Kaʼax ja bʼa sbʼaʼal

Kaʼax ja bʼa xchabʼil menú

Kaʼax ja bʼa sbʼaʼali

Taʼumantiʼik bʼa Jyoba

tojol-abʼal

Ja Juʼun Cholumani  |  Noviembre bʼa 2015

Ja Jyoba jel ja syajal skʼujoli

Ja Jyoba jel ja syajal skʼujoli

«Ja Diosi, jel [...] ja syajal scʼujoli.» (1 JUAN 4:8, 16)

TSʼEBʼOJ 18 SOK 51

1. a) ¿Jas modoʼal ja mas tʼilan yiʼoj ja Dyosi? b) Yajni wa xnaʼatik ja Dyos jel syajal skʼujol, ¿jastal wa xkabʼtik?

JA Biblia wa xyala ja «ja Diosi, jel [...] ja syajal scʼujoli» (1 Juan 4:8). Ja it wa stojolan ja syajal skʼujoli jani ja mas tʼilan bʼa spetsanil ja tsamal smodoʼik yiʼoj ja Dyosi. Mi kechanta wa xyabʼ ay syajal skʼujol, pes ayiʼoj syajal skʼujol. Spetsanil ja jasa wa skʼulani, wa skʼulan yuja syajal skʼujoli. Jelni wa xkaʼatik tsʼakatal, pes ja tsamal modoʼal it nikjiyuj bʼa oj skʼuluk ja sutsatkʼinali sok spetsanil ja jastik sakʼani.

2. Yuja wa xnaʼatik ja Jyoba wa syajtayotik, ¿jasa jkʼuʼunejtik leki? (Kʼela ja dibujo bʼa skʼeʼulabʼil ja artikulo.)

2 Wa xnaʼatik ja Jyoba wa syajtay spetsanil ja jasa skʼuluneji. Ja yuj, wani xkʼuʼantik lek oj ya kʼotuk spetsanil ja jastik skʼapuneji. Jun sjejel, yuja yeʼn wa syajtayotik, «spilunej jun cʼacʼu ba oj chʼac yii cuenta spetzanil ja cristiano» ja bʼa luʼumi, sok jani stsaʼunej ja Jesús bʼa oj skʼuluk ja it (Hechos 17:31). Jkʼuʼunejtik lek ja yajelyi kwenta ja Dyos ojni ekʼuk. Jaxa ixuk winik matik kʼuʼabʼal ayeʼi oj yabʼye stsamalil ajyel sakʼan gusto lek bʼa tolabida.

JA JASA SJEʼUNEJ JA JASTIK EKʼELJANI

3. Lek ja Jyoba mi syajtayotik, ¿jasa wa xmajlaytik ja bʼa tyempo jakumi?

3 Lek ja Jyoba mi syajtayotik, ¿jasa wa xmajlaytik ja bʼa tyempo jakumi?  Ja ixuk winiki ojni yaʼ sbʼaje mandar yeʼnleʼita bʼa yibʼ skʼabʼ jun dyos jel x-ilkʼujolani sok mey yiʼoj syajal skʼujol, ja Satanás (2 Corintios 4:4; 1 Juan 5:19; kʼuman ja Apocalipsis 12:9, 12). ¡Jelni triste yabʼjel ja jas wa xmajlaytik bʼa tyempo jakum ja lek mi syajtayotik ja Jyoba!

4. ¿Jas yuj ja Jyoba yaʼakan a-skʼok-e abʼal ja Satanás soka ixuk winiki?

4 Yajni ja Satanás skʼoko ja yabʼal ja Jyoba, cha sloʼlay ja Adán soka Eva cha a-skʼok-e ja yabʼal ja Dyosi. Sok yabʼaltay ja derecho yiʼoj ja Dyos bʼa yajel mandar ja sutsatkʼinali. Chomajkil yala ja yeʼn masni lek wa xyaʼa mandar (Génesis 3:1-5). Yuja jel bibo ja Jyoba, ja yuj yaʼakan aʼekʼuk ja tyempo bʼa oj sjeʼ ta meran ja jas yala ja Satanás. Soka jasa ekʼeljani wa sjeʼa ja Satanás soka ixuk winiki mini lekuk wa xyaʼa ja smandareʼi.

