Kaʼax ja bʼa sbʼaʼal

Kaʼax ja bʼa sbʼaʼali

Taʼumantiʼik bʼa Jyoba

Stsajel jun kʼumal tojol-abʼal

Jeʼayi lek jawa wuntikil yajni wane solteroʼaxeli

Jeʼayi lek jawa wuntikil yajni wane solteroʼaxeli

«Ja Jesusi mas to huan vivoaxel. Jach ni ja scuerpo, huan qʼuiel. Huan xa tzatzbel ja ba sti sat ja Diosi. Huan xax aaji cuenta yuj ja cristiano.» (LUCAS 2:52)

TSʼEBʼOJ 41 SOK 11

1, 2. a) ¿Jasa wa xchamskʼujol jitsan nantatalik sbʼaja yuntikil wane solteroʼaxeli? b) ¿Jasa oj bʼobʼ skʼuluke ja untik wane solteroʼaxeli?

JUNE ja bʼa sjutsʼinil mas gusto ja bʼa sakʼanil ja nantatalik taʼumantiʼik bʼa Jyoba, jaʼa yajni wa xyiʼaje jaʼ ja yuntikileʼi. Jun jmoj-aljeltik sbʼiʼil Berenice ayiʼoj chane yuntikil yiʼaje jaʼ bʼajtanto oj tsʼikwukyujile ja 14 jabʼil. Wa xyala ja yeʼn soka statami jel wa xgustoʼaxiye yajni wa xyilawe ja yuntikileʼi ja wa stsaʼawe yaʼteltajel ja Jyoba. Pe chomajkil jel wa xchamskʼujole spensarajel wane solteroʼaxel sok ojni jak sbʼaje jitsan wokolik. Bʼobʼta ja weʼn jachni waxa wabʼ ta jawa wuntikil wane solteroʼaxel.

2 Jun paklanum sbʼaja it wa xyala ja yajni wane solteroʼaxel ja untiki, mini jel pasiluk ja sakʼanileʼi sok jachuk ja bʼa nantataliki. Jujuntik nantatalik bʼobʼta wa spensarane ja untiki wa skʼulane jastik bʼa mi stojoluk ma wa sjeʼa ja smodoʼe jastal ja matik yal chʼinto. Pe ja paklanum it wa xcholo ja untik wane solteroʼaxeli aye bʼa jun jabʼil bʼa chikanxta jastik wa x-ekʼ ja bʼa yolomeʼi, jel wokol ja jastal wa xyabʼ ayeʼi sok wa skʼanawe yajel ekʼ tyempo soka yamigoʼeʼi. Pe ja smeranili, ja untik wane solteroʼaxeli wani xbʼobʼ skʼuluke jitsan  jastik junuk. Wa xbʼobʼ kʼotuke jun lekil yamigo ja Jyoba, jastalni skʼulan ja Jesús yajni yal chʼinto (kʼuman ja Lucas 2:52). Chomajkil oj bʼobʼ snebʼ-e mas jastal oj bʼobʼ xchol-e sok ajyelyujile ja skʼanjel bʼa skʼulajel mas jastik junuk sbʼaja Jyoba. Sok oj bʼobʼ spensaraʼuk yeʼnle ja jasa oj skʼulukeʼi, jastal yajelyi ja sakʼanile ja Jyoba sok ajyel kʼuʼabʼal soka yeʼn. Ta ja weʼn aya wuntikil wane solteroʼaxel, ¿jastal oj bʼobʼa koltay bʼa ayaʼteltaye ja Jyoba? Nocho ja jas skʼulan ja Jesús. La kiltik jastal oj bʼobʼa jeyi jawa wuntikil waxa kʼanawe sok wa waxa yajtaye, chʼin waxa waʼabʼaj sok waxa wabʼye stojolil.

YAJTAY JAWA WUNTIKILI

3. ¿Jas yuj wa snaʼawe ja nebʼumaniki yamigoʼe ja Jesús?

3 Bʼa tyempo najate, ja ixuk winik maʼ ayiʼoj smosoʼiki mini wa xyala yabʼ ja smoso ja jas wa spensarani soka jastal wa xyabʼ ayi. Pe ja Jesús mini jach skʼulan soka snebʼumaniki. Ja yeʼn yala yabʼye mi wa xyila jastal smosoʼik, pes yilani jastal yamigoʼik (kʼuman ja Juan 15:15). Jelni syajtay sok sjeʼa yajni spila tyempo bʼa ajyelsoke sok xcholjelyabʼye gusto lek ja jas spensaran soka jastal ay wa xyabʼi. Cha smaklay ja snebʼumaniki ja yajni yalawe ja jas wa spensarane soka jastal wa xyabʼ ayeʼi (Marcos 6:30-32). Ja it jel koltaji ja snebʼumaniki bʼa oj kʼot yamigoʼuk sbʼaje soka Jesús sok bʼa chapan aʼajyuke ja bʼa aʼtel ojto skʼuluke.

