Kaʼax ja bʼa sbʼaʼal

Kaʼax ja bʼa xchabʼil menú

Kaʼax ja bʼa sbʼaʼali

Taʼumantiʼik bʼa Jyoba

tojol-abʼal

Ja Juʼun Cholumani  |  Diciembre bʼa 2015

Ja kakʼtiki jel ja yipi: amakunuk lek

Ja kakʼtiki jel ja yipi: amakunuk lek

«Ja jasa wa x-el ja bʼa jtiʼi [...] wa xkʼana lek oja wabʼi, ah Jyoba.» (SALMO 19:14)

TSʼEBʼOJ 21 SOK 35

1, 2. ¿Jas yuj ja Biblia wa xyala ja snajel kiʼojtik bʼa kʼumaneli jach jastal ja kʼakʼi?

JA BʼA 1871 tsik ja syaxkʼulil ja Wisconsin (Estados Unidos), sok jani ja mas jel xiwela sbʼaj ekʼeli. Bʼa tʼusan tyempo stsika 2,000 miyonik teʼaltik sok smila mas ja 1,200 ixuk winiki. ¿Jastal kʼe ajluk ja kʼakʼi? Lajansok jaʼita soka yal nich kʼakʼ wa xya elkan jujuntik tren wa x-ekʼ ja bʼa yaxkʼuli. Ja it wa xya juljkʼujoltik ja jasa wa xyala ja Biblia: «Qʼuelahuilex ja cʼacʼ tac. Anima quechan jun yal chʼin snich cʼacʼuc pero malan soc ja jahui, oj tzic nihuan lec ja lugari» (Santiago 3:5). ¿Jas yujil ja Santiago yala ja yaljelik it?

2 Ja Santiago xcholo: «Ja yal chʼin cʼacʼ jahui, jaʼ ni mero smoj ja [kakʼtiki]» (Santiago 3:6). Ja bʼa bersikulo it, ja kakʼtiki jaʼ wa sjeʼa ja snajel kiʼojtik bʼa kʼumaneli. Jastalni ja kʼakʼi jel wa xbʼobʼ yixtalaʼuk jitsan jastik junuk, ja jasa wa xkalatiki jelni wa xcha bʼobʼ yixtalaʼuk ma syajbʼesel ja tuki. ¿Wan maʼ stojolan ja jaw mixani jas wa xbʼobʼ kaltik? Miyuk. ¿Anke mini xkatikan yajel makunuk ja kʼakʼi jaʼita yuj wa xbʼobʼ jyajbʼestik ja tuki? Ja jasa wa xkʼulantiki jani snajel jastal yajel makunuk lek. Jujuntik sjejel, wa xbʼobʼ jkʼuluktik jwaʼeltik soka kʼakʼi, bʼa skʼixnajel jbʼajtik sok bʼa oj yakitik yijlabʼ. Junxta soka it, ja Biblia wa sjeʼa ja jasa wa xkalatiki jelni wa xbʼobʼ syajbʼes ja tuki ma  bʼa slekilal (Proverbios 18:21). Ja yuj jelni tʼilan oj jnatik lek jastal yajel makunuk ja snajel kiʼojtik bʼa kʼumaneli. Jujuntik sjejel, wa xbʼobʼ katik makunuk bʼa stoyjel ja Jyoba sok bʼa skoltajel ja tuki (Salmo 19:14).

3. Ta wa xkʼanatik stsatsankʼujolajel ja tuki, ¿jasa tʼilan oj jnatiki?

3 Ja Jyoba skʼulanotik soka snajel kiʼojtik bʼa oj kaltik ja jasa wa xpensarantiki soka jastal wa xkabʼ ayotiki, anima jach kʼumanel ma bʼa lenguaje de señas. ¿Jastal wa xbʼobʼ katik makunuk ja majtanal it bʼa stsatsankʼujolajel ja tuki? (Kʼuman ja Santiago 3:9, 10.) Tʼilani oj jnatik jas tyempo oj kʼumanukotik, jasa oj kaltiki sok jastal oj kaltik.

