Kaʼax ja bʼa sbʼaʼal

Kaʼax ja bʼa sbʼaʼali

Taʼumantiʼik bʼa Jyoba

Stsajel jun kʼumal tojol-abʼal

Ja yajkʼachil Biblia paklaxi sok el bʼa 2013 ja Traducción del Nuevo Mundo bʼa inglés

Ja yajkʼachil Biblia paklaxi sok el bʼa 2013 ja Traducción del Nuevo Mundo bʼa inglés

JA BʼA jabʼilik ekʼeljani, ja Traducción del Nuevo Mundo de las Santas Escrituras bʼa inglés paklubʼalxa bʼa jitsan ekʼele ja stsʼijbʼajeli, pe ja spaklajel mas tʼilan kʼulaxiʼi jaʼa yajkʼachil el bʼa 2013. Jun sjejel, ja wego tʼusanbʼi 10% ja yaljeliki yuja bʼajtan Biblia; tukbʼesxi yaljelik bʼa tʼilanik; jitsan kapituloʼik yawe xpax jach poemaʼik, sok yawe och notaʼik ja bʼa xchʼakulabʼil ja slamik ja bʼa edición regular. Anima mi xbʼobʼ kaltik yibʼanal ja bʼa artikulo it ja jastik chʼak tukbʼesxuki, pe oj kiltik jujuntik ja bʼa mas tʼilaniki.

¿Jas yaljelik bʼa tʼilanik sok tukbʼesxiʼi? Jastalni kalatik ja bʼa artikulo bʼajtani, ja yaljel bʼa hebreo scheʼóhl soka yaljel bʼa griego háides sutubʼal ja bʼa inglés. Jaxa néfesch soka psykjé mixa sutxi jastal «alma», jastalni ja bʼajtani. Pes jaxani sutxi ja jastal wan stajel tiʼal ja bʼa xetʼan jaw. Pe mini kechanuk ja jaw.

Jitsan yaljelik ja bʼa inglés tukbʼesxi bʼa jachuk oj chiknajuk lek ja jas wa stojolani jastalni ja bʼa mero tsʼijbʼaxi. Jun sjejel, bʼa mi oj jom yolome sbʼaja jastal milji ja Jesús, ja yaljel impale («chʼikjiyi teʼ»), tukbʼesxi jastal executed on a stake («milji bʼa jun teʼ») ma nailed to the stake, («tsʼapji sklaboʼil bʼa teʼ») (Mateo 20:19; 27:31).

Jujuntik ja yaljelik bʼa tolabida junxta ja jastal sutubʼali, ja wego sutubʼalxa ja jastalni wan stajel tiʼal ja bʼa xetʼan jaw. Jun sjejel jaʼa yaljel bʼa hebreo ‘ohlam, ja bʼajtani jitsan ekʼele wa sutxi «tyempo mey stikʼanil», pe wa xbʼobʼ stojoluk bʼa jitsan modoʼik, jastal «bʼa tolabida»; jach sutxi ja bʼa Salmo 90:2. Pe jaxa bʼa Miqueas 5:2, ja yaljel ‘ohlam wa xya kabʼtik stojolil jun tyempo  bʼa ay stikʼanil, sok ja yuj tsaxi oj alxuk jastaltik «bʼa jitsanxa lek tyempo bʼajtan».

Ja bʼa hebreo sok griego ja yaljel seed («inat») wa xtax jitsan ekʼele ja bʼa Biblia el bʼajtan ja Traducción del Nuevo mundo bʼa inglés, sok jaʼ wa staʼa tiʼal sbʼaja inat bʼa jun kʼul ma tekʼul, chomajkil sbʼaja yintil ja ixuk winiki. Pe ja yaljel jaw ja bʼa inglés mixa ja wa xyawe makunuk bʼa oj staʼe tiʼal ja yintil ja ixuk winiki, ja yuj ja yajkʼachil Biblia bʼa inglés el bʼa 2013 jaxa wa xya makunuk ja yaljel offspring («yintil») ja bʼa Génesis 3:15 sok bʼa tuk bersikuloʼik (Génesis 22:17, 18; Revelación 12:17). Bʼa pilan ekʼeleʼik jani wa sutxi ja jastalni wan stajel tiʼal ja bʼa xetʼan jaw (Génesis 1:11; Salmo 22:30; Isaías 57:3).