4. Nantatalik, ¿jastal oj bʼobʼa wamigoʼuk jawa wuntikili? (Kʼela ja poto bʼa skʼeʼulabʼil ja artikulo.)

4 Meraniʼa, ja weʼn ayni awiʼoj ja cholal bʼa yajel mandar jawa wuntikili. Pe ojni cha bʼobʼa wamigoʼuke. ¿Jastal? Bʼajtan, pila tyempo bʼa oj ajyansoke. Skʼulajel ja it, bʼobʼta ojni oj wa eluk mas tyempo ja bʼa wa waʼteli ma bʼa skʼulajel tuk jastik. Ja it mi tajneluk, ja yuj ayi orasyon sok pensaran sbʼaja jaw. Sok xchabʼil, leʼa modo bʼa snajel ja jastik wa skʼulan gusto jawa wuntikili. Jun sjejel, ¿jas tikʼe kʼinik wa skʼulan gusto, pelikulaʼik ma tajnelik? Kʼulan pwersa bʼa oja wabʼ stsamalil ja jas wa skʼulane gusto ja yeʼnleʼi. Jun Taʼumantiʼ bʼa Italia sbʼiʼil Ilaria wa xyala ja snantati och skʼan-e ja kʼinik wa skʼulan gusto ja yeʼn. Stsʼakatal ja jaw, ja yeʼn och yil jastal jun lekil yamigoʼik ja snantati, sok koltaji bʼa oj loʼilanuk soka yeʼnle bʼa chikan jasa. Ta awamigoʼane jawa wuntikili sok akoltaye bʼa yaʼteltajel ja Jyoba, mini oj chʼayuk ja cholal awiʼoj jastal tatal (Salmo 25:14). Jaʼukto maʼ, jawa wuntikili ojni yil-e waxa yajtaye sok waxa kisawe. Soka jaw ojni sjip skʼujole bʼa weʼna bʼa oj yal-e wabʼ chikan jasa.

5. ¿Jasa oj skʼuluke ja snebʼumanik ja Jesús bʼa gusto oj ajyuke?

5 Ja Jesús wa snaʼa gustoni oj ajyuke ja snebʼumanik ta wa xyabʼye stsamalil ja yaʼteltaye ja Jyoba sok ta ja wa xwaj skʼujole jas xcholjeli. Ja yuj, stsatsankʼujolan bʼa awaj skʼujole ja xcholjeli sok skʼapa oj skoltay ja snebʼumanik sbʼaja aʼtel jaw (Mateo 28:19, 20).

6, 7. Skoltajel ja untik bʼa aʼajyuk yujile jun lekil skostumbreʼe bʼa yaʼteltajel ja Jyoba, ¿jas yuj juni modo bʼa sjejel wa syajtaye ja yuntikil ja nantataliki?

6 Ja smeranili, ja weʼn wani xa kʼana jawa wuntikil oj kʼotuke jun lekil yamigo ja Jyoba. Soka yeʼn yaʼunejawi ja cholal jaw bʼa oja jeyile sok bʼa oja toj-e (Efesios 6:4). Ja yuj jelni tʼilan tikʼanxta oja jeyile sbʼaja Biblia. Pensaraʼan sbʼaja it: ja weʼn wani xa kʼana jawa wuntikili awajuke ja bʼa eskwela, pes waxa naʼa ja jas oj snebʼ-e ja tiw ojni makunuk ja bʼa sakʼanile. Janiʼa, masni oja wayi stʼilanil bʼa awajuke ja bʼa tsomjelaliki, ja bʼa niwan tsomjelaliki soka Tsomjelal bʼa Pamilya. Ajuluka kʼujol, ja jastik wa snebʼawe sbʼaja Jyoba ojni koltajuke bʼa oj staʼ sakʼanile. Ja yuj, koltaye bʼa a-yabʼye stsamalil snebʼjel sbʼaja Jyoba sok a-snaʼe ojni koltajuke yuja yeʼn bʼa oj snaʼe stsajel skʼulajel ja bʼa leki (Proverbios 24:14). Cha jelni tʼilan oja jeyi jas stʼilanil ja xcholjeli. Nocho ja jasa skʼulan ja Jesús sok koltay jawa wuntikil bʼa oj yabʼye stsamalil xcholjelyabʼ ja ixuk winik sbʼaja Biblia.

