Kaʼax ja bʼa sbʼaʼal

Kaʼax ja bʼa xchabʼil menú

Taʼumantiʼik bʼa Jyoba

tojol-abʼal

¿Jas wa spensarane ja taʼumantiʼik bʼa Jyoba sbʼaja makbʼeni?

¿Jas wa spensarane ja taʼumantiʼik bʼa Jyoba sbʼaja makbʼeni?

Ja taʼumantiʼik bʼa Jyoba wani xkʼuʼantikon lek ja rasonik soka mandarik wa xtax ja bʼa Biblia wa skoltayotikon bʼa snajel jas skʼulajel bʼa lek xyila ja Dyos sok bʼa jlekilaltikon (Isaías 48:17, 18). Mi keʼn kaʼunejtikon kujlajuk ja sjejelik it. Pe wani xkʼulantikon ja bʼa jsakʼaniltikoni. La kiltik jujuntik ja bʼa sjejelik it bʼa ti chʼikan ja slejel ja makbʼeni. *

  • Ja nupanel sbʼajni tolabida (Mateo 19:6). Ja taʼumantiʼik bʼa Jyoba wa xkʼuʼantikon yajni wa x-och elkotik sok june ma wa x-och kitikon loʼil june jach jel tikʼan jani ja skʼeʼulabʼil bʼa nupanel. Ja yuj, mi tajnel loʼil wa xkilatikon.

  • Ja matik wa sleʼawe smakbʼeni kechanta ja matik ayxa sjabʼile bʼa nupanel. Ja nupanel jaʼita sbʼaja matik wanxa snaʼa skomjel ja jas wa xkʼankʼuniyuj ja skwerpo (1 Corintios 7:36).

  • Ja maʼ wa skʼana oj skʼel jun smakbʼen tʼilani mi jas oj makjukyuj bʼa oj bʼobʼ nupanuk. Mi spetsanil ekʼele lek xyila ja Dyos ja matik skʼutsuweta ja snupanele librexa aye bʼa oj nupanuke yajkʼachil ekʼele, pes kechanta wa xbʼobʼ skʼuts ja snupanele ta june bʼa yeʼnle kota mulal sok pilan (Mateo 19:9).

  • Ja kʼuʼuman Dyos maʼ wa skʼana oj nupanuki tʼilan oj skʼuluk sok june maʼ junxta soka srelijyoni (1 Corintios 7:​39). Ja taʼumantiʼotikon bʼa Jyoba wa xkʼuʼantikon ja mandar it bʼa nupanel sok jun Taʼumantiʼ bʼa yiʼonejxa jaʼ, sok mi jaʼuk sok june maʼ bʼa kechanta lek xyila ja jas wa xkʼuʼantikoni (2 Corintios 6:​14). Ja Dyos tolabida skʼanunejyi ja yaʼtijumiki bʼa anupanuke kechanta sok ja maʼ junxta skʼuʼajel yiʼojeʼi (Génesis 24:3; Malaquías 2:​11). Ja mandar it jelni xmakuniʼa, pes jachni yiluneje ja matik jel chapaneʼi. *

  • Ja untiki tʼilani oj skʼuʼukeyi ja snantati (Proverbios 1:8; Colosenses 3:​20). Chomajkil, ja untik matik teye junxta naʼits soka snantati tʼilan oj skʼuʼuke ja mandarik x-ajiyile sbʼaja slejel smakbʼeneʼi. Soka it ti chʼikan jas jabʼil oj bʼobʼ sleʼe smakbʼene soka jastik oj skʼulukeʼi.

  • Ja Biblia wa xyala «cada jujune oj caatic cuenta, chican ja jas jcʼulantiqui» (Gálatas 6:5). Ja yuj, yajni tʼabʼan ay jkʼujoltikon ja rasonik bʼa Biblia, ja Taʼumantiʼi wa xbʼobʼ stsaʼ machʼa wa skʼana oj smakbʼenuki. Ama jachuk, jitsan wa skʼanawe rason soka Taʼumantiʼik bʼa takʼanexa bʼa wa xchamskʼujole ja smojeʼi (Proverbios 1:5).

  • Jitsan ja bʼa jastik wa skʼulane ja matik wa x-och snaʼ sbʼajeʼi wa xkoye mulal. Ja Biblia wa xyilkʼujolan ja koʼel mulal sok ixuk ma winik. Ja it mi kechanta wa stojolan oj wayuke jach mi nupaneluke, chomajkil ti chʼikan yixtalajel ja swinkile soka skʼabʼeʼi, soka stiʼeʼi ma tajnel bʼa stop jun ixuk ma winik sok tuk jastal jaw (1 Corintios 6:​9-​11). Chomajkil, ta jun ixuk sok winik smakbʼen sbʼaje wa xkʼe yujtsʼuk sbʼaje sok wa smasa sbʼaje bʼa oj ajuk kʼixnajuke, waneni skʼulajel jun jasunuk jel kux ja bʼa stiʼ sat ja Dyos, anima mi skʼulane (Gálatas 5:​19-​21). Ja Biblia wa xcha yala mini lekuk ja kistal kʼumali (Colosenses 3:8).

  • Ja jkʼujoltiki jel xchʼaykʼujolani (Jeremías 17:9). Wa xbʼobʼ ikʼwanuk skʼulajel jun jasunuk bʼa wa snaʼa mi lekuk. Bʼa mok chʼaykʼujoluke yuja skʼujole bʼa skʼulajel jun jas mi lekuk, ja ixuk winik smakbʼen sbʼajeʼi mi xkanye stuchʼile bʼa oj koʼuke mulal. Ja ixuk winik smakbʼen sbʼajeʼi mini xchʼika sbʼaje bʼa wokol. Ja yuj, wa x-elye sok jitsan smoje bʼa paxyal ma wa sleʼawe june maʼ takʼanxa bʼa oj mojtajukeyuj (Proverbios 28:26). Ja kʼuʼuman Dyos soltero bʼa wa skʼana oj nupanuki wani snaʼa jel xiwela sbʼaj slejel snup bʼa Internet, pes xiwelani sbʼaj slejel juna makbʼen bʼa mixa naʼa sbʼaj lek (Salmo 26:4).

^ par. 2 Bʼa jujuntik lugar mi kʼajyel wa xkʼulaxi ja elel sok june bʼa snajel sbʼaje bʼajtantoyuj oj nupanuke. Ja Biblia mi xyala bʼa oj nupanan tʼilan oja naʼa sbʼaj albʼel tyempo ja ixuk ma winiki. Cha mi xyala tʼilan oj smakbʼen sbʼaje bʼa oj kʼot nupanuke.

^ par. 6 Jun sjejel, jun artikulo bʼa jun rebista sbʼaja nupanel sok ja pamilya, skʼulane «oxe spaklajel bʼa jach aʼankʼujol sok ja nupanumik bʼa yiʼojexa jitsan jabʼil nupanele (mas ja 25 jabʼil) wa sjeʼa ja ajyel junxta pensar sbʼaja relijyon ma skʼuʼajelik juni jasunuk jel xkoltani bʼa oj albʼuk ja nupaneli» (Marriage & Family Review, volumen 38, número 1, slam 88 bʼa 2005).