Kaʼax ja bʼa sbʼaʼal

Kaʼax ja bʼa xchabʼil menú

Kaʼax ja bʼa sbʼaʼali

Taʼumantiʼik bʼa Jyoba

tojol-abʼal

Ja Juʼun Cholumani  |  Noviembre bʼa 2015

 YOLOMAJEL JA BʼA SPATIKI | ¿LEK MAʼ XYILA JA DYOS JA KʼAKʼANELI?

Jastal yila ja Dyos ja kʼakʼanel ja bʼa tyempo najate

Jastal yila ja Dyos ja kʼakʼanel ja bʼa tyempo najate

Jun chonabʼ bʼa jel tʼenji. Bʼa jitsan ekʼele skʼanaweyi ja Dyos akoltajuke, pe mini maʼ sjakʼa, mini wegoxta jakʼjiyile. Ja chonabʼi jani waja Israel, ja chonabʼ tsaʼubʼal yuja Dyos bʼa najate. Sok ja maʼ tʼenjiyeyuji jani ja Egipto, jun chonabʼ jel ajyi yip (Éxodo 1:13, 14). Bʼa jitsan jabʼil, ja israʼelenyo smajlaye ja Dyosi bʼa oj ya kʼot tikʼan ja jastal tʼenubʼaleʼi. Sok kʼotni ja styempoʼili (Éxodo 3:7-10). Ja Biblia wa xyala ja Dyos tiroʼani soka Egipto. Sjeka lajune desgrasya bʼa jel xiwela sbʼaj sok xchʼaya snajel ja faraón soka skʼakʼanumik ja bʼa mar Rojo (Salmo 136:15). Ja Jyoba sjeʼa kʼotelni jun ‹niwan kʼakʼanum› sbʼaja xchonabʼi (Éxodo 15:3, 4).

 Yuja Dyosi tiroʼani soka swinkil Egipto wa sjeʼa mini kontraʼuk wa xyila spetsanil ja kʼakʼaneli. Chomajkil, ajyi ekʼele bʼa yaʼakan ja chonabʼ Israel atiroʼanuk soka tuk chonabʼi. Jun sjejel, sjeka bʼa atiroʼanuk soka matik sbʼaje bʼa Canaán, ja tiw jelxelxa smaloʼile (Deuteronomio 9:5; 20:17, 18). Cha sjeka ja David atiroʼanuk soka filisteoʼik sok yalyabʼ jastal mero oj skʼuluk bʼa oj skʼul ganar ja kʼakʼaneli (2 Samuel 5:17-25).

Ja loʼilik it wa xtax bʼa Biblia wa sjeʼa yajni wa xtʼenji ma wa x-ixtalaji ja israʼelenyoʼik, ja Dyosi wani xyaʼakan akʼulaxuk ja kʼakʼaneli bʼa skoltajel ja xchonabʼ sok bʼa mok chʼayuk ja jastal mero oj aʼteltajuki. Pe ay oxe jas junuk jel tʼilan oj ka tʼabʼan jkʼujoltik sbʼaja kʼakʼanelik wa xyaʼakan ja Dyos akʼulaxuki, sok jani oj kiltik och.

  1. KECHAN JA DYOS YALA MATIK OJ WAJUK JA BʼA KʼAKʼANEL. Bʼa jun ekʼele, ja Dyos yala yabʼ ja israʼelenyoʼik: «Mini tʼilanuk oj tiroʼananik». Pes yujni ja Dyos yeʼn tiroʼani yuj yeʼnle (2 Crónicas 20:17; 32:7, 8). Skʼulani jitsan ekʼele, jastal ja yajni tiroʼani soka swinkil Egipto. Bʼa tuk ekʼele, ja Dyos sjeka ja xchonabʼ atiroʼanuke bʼa jachuk oj sbʼajuke ja Luʼum Kʼapubʼal (Deuteronomio 7:1, 2; Josué 10:40).