¿JAS TYEMPO TʼILAN OJ KʼUMANUKOTIK?

4. ¿Jas tyempoʼil tʼilan mok kʼumanukotik?

4 Ja Biblia wa xyala ay jun «tyempo bʼa ajyel chʼabʼan» (Eclesiastés 3:7). Ja it wa stojolan ayni ekʼeleʼik bʼa mi xbʼobʼ kʼumanukotik. Jujuntik sjejel, yajni ja tuki wan kʼumanel, la ajyukotik chʼabʼan sok la jmaklaytik (Job 6:24). Yajni ay jas kabʼunejtik bʼa mi maʼ xbʼobʼ yabʼi, mokni jcholtik yabʼ ja tuki (Proverbios 20:19). Sok yajni ay jas wa x-aljikabʼtik bʼa wa xya kʼe kolomtik, tʼilani oj ajyukotik laman sok mok jas kaltik (Salmo 4:4).

5. ¿Jastal wa xjeʼatikyi ja Jyoba wa xkatikyi tsʼakatal yuja yaʼunejkitik ja snajel bʼa kʼumaneli?

5 Ayni ekʼeleʼik bʼa lekni oj kʼumanukotik (Eclesiastés 3:7). Ojni bʼobʼ kʼumanukotik yajni wa xkʼana oj jtoytik ja Jyoba, stsatsankʼujolajel ja tuki ma yaljel ja jastal ayotik wa xkabʼtiki soka jas wa xmakunikujtiki (Salmo 51:15). Jachuk wa xjeʼatikyi ja Jyoba wa xkatikyi tsʼakatal yuja yaʼunejkitik ja snajel bʼa kʼumaneli. Jachni jastal jun kamigotik bʼa wa xyakitik jun majtanal bʼa jel chaʼanyabʼalil, wani xkʼanatik yajel makunuk bʼa jun modo bʼa lek.

6. ¿Jas yuj jel tʼilan oj jtsatik lek ja styempoʼil oj kʼumanukotiki?

6 ¿Jas yuj jel tʼilan oj jtsatik lek ja jas tyempoʼil oj kʼumanukotiki? Ja Proverbios 25:11 wa xyala ja yaljelik ja bʼa mero sjutsʼinil wa x-alxi, jach jastal ja manzanaʼik bʼa oro wa x-axi kajan bʼa jun yeʼtal kʼulubʼalsok plata. ¿Jas wa xkʼan yal ja it? Ja manzanaʼik kʼulubʼal sok oro jel tsamalik. Pe ta kaʼatik kajan bʼa jun jasunuk kʼulubʼal sok plata, masto jel wa xtsamalbʼi el. Jastalni ja it, bʼobʼta ayni kiʼojtik jastik junuk bʼa lek bʼa oj kaltik yabʼ ja tuki. Pe ta jtsaʼatik ja mero styempoʼil bʼa oj kaltik yabʼi, mastoni oj bʼobʼ jkoltaytik ja maʼ oj kaltik yabʼi. ¿Jastal oj bʼobʼ jkʼuluktik ja it?

7, 8. ¿Jastal snochowe ja jmoj-aljeltik bʼa Japón ja sjejel yaʼakan ja Jesusi?

7 Ta kʼumanitik bʼa jun tyempo mi yoraʼiluk, bʼobʼta ja maʼ oj kaltik yabʼi mi oj yabʼ stojolil ma mi oj skis ja jas wantik yaljeli (kʼuman ja Proverbios 15:23). Jun sjejel, ja bʼa marzo bʼa 2011, jun terremoto sok jun tsunami jel yixtalaʼan jitsan chonabʼik ja bʼa Japón. Chamye mas ja 15,000 ixuk winiki. Jitsan Taʼumantiʼ chʼay ja spamilya soka yamigoʼeʼi, pe wani skʼanawe yajel makunuk ja Biblia bʼa skoltajel ja tuki. Anima jachukuk, spensarane ja bʼa ekʼele jaw mi oj staʼeyi tiʼal sbʼaja sakʼwelali. ¿Jas yujil? Yujni wa snaʼawe jitsan ja ixuk winik ja bʼa tiwi ayiʼoje ja srelijyone bʼa budismo sok jel tʼusan wa snaʼawe bʼa Biblia. Ja yuj, ja jmoj-aljeltiki jani yaweyi stʼilanil bʼa yajel kulan skʼujole sok xcholjel yabʼye jas yuj wa x-ekʼ jastik junuk bʼa mi lekuk.