5. Soka jastik ekʼel ja bʼa sakʼanil ja ixuk winiki, ¿jasa yaʼunej chiknajuk leki?

5 Ja bʼa jtyempotiki, ja luʼumkʼinali masni wan ipaxel el. Ja bʼa tsaʼanxta 100 jabʼil ekʼeljani, chamele mas ja 100 miyon ixuk winik yuja kʼakʼaneli. Ja Biblia wa xyala ja yajni «jel xa mojan ja tiempo», ma ja bʼa tsaʼanixta kʼakʼu, ja ixuk winiki ojni ipaxuk el ja smaloʼileʼi (2 Timoteo 3:1, 13). Chomajkil wa xyala «ja winiki mini wa sbʼajin ja sbʼeji. Sok mini ja winik wan bʼejyeli wa sbʼajin oj stoj ja sbʼeji» (Jeremías 10:23). Ja yaljelik it jelni smeranil. Ja jastik ekʼeljani wa sjeʼa ja Jyoba mi skʼulanotik bʼa keʼn oj ka jbʼajtik mandar ta mi skoltayotik ja yeʼn.

6. ¿Jas yuj wanto xyaʼakan aʼajyuke sakʼan ja ixuk winik matik mi lekuki?

6 ¿Jas yuj wanto xyaʼakan aʼajyuke sakʼan ja ixuk winik matik mi lekuki? Pes jachuk sjeʼunej ja gobyerno maʼ kechanta wa xbʼobʼ ya mandari jani ja sGobyerno ja Dyosi. Ja bʼa tyempo jakumi, ja Dyosi oj xchʼaysnajel ja matik mi lekuki. Tsaʼan ja jaw, ta ayto maʼ kʼe kʼumanuk sbʼaja derecho yiʼoj ja Dyos bʼa yajel mandari, tixtani oj xchʼaysnajel. Ojni bʼobʼ ya makunuk ja jastik ekʼeljan ja bʼa sakʼanil ja ixuk winiki bʼa oj sjeʼ ja kʼoka abʼaliki tʼilani oj chʼayuk snajele sok mixani ay stʼilanil bʼa oj cha yakan aʼekʼuk jastik jun mi lekuk.

JASTAL WA SJEʼAKITIK JA SYAJAL SKʼUJOL JA DYOSI

7, 8. ¿Jastal wa sjeʼakitik ja syajal skʼujol ja Jyoba?

7 Ja Jyoba wa sjeʼakitik ja syajal skʼujol bʼa jitsan modoʼik. Jun sjejel, pensaran sbʼaja sniwanil soka stsamalil ja sutsatkʼinali. Ay jitsan miyon planetaʼik sok kʼanalik. June ja bʼa jaw tey ja Kʼaʼuji. Lek meyuk ja Kʼaʼuji, mini oj bʼobʼ ajyuk sakʼanil ja bʼa Luʼumi. Jastalni wa xyala ja Romanos 1:20, spetsanil ja jastik junuk it wa sjeʼakitik ja Jyoba yeʼn ja jKʼulumantiki sok ja bʼa lekil smodoʼik tey ja yipi, sbiboʼil sok syajal skʼujol.

8 Ja Jyoba xchapa sok skʼulan ja Luʼumi bʼa ti oj ajyuk tiw ja matik sakʼani sok ti yaʼa ja ixuk winik bʼa jun tsamal kʼachinubʼ. Chomajkil yayile jun spensare bʼa tsʼikan lek sok jun skwerpoʼe bʼa oj bʼobʼ ajyuk sakʼan bʼa tolabida (kʼuman ja Apocalipsis 4:11). Chomajkil, ja Salmo 136:25 wa xyala ja Jyoba wa xyayi swaʼel spetsanil ja jastik sakʼani, yujni ja syajal skʼujoli sbʼajni tolabida.

