Konttenttiyaa bessa

Kesuwaa bessa

 SHEMPPUWAA 5

Alamiyaappe SHaahettidi Deˈiyo Ogiyaa

Alamiyaappe SHaahettidi Deˈiyo Ogiyaa

“Intte sa7aabaa gidekketa.”—YOHAANNISA 15:19.

1. Yesuusi saˈan asa gididi deˈido wodiyau wurssetta qammi ay minttidi yootidee?

YESUUSI saˈan asa gididi deˈido wodiyau wurssetta qammi, bana kaalliyaageetu sinttanaa sarotettau keehippe qoppiyoogaa bessiis. I ubba hegaa xeelliyaagan: “Neeni xalahiyaappe eta naagana mala woossiyoogaappe attin, sa7aappe kessana mala woossikke. Taani sa7aassa [alamiyaasa] gidennaagaadan, etikka sa7aassa [alamiyaasa] gidokkona” yaagidi ba aawaakko woossiis. (Yohaannisa 17:15, 16) Yesuusi wozanappe woossido ha woosan, bana kaalliyaageeta keehippe siiqiyoogaa, qassi he qammi guuttaa kasetidi, “intte sa7aabaa gidekketa” yaagido qaalay keehippe koshshiyaaba gidiyoogaa qonccissiis. (Yohaannisa 15:19) A kaalliyaageeti alamiyaappe shaahettidi deˈiyoogaa Yesuusi keehippe xoqqu oottidi xeelliyoogee qoncce!

2. Yesuusi yootido “alamee” aybee?

2 Yesuusi yootido “alamee” Seexaanau haarettiya, appe pulttiya yaaretiyoonne otorettiyo ayyaanau aylle gidida, Xoossaappe haakkida asaa naata ubbaa malaatees. (Yohaannisa 14:30; Efisoona 2:2; 1 Yohaannisa 5:19) ‘Ha sa7aara dabbotiyoogee Xoossaayyo ixo gidiyoogee’ tuma. (Yaaqooba 4:4) Gidikkonne, Xoossaa siiquwan deˈanau koyiya ubbay alamiyan deˈiiddi waanidi appe shaahettana danddayii? Kaallidi: Kiristtoosi ayssiyo Xoossaa Kawotettau ammanettidaageetanne alamiyaa polotikaappe gaxa gididi deˈiyoogan, alamiyaa ayyaanaara eqettiyoogan, nuuni maayiyoobaaninne alleeqettiyooban kiphatancha gidiyoogan, nu ayfee payya gidanaadan naagiyoogaaninne  ayyaana ola maayuwaa maayiyoogan alamiyaappe shaahettidi deˈiyo ichashu ogeta beˈana.

AMMANETTIDINNE GAXATETTA EQUWAA NAAGIDI DEˈIYOOGAA

3. (a) Yesuusi ba wode deˈiya polotikaa waati xeellidee? (b) Ayyaanan tiyettida Yesuusa kaalliyaageeti, Kiristtoosa gishshaa haasayiyaageeta geetettana danddayiyoy aybissee? (Tohossa qofaa gujja.)

3 Yesuusi ba wode deˈiya polotikan geliyoogaappe, i Kawo gidanau deˈiyo sinttappe yaana saluwaa aysuwaa, Xoossaa Kawotettaabaa sabbakiyoogan ba xeelaa wottiis. (Daaneela 7:13, 14; Luqaasa 4:43; 17:20, 21) Hegaa gishshau, Yesuusi Rooma asa gidida, Biittaa Haariya PHenxxeeniyaa PHilaaxoosa sinttan: “Ta kawotettai ha sa7aana gidenna” yaagiis. (Yohaannisa 18:36) Ammanettidi a kaalliyaageeti Kiristtoosaunne a Kawotettau ammanettidaageeta gidiyoogaaninne he Kawotettaa alamiyan awaajjiyoogan a leemisuwaa kaalloosona. (Maatiyoosa 24:14) Kiitettida PHauloosi: “Kiristtoosa gishshaa haasayiya i kiittidoogeeta; qassi nuuni inttena, ‘Xoossaara sigettite’ giidi, Kiristtoosa gishshaa woossoos” yaagidi xaafiis.—2 Qoronttoosa 5:20.