8 Ja Jesús jelni snaʼa jas tyempo kʼumani sok jas tyempo ajyi chʼabʼan (Juan 18:33-37; 19:8-11). Ja yeʼn jel snaʼa smajlajel ja mero styempoʼil bʼa sjejelyi jujuntik jasunuk ja snebʼumaniki (Juan 16:12). Ja jmoj-aljeltik bʼa Japón jani snochowe ja sjejel yaʼakan ja Jesús sok smajlaye ja mero styempoʼil bʼa oj yal-e yabʼ ja ixuk winik sbʼaja sakʼwelali. Chabʼ jabʼil sok snalan tsaʼan yajni ekʼ ja desgrasya skʼapaweyi ja tratado ¿Ojto maʼ sakʼwukejan ja matik chamelexa? Jitsan yiʼajekan sok jel aji kulan skʼujole yuja jas wa xyala ja  tratado. Ja keʼntiki tʼilani oj cha jpensaraʼuktik ja kostumbre soka jasa wa skʼuʼane ja ixuk winik ja bʼa jlugartiki. Jachuk oj jnatik jas mero styempoʼil oj jtatike loʼil.

9. ¿Jas pilanik ekʼele tʼilan oj jmajlaytik bʼajtanto yuj oj kʼumanukotik?

9 ¿Jas pilan ekʼele tʼilan oj jmajlaytik bʼajtanto yuj oj kʼumanukotik? Jani yajni ay jas wa x-aljikabʼtik bʼa wa xya kʼe kolomtik. Ta wego jakʼatik, bʼobʼta ay jas oj kaltik bʼa tsaʼan oj jnatik malaya. Ja yuj, tʼilani la jobʼ jbʼajtik: «¿Jel maʼ ay stʼilanil bʼa oj kalyabʼ sbʼaja jasa yalakabʼi?». Ta mey lek stʼilanil, bʼobʼta mas lek ja mi jas oj kaltiki. Pe ta kilatik ay stʼilanil bʼa oj jtaʼtik loʼil, mas lek la jmajlaytik ja yajni laman ayotiki (kʼuman ja Proverbios 15:28). Pilan ekʼele bʼa oj jmajlaytik jaʼa yajni wa xkʼanatik stsatsankʼujolajel ja jpamilyatik matik mi Taʼumantiʼuki bʼa a-snebʼ-e sbʼaja Jyoba. Bʼajtanto oj kʼumanukotik, aʼajyuk jpasensyatik, la jpensaraʼuktik lek ja jasa oj kaltiki sok la jletik ja sjutsʼinil bʼa oj bʼobʼ smaklayotiki.

¿JASUNKILUK JA OJ KALTIKI?

10. a) ¿Jas yuj tʼilan oj jpensaraʼuktik lek ja jasa oj kaltiki? b) ¿Jastik kʼumalik bʼa mi lek oj kʼumanukotik?

