Ja taʼumantiʼik bʼa Jyoba jani wa xnochotikon ja jastal wa xyala ja Biblia sbʼaja jastal Yajel juljkʼujoltikon ja xchamelal ja Jesús, cha sbʼiʼil «ja cena ja Cajualtic» (1 Corintios 11:20). Pe ja skʼuʼajelik sok ja skostumbre yiʼoje ja tuk relijyonik sbʼaja it mini ti eleluk bʼa Biblia.

¿Jas yuj wa xkʼulaxi?

Ja Taʼumantiʼiki wa xkʼulantikon ja Cena ja Kajwaltiki bʼa yajel juljkʼujoltikon ja sakʼanil yaʼa ja Jesús sok yajel tsʼakatal (Mateo 20:28; 1 Corintios 11:24). Ja it mi jachukuk jastal wa skʼintaye ja tuk relijyoniki bʼa wa xya sakbʼan sok wa xya el ja mulali. Ja Biblia wa xyala ja Dyos wa xbʼobʼ skʼulkitik perdonar ja jmultiki ta wa xkʼuʼantik sbʼaja Jesusi, sok mi jaʼuk yuj ja jastik wa skʼulan ja relijyoniki (Romanos 3:25; 1 Juan 2:1, 2).

¿Janekʼ ekʼele oj kʼulaxuk?

Ja Jesús sjeka ja snebʼumaniki bʼa a-skʼuluke ja Cena ja Kajwaltiki, pe mi yala janekʼ ekʼele oj kʼulaxuk (Lucas 22:19, Traducción del Nuevo Mundo). Jujuntik wa spensarane ojni kʼulaxuk ixaw ixaw, semana sok semana, kʼakʼu kʼakʼu, jitsan ekʼele ja bʼa kʼakʼu ma chikan jas ora xmakuniyujile. Pe ayni jujuntik jasunuk jel tʼilan snajel.

Ja Jesús ya kujlajuk ja Cena ja Kajwaltiki ja junxta kʼakʼu wa xkʼintaxi ja Pascua bʼa judíoʼik; sok ora mas tsaʼan tixa cham ja Jesusi (Mateo 26:1, 2). Ja it mi waj jun jasunuk bʼa lomta ekʼi. Ja yabʼal ja Dyos wa xya slaj ja xchamelal ja Jesús sok ja yal chej wa x-axi bʼa Pascua (1 Corintios 5:7, 8). Ja Pascua kechanta jun ekʼele wa xkʼulaxi ja bʼa jabʼili (Éxodo 12:1-6; Levítico 23:5). Ja bʼajtanik snochumanik ja Jesús cha junxtani skʼulane bʼa yajel julelskʼujole ja xchamelal ja Jesús, junta ekʼele ja bʼa jabʼili, sok ja taʼumantiʼik bʼa Jyoba junxtani wa xkʼulantikon, pes jani wa xnochotikon ja jastalni wa xyala ja Biblia.

Yajtabʼ sok ora

Ja jas yaʼakan kulan ja Jesús wa skoltayotik bʼa snajel mi kechanta janekʼ ekʼele skʼulajel, chomajkil snajel ja kʼakʼu sok ja ora oj kʼulaxuki. Ja yeʼn ya kujlajuk bʼa 14 bʼa nisán bʼa jabʼil 33 tsaʼan ja wa xmukxi ja Kʼaʼuji, jastalni wa xyala ja calendario lunar bíblico (Mateo 26:18-20, 26). Jastalni skʼulane ja bʼajtanik snochumanik ja Jesús, ja taʼumantiʼiki cha jach wa xkʼulantikon, jun ekʼele ja bʼa jabʼili bʼa junxta yajtabʼ.

