Kaʼax ja bʼa sbʼaʼal

Kaʼax ja bʼa xchabʼil menú

Taʼumantiʼik bʼa Jyoba

tojol-abʼal

¿Jas yuj ja taʼumantiʼik bʼa Jyoba mi xkʼintaytikon yajni june wa stsʼikwi sjabʼil?

¿Jas yuj ja taʼumantiʼik bʼa Jyoba mi xkʼintaytikon yajni june wa stsʼikwi sjabʼil?

Ja taʼumantiʼik bʼa Jyoba mini xkʼintaytikon yajni june wa stsʼikwi sjabʼil yujni wa xnaʼatikon ja Dyosi mi skʼana oj kʼulaxuk. Ama ja Biblia mi xyala jaman lek mok kʼulaxuk ja kʼin it, pe wa xyaʼa jujuntik rasonik bʼa wa skoltayotik snajel ja jastal wa xyila ja Dyos yajni wa stsʼikwi sjabʼil june. La kiltik chane rasonik sbʼaja it soka jastik wa sjeʼa ja Biblia.

  1. Ja skʼintajel june maʼ wa stsʼikwi sjabʼil tini eleljan bʼa relijyon mi meranuk. Jun diccionario enciclopédico, wa xyala ja kʼin it tini eleljan bʼa skʼuʼajel bʼa yajni june wan skʼintajel ja sjabʼili, «ja altsilaliki wa sleʼa modo bʼa oj yixtalaʼuke ja matik wa skʼintayi» soka «yajni teye soka yamigoʼe bʼa wa xyalawe yabʼ aʼajyuk lekil swerte ojni bʼobʼ koltajuk» (Funk & Wagnalls Standard Dictionary of Folklore, Mythology, and Legend). Pilan juʼun wa xyala ja bʼa tyempo najate wani xyaʼawe och juʼun ja matik wa xpojki, «pes jelni tʼilan bʼa oj najuk jas signoʼik bʼa horóscopo oj ajukyiʼi», bʼa tini eleljan bʼa astrología. Ja juʼun it wa xcha yala: «Jitsan ixuk winik wani skʼuʼane ja kandela wa stsanxi aybʼi yiʼoj jun tikʼe ipal bʼa wa xyaʼa ja jas wa skʼana ja maʼ wan tsʼikwel sjabʼili» (The Lore of Birthdays).

    Pe ja Biblia wa xyala mini lekuk ja magia, ja kʼintanel, ja aʼtel soka pukuji ma chikan jastik junuk bʼa oj slaj ja it (Deuteronomio 18:14; Gálatas 5:​19-​21). Chomajkil, ja Dyos skʼulan kastigar ja xchonabʼil Babilonia yuja swinkili wa skʼintane ja kʼanaliki (Isaías 47:11-15). Anima ja taʼumantiʼik bʼa Jyoba mi xkilatikonyi stʼilanil bʼatik eleljan ja tuktukil kostumbreʼik ma kʼiniki, mini xcha xkatikon ekʼuk lom ja jastik jaman lek wa xyala ja Biblia sbʼaja magia, kʼintanel soka aʼtelik sok pukuji.

  2. Ja bʼajtanik snochumanik ja Kristo mini skʼintaye ja stsʼikwelal sjabʼil june. Jun enciclopedia wa xyala ja bʼajtanik snochumanik ja Kristo «wani xyilawe ja skʼuljelik kʼin bʼa wa stsʼikwi sjabʼil chikan jasa juni kʼin mi tiʼuk elel bʼa Biblia», ma jani wa senyaʼan ja skostumbre ja relijyon mi meranuki (The World Book Encyclopedia). Ja Biblia wa sjeʼa ja snebʼumanik ja Jesús sok tuk matik jejiyile yuja yeʼn yawe kujlajukan ja modoʼal bʼa oj snoch-e yibʼanal ja snochumanik ja yeʼn (2 Tesalonicenses 3:6).

  3. Ja kechanta kʼin oj bʼobʼ skʼuluke ja snochumanik ja Jesús, jani yajel julskʼujole ja xchamelali sok mi jaʼuk ja spojkelali (Lucas 22:17-20). Ja it mini tuk yabʼjela, pes ja Biblia wa xyala «masni lek ja skʼakʼujil june maʼ wa xchami yuja skʼakʼujil june maʼ wa xpojki» (Eclesiastés 7:1). Bʼa xchʼakulabilxa ja jsakʼanil ja bʼa Luʼumi, ja Jesús ajyini lek soka Dyos, ja yujil ja skʼakʼujil chami masni tʼilan waj yuja spojkelali (Hebreos 1:4).

  4. Ja Biblia mini bʼa xyala bʼa jun yaʼtijum Dyos skʼintay ja stsʼikwelal sjabʼil june. Ja it mi yuj ekʼi, pes ja Yabʼal ja Dyos, ja Biblia, wa xyala sbʼa chabʼ kʼin bʼa kʼintaxi ja stsʼikwelal sjabʼil june soka matik skʼulani mi kʼuʼumanuke Dyos. Soka Biblia wa xyala mini lek elkʼot ja chabʼ kʼinik jaw (Génesis 40:20-22; Marcos 6:21-29).

Yuja yuntikil ja Taʼumantiʼik mi skʼintaye ja yajni wa stsʼikwi sjabʼil june, ¿wan maʼ spensarane bʼa ay jas lek wane xchʼayjel?

Jastalni ja nantatalik, ja Taʼumantiʼiki jelni skʼanawe ja yuntikile. Ja yuj, wa xyaweyi smajtane chikan jas kʼakʼu ja bʼa jabʼili sok wa skʼulane kʼin bʼa oj yawe ekʼuk gustoʼil jun rato. Jani wa skʼujolane snochjel ja lekil smodo ja Dyos, ja ma wa xyayi lekil jastik ja yaʼtijumiki bʼa chikan jas ora (Mateo 7:11). Ja yuj, ja yuntikil ja taʼumantiʼik bʼa Jyoba mini x-ekʼ skʼujol bʼa ay jas lek wane xchʼayjel. Jach wa sjeʼa ja jastik wa xyalawe bʼa koʼeli.

  • «Mas jel tsamal wa x-abʼxi yajni wa x-ajiwi juna majtan yajni mi wanuka smajlajel.» (Tammy, bʼa 12 jabʼil.)

  • «Anima ja jnantati mi xyaweki majtanal ja kʼakʼu wa stsʼikwi jabʼili, pe wa xyaweki bʼa pilan kʼakʼu. Soka keʼn jel xkʼulan gusto yajni wa x-ajiki majtanalik ja mi wanukon smajlajeli.» (Gregory, bʼa 11 jabʼil.)

  • «Ja yal untiki kechanta wa xyabʼye pastel sok wa stsʼebʼaniye. Ja kʼinik jaw mi staʼa jkʼujol, mas jel tsamal xkila ja kʼinik wa xkʼulaxi ja bʼa jnaji.» (Eric, bʼa 6 jabʼil.)