10 Ja jasa oj kaltiki bʼobʼta ja ixuk winiki lek oj yabʼi ma miyuk. Ja yuj, tʼilani oj jpensaraʼuktik ja jasa oj kaltiki (kʼuman ja Proverbios 12:18). Jitsan ixuk winik jel maloʼe sok wa xyawe makunuk yaljelik bʼa wa xyajbʼesni, jastalni ja syajbʼesnel jun espada ma plecha (Salmo 64:3). Ja tikʼe kʼumalik jaw ti wa snebʼawe bʼa pelikulaʼik sok bʼa programaʼik bʼa telebisyon. Pe ja yaʼtijumotik Dyosi mini tʼun yajuk wala kʼumanitik, mini ja bʼa tajnel loʼiliki. Yaljelik jastik junuk bʼa wa xya tsenukotik mey smaloʼil, sok bʼobʼta masni wa xyaʼa gusto loʼilanel. Pe mokni kaltik jastik junuk bʼa wa xyajbʼesni ma bʼa ay maʼ oj jkʼenaytik kechanta yuj oj katik tseʼnuk ja tuki. Ja Biblia wa xyala «la caa jcuidadotic soc ja jas huax el ja ba jtiitiqui ba mi oj el jun cosa malo. Cuando huala ochtic loil, la caltic ja jas oj bob scolta ja» tuki (Efesios 4:29, 31).

11. ¿Jasa oj skoltayotik bʼa tolabida oj katik makunuk yaljelik bʼa lek sok bʼa tsatsankʼujolanel?

11 Ja Jesús yala «ja jas huax el ja ba jtiitiqui, yuj ti ni ay ja ba caltziltica» (Mateo 12:34). Ja it wa stojolan ja jasa wa xkalatiki wa sjeʼa ja jastal ay ja jkʼujoltiki. Ta meran wa xyajtaytik sok wa xcham jkʼujoltik sbʼaja ixuk winiki, tolabida oj katik makunuk yaljelik bʼa lek sok bʼa tsatsankʼujolanel.

12. ¿Jas pilan jastik junuk oj skoltayotik bʼa oj jtatik ja mero yaljelik oj kaltik ja yajni wala kʼumanitiki?

12 Ja mandaranum Salomón jel bibo waji, pe tʼilani spensaraʼan lek bʼa oj stsʼijbʼuk yaljelik bʼa stojolil lek sok bʼa tsamal skʼumajel (Eclesiastés 12:9, 10). Ja it wa sjeʼakitik tʼilani oj jkʼuluktik ja janekʼ wa xbʼobʼkujtiki bʼa stajel ja mero yaljelik oj kaltiki. ¿Jasa oj skoltayotik bʼa oj jtaʼtik? Oj bʼobʼ jnebʼtik yajkʼachil yaljelik skʼumajel ja Biblia soka juʼunik elel bʼa Biblia. Ta aykʼa yaljelik mi xnaʼatik, oj bʼobʼ jletik jas wa stojolan. Chomajkil, wa xbʼobʼ jnebʼtik ja sjejel yaʼakan ja Jesús. Ja yeʼn yala jani jejiyi yuja Jyoba bʼa tolabida yajel makunuk yaljelik bʼa tsatsankʼujolanel sok bʼa yajel kulan skʼujol ja matik wane yijel wokoli (Isaías 50:4). Chomajkil, tʼilan oj jpensaraʼuktik jastal oj yabʼye ja tuki ja jasa oj kaltiki (Santiago 1:19). Oj bʼobʼ jobʼ jbʼajtik: «Ta kala ja it, ¿jas oj spensaraʼuk ja maʼ oj kal yabʼi? ¿Jastal maʼ oj yabʼ ja jasa oj kali?».

13. ¿Jas yuj jel tʼilan oj kʼumanukotik bʼa jun modo aʼabʼxuk stojolil?

13 Ja israʼelenyo wa xyawe makunuk ja trompetaʼik bʼa yajel abisoʼik. June ja bʼa abiso jaw wa xmakuni bʼa yajel snaʼ ja ixuk winik bʼa oj stsom sbʼaje bʼa jun lugar. Jaxa pilan abiso wa xmakuni bʼa yajelyi mandar ja kʼakʼanumik awaj tiroʼanuke soka skontraʼeʼi. Ta ja yokʼelal ja trompeta mi jel chikanuk, ja kʼakʼanumiki oj bʼobʼ jomjuk yolome. Junxta wa xcha ekʼ soka jastal wala kʼumanitiki.  Ja Biblia wa xyala tʼilan oj kʼumanukotik bʼa jun modo mi wokoluk yabʼjel stojolil. Ta mikʼa, oj bʼobʼ jom yolome ja ixuk winiki ma mi oj yabʼye stojolil. Meran, anima chikan lek stojolil ja jasa wa xcholotiki, la kaʼ jkwidadotik mok kʼumanukotik jach kʼakʼ sok la jkistike (kʼuman ja 1 Corintios 14:8, 9 *).