¿Jas yuj tukbʼesxi jujuntik ja tekstoʼik bʼa sutubʼal ajyi jach yaljelik sok yaljelik? Jun Biblia bʼa lek sutubʼal «wa sutu jach yaljelik sok yaljelik ta mi wa sjomo ja jasa wa stojolani sok ta mi jel wokoluk yabʼjel stojolil», jastalni wa xcholo ja bʼa apéndice A1 ja bʼa yajkʼachil Biblia bʼa inglés. Jun sjejel, ja yaljel «slejel ja bʼa kʼujolali», wa xya makunuk ja Revelación 2:23, bʼa jitsan kʼumal mi wokoluk yabʼjel stojolil. Pe ja jasa wokoli jaʼa «slejel ja bʼa rinyoniki», chomajkil wa xcha ya makunuk ja bʼa teksto jaw. Ja yuj, ja yaljel «rinyon» sutxikan jastal «ja pensarik mas chʼikan ay leki». Ja bʼa Deuteronomio 32:14, ja sutjel jach yaljelik sok yaljelik «ja yetsel ja srinyonik ja trigo» tukbʼesxi jastal «ja bʼa mas lek ja trigo». Sok jaxa yaljel «mini tʼajubʼaluk ja stsʼujmil jtiʼi», jelni wokol yabʼjel jas wa stojolan, ja yuj sutxi jastal «jelni wokol wala kʼumaniyon» (Éxodo 6:12).

¿Jas yuj ja yaljel «yuntikil ja Israel» sutxi jastal «israʼelenyoʼik»? Ja bʼa kʼumal hebreo, ja yaljel «yuntikil» tini chʼikan ta ixuk ma winik. Pe ja bʼa inglesi pilan ja yaljel wa xya makunuk ta wan stajel tiʼal bʼa ixuk, sok jaxa bʼa winiki pilan ja jastal wa xya makunuki. Ja Traducción del Nuevo Mundo bʼa inglés, ja bʼajtani wa x-alxi «yuntikil ja Israel» sok wa x-abʼxi stojolil kechanta bʼa winike. Pe jastalni wan stajel tiʼal ja bʼa xetʼan jaw, ja bʼa hebreo tini cha chʼikan ja ixukeʼi. Ja yuj, ja yajkʼachil Biblia el bʼa 2013 jaxa ya makunuk ja yaljel «israʼelenyoʼik», bʼa ti chʼikan ja ixuk soka winiki (Éxodo 1:7; 35:29; 2 Reyes 8:12). Jitsan tuk yaljelik ja bʼa hebreo, ja bʼa inglés yaʼunejxa makunuk yaljelik bʼa pasil bʼa jachuk ja teksto masxa chikan sok wa x-abʼxi stojolil.

In keeping with the poetic writing style of the original text, more chapters are now in poetic format

¿Jas yujil ayxa mas kapitulo bʼa tukbʼelxa ja jastal cholubʼalkon ja stsʼijbʼajeli sok kanelxa jastal bʼa poema? Pes yujni jitsan ekʼeleʼik jach kani ja yajni tsʼijbʼaxi ja Biblia. Ja kʼumalik ja bʼa jtyempotiki, june ja jas jel tʼilan ja bʼa poemaʼiki jani ta junxta ja xchʼakulabʼil ja yaljeliki ma ja snujkʼalili, pe jaxa bʼa hebreo ja jasa mas tʼilani jani ta ja jasa wa xyala junxta yijel ma tuk ja jasa wa xyala ja tsaʼani yuja bʼajtani. Ja bʼa hebreo, ja poemaʼiki mi ja wa xpilxi ta junxta ja xchʼakulabʼil ja yaljeliki, pes jani wa xpilxi ta tsamal cholan ay ja jasa wa stojolani.

 Ja libroʼik bʼa Job sok Salmos tsʼijbʼaxi bʼa oj tsʼebʼantaxuk ma bʼa skʼumajel jastal poema. Ja yuj, ja Traducción del Nuevo Mundo jachni cha yaʼunejkan. Jachuk wa xkoltani bʼa oj abʼxuk ja yaljelik mas tsamaliki sok bʼa oj kan jkʼujoltik ja jasa wan yaljeli. Ja yajkʼachil Biblia el bʼa 2013, ja libro bʼa Proverbios, ja Cantar de los Cantares sok tuk kapituloʼik bʼa tuk libroʼik, tukbʼesxi ja jastal cholubʼalkon ja stsʼijbʼajeli sok kanelxa jastal bʼa poema. Jachuk wa xkoltani bʼa oj ilxuk ja yajni tsʼijbʼaxi ja Biblia yawekan jastal poema. Jun sjejel jaʼ bʼa Isaías 24:2. Bʼa jujune ja choleʼi juneta ja jasa wan yaljeli pe tuk ja matik wa xkʼot sbʼaji, sok spetsanil wa xya staʼ mas yip ja jasa wa xkʼan yal ja teksto. Ja it wa xyaʼakan jaman lek mini june maʼ oj kan libre sbʼaja yayelyi kwenta ja Dyosi. Yajni ja maʼ skʼumani xyila ja teksto it tsʼijbʼunubʼal jach bʼa poema, anto oj yil ja maʼ mero stsʼijbʼani mi ya makunuk kada ekʼele ja jasa wa stojolani, pes wan slejel modo bʼa ya staʼ mas yip ja srasonik ja Dyosi.