  2. KECHAN JA DYOS YALA JAS TYEMPO OJ KʼEʼUK JA KʼAKʼANELI. Ja yaʼtijumik ja Dyos tʼilani yaʼa spasensyaʼe sok smajlajel man ja Dyos yala atiroʼanuke soka chonabʼik jel maloʼe yiʼoje mojani. Mini xbʼobʼ wajuke ja bʼa kʼakʼaneli ta mi x-aljiyabʼyeʼi. Ta skʼulane, wa xchʼayawe ja skoltanel ja Dyosi. Ja bʼa Biblia wa xyala yajni wa xwajye bʼa kʼakʼanel jach mi smandaruk Dyos, jel xyiʼaje wokol. *

  3. Ama ja Dyos tiroʼani soka chonabʼik bʼa Canaán, yaʼanikan sakʼan jujuntik ixuk winik, jastal ja Rahab soka spamilya

    JA DYOS MINI TʼUN LEK XYILA ACHAMUK JA IXUK WINIK. Ja «sakʼanili» ti wa xjak bʼa Jyoba sok yeʼnani skʼulan ja ixuk winik (Salmo 36:9). Ja yuj, ja yeʼn mini tʼun lek xyila achamuk ja ixuk winik. Tristeni yabʼjela, pe ay ixuk winik wa xchapawe jastal oj stʼen-e ma smiljel ja tuki (Salmo 37:12, 14). Bʼa oj xchʼaysnajel ja jastik mi lekuki, ja Dyosi yaʼakan atiroʼanuke ja israʼelenyo soka matik mi lekukeʼi. Pe ja janekʼ tyempo yaʼakan awajuke kʼakʼanel ja israʼelenyo, ja yeʼn snaʼani syajulal sok ajyi spasensya soka skontraʼik ja Israel (Salmo 86:15). Jun sjejel, bʼajtanto oj waj tiroʼanuke ja Israel sok jun chonabʼ, tʼilani oj yal-e oj yawe slamanil bʼa jachuk ja swinkil ja chonabʼi oj ajukyile tyempo bʼa oj stukbʼes ja smodoʼe sok jachuk mi oj tiroʼanuke (Deuteronomio 20:10-13). Ja yaljelik it wa xya chiknajuk lek: «Mi la gustoʼaxiyon sok ja xchamelal ja maʼ malo, wala gustoʼaxiyon yajni ja maʼ malo wa stukbʼes ja sbʼeji sok jachuk oj ajyuk sakʼan» (Ezequiel 33:11, 14-16). *

Jastalni kilatikta, ja bʼa najate, ja Dyosi yila ja kʼakʼaneli jun modo bʼa toj bʼa xchʼayjel snajel ja jastik mi lekuk soka tʼenwaneli. Pe yeʼna Jyoba, sok mi jaʼuk ja ixuk winik, ja maʼ ayiʼoj derecho bʼa yaljel jas tyempo oj wajuke ja bʼa kʼakʼaneli sok matik oj wajuk. ¿Yuj maʼ jel skʼana slejel tiroʼanel sok spekʼjel chikʼ? Mini tʼusila. Ja yeʼn mini tʼun lek xyila ja spekʼjel chikʼi (Salmo 11:5). Pe ¿tukbʼi maʼ ja spensar sbʼaja kʼakʼanel yajni ja Yunini, ja Jesukristo, kʼe stulyi ja yaʼtel ja bʼa bʼajtan siglo?

^ par. 7 Bʼa jun ekʼele, ja israʼelenyoʼik wajye tiroʼanel soka swinkil Amaleq sok ja Canaán, pe jel yiʼaje wokol sok mi skʼulane ganar ja kʼakʼaneli yujni mi yeʼn yalunejuk ja Dyosi (Números 14:41-45). Jabʼilik tsaʼan, ja mandaranum Josías waj bʼa jun kʼakʼanel, pe mi smandaruk Dyos, sok yuja jawi chami (2 Crónicas 35:20-24).

^ par. 8 Ja israʼelenyo mini yalawe yabʼ oj yaʼe slamanil soka swinkil Canaán bʼajtanto oj tiroʼanukesok. Pes ja swinkil Canaán ajiyile 400 jabʼil bʼa stukbʼesel ja smodoʼe. Ja yuj, yajni kʼot ja styempoʼil oj wajuke kʼakʼanel ja Israel, mixani wanukto xmajlaxi oj tukbʼuke, pes jelni maloʼe (Génesis 15:13-16). Ja yuj, tʼilani chʼayjiye snajel. Pe ajyito jujuntik swinkil ja Canaán bʼa tukbʼiye sok ja yuj ajiyekan sakʼan (Josué 6:25; 9:3-27).