14. ¿Jasa sjejel wa sjeʼakitik ja Jesús kʼumani bʼa jun modo mi wokoluk yabʼjel stojolil?

14 Ja Jesús tolabida kʼumani bʼa jun modo abʼxi stojolil. Pensaraʼan ja sloʼil yaʼa wa xtaʼatik ja bʼa Mateo skapituloʼil 5 man 7. Ja yeʼn mi ya makunuk yaljelik bʼa mey stʼilanil ma bʼa wokol yabʼjel stojolil kechanta bʼa oj yakan kʼelan ja ixuk winiki. Cha mini maʼ syajbʼes soka jasa yala. Xcholo jastik junuk bʼa jel ay stʼilanil, pe tolabida ya makunuk yaljelik bʼa mi wokoluk. Jun sjejel, ja bʼa sloʼil yaʼa sjeʼayi ja snebʼumaniki mok chamskʼujole ja jasa oj yabʼye kʼakʼu kʼakʼu. Bʼa mi oj chʼay skʼujole ja it, yala yabʼye a-skʼel-e jastal ja Jyoba wa xyayi swaʼel ja yal chan jumasaʼ. Sok cha yala: «Iday, yalchane, ¡jauc to ma huenlexi!» (Mateo 6:26). Soka yaljelik it bʼa jelni pasil yabʼjel stojolil, jachuk stsatsankʼujolan ja snebʼumaniki sok sjeʼa yile jun jasunuk bʼa jel ay stʼilanil.

¿JASTAL OJ BʼOBʼ JKʼUMUKTIK JA TUKI?

15. ¿Jas yuj jel tʼilan kʼunxta oj kʼumanukotik?

15 Jelni ay stʼilanil spensarajel ja jasa oj kaltiki. Pe cha tʼilani oj jpensaraʼuktik jastal oj kaltik. Ja ixuk winiki jelni sgustoʼe smaklaye ja Jesús yujni ja yeʼn kʼunxta ja jastal kʼumani (Lucas 4:22). Ta ja keʼntiki kʼunxta wala kʼumanitik, ja ixuk winiki masni oj smaklayotik sok oj skis-e ja jasa wa xkalatiki (Proverbios 25:15). Yajni wa xkisatik ja tuki sok wa xkilatik ja jastal ay wa xyabʼyeʼi, jachuk oj skoltayotik bʼa kʼunxta oj jkʼumuktike. Jani jaw ja jasa skʼulan ja Jesusi. Jun sjejel, yajni yila jun kʼole ixuk winik skʼuluneje ja janekʼ xbʼobʼ yujile bʼa oj jak staʼe sok smaklajel ja Jesús, ja yeʼn gustoxta spila ja styempo  sok sjeʼa yile jitsan jastik junuk (Marcos 6:34). Sok yajni ja ixuk winiki yalawe yabʼ jastik junuk bʼa yajbʼesji, ja Jesús mini jas yala ja yeʼn (1 Pedro 2:23).

16, 17. a) ¿Jastal wa xbʼobʼ jnochtik ja Jesús ja yajni xtaʼatik loʼil ja jpamilyatik soka kamigotiki? (Kʼela ja poto bʼa skʼeʼulabʼil ja artikulo.) b) ¿Jasa slekilal ya eluk jun nanal yuja kʼunxta ja jastal kʼumaniʼi?