 7 Jun kostumbre yiʼoje ja Taʼumantiʼik jani ja tikʼan wa spaklaye ja Biblia, ja wajel bʼa tsomjelaliki sok ja bʼa xcholjeli. ¿Jas yuj jel lek ja untik wane solteroʼaxeli a-snebʼ-e ja kostumbreʼik it? Jun Taʼumantiʼ bʼa Sudáfrica, wa xyala ja yeʼn soka smoj-alijeliki mi jel gusto wa xyilawe ja spaklajel juʼun, wajel ja bʼa tsomjeliki soka elel xcholjeli. Sok ay ekʼele gana wa xyawe kʼot tekʼan ja yajni wane skʼulajel ja Tsomjelal bʼa Pamilya. Pe ja snantati mini el sganaʼe. Ja yeʼn jelni wa xyaʼa tsʼakatal, pes yujni jejiyile ja stʼilanil skʼulajel ja jastik junuk it. Ja wego, yajni ay ekʼele mi xbʼobʼ wajuk ja bʼa tsomjelali ma ja elel xcholjeli, wani xyila stʼilanil ja skʼujolajel bʼa mi oj xchʼaye.

AʼABʼAJ CHʼINIL

8. a) ¿Jastal sjeʼa ja Jesús yaʼa sbʼaj chʼin? b) ¿Jastal koltaji ja nebʼumaniki yuja chʼin yaʼa sbʼaja Jesús?

8 Anima ja Jesús waj jun winik toj, yaʼa sbʼaj chʼin sok yala yabʼ ja snebʼumaniki ja yeʼn wani xmakuniyuj ja skoltanel ja Dyos (kʼuman ja Juan 5:19). Soka it, mi ijiye ja nebʼumanik bʼa mixa oj skis-e ja Jesusi. Yajni mas yilawe wa skʼanayi skoltajel ja Jyoba, masni sjipawe skʼujol bʼa Jesús. Soka tyempo, snochowe ja jas skʼulani sok chʼin yaʼa sbʼaje (Hechos 3:12, 13, 16).

9. ¿Jas yuj jel lek oja jeʼ juna modo bʼa chʼin sok snajel ja jas mi lek waxa kʼulani?

9 Meraniʼa, ja weʼn mini oj kʼotan jastal ja Jesús. Mini tojxta oj chʼaka kʼuluk yibʼanal. Ja yuj, yajni xa kʼulan jun jasunuk bʼa mi lekuk, jeʼa juna modo bʼa chʼin sok naʼa ja jas mi lek akʼulani (1 Juan 1:8). Ta jach akʼulan, jawa wuntikili jach oj skʼuluke sok oj snaʼe ja jasa mi lek wa skʼulane sok ojni skis-a mas. Ja weʼn, ¿bʼaya mas waxa kisa? ¿Jun ajwalal bʼa wa snaʼa ja smuli, ma june bʼa mi xkʼokxi sok mi wa skʼana perdon? Jun Taʼumantiʼ sbʼiʼilan Rosemary wa xyala ja yeʼn soka statami wani snaʼawe ja jasa mi lek skʼulaneʼi sok wa xyalawe bʼa stiʼ sat ja oxe yuntikileʼi. Ja yeʼn wa xyala: «Soka it koltaji ja kuntikiltikoni bʼa oj yal-e kabʼtikon ja yajni ayiʼoje jun wokoli». Sok wa xcha yala: «Jeʼatikonyile ja kuntikiltikoni bʼa oj staʼe ja skoltajele soka wokolik yiʼojeʼi. Yajni wa skʼana skoltajele, tolabida ti wa xjeʼatikonyile ja bʼa juʼunik elel bʼa Biblia sok wa xkatikonyi orasyon lajan».

10. ¿Jastal sjeʼa ja Jesús chʼin yaʼa sbʼaj ja yajni yala yabʼ ja snebʼumanik ja jas tʼilan oj skʼuluke?

10 Ja Jesús ayni yiʼoj ja cholal bʼa yaljel yabʼ ja snebʼumanik ja jasa tʼilan oj skʼulukeʼi. Pe yuja yeʼn chʼin yaʼa sbʼaj, jitsan ekʼele yala yabʼ jas yuj oj skʼuluke jun jasunuk. Jun sjejel, ja yeʼn yaʼa ja mandar it: «Jayuj aa bajex spetzanil ja hua cʼujolex ja ba smandar ja Diosi. Ajyanic toj como jastal ja yeni». Pe cha yala yabʼye ja slekilal ta jachkʼa wa skʼulaneʼi: «Mi ni jas oj scʼuluc ahuilex palta». Sok pilan ekʼele yala yabʼye: «Mi lom xa huaa huochel ja otro cristiano». Pe chomajkil xcholo yabʼye jas yuj tʼilan jach oj skʼuluke:  «Jach ni ja hueni, [mini] oj aajan ochelal. Huan ita cʼa xa qʼuela ja hueni, jach ni ja hueni, oj ita ni cho qʼueljana» (Mateo 6:31–7:2).

