Konttenttiyaa bessa

Kesuwaa bessa

 SHEMPPO LAAPPUNAA

Hayqqidaageeti Denddana!

Hayqqidaageeti Denddana!

1-3. Nuuni ubbay aybin qashettidoo, qassi Yihooway nuna he qashuwaappe waati yedissanee?

NEENI oottabeennabaa gaasuwan ne deˈo laytta ubban qashettanaadan pirddettadasa gaada qoppa. Neeni ayba ogiyankka qashuwaappe kiyana danddayakka. Neeyyo hidooti baynnaba milatees; qassi hegaa xeelliyaagan neeni aynne oottana danddayakka. Neeyyo ayba hidootinne xayido wode, nena yedissana danddayiya issi uraa neeni demmadasa; qassi i nena maaddanawu qaalaa geliis. Neeyyo aybi siyettanee?

2 Nuuni ubbay hayquwan qashettida. Nuuni ay oottikkokka attana danddayokko. SHin nuna hayquwaappe yedissanawu Yihoowassi wolqqay deˈees. Qassi i “ubbaappe wurssettan xayana morkkee haiquwaa” gidiyoogaa yootiis.—1 Qoronttoosa 15:26.

3 Neeni hayquwaabaa hirggenna wode ay keena woppu gaanaakko qoppa! SHin Yihooway xayssiyoy hayqo xalla gidenna. I hayqqidaageetakka denttana. Hegee nena waati goˈˈiyaakko qoppa. I “haiqqidaageeta” denttanawu qaalaa geliis. (Isiyaasa 26:19) Geeshsha Maxaafay dendduwaa giyoogee hegaa.

SIIQIYO URI HAYQQIYO WODE

4. (a) So asaappe issi uri woy mata laggee hayqqiyo wode nuuni minttettuwaa awuppe demmana danddayiyoo? (b) Yesuusa dabbotuppe amaridaageeti oonee?

4 So asaappe issi uri woy mata laggee hayqqiyo wode,  azzanoynne kayyoy nuuyyo keehi deexxana danddayees. Nuna maaddiya uri baynnabadan siyettees. He uraa hayquwaappe denttanawu nuuni aynne oottana danddayokko. Gidoppe attin, Geeshsha Maxaafay nuna keehi minttettees. (2 Qoronttoosa 1:3, 4 nabbaba.) Yihoowaynne Yesuusi nuuni siiqiyo uraa hayquwaappe denttanawu keehi koyiyoogaa bessiya issi leemisuwaa ane beˈoos. Yesuusi saˈan deˈiyo wode, Alˈˈaazaranne a michota, Marttonne Mayraamo oychanawu eta soo darotoo bees. Eti heezzaykka Yesuusawu dabbo. Geeshsha Maxaafay, “Yesuusi Martto, i michchiyoonne Al77aazara siiqees” yaagees. He wode issi gallassi Alˈˈaazari hayqqiis.—Yohaannisa 11:3-5.

5, 6. (a) Alˈˈaazaranttasoo asaynne laggeti azzanidoogaa beˈido wode Yesuusi waanidee? (b) Yesuusawu hayquwaa xeelliyaagan siyettidabaa eriyoogee minttettiyaaba gidiyoy aybissee?

5 Yesuusi Marttonne Mayraamo minttettanawu biis. Martta Yesuusi yiyoogaa siyada a mokkanawu katamaappe gaxaa baasu. A Yesuusaara gayttido gishshawu ufayttaasu, shin awu, “Neeni hagan de7idabaa gidiyaakko, ta ishai haiqqenna” yaagaasu. Martta Yesuusi keehi gamˈˈidabadan qoppaasu. Hegaappe guyyiyan, Yesuusi i michiyaa, Mayraama yeekkishin beˈiis. I eti azzanidoogaa beˈidi mishettidi yeekkiis. (Yohaannisa 11:21, 33, 35) Siiqiyo uri hayqqiyo wode nuuni keehi azzaniyoogaadan, Yesuusikka keehi azzaniis.

