Ja taʼumantiʼik bʼa Jyoba mi xchʼika jbʼajtikon ja bʼa politika, pe ja yuj ja jas wa xyala ja Biblia. Ja keʼntikoni mi ayukotikon bʼa jun kʼole politika, mi wa xkʼulantikon votar, mi wa xchʼika jbʼajtikon bʼa oj jtaʼ jun jcholtikon bʼa gobyerno sok mini wa xchʼika jbʼajtikon bʼa oj jtukbʼestikon jun gobyerno. Ayni jtaʼunejtikon rasonik bʼa Biblia yuja mi xchʼika jbʼajtikon bʼa politika. Jani it jumasaʼ:

  • Wa xnochotikon ja sjejel yaʼakan ja Jesús, pes yajni alji yabʼ oj och mandaranumi ja yeʼn mini skʼana (Juan 6:15). Chomajkil, ja Jesús yala yabʼ ja snebʼumaniki «mi sbajuque ja mundo»; ja yuj, yaʼakan jaman lek mini oj xchʼik sbʼaje bʼa chikan jasunuk bʼa politika (Juan 17:14, 16; 18:36; Marcos 12:13-17).

  • Tojni aytikon soka sGobyerno ja Dyosi, ja Gobyerno staʼa tiʼal ja Jesús yajni yala: «Jaxa yajcʼachil loil it jastal huan xa scʼulajel mandar ja Diosi, ja loil iti oj chʼac pucxuc ja ba spetzanil ja lugari» (Mateo 24:14). Yuja tini aytikon bʼa sparte sok wa xcholotikon sbʼaja sGobyerno ja Dyosi, ja yuj mini wa xchʼika jbʼajtikon bʼa chikan jas yaman yuja politika bʼa yibʼanal ja paisiki soka bʼa lugar kulanotikoni (2 Corintios 5:20; Efesios 6:20).

  • Ja mi xchʼika jbʼajtikon bʼa politika wa xbʼobʼ jcholtikon jaman lek ja lekil rason sbʼaja sGobyerno ja Dyosi anima chikan jas pensar bʼa politika yiʼoj ja ixuk winiki. Soka jas wa xkalatikon sok wa xkʼulantikoni, wa xkʼujolantikon bʼa sjejel wa xjipa jkʼujoltikon ja sGobyerno ja Dyosi jani ja gobyerno oj stojbʼes ja wokolik ja bʼa luʼumkʼinal (Salmo 56:11).

  • Ta jchʼika jbʼajtikon ja bʼa politika, ojni chʼayuk ja jastal tsoman aytikon soka jmoj-aljeltikon bʼa yibʼanal ja luʼumi (Colosenses 3:14; 1 Pedro 2:17). Pes ja relijyonik matik chʼikane soka politika mini tsoman ayuke (1 Corintios 1:10).

Wa xkisatikon ja gobyernoʼiki. Anima mi xchʼika jbʼajtikon soka jastik wa skʼulane ja bʼa politika, pe wani xkisatikon ja gobyernoʼik matik wane yajel mandari. Jachuk wa xkʼuʼantikon ja mandar wa xyaʼa ja Biblia: «Cada creyente, sbej ni oj cʼuaxuc ja maʼ ay yatel» (Romanos 13:1). Wa xkʼuʼantikon ja leyiki, wa xtuputikon ja impuesto sok wa xkʼulantikon ja jas wa xyala ja gobyerno bʼa slekilal ja ixuk winiki. Ja keʼntikoni mi wala kʼumanitikon malo sbʼaja gobyernoʼiki, jaʼukto maʼa, wa xnochotikon ja rason wa xyaʼa ja Biblia bʼa yajelyi orasyon sbʼaja «maʼ ay yateli soc ja gobierno jumasa», mastoni ja yajni ay jas wane xchapjel ja jastal libre ayotik bʼa yajelyi stoyjel ja Dyosi (1 Timoteo 2:1, 2).

Chomajkil wa xkisatikon ja derecho yiʼoje ja tuk sbʼaja jasa wa skʼana oj skʼuluke ja bʼa politika. Jun sjejel, mi wa xkatikon kʼot tekʼan ja yajni wan tsajel maʼ oj och xcholi sok mi wa xkomotikon ja tuki ta wa skʼana oj skʼuluke votari.

¿Ajkʼachto maʼ kʼeʼel jkʼuluktikon ja mi wa xchʼika jbʼajtikon ja bʼa politika? Miyuk. Ja jekabʼanumik soka tuk nebʼumanik bʼa bʼajtan siglo mini cha xchʼika sbʼaje ja bʼa politika. Jun libro yala sbʼaja it: «Anima snaʼawe tʼilan oj skis-e ja matik ay xcholi, ja bʼajtan nebʼumaniki mini skʼuʼane bʼa xchʼikjel sbʼaje ja bʼa politika» (Beyond Good Intentions—A Biblical View of Politics [Masto yuj ja jastik lek ay bʼa skʼujoleʼi. Ja jasa wa xyala ja Biblia sbʼaja politika]). Junxtani soka it, jun winik jel chapan sbʼiʼil Orígenes sok ajyi sakʼan bʼa snalan ja siglo II sok III, yala ja it: «Ja nebʼumaniki mini wa xchʼika sbʼaje bʼa yijel jun xchole bʼa gobyerno».

¿Ay ama smaloʼil sbʼaja paisi yuja mi xchʼika jbʼajtikon ja bʼa politika? Miyuk. Ja matik ay xcholi mi xbʼobʼ xiwuke, pes ja keʼntikoni mi wa xleʼatikon tiroʼanel. La kiltik ja jasa wa xyala jun inporme ya eluk ja Academia Nacional de Ciencias de Ucrania bʼa 2001 sbʼaja jastal mi xchʼika jbʼajtikon ja bʼa politika: «Bʼobʼta ja wego ja jastal mi xchʼika sbʼaje bʼa politika ja taʼumantiʼik bʼa Jyoba, jitsan mini lek xyilawe. Pes jani yuja jaw ja leji smule yuja gobyernoʼik matik jel tsats wa xyaʼa ja smandareʼi ja bʼa jabʼilik ekʼta jani, jastal ja gobyerno bʼa nazi soka comunista (kʼole politika bʼa wa sleʼa junxta oj chʼak ajyuk ja jastik yiʼojeʼi)». Ja inporme wa xcha yala, anima jel ixta wa x-iljiye ja taʼumantiʼik bʼa Jyoba ja bʼa Unión Soviética, ja yeʼnleʼi «tolabida skisawe ja leyiki. Ja bʼa yaʼteleʼi mi och skʼabʼe sok aʼtijiye kongana ja bʼa alajiki soka bʼa pabrika. Mini xiwelaʼuk sbʼaj bʼa ay jas oj ekʼ sbʼaje ja kʼole comunista». Ja inporme yalakan ja jasa wa skʼuʼane sok wa skʼulane ja taʼumantiʼik bʼa Jyoba ja bʼa jtyempotiki «mini wa sleʼawe modo, mini bʼa jun país, bʼa achʼayuk ja lamanil soka jastal tsoman ayi».