4. Tumu Kiristtaaneti ubbay Xoossaa Kawotettau ammanettidaageeta gidiyoogaa waati bessidonaa? ( Sinttaa 52n deˈiya saaxiniyaa xeella.)

4 Issi biittaa gishshaa kare biittan uttidi oottiya asati he kare biittaa aysuwaa xeelliyaaban gelenna gishshau, gaxatetta equwaa naagidi deˈoosona. Gidikkokka, he asati bantta kalˈˈatido biittaa aysuwaa maaddiyaabaa oottoosona. Eta “biittai saluwaana” gidido ayyaanan tiyettida Kiristtoosa kaalliyaageetu hanotaykka hegaa mala. (Piliphphisiyuusa 3:20) Eti mishettidi Kawotettaabaa sabbakiyo gishshau, miilooniyan qoodettiya Kiristtoosa “hara dorssatikka” ‘Xoossaara sigettanaadan’ maaddidosona. (Yohaannisa 10:16; Maatiyoosa 25:31-40) Hara  dorssati, ayyaanan tiyettida Yesuusa ishatuppe sima aawatettay deˈiyoogeeta gididi eta kaafoosona. Issippetettan Masiyaa Kawotettaa awaajjiya issi wude gididi, naaˈˈu citatikka alamiyaa polotikaa allaalletun gaxatettaa equwaa mintti naagidi deˈoosona.—Isiyaasa 2:2-4.

5. Kiristtaane gubaaˈee beni wode Israaˈeeletuppe waanidi dummatii? Kiristtaaneti he dummatettaa ayba ogiyan qonccissiyoonaa?

 5 Tumu Kiristtaaneeti gaxatetta equwaa naagiyoy, Kiristtoosassi ammanettidaageeta gidana xallaassa gidenna. Xoossay immido biittan deˈida beni wode Israaˈeeletuugaappe dumma hanotan, nuuni alamiyaa yuushuwan deˈiya ishanttu maabaraa bagga. (Maatiyoosa 28:19; 1 PHeexiroosa 2:9) Yaatiyo gishshau, nu heeran deˈiya polotika yameta maaddiyaaba gidikko, Kawotettaa kiitaa xalatettan haasayennaada ootteesinne nu Kiristtaane issippetettaa keehippe moorees. (1 Qoronttoosa 1:10) Hegaa bollakka, nuuni eta siiqanaadan azazettido nuugaa mala ammanoy deˈiyoogeetuura ola wode olettiyaageeta gidoos. (Yohaannisa 13:34, 35; 1 Yohaannisa 3:10-12) Yaatiyo gishshau, olettiyoogaa essanaadan ba erissiyo ashkkaratussi Yesuusi yootidoogau bessiya gaasoy deˈees. Qassi bantta morkketa siiqanaadankka yootiis.—Maatiyoosa 5:44; 26:52; sinttaa 55n deˈiya, “ Taani Gaxatettaa Equwaa Naagada Deˈiyaanaa?” yaagiya saaxiniyaa xeella.

6. Ne huuphiyaa Xoossau geppidoogee neeyyo Qesaaraara deˈiya gaytotettaa waatidi bochii?

6 Tumu Kiristtaane gidiyoogaadan nuuni nu huuphiyaa geppidoy Xoossaassappe attin, ay asassa woykko ay asa dirijjitessa woykko ay biittassanne gidenna. Koyro Qoronttoosa 6:19, 20y: “Intte intte huuphessa gidekketa. Aissi giikko, Xoossai inttena waagan shammiis” yaagees. Yaatiyo gishshau, Yesuusa kaalliyaageeti bonchiyoogan, qaraxaa qanxxiyoogaaninne zaway deˈiyo ogiyan haarettiyoogan “Qeesaarassi” bessiyaagaa immiiddi, “Xoossaagaa Xoossaassi” immoosona. (Marqqoosa 12:17; Roome 13:1-7) Hegee eta goynuwaa, kumetta shemppuwaappe gidida eta siiquwaanne eti ammanettidi azazettiyoogaa gujjees. Koshshiyaaba gidikko, eti bantta shemppuwaa Xoossau aatti immanau giigidosona.—Luqaasa 4:8; 10:27; Oosuwaa 5:29; Roome 14:8.