6 Hayquwaa xeelliyaagan nuuyyo siyettiyoogaadan, Yesuusayyo siyettiyoogaa eriyoogee nuna minttettees. Yesuusi ba Aawaa mala. (Yohaannisa 14:9) Hayquwaa merinawu xayssanawu Yihoowawu wolqqay deˈees; qassi i mata wode oottanabay hegaa.

 “AL77AAZARAA, HAA KIYA!”

7, 8. Alˈˈaazara duufuwaappe shuchaa denttennaadan Martta diggidoy aybissee, shin Yesuusi ay oottidee?

7 Yesuusi Alˈˈaazara anhay moogettido duufoy deˈiyoosaa gakkiyo wode duufoy gita shuchan qumˈˈetti uttiis. Yesuusi, “SHuchchaa pogite!” yaagiis. SHin Martta eti poganaadan koyabeykku. Alˈˈaazara anhay duufuwan oyddu gallassaa takkiis. (Yohaannisa 11:39) Yesuusi i ishaa maaddanawu ay oottanaakko a erabeykku.

Alˈˈaazari hayquwaappe denddido wode eta soo asaynne a laggeti ay keena ufayttidaakko qoppa! —Yohaannisa 11:38-44

8 Yesuusi Alˈˈaazara, “Haa kiya!” giis. Marttanne Mayraama kaallidi beˈidobay maalaalissiyaaba. ‘Hayqqida bitaniyawu kusheenne tohoy shaluwan qashetti uttidaashin kiyiis.’ (Yohaannisa 11:43, 44) Alˈˈaazari hayquwaappe denddiis! I bantta soo asaaranne laggetuura zaaretti gayttiis. Eti a oyqqanawu, bochanawunne haasayissanawu danddayoosona. Hegee keehi maalaalissiyaaba! Yesuusi Alˈˈaazara hayquwaappe denttiis.

“GUUTTA NA7EE, TAANI NENA DENDDA GAIS”

9, 10. (a) Asaa hayquwaappe denttiyo wolqqaa Yesuusawu immiday oonee? (b) Dendduwaabaa yootiya taariketi nuna keehi maaddiyoy aybissee?

9 Yesuusi hayquwaappe asaa denttidoy ba wolqqaanee? CHii. Yesuusi Alˈˈaazara denttanaappe kase Yihoowakko woossiis; qassi Alˈˈaazara denttana mala ayyo Yihooway wolqqaa immiis. (Yohaannisa 11:41, 42 nabbaba.) Hayquwaappe denddiday Alˈˈaazara xalla gidenna. Geeshsha Maxaafay keehi sahettida 12 laytta naˈeebaa yootees. I aaway Yaaˈiroosi keehi azzanidi, Yesuusi o pattana mala woossiis. A ayyo mexi issi naˈa. I Yesuusaara haasayishin amarida asati yiidi, “Ne na7iyaa haiqqaichchaasu; simmi tamaarissiyaagaa aissi daafurssai?” yaagidosona. SHin Yesuusi Yaaˈiroosayyo, “Yayyoppa; ammano xalaalaa ammana; a paxana” yaagiis. I he wode  Yaaˈiroosaara a soo biis. Eti soo gakkana hanishin, Yesuusi asay yeekkiyoogaa beˈiisinne siyiis. Yesuusi etawu, “Yeekkoppite; na7iyaa xiskkausuppe attin, haiqqabeikku” yaagiis. I aawaynne aayyiyaa Yesuusi yootidobay aybee giidi qoppennan aggokkona. Yesuusi asa ubbay kiyanaadan oottidi guutta naˈiyaa zinˈˈido kifiliyaa i aawaanne aayyiyo ekkidi geliis. Yesuusi i kushiyaa loddan oyqqidi o, “Guutta na7ee, taani nena dendda gais” yaagiis. Naˈiyaa denddada sohuwaara hemetaa doommiyo wode i aawaynne aayyiyaa ay keena ufayttidaakko qoppa! Yesuusi eta naˈiyo hayquwaappe denttiis. (Marqqoosa 5:22-24, 35-42; Luqaasa 8:49-56) He gallassaappe haa simmin, bantta guutta naˈiyo beˈiyo wode, Yihooway Yesuusa baggaara etayyo ay oottidaakko hassayoosona. *