Ja 14 bʼa nisán bʼa jabʼil 33 koʼ bʼa viernes, pe ja bʼa jabʼiliki mini junukxta wa xkoʼ, wani xtukbʼiʼa. Bʼa snajel jas kʼakʼu wa xkoʼ ja 14 bʼa nisán, ja taʼumantiʼik bʼa Jyoba wa xkajtabʼantikon ja jastalni skʼulane ja bʼa styempo ja Jesús, sok mi jaʼuk ja jastal wa xyawe makunuk ja judíoʼik ja bʼa jtyempotiki. *

Ja pan sok ja vino

Ja bʼa yajkʼachil kʼin it, ja Jesús ya makunuk ja pan bʼa mey yajnali ma slevaduraʼil sok ja vino tinto kan ja bʼa waʼelal bʼa Pascua (Mateo 26:26-28, TNM). Ja yuj, ja keʼntikon wa xkatikon makunuk ja pan mey yajnali, sok ja vino tinto sok mi kechanta yaʼalel tsʼusubʼ, sok mi jun vinoʼuk bʼa ochel xchiʼil, stragoʼil, ma yajnalik.

Jujuntik relijyon wa xyawe makunuk pan bʼa ayxa yajnal. Pe jitsan ekʼele, ja bʼa Biblia, ja yajnal ja pani wa senyaʼan ja mulali sok ja bʼa mi sbʼejuki (Lucas 12:1; 1 Corintios 5:6-8; Gálatas 5:7-9). Ja yuj, ja pan bʼa mey yajnali jani wa senyaʼan ja skwerpo ja Jesús bʼa mini jun mulal yiʼoji (1 Pedro 2:22). Tuk relijyonik wa xyawe makunuk ja yaʼalel tsʼusubʼi sok mi jaʼuk ja vino, pes wa spensarane mibʼi tʼun lekuk ja yujel vino, yajni mi jach wa xyala ja Biblia (1 Timoteo 5:23, TNM).

Nake senyaʼik, mi jaʼuk ja mero xchikʼel sok sbʼakʼtel ja Jesús

Ja pan bʼa mey yajnali sok ja vino tinto bʼa wa x-axi makunuk bʼa Yajel juljkʼujoltikon ja xchamelal ja Jesús kechanta wa senyaʼan ja skwerpo sok ja xchikʼel ja Jesús. Mi jaʼuk meran wa xpax ja skwerpo sok ja xchikʼel ja Jesús, jastalni wa spensaraʼane jujuntik. Cha mi sokubʼal sok ja xchikʼeli ma sokubʼal sok ja sbʼakʼteli. La kiltik ja jas wa xyala ja Biblia sbʼaja skʼuʼajel it.

  • Lekbʼi ja Jesús sjeka ja snochumaniki bʼa oj yuʼe ja xchikʼeli, anto ja Jesús wan sjekjel ja snebʼumaniki bʼa oj skʼok-e ja mandar bʼa Dyos bʼa mok yabʼye chikʼ (Génesis 9:4; Hechos 15:28, 29). Pe ja it mini sbʼejuk skʼulajel yujni ja Jesús mini oj jekwanuk skʼulajel jun jasunuk bʼa oj skʼok ja sleyik ja Dyos sbʼaja chikʼi (Juan 8:28, 29).

  • Ja snochumanik ja Jesús mini ja yuʼaje ja meran xchikʼel ja Jesús yujni ja yeʼn yala ojto pekʼuk ja xchikʼel ja akwal jaw, wa xkʼan yal ojto ya ja sakʼanili (Mateo 26:28, TNM).

  • Ja Jesús «jun ita vuelta specʼa ja xchiqʼueli» (Hebreos 9:25, 26). Lekbʼi ja pan sok ja vino meran wa xpax ja skwerpo sok ja xchikʼel ja Jesús ja ekʼeleʼik wa skʼulane ja Cena ja Kajwaltiki, anto ja matik wa xyuʼaje sok wa xyabʼye ja pani waneni spekʼjel jitsan ekʼele ja xchikʼel ja Kristo ma wane smiljel.

  • Ja Jesús yala: «Nochowik skʼulajel ja iti bʼa oj julkona kʼujolex», mi yala: «Nochowik skʼulajel ja it bʼa yajkʼachil ekʼele oj ka ja jsakʼanili» (1 Corintios 11:24, TNM).