‘ALAMIYAA AYYAANAARA’ EQETTIYOOGAA

7, 8. ‘Alamiyaa ayyaanay’ aybee? He ayyaanay issi ura waatidi ‘haarii’?

7 Kiristtaaneti alamiyaappe shaattidi deˈiyo hara ogee a iita ayyaanaara eqettiyoogaana. PHauloosi: “Nuuni Xoossai . . .  nuussi yeddido Ayyaanaa ekkidoogaappe attin, sa7aa ayyaanaa ekkibookko” yaagidi xaafiis. (1 Qoronttoosa 2:12) I Efisoona Kiristtaanetussi: “He wode intte ha sa7aa iita ogiyaa hemettideta; carkkuwaa giddon de7iya wolqqaama ayyaanatu halaqaayyo qassi Xoossaayyo azazettenna asaa ha77i haariya ayyaanaayyo azazettideta” yaagiis.—Efisoona 2:2, 3.

8 Alamiyaa ‘carkkoy’ woy ayyaanay, Xoossau azazettennaadan denttettiyaanne ‘asatettaa amuwaanne aifen xeellidi qaaqqatiyoobaa’ minttettiya beettenna sugiya wolqqa. (1 Yohaannisa 2:16; 1 Ximootiyoosa 6:9, 10) Ha alamiyaa ayyaanay nagarancha gidida ashuwaa omooddiyo ogiyan, geema ogiyan, aggennaaninne carkkuwaadan ubbasaa gakkiyoogan ba ‘wolqqaa’ goˈettees. Gujjidikka, ha alamiyaa ayyaanay issi uri ba xallaa siiqiyoogaa, otorettiyoogaa, yaaretiyoogaanne ba huuphe kandduwaa maaraa kessidi aawatettaa bolli makkaliyoogaa mala Xoossay dosenna eeshshata loddan loddan dichchanaadan oottidi a ‘haarees.’ Qanttan qonccissiyo wode, alamiyaa ayyanay issi ura wozanan wodiyaappe wodiyan Dabloosa koshshay diccanaadan oottees.—Yohaannisa 8:44; Oosuwaa 13:10; 1 Yohaannisa 3:8, 10.

9. Alamiyaa ayyaanay nu qofaanne nu wozanaa moorana danddayiyoy ayba ogetuunee?

9 Alamiyaa ayyaanay ne qofaaninne ne wozanan xaphuwaa yeddana danddayii? Ee, shin i hegaadan oottiyoy neeni shuggada ayyo peeqaa immiyo wode xalaalaana. (Leemiso 4:23) A sugettay darotoo, tumuppe Yihoowayyo siiqoy baynna, suure milatana danddayiya asatuura laggetiyoogan geema ogiyan doommees. (Leemiso 13:20; 1 Qoronttoosa 15:33) Qassi neeni bessenna xuufetun, pornograafiyaa woykko xiire kalluwaanne shori baynna asho gaytotettaa bessiya woy kaddidaageeti Interneetiyan bessiyooban, wodiyaa aattiyo loˈˈo gidennabatuuninne keehippe annaacettiyo ispporttiyan—Seexaanaanne a siraataa qofaa aassiya o baggaaranne woy ayba baggaaranne gidin he iita ayyaanan oyqettana danddayaasa.

10. Alamiyaa ayyaanaara waanidi eqettana danddayiyoo?

 10 Nuuni qohiya ha alamiyaa ayyaanaara eqettanaunne Xoossaa siquwan deˈanau waanidi danddayiyoo? Ayyaanaaban Yihooway giigissidobata muleera goˈettiyoogaanne geeshsha ayyaanaa demmanau woossiyoogaa xalaalaana. Yihooway Dabloosappe woykko i haariyo iita alamiyaappe keehi wolqqaama. (1 Yohaannisa 4:4) Hegaa gishshau, nuuni woosan Yihoowaara matattidi deˈiyoogee keehippe koshshiyaaba!

