Eaha to roto?

Mau faaho'iraa ê

Tapura tumu parau

Ite no Iehova

Tahiti

Te Pare Tiairaa  |  Tiurai 2014

 TUMU PARAU MATAMUA | TO TE ATUA MANA‘O I TE PUHIPUHIRAA AVAAVA

Eaha to te Atua mana‘o i te puhipuhiraa avaava?

Eaha to te Atua mana‘o i te puhipuhiraa avaava?

Ua faataa Naoko tei faahitihia i na mua ’tu i tei tauturu ia ’na ia tiamâ mai i te puhipuhiraa avaava: “Ua nehenehe au e taui no te parau mau ta ’u i haapii no nia i to te Atua mau huru maitatai e ta ’na opuaraa.” Ua ite oia i te reira a haapii ai i te Bibilia. Noa ’tu e aita te Parau a te Atua i faahiti no te avaava, e tauturu maira te reira ia ite i to te Atua mana‘o i te puhipuhiraa avaava. * No te ite i noaa mai ia ratou, e rave rahi tei faaoti papu e patoi aore ra e faaore i tera peu. (Timoteo 2, 3:16, 17) E hi‘o ana‘e e toru fifi ta te puhipuhiraa avaava e faatupu e ta te Bibilia e parau ra.

HINAARO E ORE E MÂHA HANOA

Tei roto i te avaava te raau taero puai roa ’‘e e turai i te taata ia hinaaro noa e puhipuhi i te avaava. E parauhia te reira, te nicotine. E nehenehe tera raau taero e faaitoito i te tino e e haafifi atoa râ i te tereraa o te roro. I te mau taime atoa te taata e puhipuhi ai i te avaava, e faatae-oioi-hia tera raau taero i te roro. Hoê hutiraa, hoê ïa faito nicotine te faataehia. E au e ia pau hoê puohu avaava, ua hutihia ïa fatata e 200 faito o tera raau taero i te mahana. Ua rahi roa ïa te faito taero o te nicotine i te tahi atu raau taero. Rahi atu â te taata i te puhipuhi i te avaava e i te nicotine atoa ïa, rahi atu â ratou i te fifi i te faaore i tera peu. Ua riro roa no vetahi ei ma‘i, ia iti te faito o te nicotine i roto i to ratou tino, e hinaaro ratou e puhipuhi i te avaava.

‘E tavini outou no ’na no ta outou e faaroo.’—Roma 6:16

E nehenehe mau anei e auraro i te Atua ua riro ana‘e oe ei tîtî na te avaava?

Te tauturu maira te Bibilia ia faatano i to tatou mana‘o no nia i te avaava ma te na ô: “Aita outou i ite e, o ta outou i horoa ia outou iho ei tavini ei faaroo atu ia ’na, e tavini ïa outou no ’na no ta outou e faaroo ra?” (Roma 6:16) Ia mana‘o e ia puhipuhi noa te tahi taata i te avaava, ua riro oia ei tîtî na te tahi peu e haaviivii ia ’na. O te Atua râ o Iehova te i‘oa, te hinaaro ra oia ia tiamâ mai tatou, eiaha noa i te mau peu e haaviivii i te tino, i te haafifi atoa râ i te feruriraa. (Salamo 83:18; Korinetia 2, 7:1) Rahi atu â te taata i te mauruuru e i te faatura ia Iehova, rahi atu â oia i te papu e mea tia iho â ia horoa ia ’Na i te mea maitai roa ’‘e. Eita râ e nehenehe ia rave noa oia i tera peu. Ma te farii i te reira, e nehenehe te taata e itoitohia i te haavî i to ’na mau hinaaro iino.