9. Ama ja Jyoba ay syajal skʼujol, ¿jasa wa xyilkʼujolani?

9 Anima ja Jyoba yeʼn ja Dyos jel ja syajal skʼujoli, pe ja yeʼn wa xyijnay ma wa xyilkʼujolan spetsanil ja jastik mi lekuki. Jun sjejel, ja Salmo 5:4-6 wa xyala ja Jyoba mini lek xyila ja jastik mi lekuki sok wa xyilkʼujolan ja ixuk winik matik mi lekuki, ja matik wa spekʼawe chikʼi soka matik wa sleʼawe abʼali.

XMOJOJIXTAJAN OJ CHʼAYUK JA JASTIK MI LEKUKI

10, 11. a) ¿Jasa ojxta ekʼ sbʼaj ja matik mi lekuke? b) ¿Jasa oj ajukyile ja ixuk winik matik kʼuʼabʼal ayeʼi?

10 Jastalni kilatikta, ja Jyoba yeʼn ja Dyos jel ja syajal skʼujoli sok wa xyilkʼujolan ja jastik mi lekuki. Ja yuj, yajni xyala ja yeʼn, ojni xchʼaysnajel spetsanil ja jastik mi lekuk ja bʼa sutsatkʼinali.  Ja Biblia wa xyala oj xchʼaysnajel ja matik mi lekuke, «pe ja matik wa smajlaye bʼa Jyoba oj sbʼajuke ja luʼumi». Sok wa skʼapa xmojojixtajan oj chʼayuke snajel ja skontraʼik ja Jyoba (Salmo 37:9, 10, 20).

11 Ja Yabʼal ja Dyosi wa xyala: «Ja matik toji oj sbʼajuke ja luʼumi» sok «ti tiw oj ajyuke sakʼan bʼa tolabida» (Salmo 37:29). Ja ixuk winik matik toji «jel oj yabʼye stsamalil ajyel laman» (Salmo 37:11). ¿Jas yuj? Yujni ja Dyos jel ja syajal skʼujoli tolabida wa skʼulan ja jas lek sbʼaja yaʼtijumik toji. Ja Biblia wa xyala: «Mi xa ni oj to ocʼuque otro vuelta. [...] Mi xa oj couc mas ja xchamelei. Mi oj ajyuc ja syajal ja scuerpoei. Mi ni maʼ oj chamuca porque ja svidae jastal ajyi, ecʼ ta ni juntiroa, stzʼacatal ja Diosi» (Apocalipsis 21:4). ¡Janekʼto stsamalil wane smajlajel ja matik kʼuʼabʼal aye sok wa xyaweyi tsʼakatal ja syajal skʼujol ja Dyosi!

12. Ta wa xkʼanatik ja Jyoba ayil-otik jastal ja matik mey smuli, ¿jasa tʼilan oj jkʼuluktiki?

12 Ja Salmo 37:37, 38 wa xyala spetsanil ja matik mey smul wa xyila ja Jyoba, oj yabʼye stsamalil jun sakʼanil bʼa laman ja bʼa tyempo jakumto. Chomajkil wa xyala ja Dyosi oj xchʼaysnajel ja matik mi lekuki soka matik mi kʼuʼabʼal ayeʼi. Ta wa xkʼanatik ja Jyoba ayil-otik jastal ja matik mey smuli, tʼilani oj jnatik sbʼaja yeʼni soka Yunini, sok skʼuʼajel spetsanil ja jastik wa xyala (kʼuman ja Juan 17:3). Tʼilan oj jkʼuʼuktik lek ojxta chʼayuk snajel ja luʼumkʼinal it, «pero ja maʼ huas scʼulan ja jas huas scʼana ja Diosi, mi ni nunca oj chʼacuc» (1 Juan 2:17). Yuja xchʼakelal ja luʼumkʼinal jelxa mojan, tʼilani mokxa katik ekʼ tyempo bʼa skʼuʼajel ja rason it: «Majlay bʼa Jyoba sok nolo ja sbʼeji» (Salmo 37:34).

JA PREBA MAS NIWAN BʼA WA SJEʼA WA SYAJTAYOTIK JA DYOSI

13. ¿Jasa preba mas niwan bʼa wa sjeʼa wa syajtayotik ja Dyosi?