 NUUNI MAAYIYOOBAANINNE ALLEEQETTIYOOBAN KIPHATANCHA GIDIYOOGA

11. Alamiyaa ayyaanay maayuwaa maayiyo maaraa waatidi mooridee?

11 Issi ura sugiya ayyaanay a maayuwan, i alleeqettiyoobaaninne a geeshshatettan qonccidi beettees. Daro biittan maayuwaa maayiyo hanotay shora xayido gishshau, televizhiiniyan qofaa immiya issi bitanee, maayiyooban hara maccaasata sharamuxiya maccaasatuppe shaakkiyoogee mata wodiyan metiyaaba gidana yaagiis. Layttay tammanne heezzaappe garssa gidido macca naatakka hegaa mala hanotay bochiiddi deˈees; he hanotaa xeelliyaagan issi gaazeexan kiyida qofay, “bollaappe daro baggaa kammennaagaa, kiphati baynnaagaa” yaagiis. Haray qassi makkalaanne bana saaphoyennaagaa woy bonchchennaagaa bessiya maari baynna maayuwaa maayiyo hanotaa.

12, 13. Nuuni maayiyoobaaninne alleeqettiyooban kaallana bessiya baaso siraatati awugeetee?

12 Nuuni Yihoowayyo oottiyaageeta gidiyoogaadan, nu eqotay loˈˈo gidanaadan, hegeekka giiga, geeshsha, ufayssiyaanne hanotau bessiya ogiyan maayanau koyiyoogee bessiyaaba. Attuma gidin macca gidin nu eqotay, ubba wode “Xoossau yayyais giya” urau bessiyaagaadan ‘loˈˈobaa oottiyoogaa’ gujjidi, ‘kiphataanne ba huuphiyaa shiishshi ekkiyoogaa’ bessiyaagaa gidana koshshees. Nuna waanna qofissiyaabay, ‘Xoossaa siiquwan deˈanaagaappe’ attin asay xeelaa nu bolla wottanaadan oottiyoogaa gidennaagee tuma. (1 Ximootiyoosa 2:9, 10; Yihudaa 21) Ee, nuuni aybippenne aadhiya alleeqodan xeelliyoy, ‘wozana giddon deˈiya loˈˈotettaa, Xoossaa sinttan daro alˈˈo gidida’ asatettaa.—1 PHeexiroosa 3:3, 4.

13 Nuuni maayuwaa maayiyoonne alleeqettiyo maaray tumu goynuwau deˈiya haratu xeelaa bochana danddayiyoogaakka akeeka. Kandduwaara gayttidaagan goˈettiyo wode, “kiphataa” geetettida Giriike qaalay haratussi siyettiyaabaa woykko eta xeelaa keehippe bonchiyoonne garamettiyo qofaa qonccissees. Yaatiyo gishshau, nu hoollee maayuwaa dooriyoogan nuuyyo deˈiyaabadan qoppiyo maataappe haratu zoriya wozanaa keehippe xoqqu ootti xeelliyoogaa gidana koshshees. Ubbabaappe aaruwan, Yihoowanne a asaa bonchissanaunne “ubbabaa Xoossaa  bonchchuwaassi” oottiyoogan Xoossaa ashkkarata gidiyoogaa bessanau koyoos.—1 Qoronttoosa 4:9; 10:31; 2 Qoronttoosa 6:3, 4; 7:1.

Ta eqotay Yihoowa bonchissii?

14. Nu eqotaanne geeshshatettaa xeelliyaagan, nuna nu huuphe ayba oyshata oychana koshshii?

14 Nuuni haggaazuwau kiyiyo wode woykko Kiristtaane shiiquwan beettiyo wode, nu maayoy, nu alleeqettiyoobaynne nu geeshshatettay ubba keehi xoqqu ootti xeelliyooba. Nena ne huuphe kaalliyaagaadan oycha: ‘Ta eqotaynne ta huuphe geeshshatettay asay tana bessenna ogiyan xeelanaadan oottii? Harata yiilloyii? Ha hanotaara gayttidaagan taayyo deˈiya maataa gubaaˈiyan deˈiya oosuwau gidaa kunttiyoogaappe aadhidi keehi koshshiyaabadan qoppiyaanaa?’—Mazamure 68:6; Piliphphisiyuusa 4:5; 1 PHeexiroosa 5:6.