11. ¿Jas yuj lekni oja cholyi jawa wuntikil jas yuj jach waxa tsaʼa skʼulajel jun jasunuk?

11 Leʼa modo xcholjelyabʼ jawa wuntikil wane solteroʼaxel jas yuj jach waxa tsaʼa skʼulajel jun jasunuk. Yajni xyabʼye stojolil masni oj bʼobʼ skʼuʼukeʼawi. Ja Barry bʼa ayiʼoj chane yuntikil, yala: «Xcholjelyabʼ jawa wuntikil wane solteroʼaxel jas yuj waxa kʼulan jun jasunuk wani xkoltajiye bʼa oj bʼobʼ sjip skʼujole amok». Jachuk jawa wuntikil ojni yile mi kechanta wana yajel mandar ma yuj atsaʼa skʼulajel jun jasunuk yuja weʼn aya chol oja kʼuluk, pes yujni wiʼoj rason bʼa lek yuja jach akʼulan. Ajuluka kʼujol, jawa wuntikili mixa yal chʼinuke. Wanexa snebʼjel bʼa yeʼnxa oj spensaraʼuke sok oj stsaʼe ja jas oj skʼuluke (Romanos 12:1). Ja Barry wa xcha yala ja untik matik wane solteroʼaxel tʼilani oj snaʼe jas yuj wa skʼulane jun jasunuk sok mi jaʼukta oj ijuke yuja jastal wa xyabʼ ayeʼi (Salmo 119:34). Ja yuj, abʼaj chʼinil sok choloyabʼ jawa wuntikil jas yuj jach waxa tsaʼa skʼulajel jun jasunuk. Anto ja yeʼnleʼi ojni snebʼe sbʼaja jastik lek waxa kʼulan ja weʼn. Sok chomajkil ojni yil-e waxa kisawe sok wanxa xa wila jastal matik yijxa spensare.

ABʼYE STOJOLIL

12. ¿Jasa skʼulan ja Jesús bʼa skoltajel ja Pedro?

12 Ja Jesús snaʼani jastal skoltajel ja snebʼumaniki. Bʼa jun ekʼele ja Pedro yala yabʼ ja Jesús mok ya sbʼaj amiljuk. Ja yeʼn wa snaʼa jelni wa xyajtaji yuja Pedro, ja yuj yala ja jaw. Pe ja Jesús wani xcha snaʼa mini stojoliluk ay ja Pedro. Pe ¿jasa skʼulan ja Jesús bʼa skoltajel ja Pedro sok ja tuk nebʼumaniki? Bʼajtan stojo ja Pedro. Tsaʼan xcholo ja jasa oj ekʼ sbʼaj ja matik wa xyaʼawekan skʼuʼajel ja Jyoba yajni aye bʼa wokolik. Sok cha yala ja Jyoba ojni yayi stsʼakol ja matik wa xyaʼa ja sakʼanil yuja yeʼni (Mateo 16:21-27). Ja Pedro snebʼaniʼa (1 Pedro 2:20, 21).

13. ¿Jastal oja naʼ ta june ja bʼa wa wuntikil wa skʼana skoltajele bʼa oj tsatsbʼuk ja skʼuʼajel yiʼoji?

13 Kʼana skoltajel ja Jyoba bʼa oja wabʼ stojolil jawa wuntikili sok bʼa oja naʼ jastal oja koltay (Salmo 32:8). Bʼobʼta oja wil june bʼa yeʼnle tristeʼay ma wan yaljel jastik bʼa mi lekuk sbʼaja jmoj-aljeltiki. Ja weʼn bʼobʼta oja wil ay jas wan snakʼjel sok mi xyalawabʼ. Mokni wegoxta apensaraʼuk ay jas wan skʼulajel bʼa mi lekuk jach nakʼan. * Pe chomajkil moka jeʼ juna modo bʼa lajansok mi jas wan ekʼel ma stuchʼil oj stojbʼes sbʼaj ja wokoli. Bʼobʼta jawa wuntikil wa skʼanawe skoltajele bʼa oj tsatsbʼuk mas ja skʼuʼajel yiʼojeʼi.

