayba ogetun?

18. Issi Kiristtaanee aybiira gayttidabaa ixxana bessii? Aybissii?

18 “Asaagaappe bolla gidida wolqqaa” [NW] koyida Israaˈeeleta, Yihooway: “Intte kushiyaa miccidi, intte woossiyo wode, taani ta aifiyaa intteppe genttana; intte daro woosaa woossikkokka, taani siyikke” yaagidi seeriis. (Isiyaasa 1:13, 15) Yihooway nu woosaa siyennaadaaninne appe maaduwaa demmennaadan oottiyaabaappe nuuni ubbatoo haakkana koyiyoogee qoncce. Sahettiyo wode hegaadan oottiyoogee ubba bessiyaaba. (Mazamure 41:3) Hegaa gishshau, maraamarettiyo woy akkamettiyo hanotaara gayttidaagan, iita ayyaanaa oosuwaara gayttidabi deˈiyoogaa akeekikko, issi tumu Kiristtaanee hegaa ixxana bessees. * (Maatiyoosa 6:13) Hegaadan oottiyoogan, Yihooway a maaddiyoogaa ammanettana danddayees. Sinttaa 194n deˈiya “ Hagee Tumuppe Iita Ayyaanaa Oosoo?” yaagiya saaxiniyaa xeella.

DAYDANTTATUBAA YOOTIYO HAYSEE DARIYO WODE

19. (a) Dabloosi ba wolqaa xeelliyaagan daro asay woygidi ammananaadan eeyyettidee? (b) Tumu Kiristtaaneti haakkana bessiyo hayseti awugeetee?

19 Amarkkaaninne Awurooppaa bittatun deˈiya daro asay  Seexaanaa wolqqaa qoho gattennabadan xeelliyaaba gidikkonne, hara biittatun qassi hanotay hegaappe dumma. He biittatun, Dabloosi baayyo deˈiya wolqqaappe aaroy deˈiyaabadan ammananaadan oottidi darota eeyyettiis. Issoti issoti bantta galla galla duussaa ubban iita ayyaanata yayyidi deˈoosona. Daydanttati wolqqaamabaa oottiyaabadan odiyo haysee keehi dariis. Darotoo hegaa mala haysiyaa yootiya asay ufayttiiddi yootees; siyiyaageetikka hegaa wudidi ezggoosona. Nuunikka hegaa mala hayseta haratussi yootana bessii? Akkay, tumu Xoossaassi haggaaziyaageeti hegaadan oottenna naaˈˈu waanna gaasoti deˈoosona.

20. Issi uri akeekennan Seexaanaa qofaa aassiyaagaa waanidi gidana danddayii?

20 Koyroy, daydanttati gitabaa oottidabadan odettiya haysiyaa aassiyoogan, issi uri Seexaanaa koshshaa polees. Waatidi? Seexaanay wolqqaamabaa oottana danddayiyoogaa Xoossaa Qaalay qonccissees; shin qassi i “worddo malaataanne” ‘iita cimuwaa’ goˈettiyoogaakka akeekissees. (2 Tasalonqqe 2:9, 10)  Seexaanay waanna balettiyaagaa gidiyo gishshau, iita ayyaanaa oosuwaa oottanau zuubbaridaageetu qofaa waatidi moorana danddayiyaakkonne tuma gidennabaa waatidi eta ammanttana danddayiyaakko erees. Hegaa mala asati bantta beˈidonne siyido issi issibata tumubadan ammanidi haratuyyo yootoosona. Eti yootido haysee issoy harau yootishin takkiiddi, darobay gujettidoba gidees. Issi Kiristtaanee hegaa mala haysiyaa yootiyaaba gidikko, ‘wordduwau aawa’ gidida Dabloosa sheniyaa poliyaagaa gidees. He uri Seexaanaa qofaa aassiyaagaa gidees.—Yohaannisa 8:44; 2 Ximootiyoosa 2:16.

21. Nu haasayay ay xeelliyaagaa gidanaadan koyiyoo?

21 Naaˈˈanttoy, issi Kiristtaanee tumaa siyanaappe kase iita ayyaanatuura gayttiyaagaa gidikkokka, hara Kiristtaaneta miichanau hegaa malabaaraa gayttidabaa zaari zaari yootana bessenna. Aybissi? “Nuuni nu ammanuwau huuphenne polo gidiya Yesuusa” loytti xeellanaadan zoree imettiis. (Ibraawe 12:2) Ee, nuuni nu xeelaa wottana bessiyoy Kiristtoosaanappe attin Seexaanaana gidenna. Yesuusi Seexaanaa wolqqaabaa darobaa yootana danddayees; shin i saˈan deˈiyo wode ba erissiyo ashkkarata miichanaassi giidi, iita ayyaanatubaa yootibeennaagee akeekana bessiyaaba. Hegaappe, Yesuusi ba xeelaa wottidoy Kawotettaa kiitaana. Yaatiyo gishshau, Yesuusanne i kiittidoogeetu leemisuwaa kaalliyoogan, nuuni haratuura haasayiyoobay “Xoossai oottido gita oosuwaa” xeelliyaagaa gidanaadan koyoos.—Oosuwaa 2:11; Luqaasa 8:1; Roome 1:11, 12.

22. “Saluwan de7iyaageeti” ufayttanaadan ubbatoo ay oottana danddayiyoo?

22 Seexaanay nuuni Yihoowaara medhido dabbotaa duuttanau, iita ayyaanaa oosota gujjin, dumma dumma iita cimuwaa goˈettees. Gidikkonne, iitabaa ixxiyoogaaninne loˈˈobaa minttidi oyqqiyoogan, nuuni iita ayyaanaa ooso qommo ubbaa ixxanau murttido murttiyan Dabloosi nuna shugissanaadan injjiyaa immokko. (Efisoona 4:27) Dabloosi xayana gakkanaashin a “iita cimuwaa” minni eqqidi teqqiyoogan sinttau sugiyaaba gidikko, “saluwan de7iyaageeti” ay keena ufayttanaakko qoppa!—Efisoona 6:11.

^ MENT. 16 Seexaanau imettida, a oonatettaa qonccissiya sunttati (Eqettiyaagaa, Cayiyaagaa, Cimmiyaagaa, Paacciyaagaa, Worddotiyaagaa) i nu wozanaanne nu qofaa erana danddayiyoogaa malaatokkona. Gidoppe attin, hegaappe dumma ogiyan Yihooway “wozanaa paaccees” geetettiis; Yesuusi qassi, “qofanne amo eriyaagaa” geetettiis.—Leemiso 17:3; Ajjuutaa 2:23.

^ MENT. 18 Gujo qofaa demmanau, Tisaase 15, 1994, Wochiyo Keelaa, sinttaa 19-22n deˈiya “Payyatettau Maraamarettiyoogaa” yaagiyaanne Ichashe 8, 2001, Beegottite! maxeetiyan “Geeshsha Maxaafay Yootiyoobaa: Neeni Akkamettanau Dooriyoobay Dummatetta Medhii?” yaagiya huuphe yohota xeella.