15. Maayiyoobaa, alleeqettiyoobaanne geeshshatettaa xeelliyaagan yaata yaatoppa giya wogay Xoossaa Qaalan deˈennay aybissee?

15 Maayuwaa, alleeqettiyoobaanne geeshshatettaa xeelliyaagan Kiristtaaneta yaatite yaatoppite yaagiya wogay Geeshsha Maxaafan deˈenna. Nu koyidoogaa dooriyo laˈatettaa woykko nu qoppiyo abbiyaa goˈettiyoogaa diggiyo koshshi Yihoowayyo baawa. Hegaappe, i nuuni Geeshsha Maxaafaa baaso siraataa akeekiyaanne “oosuwan peeshshiyoogan iitaa kehaa shaakkanau bantta akeekaa abbiyaa loohissida” wozannaama asa gidanaadan koyees. (Ibraawe 5:14, NW) Ubbaappe aaruwan Yihooway koyiyoy nuuni siiquwan, hegeekka Xoossaasinne nu shooruwaassi deˈiya siiquwan kaaletettanaadaana. (Marqqoosa  12:30, 31) He zawaa kanttennan, keehi daro qommo alleeqettiyoobaynne maayiyobay deˈees. Yihoowa asay saˈaa yuushuwan awaaninne gidin issippe corattidi shiiqiyo wode, eti maayiyo dumma dumma qommo maayoy hegau naqaasha gidiyaaba bessana danddayees.

NU AYFEE “PAYYA” GIDANAADAN NAAGIYOOGAA

16. Alamiyaa ayyaanay Yesuusa timirttiyaara eqettiyoy ayba ogiyaanee? Nuna nu huuphe ayba oyshata oychana koshshii?

16 Alamiyaa ayyaanay cimmiyaagaa; qassi miilooniyan qoodettiya asay ufayssaa demmanau miishshaanne aquwaa koyanaadan sugees. Gidikkonne Yesuusi: “Asassi daro miishshai de7ikkokka, a shemppoi he duretettan de7enna gishshau naagettite” yaagiis. (Luqaasa 12:15) Ba huuphiyaa Keehippe qohiyoogaa Yesuusi minttettibeennaba gidikkonne, “Bantta ayyaanan hiyyeesa gididoogaa eriyaageeti” nne bantta ayfee “payya,” issi halchuwan xeelaa wottidaagaa gidanaadan naagiyaageeti,  qassi kaseyidi Xoossaara deˈiya bantta dabbotaa qoppiyaageeti deˈuwaanne tumu ufayssaa demmanaagaa tamaarissiis. (Maatiyoosa 5:3; 6:22, 23) Nena ne huuphe kaalliyaagaadan oycha: ‘Taani tumuppe Yesuusi tamaarissidobaa ammaniyaanayye woykko ‘wordduwaa aaway’ tana qohanaadan oottidanaa? (Yohaannisa 8:44) Ta haasayiyoobay, ta halchoy, ta kaseyiyoobaynne ta deˈuwaa ogee ay qonccissii?’—Luqaasa 6:45; 21:34-36; 2 Yohaannisa 6.

17. Ayfee payya gidanaadan naagidi deˈiyaageeti demmiyo anjjotuppe amaridaageeta yoota.

17 Yesuusi: “Aadhdhida eratettai ba oosuwan tuma gididi beettees” yaagiis. (Maatiyoosa 11:19) Ayfee payya gidanaadan naagidi deˈiyaageeti demmiyo goˈˈatuppe amaridaageeta qoppa. Kawotettaa oosuwan eti tumu woppatettaa demmoosona. (Maatiyoosa 11:29, 30) Bessenna hirggaappe haakkiyo gishshau, guuggiyaaninne qofan gakkiya daro qohuwaappe naagettoosona. (1 Ximootiyoosa 6:9, 10) Deˈuwau koshshiyaabaa demmiyoogee gidana giidi deˈiyoogan, bantta soo asaaranne Kiristtaane laggetuura aattiyo daro wodiyaa demmoosona. Hegaappe denddidaagan eti saro xiskkuwaa xiskkana danddayoosona. (Eranchchaa 5:12) Danddayettida oge ubban immiyoogan eti keehi daro ufayssaa demmoosona. (Oosuwaa 20:35) Etuyyo “kumi palahida hidootay,” qassi ashuwaa sarotettaynne woppatettay deˈees. (Roome 15:13, NW; Maatiyoosa 6:31, 32) Ha anjjoti tumuppe keehi alˈˈobata!

