Kaʼax ja bʼa sbʼaʼal

Kaʼax ja bʼa sbʼaʼali

Taʼumantiʼik bʼa Jyoba

Stsajel jun kʼumal tojol-abʼal

 YOLOMAJEL JA BʼA SPATIKI | ¿OJ MAʼ KABʼTIK STOJOLIL JA BIBLIA?

Jun libro bʼa wa x-abʼxi stojolil

Jun libro bʼa wa x-abʼxi stojolil

Ja Biblia jun libro bʼa jitsanxa tyempo yiʼoj. Kʼe tsʼijbʼaxuk bʼa Oriente Medio junukxa 3,500 jabʼil. Ja bʼa tyempo jaw titoni aye ja mandaranumik Shang bʼa China. Sok junuk mil jabʼil tsaʼan, ja bʼa India kʼejan ja budismo. (Kʼela ja rekwagro « Datoʼik sbʼaja Biblia».)

Ja Biblia wa xyaʼa meran sjakʼjelik sbʼaja sjobʼjelik mas tʼilanik ja bʼa jsakʼaniltiki

Jun libro wani xmakuni yuja ixuk winik ta mi wokoluk yabʼjel stojolil sok wa xyaʼa rasonik bʼa wa xmakuni. Pes jachukni ja Biblia: wa xyaʼa sjakʼjel ja sjobʼjelik mas tʼilanik ja bʼa jsakʼaniltiki.

Jun sjejel, ¿ay maʼ bʼa ajobʼuneja bʼaj jas yuj sakʼanotik? Bʼa jitsanxa jabʼilik ja ixuk winik mini xyabʼye stojolil. Pe ja sjakʼjeli tini wa xtax ja bʼa bʼajtan chabʼ kapitulo ja bʼa bʼajtan sjuʼunil yiʼoj ja Biblia, ja Génesis. Ja tiw wa xyala «ja kʼe kujlajuki», bʼa jitsanxa mil miyonik jabʼil, kʼot ajyuk ja sutsatkʼinali, ja galaxia jumasaʼ, ja kʼanaliki soka Luʼumi (Génesis 1:1). Sok tsaʼan wa xcholo jastal ja Luʼumi takal takal och tojbʼuk bʼa oj ajyuk swinkil, jastal och ajyuk tuktukil tikʼe sakʼanil sok jastal kʼot ajyuk ja ixuk winiki. Sok wa sjeʼa jas yuj kʼulaji yibʼanal ja sutsatkʼinali.

WA XBʼOBʼ ABʼXUK STOJOLIL

Ja Biblia wa xyakitik rasonik bʼa jel xmakuni bʼa stojbʼesel ja wokolik wa x-ekʼ jbʼajtik kʼakʼu kʼakʼu. Ja rasonik it mi wokoluk yabʼjel stojolil yuj chabʼ rason, la kiltik.

Ja bʼajtani, chikan lek stojolil, jaman lek wa xyala sok wa xpaywani. Mi xya makunuk yaljelik bʼa jel wokolik yabʼjel stojolil ma yaljelik bʼa nakʼan sok bʼa mi xnaxi sbʼaj. Wa xya makunuk yaljelik bʼa pasil yabʼjel stojolil sok wa xcholo lek. Man ja bʼa wokolik yabʼjel stojolili wa xcholo sok yaljelik bʼa wa xkatik makunuk kʼakʼu kʼakʼu.

Jun sjejel, ja Jesús ya makunuk ja jastik wa x-ekʼ ja bʼa sakʼanil ja ixuk winiki bʼa sjejelyi jastik junuk bʼa kʼot man skʼujole. Ja it wa xbʼobʼ jnatik soka sloʼil yaʼa wa xtax bʼa skapituloʼil 5 sok 7 bʼa Mateo. Jun winik bʼa wa xcholo jastik junuk sbʼaja Biblia yala «kʼotel jun loʼil bʼa jel xmakuni» bʼa «mi wa sbʼutʼu ja kolomtik sok jastik junuk, pes wa xtojwani sok wa sjeʼa ja tikʼe modoʼik oj ixuki». Oj bʼobʼa kʼumuk ja kapituloʼik it bʼa junuk 15 ma 20 minuto. Ja sloʼili jel pasil yabʼjel stojolil,  pe jelni cham oja wabʼ ja janekʼto yipalil yiʼoj ja jastik yala ja Jesusi.

Bʼa xchabʼil rason yuja Biblia jel pasil yabʼjel stojolil jani ja jasa wa xyala, pes mi wa xcholo lom loʼilik ma kwentoʼik. Jastalni wa xyala ja The World Book Encyclopedia: «Wa xcholo sbʼaja ixuk winik jastal ja keʼntiki soka bʼa jel ja yipeʼi», chomajkil «ja stiroʼaneli, ja smajlajel yiʼojeʼi, ja jastik mi lek elye kʼot skʼulajeli soka yajni skʼulane ganari». Ja loʼilik it soka jastik mero chʼak ekʼuki wani xbʼobʼ kabʼtik stojolil, yujni jachuke jastal keʼntik. Sok mini wokoluk yabʼjel stojolil sok wa sjeʼakitik jastik junuk jel chaʼanyabʼalil (Romanos 15:4).

AYNI BʼA JPETSANILTIK

Bʼa yabʼjel stojolil jun libro, tʼilani oj ajyuk tsʼijbʼunubʼal bʼa wa kʼumal. Pes jachni wa x-ekʼ soka Biblia, bʼobʼta ayxani elel bʼa jun kʼumal bʼa waxa wabʼ stojolil, chikan bʼa lugaril kulana. ¿Jastal bʼobʼel ja it?

Ja sutjeli. Ja Biblia tsʼijbʼaxi bʼa hebreo, arameo sok griego. Yuja it jelni tʼusan ja matik wa xbʼobʼ skʼumuki. Bʼa oj ajyuk bʼa tuk kʼumalik, jitsan sutumanik tsats lek wane aʼtel bʼa sutjel. Stsʼakatal yuja tsatsal aʼtel jaw, ja Biblia sutubʼalxa bʼa xetʼanik ma yibʼanal bʼa junuk 2,700 kʼumal. Anima mi yibʼanaluk ja Biblia, pe ja it wa stojolan mas ja 90% ja ixuk winik bʼa yibʼanal ja luʼumi wa xbʼobʼ skʼumuke bʼa skʼumale.

Ja janekʼ pukxeli. Ja mero tsʼijbʼaxi ti tsʼijbʼaxi bʼa papiroʼik sok tsʼuʼumik, soka it jumasaʼ wani xjomi. Bʼa mi oj chʼayuk ja jasa yiʼoji tʼilani oj kʼulxuk kopyar jitsan ekʼele jach sok kʼabʼal. Ja kopyaʼik it jel chaʼanik stsʼakol sok kechanta jujuntik wa xbʼobʼ sman-e. Pe yajni ja Gutenberg ya eluk sok ya kujlajuk ja imprenta, masxa ja 550 jabʼili, ja Biblia kʼe pukxuk mas. Sok wa xbʼobʼ alxuk lajansok kʼulubʼalxa imprimir junuk joʼe mil miyonik.

Mini jun juʼunik bʼa relijyon sutxel sok pukxel ekʼ jastal ja Biblia. Meraniʼa, ja Biblia wani xbʼobʼ ajyuk yuj chikan machʼa. Bʼobʼta ayni wokol yabʼjel stojolil ja jas wa xyala, pe ay jkoltajeltik. ¿Jasunkiluk? ¿Bʼa oj taxuka? Kʼela ja bʼa artikulo jakumi.