Faatanoraa no te "mode accessibilité"

Search

Maiti te reo

Mau faaho'iraa ê

Eaha to roto?

Ite no Iehova

Tahiti

Taime faufaa o te tufaraa parau tuite na te 136raa o te piha haapiiraa no Gileada

Taime faufaa o te tufaraa parau tuite na te 136raa o te piha haapiiraa no Gileada

I muri a‘e e pae ava‘e haapiiraa Bibilia tuutuu ore, ua fana‘o te 136raa o te piha haapiiraa no Gileada i ta ratou parau tuite i te Mahana maa 8 no Mati 2014. E tauturu teie haapiiraa i te mau tavini aravihi Ite no Iehova ia aravihi atu â i roto i te pororaa e ia haapuai i te faaroo o to ratou mau taeae. Ua fana‘o atoa na 11 548 taata i titauhia i te porotarama i te Pu haapiiraa a te mau Ite no Iehova i Patterson, New York, aore ra i te mau vahi faataahia i Kanada, Jamaïque, Porto Rico e Marite maoti te haapurororaa video.

“A tapea na i teie huru aau.” Ua haamata taeae David Splane, melo o te Tino aratai a te mau Ite no Iehova e peretiteni o te porotarama, i ta ’na oreroraa parau ma te faahiti i te Philipi 2:5-7: “Ia hoê atoa o outou huru aau e to te Mesia ra to Iesu.” Aita Iesu i haapeapea noa ’‘e i to ’na tiaraa a ora ’i i nia i te fenua. Ua tavini râ oia i te Atua ma te haehaa.

Ei hi‘oraa, ua patoi Iesu i te mau faahemaraa atoa a Satani ma te na ô “Ua parauhia” e ma te faahiti i te hoê tuhaa o ta Mose oreroraa i te ati Iseraela. (Mataio 4:4, 7, 10; Deuteronomi 6:13, 16; 8:3) O Iesu hoi te Tamaiti a te Atua e ua faatavaihia oia. E mana ïa to ’na no te parau, mai ta ’na e hinaaro. Ma te haehaa, ua faaite râ oia i te mauruuru no ta Mose ohipa. No reira, a haafaufaa atoa i ta te tahi e nehenehe e rave e a haapopou rahi ia ratou.

I muri iho, ua haafaufaa te taeae Splane i te huru feruriraa maitai ta Iesu i faatupu i te hopearaa o ta ’na tau faaineineraa i nia i te fenua. Ua pure Iesu: “Ua haamaitai au ia oe i te ao nei; ua oti ia ’u te ohipa ta oe i ho mai na ’u e rave ra. E teie nei, e tau Metua, e haamaitai mai oe ia ’u i mua i to aro na i te maitai no ’u ia oe hou teie nei ao ra.” (Ioane 17:4, 5) Aita Iesu i hinaaro i te tahi atu mau fana‘oraa. Ua hinaaro râ oia ia fana‘o faahou i to ’na tiaraa matamua, aore ra ‘ta ’na ohipa i na mua ’‘e,’ ia ho‘i oia i nia i te ra‘i. Hoê â huru no te mau piahi no Gileada. E mea tia ia pee ratou i to Iesu hi‘oraa ma te haapao tamau i te taviniraa, eiaha râ i te tiaraa. E oaoa noa ratou noa ’tu e aita e fana‘oraa hau ia ho‘i ratou i te vahi i tonohia.

“Haapaeraa tei ore e tatarahapahia.” Ua faaitoito te taeae William Malenfant, taeae tauturu o te Tomite o te haapiiraa a te Tino aratai, i te mau piahi ia pee i te hi‘oraa mana‘o haapae a te aposetolo Paulo. Aita oia i hi‘o noa i ta ’na i vaiiho na no te tavini i te Atua. Ua parau râ oia: “Te haamo’e nei au i te mau mea i muri ra, ’e, ma te titau i tei mua ra.”—Philipi 3:13, 14, Te Faufaa Api.