Ua haamata Olaf no Heremani i te puhipuhi i te avaava i te 12raa o to ’na matahiti. I muri a‘e e 16 matahiti, ua tia ia ’na ia faaore i tera peu. Ua parau oia e aita o ’na i mana‘o e e nehenehe te hoê noa ’‘e avaava e tuino ia ’na. I muri a‘e râ, aita faahou oia e nehenehe e faaore i te reira. Te na ô ra oia: “A pau ai ta ’u avaava i te tahi mahana, ua tâhiti roa to ’u hinaaro e ua rave mai au i roto i te farii e faaruehia te mau omou avaava atoa no te oviri i te reira i roto i te tahi hu‘ahu‘a papie  vea. I teie nei, te ite nei au e mea haama mau ta ’u i rave.” Eaha tei turai ia ’na ia faaea i te puhipuhi i te avaava? Ua pahono oia: “Ua hinaaro vau ia au mai Iehova ia ’u, e Atua here hoi oia i te huitaata e ua horoa mai i te tiaturiraa, tera tei faaitoito ia ’u ia faaore roa i tera peu.”

E TUINO I TE TINO

Te na-ô-hia ra i roto i te tahi buka: “Ua haapapu te mau hi‘opoaraa a te taote e e tuino te puhipuhiraa avaava i te rahiraa o te mau mero o te tino e ua rahi atu â te mau ma‘i e te feia i pohe.” (The Tobacco Atlas) Ua ite iho â te taatoaraa e roohia te feia puhipuhi avaava i te mariri ai taata, te mau ma‘i o te mafatu e mahaha. Ia au râ i te Faanahonahoraa no te ea na te ao (OMS), e roo-atoa-hia te feia puhipuhi avaava i te ma‘i pee, mai te tutoo.

“Hinaaro oe i to Atua ia Iehova ma to aau atoa, e ma to varua atoa, e ma to mana‘o atoa.”—Mataio 22:37

Te here e te faatura mau ra anei oe i te Atua ia haaviivii oe i te tino ta ’na i horoa ’tu ma te rave i te tahi peu ino?

Te haapii maira te Atua ra o Iehova na roto i ta ’na Parau, te Bibilia, e nafea to tatou oraraa, tino e feruriraa e maitai ai. Ua haapapu ta ’na tamaiti Iesu i te reira ma te na ô: “Hinaaro oe i to Atua ia Iehova ma to aau atoa, e ma to varua atoa, e ma to mana‘o atoa.” (Mataio 22:37) Te hinaaro ra ïa te Atua ia haapao maite te taata i to ’na oraraa e tino. A haapii noa ’i o vai Iehova e eaha ta ’na opuaraa, e here tatou ia ’na a haafaufaa ’tu ai i te mau mea atoa ta ’na i horoa mai. E turai mai te reira ia ore roa e rave i te tahi mea e tuino i to tatou tino.

Ua puhipuhi Jayavanth te tahi taote i Initia i te avaava e 38 matahiti. Ua na ô oia: “Ua ite au i ta te avaava e faatupu na roto i te mau vea no nia i te ea. Ua taa atoa e mea ino e ua faaitoito ïa i te feia ta ’u e hi‘opoa e e rapaau ia faaore i tera peu. Noa ’tu e ua tamata vau e pae aore ra e ono taime i te faaore i te avaava, ua puhipuhi noa vau i te reira.” Eaha ïa tei tauturu ia ’na? Te faataa ra oia: “Ua tia ia ’u i te faaore i ta ’u avaava no te mea ua haapii au i te Bibilia. Ua hinaaro vau e faaoaoa ia Iehova ma te faaore roa i tera peu.”

E FIFIHIA VETAHI Ê

E mea taero te auauahi o te avaava. Ia huti te taata i te aho i te vahi e puhipuhihia ’i te avaava, e nehenehe ratou e roohia i te mariri ai taata e te tahi atu ma‘i. I te mau matahiti atoa, te pohe nei e 600 000 taata e ore e puhipuhi i te avaava, te rahiraa  o te mau vahine e tamarii ïa. Ia au i te tahi faatiaraa a te OMS: “Eiaha roa e mana‘o e eita te taata e fifihia ia huti i te aho i te vahi e puhipuhihia ’i te avaava.”

“E aroha ’tu oe i to taata-tupu, mai to aroha ia oe iho na.”—Mataio 22:39

Ia fifihia to oe taata-tupu e utuafare i ta oe puhipuhiraa avaava, ua here mau anei oe ia ratou?

