Eaha to roto?

Mau faaho'iraa ê

Tapura tumu parau

Ite no Iehova

Tahiti

Te Pare Tiairaa  |  Tiurai 2014

 TUMU PARAU MATAMUA | TO TE ATUA MANA‘O I TE PUHIPUHIRAA AVAAVA

Te ma‘i i naea i te ao atoa nei

Te ma‘i i naea i te ao atoa nei

E pohe te taata i te puhipuhiraa avaava.

  • Hanere mirioni taata tei pohe i te senekele i mairi.

  • Fatata e 6 000 000 tei pohe i te matahiti hoê.

  • E au ra e hoê ïa taata i te mau ono tetoni atoa.

E aita hoê a‘e faaiteraa e e taui te reira.

No te feia mana, e hau atu i te 8 000 000 te pohe i te matahiti 2030 ia tamau te taata i te rave i teie peu. Te mana‘o ra ratou e e 1 000 000 000 taata te pohe no te avaava i te hopea o te senekele 21.

E ere noa te feia e puhipuhi i te avaava te fifihia. E mauiui to ratou mau utuafare e e ere atoa hoi i te faufaa. I te matahiti hoê, te pohe nei e 600 000 taata i hau‘a i te auauahi a te feia puhipuhi avaava. O te huiraatira atoa te fifihia e te amo i te mau haamâu‘araa no te rapaau ia ratou.

Eita e titauhia ia rave te taote i te mau maimiraa ia itehia mai te tahi raau rapaau i teie ma‘i, te puhipuhiraa i te avaava. Ua ite hoi te taata atoa i te ravea ia ore oioi tera fifi. Ua parau te taote Margaret Chan, te tia faatere rahi o te faanahonahoraa no te ea na te ao: “Ua faatupu te taata i teie ma‘i, e nehenehe râ te tupuraa e taui ia rave te mau faatereraa e te huiraatira atoa i te tutavaraa.”

I imi na e rave rahi fenua i te ravea no te arai i teie fifi ma te ore râ e manuïa. Mai Atete 2012, tau 175 fenua tei rave amui i te faatureraa ia iti mai te feia e puhipuhi i te avaava. * Tera râ i te mau matahiti atoa, te aufau nei te mau taiete rahi hamani avaava e rave rahi miria tara Marite no te mau poroi faatianiani ia ore te taata e faaore i tera peu. O te mau vahine e taurearea te haamata i te puhipuhi i te avaava i te mau fenua veve. Te tahi atu fifi, ua matau roa te taata i tera peu. I te mea e hoê hoi miria taata i matau roa i te puhipuhi i te avaava, mea papu e e maraa noa te numera o te feia e ma‘ihia e te pohe. Ia ore te feia no haamata noa ’tura e faaore i tera peu, e maraa ’tu â te numera o te feia e pohe i te mau 40 matahiti i mua nei.

Ua riro roa e rave rahi ei tîtî na te avaava no te poroi faatianiani e no to ratou matau i tera peu. Ahiri ratou e hinaaro mau, e nehenehe e faaore i te reira. A hi‘o na ia Naoko. Mea apî roa oia a haamata ’i i te puhipuhi i te avaava. Ua hinaaro o ’na e rave mai tei faaitehia i roto i te mau poroi faatianiani ia riro oia ei vahine faahiahia. Noa ’tu e ua ite oia i to ’na na metua ia pohe no te mariri ai taata o te mahaha e e piti tamahine ta ’na, ua tamau noa oia i te puhipuhi i te avaava. Te na ô ra iho â o ’na: “Ua haapeapea iho â vau i te roohia i te mariri ai taata o te mahaha e no te ea o ta ’u na tamarii. Tera râ, eita e haere ia ’u ia faaore i te reira. Ia mana‘o vau, eita ta ’u e nehenehe e faaore i te puhipuhi i te avaava i te hoê mahana.”

Ua tia râ ia ’na! Mai e rave rahi mirioni, ua nehenehe Naoko e faaea i te puhipuhi i te avaava. Eaha tei tauturu ia ’na? A taio â, e ite oe i te pahonoraa.

^ par. 11 Ua faaitehia te mau fifi e tupu no te puhipuhiraa i te avaava, ua faaetaetahia te ture no te hooraa avaava, ua haamaraahia te tute e ua faaineinehia te tahi tauturu ia faaea te taata i te puhipuhi i te avaava.