Ja ixuk winik matik wa spensaraʼane ja pan sok ja vino jani meran wa xpax ja skwerpo sok ja xchikʼel ja Jesús, tini yaʼuneje eluk sbʼaja jastal sutubʼal jujuntik tekstoʼik bʼa Biblia. La kiltik jun sjejel sbʼaja jastal sutubʼal ja bʼa tuk Bibliaʼik, ja Jesús staʼa tiʼal ja vino sok ja yaljelik it: «Porque jaʼ xa ni ja jchiqʼuela» (Mateo 26:28). Pe ja jas yala ja Jesús wa xbʼobʼ sutxuk jastal it: «Ja it jawa senyaʼan ja jchikʼeli». * Jastalni skʼulan jitsan ekʼele yajni sjeʼa, ja Jesús ya makunuk jun slajelal ja bʼa ekʼele it (Mateo 13:34, 35).

¿Matik wa xyuʼaje ja vino sok wa xyabʼye ja pani?

Yajni wa xkʼulantikon ja Cena ja Kajwaltik, kechanta jujuntik ja matik wa xyuʼaje ja vino sok wa xyabʼye ja pani. ¿Jas yujil?

Sok ja xchikʼel spekʼa ja Jesús, kujlaji «jun yajcʼachil trato» bʼa jani slokʼolan ja trato yaʼunej ja Jyoba sok ja chonabʼ Israel (Hebreos 8:10-13). Ja matik chʼikane ja bʼa yajkʼachil trato it wa xyuʼaje ja vino sok wa xyabʼye ja pan ja bʼa Cena ja Kajwaltiki. Mi xbʼobʼ skʼuluke yibʼanal ja ixuk winik ja it, kechanta ja matik ‹tsa’ub’ale› yuja Dyosi (Hebreos 9:15; Lucas 22:20). Ja ixuk winike it ojni ya’e mandar lajan sok ja Kristo ja b’a satkʼinali. Ja Biblia wa xyala kechanta 144,000 (Lucas 22:28-30; Apocalipsis 5:9, 10; 14:1, 3).

Ja ‹t’usan› k’ole ixuk winike it ojni ya’e mandar lajan sok ja Kristo, pe ja tuk «jitzan lec ja cristiano» tini oj ajyuke sakʼan tolabida ja b’a Luʼumi (Lucas 12:32; Apocalipsis 7:9, 10). Ja matik oj ajyukotik sakʼan ja bʼa Luʼumi mi xkuʼajtikon ja vino sok mi xkabʼtikon ja pani, pe wani la wajtikon ja bʼa Yajel juljkʼujoltikon ja xchamelal ja Jesús bʼa yajel tsʼakatal yuja yaʼa ja sakʼanil yuja keʼntiki (Juan 2:2).

^ par. 10 Ja scalendario ja judíoʼik bʼa jtyempotiki wa xyala ja sbʼajtanil kʼakʼu bʼa yixawil nisán wa xkʼe yajni mito chikanuk ja luna ja jastalni kʼotele yiljel ja matik jel chapane. Pe ja it mini jaʼuk ja modo axi makunuk ja bʼa bʼajtan siglo. Ja judíoʼik bʼa najate wa snaʼawe ja yixawil bʼa nisán jani wa xkʼe yajni ja luna wa xkʼe sjeʼ sbʼaj ja bʼa Jerusalén sok mi jaʼuk ja mito chikanuki, ja it wa x-ekʼ june ma jujuntik kʼakʼu tsaʼan yuja jastal wa skʼulane ja matik jel chapane. Ja stukil it jani june ja bʼa rasonik kiʼojtikon ja taʼumantiʼik bʼa Jyoba yuja yajtabʼ bʼa wa xkatikon juljkʼujoltikon ja xchamelal ja Jesús ma Cena ja Kajwaltiki mini junukxta wa xkoʼ sok ja Pascua bʼa judíoʼik bʼa jtyempotiki.

^ par. 20 Kʼela ja tuk Bibliaʼik: A New Translation of the Bible, bʼa James Moffatt; The New Testament—A Translation in the Language of the People, bʼa Charles B. Williams; sok The Original New Testament, bʼa Hugh J. Schonfield.