10 Yesuusi hayquwaappe denttidoogeeti simmidi hayqqidosona. Gidoppe attin, nuuni etabaa nabbabiyoogee nuuyyo hidootay deˈanaadan oottiyo gishshawu keehi maaddees. Yihooway asaa hayquwaappe denttanawu koyees; qassi i denttana.

DENDDUWAABAA YOOTIYA TAARIKETUPPE AY TAMAARIYOO?

Kiitettida PHeexiroosi Dorqqo giyo Kiristtaane maccaasiyo hayquwaappe denttiis. —Oosuwaa 9:36-42

Eelaasi issi amˈˈee naˈaa hayquwaappe denttiis. —1 Kawotu Maxaafaa 17:17-24

11. Eranchchaa 9:5ppe Alˈˈaazarabaa nuuni ay tamaariyoo?

11 Geeshsha Maxaafay ‘hayqqidaageeti aybanne erennaagaa’ geeshshidi yootees. Alˈˈaazarabaykka hegaa mala. (Eranchchaa 9:5) Yesuusi yootidoogaadan, Alˈˈaazara hanotay xiskko mala. (Yohaannisa 11:11) Alˈˈaazari duufuwan deˈiyo wode ‘aybanne erenna.’

12. Alˈˈaazara denddoy tuma gidiyoogaa nuuni waati eriyoo?

 12 Yesuusi Alˈˈaazara hayquwaappe denttido wode, daro asay hegaa beˈiis. Yesuusa morkketikka i he maalaalissiyaabaa oottidoogaa eridosona. Alˈˈaazari paxiis; hegee i hayquwaappe denddidoogee tuma gidiyoogaa qonccissees. (Yohaannisa 11:47) Qassi daro asay Alˈˈaazara beˈanawu biido gishshawu, eti Yesuusi Xoossay kiittidoogaa gidiyoogaa ammaniyoogaa doommidosona. Yesuusa morkketi hegan ufayttibeenna gishshawu, Yesuusanne Alˈˈaazara woranawu halchidosona.—Yohaannisa 11:53; 12:9-11.

13. Yihooway hayqqidaageeta denttanaagaa nuuni ammanettana danddayiyoy aybissee?

13 Yesuusi “duufuwan de7iyaageeti” denddanaagaa yootiis. (Yohaannisa 5:28) Hegaa giyoogee Yihooway hassayiyoogeeti ubbay hayquwaappe denddana giyoogaa. SHin Yihooway issi uraa hayquwaappe denttanawu he uraabaa ubbabaa hassayana koshshees. I ubbabaa hassayana danddayii? Saluwan biilooniyan qoodettiya xoolintteti deˈoosona. Geeshsha Maxaafay ubba xoolinttetu sunttaa Yihooway eriyoogaa yootees. (Isiyaasa 40:26 nabbaba.) I ubba xoolinttetu sunttaa hassayana danddayikko, hayquwaappe denttiyo asaabaa ubbabaa hassayanawu metootennaagee qoncce. Hegaappe aaruwan, Yihooway ubbabaa medhido gishshawu, hayqqida asata denttanawu ayyo wolqqay deˈiyoogaa nuuni eroos.

14, 15. Iyyoobi haasayidobaappe dendduwaabaa nuuni ay tamaariyoo?

14 Ammanettida asa gidida Iyyoobi dendduwaa hidootan ammaniis. I, “Issi asi haiqqikko, simmidi paxanee?” yaagidi oychiis. Qassi Yihoowayyo i, “Neeni medhdhido tanakka be7anau neeni laamotiyo wode, neeni tana xeesana; xeesin taani neeyyo koyana” yaagiis. Ee, Yihooway  hayqqidaageeta denttiyo wodiyaa laamotidi naagiyoogaa Iyyoobi erees.—Iyyooba 14:13-15.