“OLAA MIISHSHA UBBAA” OYQQIYOOGAA

18. Geeshsha Maxaafay nu morkkiyaa, a hiillaanne nu baaxiyaa hanotaa waatidi qonccissii?

18 Xoossaa siiquwan deˈiyaageeti, Seexaanaa qohuwaappe ayyaanaaban naaguwaa demmoosona. Seexaanay Kiristtaaneti ufayssa xalla gidennan merinaa deˈuwaakka demmennaadan koyees. (1 PHeexiroosa 5:8) PHauloosi: “Nuuni saluwaa sohuwan de7iya iita ayyaana wolqqatuura, haariyaageetuura, godatettai de7iyoogeetuuranne ha xuma biittaa haariyaageetuura olettiyoogaappe [baaxetiyoogaappe] attin, asaara baaxetokko” yaagiis. (Efisoona 6:12) ‘Baaxetiyoogaa’ giya qaalay haahuwan  eqqidi, giishin ola qatuwaa mala sohuwaappe olettiyoogaa gidennan, oyqettidi baaxetiyoogaa qonccissees. Hegaa bollikka, “haariyaageetuura,” “godatettai de7iyoogeetuuranne,” “biittaa haariyaageetuura” giya qaalati ayyaana alamiyan deˈiyaageeti keehippe giigettidinne qoppidi qohuwaa gattiyoogaa malatoosona.

19. Kiristtaaneti maayiyo ayyaana ola miishshaa qonccissa.

19 Gidoppe attin, asaa naati daafuranchanne abbee guutta giididoogeeta gidikkonne, nuuni baaxiyan xoonana danddayoos. Waatidi? “Xoossaa ola miishsha ubbaa” oyqqiyoogaana. (Efisoona 6:13) He ola miishshaabaa qonccissiiddi Efisoona 6:14-18y: “Xeessan qabattuwaa gixxiyoogaadan tumatettaa gixxidi, tiran wottiyo ola miishshadan xillotettaa maayidi, intte tohuwan caammaa wottiyoogaadan sarotettaa wonggeliyaa mishiraachchuwaa yootanau giigidi, minni eqqite. He ubbaappe aattidi, xalahe halaqai dafidi yeddiyo wonddafiyaa tama ubbaa toissanau, ammanuwaa ubba wode gonddalledan oiqqite. Ammanuwaa [hidootaa] huuphiyan wottiyo birata qophedan wottite; qassi Geeshsha Ayyaanaa bisuwaa, Xoossaa qaalaa, oiqqite. Xoossaa woossiiddinne a maaduwaa oichchiiddi, ubba wode Geeshsha Ayyaanan Xoossaa woossite” yaagees.

20. Nu hanotay wotaaddaratuugaappe dummatiyoy ayba ogiyaanee?

20 He ola miishshay Xoossay immidoba gidiyo gishshau, nuuni ubba wode a maayiyaaba gidikko, nuna naaganaagee erettidaba. Oli denddana gakkanaashin adussa wodiyau olettennan takkiya wotaaddaratuugaappe dumma ogiyan, Kiristtaaneti Xoossay Seexaanaa alamiyaa xayssiyoonne iita ayyaanaata ubbaa ciimma ollan yeggiyo wodee gakkanaashin hayqo woy deˈo baaxiyaa shemppoy baynnan baaxetoosona. (Ajjuutaa 12:17; 20:1-3) Yaatiyo gishshau, nuuni ubbaykka Yihoowayyo ammanettidaageeta gididi deˈanau nuna ‘yimppana’ koshshiyo gishshau, neeni pacaara woy bala koshshaara baaxetaydda deˈiyaaba gidikko hidoota qanxxoppa. (1 Qoronttoosa 9:27) Nuuni hirggana koshshiyoy baaxetenna wodiyaana gidiyoogee tuma!