Ma te ore e tatarahapa i te mau haapaeraa ta ratou e rave, e pee te mau piahi i te hi‘oraa a te mau tavini taiva ore a te Atua no te tau tahito e no teie tau. Ua haamana‘o te taeae Malenfant i te parau a Clara Gerber Moyer, tei tavini ia Iehova mai to ’na tamariiriiraa mai â. Ua papai teie tuahine: “Auê te fana‘oraa ia hi‘o i na 80 matahiti i roto i te taviniraa taiva ore i te Atua! Aita vau i tatarahapa noa ’‘e! Ahiri e e nehenehe ta ’u e ora faahou i tera mau matahiti, e na reira faahou â vau.”

“Pororaa i te Basileia e te mau melahi e ei melahi.” Ua tauturu te taeae Gerrit Lösch, melo o te Tino aratai, i te mau piahi ia mauruuru ratou no teie na fana‘oraa taa ê e piti no te feia poro. A tahi, e tavini ratou ei melahi a te Atua ia faaite ana‘e ratou i ta ’Na poroi, te parau apî oaoa o te Basileia. Inaha, e faaohipa-atoa-hia te ta‘o “vea” no te ta‘o “melahi” i roto i te Bibilia ia huri-ana‘e-hia mai te reo Hebera e Heleni. A piti, e poro te mau piahi i te parau apî oaoa i raro a‘e i te aratairaa a te mau melahi, mai te pǐpǐ ra o Philipa.—Ohipa 8:26-35.

I muri iho, ua faatia te taeae Lösch i te tahi mau tupuraa ta te mau Ite no Iehova i farerei a poro ai i te Basileia. Ei hi‘oraa, ua matau te hoê taeae no Mehiko, o Gabino to ’na i‘oa, i te patoto hoê aore ra piti noa taime i te mau uputa. I tahi râ fare, ua patoto oia e maha taime. Ua tatara te fatu fare i te uputa e ua faatia oia ia Gabino i ta ’na opuaraa e haapohe ia ’na. Ua na ô oia: “I te maharaa o ta oe patotoraa, tei to ’u arapoa te taura. Ua tatara râ vau i te reira no te haere e pahono ia oe i te uputa. Mauruuru roa no te mea ua tamau oe i te patoto. Ahiri aita, ua tarî vau ia ’u.”

I te tahi mau taime, e au ra e mea opua-ore-hia teie mau huru tupuraa. Ua ite maitai râ tatou e na te mau melahi a te Atua e aratai ra i te ohipa pororaa na te ao nei.—Apokalupo 14:6.

“E haamaitaihia tei hau i te maitai.” Ua vauvau te taeae Michael Burnett, taeae haapii no Gileada, i tera oreroraa parau ma te faaohipa i te hi‘oraa o te tahi huaai a Iuda, o Iabeza ïa “tei hau i te maitai i roto i to ’na ra mau taeae.” Ua pure Iabeza i te Atua: “Ahiri oe e haamaitai mai ia ’u e, e faarahi mai i to ’u nei vahi e, e ei tauturu mai to rima ia ’u e, e tiai mai hoi oe ia ’u eiaha ei ino e!”—Paraleipomeno 1, 4:9, 10.

E nehenehe te mau piahi e pee i te hi‘oraa maitai o Iabeza ma te haapapu i ta ratou mau aniraa a pure ai i te Atua. E ani paha ratou i te tauturu no te faahope i ta ratou tau faaineineraa i Gileada. Mea tano atoa ia ani ratou i ta Iehova paruru ia roohia i te ati, eiaha ma te faaore roa i te mau faahopearaa o te reira, ma te tauturu râ ia ratou ia faaoromai i te mauiui e te mau faahopearaa o te ino. Ua pahono te Atua i ta Iabeza pure e e pahono atoa oia i ta te mau piahi no Gileada.