Mini jel pasiluk yiljel ta jun teksto tsʼijbʼunubʼal jach bʼa poema ma miyuk. Ja yuj, jujuntik ja Biblia tuk ja jastal sutunej ja tekstoʼiki. Ja sutumaniki tʼilani oj spaklaye lek jitsan jastik junuk bʼajtanto yuj oj skʼuluke ja jaw. Pes ay ekʼeleʼik ja tekstoʼiki mi tsʼijbʼunubʼaluk jach bʼa poema, pe bʼa oj ya staʼ mas yip ja jasa wa stojolani wa xya makunuk yaljelik jach bʼa poema, yaljelik bʼa wa xya jaka pensar dibujoʼik, tsome yaljelik sok yaljelik bʼa junxta yijel.

Ja yajkʼachil Biblia bʼa inglés, ja skʼeʼulabʼil bʼa jujune ja libroʼiki ayiʼojan xetʼan bʼa wa sjeʼa ja jastik mas tʼilanik bʼa jujune ja kapituloʼiki. Jun sjejel, ja xetʼan ja bʼa skʼeʼulabʼil ja Cantar de los Cantares wa skoltayotik bʼa oj kiltik jas tyempo sok maʼ wan yaljel ja yaljelik wa xtax ja bʼa kapituloʼiki.

Spaklajel ja juʼunik tsʼijbʼunubʼalkan bʼa tyempo najate ja bʼa mero kʼumalik tsʼijbʼaxi, ¿jastal koltani bʼa yajel eluk ja yajkʼachil Biblia bʼa inglesi? Yajni sutxi ja Traducción del Nuevo Mundo ja nochxi ja juʼun masorético bʼa hebreo sok ja juʼunik jel kisubʼal bʼa kʼumal griego sbʼaja Westcott soka Hort. Ja spaklajel wan axel ja bʼa juʼunik tsʼijbʼunubʼalkan bʼa tyempo najate masxa tojbʼita sok jachuk masxa ni wa x-abʼxi stojolil jujuntik tekstoʼik ja bʼa Biblia. Chomajkil, bʼobʼelxa ni paklaxuk mas juʼunik tsʼijbʼunubʼalkan ja bʼa tyempo najate ja bʼa griego, jastal ja xetʼanik ja Royoʼik bʼa Mar Muerto. Jitsan ja bʼa juʼunik it ayxa bʼa oja kʼel bʼa aparatoʼik, jastal celular ma bʼa tableta. Jachuk masni pasil spaklajel ja stukil yiʼoj ja juʼunik tsʼijbʼunubʼalkan bʼa tyempo najate sok yiljel jas juʼun ja sutubʼal mas tsʼikan leki. Ja kʼole matik sutu ja Biblia Traducción del Nuevo Mundo yawe ni makunuk ja jaw bʼa spaklajel jujuntik bersikuloʼik, jachuk ijiye och bʼa oj stukbʼese jujuntik jastik junuk.

Jun sjejel, ja bʼa 2 Samuel 13:21, ja Biblia bʼa griego ja Septuaginta wa xyala: «Pe ja yeʼn mini syajbʼes ja jastal ay wa xtax ja Amnón, ja skeremi, yujni wa syajtay, yujni jaʼa ja bʼajtan yunini». Ja Traducción del Nuevo Mundo mini xchʼikunej ajyi ja yaljelik it, pes yujni mi wa xtax ja bʼa juʼun masorético. Pe ja Royoʼik bʼa Mar Muerto ayni yiʼojan, ja yuj ja yajkʼachil Biblia el bʼa 2013 chʼikxi ja yaljelik jaw. Jujuntik rasonik jastal jaw ja yuj chʼikxi joʼe ekʼele mas ja sbʼiʼil ja Dyos ja bʼa Primero de Samuel. Spaklajel ja juʼunik bʼa griego cha ikʼwani och bʼa stukbʼesel ja jastal cholubʼal och ja stsʼijbʼajel wa xtax bʼa Mateo 21:29-31. Bʼa jujuntik ekʼele tukbʼexi yujni mas ayiʼoj yipalil ja jasa wa xyala ja mero juʼunik kanel tsʼijbʼunubʼal bʼa najate sok mini jaʼ nochxi ja jastal mero ay ja tuk juʼun sutubʼal bʼa griego.

Ja it kechanta jujuntik ja bʼa jitsan jastik junuk tukbʼesxi bʼa jachuk ja Traducción del Nuevo Mundo bʼa inglés mas pasil skʼumajel sok yabʼjel stojolil. Ja Biblia it juni tsamal majtanal jakel bʼa Jyoba, ja Dyos maʼ wa skʼumanotiki.