16 Jelni wa xkʼanatik ja jpamilyatiki soka kamigotiki. Pe yuja wa xjipa jkʼujoltik bʼa yeʼnle, bʼobʼta oj kaltik wa xbʼobʼ jkʼumuktik chikan jastal. Ayni ekʼele oj bʼobʼ kaltik jasunuk bʼa oj yajbʼesjuke. Pe la jpensaraʼuktik sbʼaja Jesús. Ja yeʼn tolabida skisa ja yamigoʼiki. Yajni jujuntik bʼa yeʼnle kʼeye kʼumal sbʼaja machunkiluk ja mas tʼilani, ja Jesús kʼunxta stojo ja snebʼumaniki. Sok ya makunuk ja sjejel bʼa jun yal kerem bʼa oj koltajuke stukbʼesel ja modoʼal yiʼojeʼi (Marcos 9:33-37). Ja ansyanoʼik bʼa kongregasyoni wani xbʼobʼ snoch-e ja jasa skʼulan ja Jesús bʼa kʼunxta oj skʼuluke ja yajni wa xyaʼawe rasoni (Gálatas 6:1).

17 Ta ay jas aljikabʼtik bʼa syajbʼesotik, masni lek ja kʼunxta oj jakʼtik yileʼi (Proverbios 15:1). Jun sjejel ja bʼa jun nanal stuchʼil wan yajel kʼiʼuk ja skeremi. Ja keremi wan skʼulajel jach nakʼul jastik bʼa mi lekuk. Jun jmoj-aljeltik skʼana oj stsatsankʼujoluk ja nanali. Sok mini jun smaloʼil skʼujol, yala yabʼ: «Jel ajula bʼaj yuja mi anaʼa jastal yajel kʼiʼuki». Ja nanali kan spensaraʼuk sok yala: «Meraniʼa, ja jkeremi mi jel lekuk ay jastalni wa xkʼana ja keʼn, pe mitoni xkʼot tikʼan ja kaʼteli. Tixa cha jobʼoki ja yajni ekʼta ja Armagedoni sok ti oj kiltik ta jnaʼa jastal stojel ja jkeremi ma miyuk». Ja nanali kʼunxta sjakʼayi, ja jaw koltaji bʼa mi oj yil sbʼaje kontra sok oj ajyuke jastal yamiga sbʼaje. Chomajkil ja keremi yabʼ ja jasa yala ja snani, sok yabʼ ja yeʼn wanto skʼuʼan ja skeremi ojto stukbʼes sbʼaj. Jachuk ja keremi yaʼakan skʼulajel ja jastik mi lekuki, yiʼaj jaʼ sok tsaʼan waj bʼa Betel. Ja it wa sjeʼakitik ja yajni wantik loʼil soka jmoj-aljeltiki, ja jpamilyatiki ma ixuk winik bʼa mi xnaʼatik sbʼaje, ja jastal wala kʼumanitiki tʼilani oj katik och «yatzʼmil bʼa oj ajbʼanuk». Bʼa tuk yaljel, tolabida oj kʼumanukotik bʼa jun modo wa xkisatik ja maʼ wantik skʼumajeli (Colosenses 4:6).

18. ¿Jastal wa xbʼobʼ jnochtik ja jasa skʼulan ja Jesusi?

18 Ja snajel kiʼojtik bʼa yaljel yabʼ ja tuk sbʼaja jasa wa xpensarantiki soka jastal ayotik wa xkabʼtiki juni majtanal jakel bʼa Jyoba. Ja yuj, la jnochtik ja jasa skʼulan ja Jesús sok la jtsatik jas tyempo oj kʼumanukotik, jasa oj kaltik sok jastal oj bʼobʼ kaltik. Tolabida kʼunxta la kʼumanukotik sok la katik makunuk yaljelik bʼa stsatsankʼujolajel ja tuki sok bʼa yajel gustoʼaxuk ja Jyoba.

^ par. 13 1 Corintios 14:8, 9, (YD): «Ta mi kʼa x‘okʼ toj ja kacho mi ma‘ oj stzom sbʼaj. ja‘ yuj ta mi kʼa lakʼumaniyex sok kʼumal ja it wa x‘abʼxi sbʼeji. mini june ma‘ oj yabʼ sbʼeja. lajanex sok wa‘nex kʼumal sok ja ikʼi».