“A atuatu i te auahi e ama ra i roto ia oe.” Ua niuhia te oreroraa parau a taeae Mark Noumair, taeae haapii no Gileada e e tauturu i te Tomite o te haapiiraa, i nia i te Tesalonia 1, 5:16-19. Ia ama noa te hoê auahi, e titauhia, a tahi, te hoê taihaa o te nehenehe e ama i te auahi mai te mori arahu aore ra te vahie, a piti, te mata‘i ora e te toru, te veavea. E tia atoa i te mau piahi ia faaohipa e toru ravea no te atuatu i to ratou itoito rahi i roto i te taviniraa.

A tahi, “eiaha e faaea i te oaoa.” (Tesalonia 1, 5:16) E riro te oaoa ei mori arahu ia itoito noa te mau piahi. E oaoa ’tu â ratou a feruri maite ai i nia i te haamaitairaa e fana‘o i ta Iehova farii maitai. A piti, “eiaha e tuutuu i te pure.” (Tesalonia 1, 5:17) E riro te pure ei mata‘i ora ia ama noa te auahi. Ia roa ’tu â ta tatou mau pure, a haamahora ’tu i to tatou aau i te Atua. A toru, “e haamaitai i te Atua i te mau mea atoa ra.” (Tesalonia 1, 5:18) E mahanahana to tatou mau taairaa e o Iehova e to tatou mau taeae maoti te hoê aau mauruuru. “A tamau i te faaite i te hoê mauruuru mahanahana eiaha râ i te hoê mana‘o faahaparaa toetoe mau.”

“Mai te mau ra‘i ra, a faahanahana ia Iehova.” Ua haamata Sam Roberson, taeae haapii i te mau haapiiraa Kerisetiano, i ta ’na oreroraa parau ma te tahi mau faahitiraa Bibilia e faaite ra e te faahanahana ra te mahana, te ava‘e e te mau fetia ia Iehova. (Salamo 19:1; 89:37; 148:3) Ua parau oia e e fana‘oraa taa ê atoa no te mau piahi te faahanahanaraa ia Iehova. I muri iho, ua aratai oia i te tahi mau hautiraa o te mau tupuraa ta teie mau piahi i ora a‘e nei i roto i te taviniraa. Ei hi‘oraa, ua tapea te hoê piahi i to ’na pereoo no te vaiiho i te tahi taata na nia i to ’na parahiraa turairai ia haere i te tahi pae o te purumu. Ua haamauruuru teie taata ia ’na e ua haapopou te piahi ia ’na no to ’na huru mauruuru. Haamata a‘era te hoê tauaparauraa e farii ihora te taata i te hoê haapiiraa Bibilia tamoni ore. I te mau hebedoma i muri mai, ua haere noa te piahi i to tera taata fare no ta ’na haapiiraa. Ua nehenehe oia e poro i te feia tei haere mai e farerei i taua taata ra. Ua haamatahia e hitu atu â haapiiraa Bibilia. Maoti noa ïa hoê tauaparauraa i noaa mai ai tera faahopearaa oaoa mau!

“Ia rahi noa te itoito maoti te haapiiraa a te Atua.” Ua uiui Donald Gordon, taeae tauturu i te Tomite Neneiraa, i te mana‘o o e piti taeae faaipoipo e ta raua vahine no tera piha haapiiraa. Ua haamana‘o hoê o na taeae e piti i te Ephesia 3:16-20, irava faahiti-pinepine-hia i te roaraa o ta ratou haapiiraa. Ua tauturu te reira i te mau piahi ‘ia itoitohia mai’ ratou ma te vai haehaa e te ohie ia paraparau atu e ma te farii e ohipa rahi atu â ta Iehova no ta ’na Ite taitahi. Ua parau hoê o na tuahine e piti e ua au roa oia i te hi‘oraa ta te tahi taeae haapii no Gileada i faaohipa: eiaha e riro ei i‘a rarahi i roto i te hoê farii pape nainai aita e vahi no te rahi atu â, a riro râ ei i‘a nainai i roto i te hoê moana rarahi. Teie te haapiiraa ta ’na i tapea mai: “Ia riro noa vau ei taata haehaa roa i roto i ta Iehova faanahonahoraa, e tauturu ïa Oia ia ’u ia rahi mai i te pae varua.”