“E aroha ’tu oe i to taata-tupu, mai to aroha ia oe iho na.” (Mataio 22:39) Ia au i ta Iesu i parau, e mea tia atoa ia here i te taata-tupu, to tatou ïa utuafare, hoa e taata tapiri, tera hoi te piti i muri noa mai i te here i te Atua. Aita te here e faaitehia ra ia rave noa tatou i te tahi peu e haamauiui ia vetahi ê. Ia here mau tatou i te taata, e haapao ana‘e ïa i teie a‘oraa Bibilia: “Eiaha roa ei taata e imi i to ’na ana‘e iho maitai, e imi râ te taata atoa i te maitai o vetahi ê atoa.”—Korinetia 1, 10:24.

Te na ô ra Armen no Aramenia: “No te mea aita ratou e hinaaro e ma‘ihia, ua taparu mai to ’u utuafare ia faaea i te puhipuhi i te avaava. Aita vau i farii e e nehenehe atoa ratou e fifihia.” Te faataa ra oia mea nafea to ’na mana‘o i taui ai: “Ua haapii au i te Bibilia e ua here ia Iehova, na te reira i tauturu mai ia faaore i te puhipuhi i te avaava e ia farii e e ere noa vau te fifihia, o te feia atoa râ e haaati ra ia ’u.”

E HOROA MAI OIA I TE MEA MAITAI A‘E!

No ta ratou i haapii i roto i te Bibilia, ua nehenehe Olaf, Jayavanth, e Armen e faaore i te tahi peu ino o te haamauiui ia ratou e ia vetahi ê. Ua tia ia ratou ia na reira eiaha noa no te mea e ua ite ratou e mea ino te avaava, no te mea râ ua here ratou ia Iehova e ua hinaaro e faaoaoa ia ’na. Mea faufaa mau ïa te here, ta te Ioane 1, 5:3 e haapapu ra ma te na ô: “Teie hoi te hinaaro i te Atua, o te haapao i ta ’na ra parau: e ere hoi ta ’na parau i te mea teimaha.” E ere iho â i te mea ohie ia haapao i te mau aratairaa Bibilia, ua here mau ana‘e râ te tahi taata i te Atua, e ere i te mea teimaha no ’na ia auraro ia ’Na.

Te tauturu ra te Atua ra o Iehova e mirioni taata ia tiamâ mai i te faatîtîraa a te avaava na roto i te tahi haapiiraa na te ao nei. (Timoteo 1, 2:3, 4) Maoti to ’na Basileia, te tahi faatereraa i te ra‘i i raro a‘e i te aratairaa a ta ’na tamaiti Iesu Mesia, fatata roa Iehova i te faaore i teie ao tapihoo miimii e turai ra i te taata ia riro ei tîtî na te avaava. E faaore roa oia i teie ma‘i puhipuhi avaava a tauturu atu ai i te taata atoa e auraro ia ’na ia fana‘o i te tino e te feruriraa tia roa.—Isaia 33:24; Apokalupo 19:11, 15.

Mea fifi anei no oe ia faaea i te puhipuhi i te avaava? A faaitoito. Ia here oe ia Iehova e ia farii oe i to ’na mana‘o no nia i tera peu, e nehenehe oe e faaore i ta oe avaava. E oaoa roa te mau Ite no Iehova i te tauturu ia oe ia haapii i te mau aratairaa a te Bibilia e ia haapao i te reira. A tiaturi e ia hinaaro oe i ta Iehova tauturu, e horoa ’tu oia i te puai e te itoito no te faaea i te puhipuhi i te avaava.—Philipi 4:13.

^ par. 3 Te parau puhipuhi i te avaava, o te hutiraa ïa i te avaava i ovirihia e tei tuuhia i roto i te paipu. E tano atoa râ te mau aratairaa e hi‘opoahia no te auauraa e hutiraa i te avaava, no te avaava uira e nicotine to roto aore ra te tahi atu raau.