13 Anima mulanumotik, ojni bʼobʼ ajyukotik kʼuʼabʼal soka Dyosi. Chomajkil wa xbʼobʼ kamigoʼuktik ja Dyosi stsʼakatal yuja sakʼanil yaʼa Jesusi. Ja it jani ja preba mas niwan bʼa wa sjeʼakitik wa syajtayotik ja Dyosi. Ja yeʼn sjekakon ja Yunin bʼa jak chamuk bʼa jachuk ja ixuk winik matik kʼuʼabʼali oj bʼobʼ eluke libre ja bʼa mulali soka bʼa chamelchʼakeli (kʼuman ja Romanos 5:12 sok 6:23). Ja Jyoba wani snaʼa lek ja Yunini tojni oj ajyuk ja bʼa Luʼumi, pes yujni ja bʼa satkʼinali jitsanxa tyempo toj ajyel. Ja Jyoba jelni yaj yabʼ yajni yila jastal jel ixtalaji ja Yunini. Pe ja Jesús tolabida skoltay ja derecho yiʼoj ja Dyos bʼa oj yaʼotik mandar. Cha sjeʼa jun winik mi mulanumuk ojni bʼobʼ ajyuk toj soka Dyosi anima x-ekʼ sbʼaj wokolik bʼa jel tsatsik.

Yuja syajal skʼujol ja Dyos, sjekakon ja Yunini (Kʼela ja parrapo 13)

14, 15. ¿Jastal wa xkatik el slekilal kibʼanaltik ja xchamelal ja Jesús?

14 Ja Jesús jelni wokolani, pe tojni ajyi soka Dyos sok sjeʼa kechanta ja Jyoba wa xbʼobʼ ya mandar. ¿Jastal wa xkatik el slekilal kibʼanaltik stsʼakatal yuja xchamelal ja Jesús? Wani sjamakitik ja bʼej bʼa ajyel sakʼan bʼa tolabida ja bʼa Kʼachinubʼi. Ja jekabʼanum Pablo xcholo sbʼaja niwan syajal skʼujol yiʼoj ja Jyoba soka Yunini sbʼaja keʼntiki. Ja yeʼn cha xcholo mini machʼa oj bʼobʼ ya ja sakʼanil yuj jun winik toj sok bʼobʼta bʼa jujuntik ojni yaʼe ja sakʼanile yuj jun winik jel lek. Cha yala ja Dyos jelni ja syajal skʼujol jmoktiki yajni sjekakon «ja Cristo ba oj cham yuj ja quentiqui, iday, ¡butʼelotic juntiro soc ja [jmultiki!]» (Romanos 5:6-8). Sok ja jekabʼanum Juan stsʼijbʼan: «Jayuj huax naatic que jel ja syajal scʼujol ja Diosi. Ja quentiqui, mi ni modo oj caltic que yaj huax cabtic ja Dios ajyi. Miyuc. Yena ni bajtan yaj yabyotica, jayuj seca con ja yunin tac, ba oj stup ja jmultiqui» (1 Juan 4:9, 10).

15 Chomajkil, ja Jesús yala ja Dyos jelni syajtay ja ixuk winiki ja yuj sjekakon ja kechan Yunin jel skʼana yujni wa skʼana «spetzanil ja maʼ huas scʼuan ja yeni, mi ni oj chʼayuquea. Oj ni stae ja svida jau ba mi ni nunca huax chʼaqui» (Juan  3:16). Anima jel yaj yabʼ juntiro ja Jyoba, ja yeʼn yanikan oj chamuk ja Yunin sbʼaja keʼntik. Ja it wa sjeʼa ja janekʼto wa syajtayotiki, sok ja yajtanel it mini oj chʼayuk. Ja yuj, ja Pablo stsʼijbʼan: «Wa xna‘a lek. mini jas oj bʼobʼ spil‘otik ja bʼa jyajtajeltiki sok ja dyosi yuj ja kajwaltik kristojesusi. mini oj spil‘otik ja chameli. ja jsakʼaniltiki. ja sjekuman ja dyosi. mini ja ma‘ jel ja yip. ja jastik wa xkilatiki ja ya‘n kʼakʼu‘i. ja jastik ojto jakuki. mini ja ma‘ jel tzatz ay. ja jastik cha‘an ay. ja jastik tey bʼa ibʼelajeli. mini jun ma‘ oj bʼobʼ yuj oj spil‘otik» (Romanos 8:38, 39YD).