“Ia haamana‘o maitai Iehova ia oe.” Ua vauvau te taeae Mark Sanderson, melo o te Tino aratai, i te oreroraa parau faufaa o te porotarama a te tufaraa parau tuite. Ua niuhia te tumu parau i nia i ta Nehemia pure: “E haamana‘o maitai mai, e tau Atua e.” (Nehemia 5:19; 13:31) Aita Nehemia i mana‘o a‘e e e haamoe Iehova ia ’na e ta ’na taviniraa. Ua ani râ oia i te Atua ia haamana‘o ia ’na ma te aroha e ia haamaitai ia ’na.

Hoê â huru no te mau piahi. Mea papu e e haamana‘o maitai Iehova ia ratou a faaohipa noa ’i ratou i te mau haapiiraa tumu tei fana‘ohia i Gileada. Ei hi‘oraa, e haamori ratou ia Iehova no te mea e here ratou ia ’na ma to ratou aau atoa. (Mareko 12:30) Ua here Aberahama ia Iehova ma to ’na aau atoa e ua haamana‘o te Atua ia ’na ma te aroha. A tapao na i roto i te Isaia 41:8, i to Iehova piiraa ia Aberahama “tau hoa”, ua tausani matahiti ïa o ’na i te poheraa.

I muri iho, ua haamana‘o te taeae Sanderson ia here te mau piahi i to ratou taata-tupu, to ratou mau taeae e tuahine Kerisetiano iho â ra. (Mareko 12:31) Mai te ati Samaria maitai, tei riro ei taata-tupu “i te taata i roohia i te nǎnǎ eiâ hara,” e mea tia ia rave ratou i te mau faanahoraa no te haere e farerei i te feia e hinaaro ra i te tauturu. (Luka 10:36) No te faataa i tera tuhaa, ua faaohipa oia i te hi‘oraa a Nicholas Kovalak, hoê mitionare o tei tavini ei tiaau mataeinaa. E taeae matauhia no to ’na mahanahana rahi e here. I te hoê taime, ua faaitoito oia i te hoê tiaau ratere e ta ’na vahine ia ohipa noa i roto i te taviniraa “i te omuaraa o te mahana, i te omuaraa o te hebedoma, i te omuaraa o te ava‘e e i te omuaraa o te matahiti.” A tau mahana to ’na hi‘o-noa-raa i ta te tuahine taviniraa, ua parau atu oia ia ’na: “Eiaha e tâua faahou i ta ’u i parau atu. Mea rahi te ohipa ta oe e rave ra. Haere mǎrû, e tamau ïa oe i roto i te taviniraa.” Ua tauturu teie a‘oraa î i te here e te hamani maitai i tera tuahine ia tamau i roto i te taviniraa taime taatoa e rave rahi matahiti.

I te pae hopea, ua faaitoito te taeae Sanderson i te mau piahi ia naea i te fa o ta ratou haapiiraa i Gileada, oia hoi te haapiiraa e te haamataroraa ia vetahi ê. (Timoteo 2, 2:2) I te vahi e tavini ai ratou, e nehenehe ïa ratou e tauturu i te amuiraa ia vai itoito e te aueue ore, ma te papu e e haamana‘o maitai Iehova ia ratou. (Salamo 20:1-5)

Faahopearaa. I muri a‘e i te horoaraa i te mau parau tuite i te mau piahi, ua taio hoê o ratou i te tahi rata no te faaite i to ratou mauruuru. Na te himene 123 o te buka Himene ia Iehova i faahope i te porotarama. Ua faaroo-noa-hia te reo o na ahuru ma pae piahi, o tei himene i te reira aita e upaupa (parauhia a capella). Teie te tumu parau o te himene: “Te mau tiai no ǒ mai ia Iehova.”

No te ite atu â

Eaha te haapiiraa faataahia no te mau pionie?

Eaha te haapiiraa taa ê tei faataahia no te feia e poro nei i te Basileia ma te taime taatoa?