15 Dendduwaa hidootay neeyyo aybi siyettanaadan oottii? ‘Neeni hayqqida ta so asatinne ta laggetikka hayquwaappe denddanee?’ gaada qoppennan aggakka. Yihooway hayqqidaageeta denttanawu tumuppe koyiyoogaa eriyoogee nuna minttettees. Geeshsha Maxaafay ooni denddanaakkonne eti awan deˈanaakko yootiyoobaa ane beˈoos.

‘A CENGGURSSAA SIYIDI ETI GAXI KIYANA’

16. Hayquwaappe denddiyaageeti saˈan ay mala deˈo deˈanee?

16 Beni wode, hayquwaappe denddidaageeti bantta soo asaaranne laggetuura saˈan simmidi gayttidosona. Sinttappekka hegaadan hanana; shin sinttappe hananabay hegaappe keehi aadhiyaaba. Aybissi? Hayquwaappe denddidaageeti saˈan merinawu deˈana danddayiyo gishshataassanne eti mule hayqqenna gishshataassa. Qassi nuuni ha wodiyan deˈiyo alamiyaappe keehi dumma gidida alamiyan eti deˈana. Yan olay, danoynne sahoy deˈenna.

17. Hayquwaappe denddanay oonee?

17 Hayquwaappe denddanay oonee? Yesuusi ‘duufuwan deˈiyaageeti ba cenggurssaa siyidi gaxi kiyanaagaa’ yootiis. (Yohaannisa 5:28, 29) Qassi Ajjuutaa 20:13y, “Abbai ba giddon de7iya haiqqidaageeta immiis; haiqoinne Si7oolee bantta giddon de7iya haiqqidaageeta immidosona” yaagees. Ee, biilooniyan qoodettiya asay hayquwaappe denddana. Kiitettida PHawuloosi ‘worddoykka xilloykka hayquwaappe denddanaagaa’ yootiis (Oosuwaa 24:15 nabbaba.) Hegee woygiyoogee?

Gannatiyan, hayqqidaageeti denddananne bantta siiqiyoogeetuura zaarettidi gayttana

18. Hayquwaappe denddana ‘xilloti’ oonee?

18 Yesuusi saˈaa yaanaappe kase ammanettidi Yihoowayyo  oottidaageetikka ‘xillo’ geetettoosona. Nohe, Abrahaama, Saari, Muuse, Urutinne Asttiri mala asati saˈan deˈanawu hayquwaappe denddana. He asatubaa amaridaagaa Ibraawe shemppo 11n nabbabana danddayaasa. Ha wodiyan Yihoowayyo ammanettidi oottiiddi hayqqidaageetubaa  shin? Etikka ‘xillo’ gidiyo gishshawu, hayquwaappe denddana.

19. ‘Worddoti’ oonee? Eti waananaadan Yihooway oottanee?

19 ‘Worddota’ geetettidaageeti Yihoowaabaa eribeenna biilooniyan qoodettiya asata. Eti hayqqikkokka, Yihooway eta dogibeenna. I eta hayquwaappe denttana; qassi eti abaa tamaaranaadaaninne ayyo haggaazanaadan oottana.

20. Hayqqida asay ubbay denddennay aybissee?

20 Hegaa giyoogee hayqqida asay ubbay denddana giyoogee? Akkay. Yesuusi amarida asay hayquwaappe denddennaagaa yootiis. (Luqaasa 12:5) Issi uri denddanaakko woy denddennaakko kuuyiyay oonee? Waanna Daannay Yihoowa; shin ‘paxa deˈiyaageetu bollaaninne hayqqidaageetu bollan pirddiyo’ maataakka i Yesuusayyo immiis. (Oosuwaa 10:42) Iita giidi pirddido urinne laamettanawu eeno geenna uri hayquwaappe denddenna.—Wurssetta Qofaa 19 xeella.