JA SGOBYERNO JA DYOSI WANXA YAJEL MANDAR

16. a) ¿Jas pilan modo wa sjeʼa jel syajtayotik ja Jyoba? b) ¿Maʼ stsaʼunej ja Dyos bʼa oj ya och Mandaranum?

16 Pilan jasunuk wa sjeʼa wa syajtayotik ja Jyoba jani ja Mandaranum stsaʼunej ja bʼa sGobyerno bʼa satkʼinali. Ja Gobyerno it yeʼnani yaʼunej kujlajuk ja Dyosi, sok yeʼn stsaʼunej jun mandaranum bʼa jel syajtay ja ixuk winik sok chapan lek bʼa oj yayi mandar (Proverbios 8:31). Ja mandaranum it jaʼa Jesukristo, ja Mesías. Cha tsa’ub’al 144,000 ixuk winik b’a Lu’um bʼa oj yaʼe mandar lajan soka Kristo bʼa satkʼinal. Yajni sakʼwiyeʼi, mini oj chʼay skʼujole ja tikʼe sakʼanil ajyiyujile bʼa Luʼumi (Apocalipsis 14:1). Yajni ja Jesús jak ja bʼa Luʼumi, ja Gobyerno it jani mero yolomajel waj ja bʼa jas xcholo ekʼi. Sok sjeʼayi ja snebʼumaniki ayaʼeyi orasyon jachuk: «Jtaticon Dios ti aya ba satqʼuinali, ja hua biili, mi cualquierauc - jel nihuan juntiro. A jacuc ja tiempo oj ni acʼul mandari [ja sGobyerno ja Dyosi]. A cʼulajuc ja jastal huaxa cʼana. Ja jastal huaxa cʼulan ja ba satqʼuinali, jach ni a cʼulajuc ja ba luum» (Mateo 6:9, 10). Wantik smajlajel akʼot smeranil ja orasyon it ja yajni ja sGobyerno ja Dyos xyiʼajan slekil bʼa spetsanil ja ixuk winiki.

17. ¿Jasa stukil yiʼoj ja smandaranel ja Jesús soka bʼa ixuk winiki?

17 Ja smandaranel ja Jesús tukni lek soka smandaranel ja ixuk winiki. Ja smandaranel ja ixuk winiki yaʼunej ajyuk kʼakʼanel sok jel jitsan ja matik chameleʼi. Pe ja Jesús wa syajtayotik sok junxtani ja smodo wa sjeʼa jastal bʼa Jyoba, wa xyajtani (Apocalipsis 7:10, 16, 17). Ja Jesús yala: «La‘ik jmok japetzanilex ja janekʼ wa‘nex a‘teli ja janekʼ kʼumbʼelexa oj ka‘ jijlanik. kuchuwik jmok ja kijkatzi nebʼawonikxa ja ke‘ni ja ke‘ni jel lek ja kaltzili sok ja jas wa xkʼulani oj ata‘ex wakoltajelex. mi aluk ja jyuko‘i jachʼni ja kijkatz mini aluka» (Mateo 11:28-30YD). ¡Janekʼto wa syajtayotik ja Jesusi!

18. a) ¿Jasa wan ekʼel man jabʼil 1914? b) ¿Jasa oj kiltik ja bʼa artikulo jakumi?

18 Ja Biblia wa sjeʼa ja sGobyerno ja Dyosi kʼe ya mandar ja bʼa satkʼinali bʼa 1914. Man tyempo jaw, wani tsomjel ja 144,000 matik ojto wajuke bʼa satkʼinal bʼa oj yaʼe mandar lajan soka Kristo. Cha wan tsomjel jun kʼole ixuk winik, «jitzan lec ja cristiano», bʼa oj kanuke sakʼan ja bʼa xchʼakelal ja luʼumkʼinal it sok oj ajyuke sakʼan ja bʼa Kʼachinubʼi (Apocalipsis 7:9, 13, 14). ¿Janekʼ ixuk winik teye ja bʼa kʼole it? ¿Jasa wa skʼana ja Dyos sbʼaja yeʼnleʼi? Ti oj kiltik bʼa artikulo jakum.