21. Nuuni ayyaana olan xooniyaageeta gidana danddayiyoy ayba oge xalaalaanee?

21 Gujjidikka, nuuni nu minotettan ha baaxiyan xoonana  danddayokko. Yaatiyo gishshau, nuuni “ubba wode Geeshsha Ayyaanan” Yihoowaakko woossana koshshiyoogaa PHauloosi hassayissiis. Hegaadankka, ha olan nurkka olettenna gishshau, nunaara issippe deˈiya ‘wotaaddaratuura’ demmiyo injje ubban issippetettaa medhiyoogaaninne Yihoowa Qaalaa xannaˈiyoogan i giyoobaa siyana koshshees! (Pilimoona 2; Ibraawe 10:24, 25) Ha hanotatu ubban ammanettidaageeta gididaageeti xooniyoogaa xalla gidennan, bantta ammanuwaa bolli oyshay denddiyo wode mino zaaruwaa immanaukka danddayoosona.

NE AMMANUWAABAU ZAARUWAA IMMANAU GIIGIDAAGAA GIDA

22, 23. (a) Nu ammanauwaabau zaaruwaa immanau nuuni ubba wode giigidaageeta gidana bessiyoy aybissee? Nuna nu huuphe ayba oyshata oychana koshshii? (b) Kaalliya shemppuwan beˈana qofay awugee?

22 Yesuusi: “Intte sa7aabaa gidekketa; sa7ai inttena ixxiyoogee hegaassa” yaagiis. (Yohaannisa 15:19) Yaatiyo gishshau, Kiristtaaneti bantta ammanuwaabau zaaruwaa immanau ubba wode giigi uttidaageeta gidanaunne hegaa ashkke hanotaaninne bonchuwan oottanau bessees. (1 PHeexiroosa 3:15) Nena ne huuphe kaalliyaagaadan oycha: ‘Yihoowa Markkati issito issito daro asaa xeelaappe dummatiya equwaa kaalliyoy aybissakko taani akeekidanaa? Daro asaa xeelaappe dummatiya, hegaa mala deexxiya equwaa kaalliyo wode, Geeshsha Maxaafaynne ammanettida ashkkaray yootiyoobay tuma gidiyoogaa muleera ammaniyaanaa? (Maatiyoosa 24:45; Yohaannisa 17:17) Qassi taani Yihoowa sinttaan suure gidiyaaba oottana bessiyo wode, dummatiyaaba oottanau giigidaagaa gidiyoogaa xalaalaa gidennan hegaa oottanaayyo ufayttiyaanaa?’—Mazamure 34:2; Maatiyoosa 10:32, 33.

23 Gidikkonne, nuuni alamiyaappe shaahettidi deˈanau koyiyo wode, keehi geema ogiyan pacee gakkana danddayees. Leemisuwau, hagaappe kase qonccidaagaadan, alamiyaa ayyaanay qoncciyo, wodiyaa aattiyoobatu baggaara Yihoowayyo oottiyaageeta Dabloosi alamiyan gelanaadan cimmanau baaxetees. Qumˈˈenna zoriya wozanay deˈanaadaaninne woppaa demmanaadan oottiya, wodiyaa aattiyo loˈˈobata nuuni doorana danddayiyoy ayba ogiyaanee? Ha qofaa kaalliya shemppuwan beˈana.

PHenxxaqosxxe gallassaa 33 K.Y.S. doommidi, Kiristtoosi saˈan deˈiya bana kaalliya ayyaanan tiyettidaageetu gubaaˈiyaa bolli Kawo gidiis. (Qolaasiyaasa 1:13) Kiristtoosi 1914n, ‘saˈaa kawotettaa’ bolli kawo gididi maataa oyqqiis. Yaatiyo gishshau, ayyaanan tiyettida Kiristtaaneti ha wodiyankka Masiyaa Kawotettaa gishshaa haasayiyaageeta gididi oottoosona.—Ajjuutaa 11:15.

Geeshsha Maxaafaappe Xaqqasidi Akeekissiyoogaa yaagiya, Yihoowa Markkatun giigida maxaafaa sinttaa 389-393 xeella.