SALUWAA BAANAWU DENDDIYOOGAA

21, 22. (a) Saluwaa baanawu denddiyoogaa giyoogee woygiyoogee? (b) Saluwaa baanawu koyro denddiday oonee?

21 Geeshsha Maxaafay amarida asati saluwan deˈanaagaakka yootees. Issi uri saluwaa baanawu denddiyo wode asatettaa bollaara denddenna. I saluwan deˈanawu ayyaana mereta gididi denddees.

22 Hegaa mala dendduwaa koyro denddiday Yesuusa. (Yohaannisa 3:13) Yesuusi hayqqoosappe heezzu gallassay aadhi simmin, Yihooway a denttiis. (Mazamure 16:10; Oosuwaa 13:34, 35) Yesuusi asatettaa bollaara denddibeenna. Kiitettida PHeexiroosi Yesuusi, “Ba asatettan haiqqiis; shin ayyaanan paxiis” giidi qonccissiis. (1 PHeexiroosa 3:18) Yesuusi wolqqaama ayyaana mereta gididi  hayquwaappe denddiis! (1 Qoronttoosa 15:3-6) SHin hegaadan denddiday a xalla gidennaagaa Geeshsha Maxaafay yootees.

23, 24. Yesuusi yootido ‘amarida dorssaa wudee’ oonee, qassi eta qooday aappunee?

23 Ammanettida ba erissiyo ashkkaratussi Yesuusi hayqqanaappe kase, “Taani intteyyo sohuwaa giigissanau bais” yaagiis. (Yohaannisa 14:2) Hegaa giyoogee a kaalliyaageetuppe amaridaageeti saluwan aara deˈanawu hayquwaappe denddana giyoogaa. Eta qooday aappunee? Yesuusi eta qooday guutta, hegeekka ‘amarida dorssa wude’ gidiyoogaa yootiis. (Luqaasa 12:32) Kiitettida Yohaannisi saluwan Xiyoone Deriyaa bolli eqqida Yesuusanne “A sunttainne a Aawaa sunttai som77uwan xaafettido, issi xeetanne oitamanne oiddu sha7u asati aara issippe” deˈiyaageeta beˈido wode, eta qooday aappunakko yootiis.—Ajjuutaa 14:1.

24 Issi xeetanne oytamanne oyddu shaˈu Kiristtaaneti hayquwaappe awude denddanee? Kiristtoosi saluwan haariyoogaa doommi simmin eti denddanaagaa Geeshsha Maxaafay yootees. (1 Qoronttoosa 15:23) Haˈˈi nuuni deˈiyoy he wodiyaana; qassi 144,000tuppe dariya baggay hayquwaappe denddidi saluwaa biis. Haˈˈi saˈan deˈiyaageeti hayqqiyo wode sohuwaara saluwaa baanawu denddana. Gidoppe attin, daro asay saˈay Gannate gidin deˈanawu hayquwaappe denddana.

25. Kaalliya shemppuwan nuuni tamaaranabay aybee?

25 Mata wode, Yihooway asa ubbaa hayquwaappe laˈa kessana; qassi hayqoy merinawu xayana! (Isiyaasa 25:8 nabbaba.) SHin saluwaa biyaageeti yan ay oottanee? Geeshsha Maxaafay eti Kawotettaa aysuwan Yesuusaara haaranaagaa yootees. Kaalliya shemppuwan nuuni ha aysuwaabaa gujjidi tamaarana.

^ MENT. 9 Geeshsha Maxaafay hara sohuwan, hayquwaappe denddida naatuwaa cimaabaa, attumaa maccaabaa, qassi Israaˈeelatubaanne hara biittaa asatubaa yootees. Neeni he taarikiyaa 1 Kawotu Maxaafaa 17:17-24n; 2 Kawotu Maxaafaa 4:32-37n; 13:20, 21n; Maatiyoosa 28:5-7n; Luqaasa 7:11-17n; 8:40-56n; Oosuwaa 9:36-42n; 20:7-12n nabbabana danddayaasa.