Koltay jawa wuntikil a-staʼ lekil yamigoʼe ja bʼa kongregasyoni (Kʼela ja parrapo 14)

14. Ta waxa kʼana oja naʼ jastal skoltajel jawa wuntikili, ¿jasa tʼilan oja kʼuluki?

14 Ta waxa kʼana oja naʼ jastal skoltajel jawa wuntikili, ayi sjobʼjelik bʼa jun modo mi oja yajbʼes sok bʼa waxa kisawe. Ja it jach jastal wa xkatik el jaʼ bʼa jun poso. Ta mixa leʼa modo jastal bʼa tsamalxta oja wa elkʼen ja jaʼi, ojni pekʼuka. Cha junxta wa x-ekʼ ja yajni waxa wayi sjobʼjelik jawa wuntikili, leʼa modo bʼa moka yajbʼes sok aʼajyuka pasensya. Ta mi jach akʼulan, mini oja naʼ ja jasa wa spensaraʼan soka jastal wa xyabʼ aye jawa wuntikili (kʼuman ja Proverbios 20:5). Ja Ilaria, jtaʼatik tiʼali, wa xyala ja yajni untikto wa skʼana oj ya ekʼ tyempo soka smojik eskwela. Pe wani snaʼa mini lekuk ja jaw. Ja snantati yilawe ay jas wa xchamskʼujol. Ja Ilaria wa xyala: «Bʼa jun akwal yalawekabʼ wanbʼi xyilawe jel tristeʼayon sok sjobʼoweki ta ay kiʼoj jun wokol. Ja keʼn och okon, jcholo yabʼye ja jasa wan ekʼel jbʼaji sok jkʼana a-skoltayone. Stelawone, sok yalawekabʼ wanbʼi xyabʼyone stojolil sok yala ojbʼi skoltayone». Ja snantati wego kʼe skoltaye bʼa oj staʼ lekil yamigoʼik ja bʼa kongregasyon.

15. ¿Jas pilan modo sjeʼa ja Jesús bʼa wa xyabʼ stojolil?

 15 Ja Jesús yabʼ stojolil ja snebʼumaniki sok ja yila ja jasa lek wa skʼulaneʼi. Jun sjejel, yajni ja Natanael yabʼ yabʼal ja Jesús ti sbʼaj bʼa Nazaret, yala: «¿Yuj ama ay jas oj bob el lec ja ba Nazaret ba?» (Juan 1:46). Lekbʼi ja weʼn tiʼukxta ajyiya ja tiw, ¿oj maʼ pensaraʼuk ja Natanael jun winik bʼa kechan wa spensaraʼan bʼa jastik mi lekuk, bʼa ayiʼoj ilkʼujolanel sok bʼa mey yiʼoj skʼuʼajel? Ja Jesús mini jach spensaraʼan. Ja yeʼn yabʼ stojolil sok jaʼ sleʼa ja lekil modoʼal yiʼoji sok ya sbʼiʼiluk jun winik toj bʼa «mix bob slola ja cristiano» (Juan 1:47). Ja Jesús wani xbʼobʼ snaʼ ja jas wa spensaraʼan ja ixuk winiki, sok jani yila ja lekil modoʼalik yiʼojeʼi.

16. ¿Jastal oj bʼobʼa koltay jawa wuntikil bʼa oj tojbʼuk ja lekil smodo yiʼojeʼi?

16 Meraniʼa, ja weʼn mi xbʼobʼa naʼ ja jasa wa spensarane jawa wuntikili, pe ojni bʼobʼa leʼ modo bʼa oja wabʼye stojolil. Ja Jyoba ojni skoltaya bʼa oja wil ja lekil modoʼalik yiʼojeʼi. Sok ta ay ekʼele skʼojchin yoke, mokni wal untikalik bʼa mi lekuk ja smodoʼe ma kechanta wa xya jak wokolik. Mokni ekʼ ja bʼa wa wolom ja jaw. Mas lek alayabʼye waxa wila ja lekil modoʼal yiʼojeʼi sok waxa naʼa wani skʼana oj skʼuluke ja bʼa leki. Kʼela ja jasa wa skʼujolane skʼulajeli sok alayabʼ jelni lek wane skʼulajel. Soka yajni wa xbʼobʼi, koltaye bʼa oj tojbʼuk mas ja lekil smodoʼe yajelyile mas cholalik. Ja Jesús jachni skʼulan soka snebʼumaniki. Ekʼ jun jabʼil sok snalan yajni snaʼa sbʼaja Natanael, ya sbʼiʼiluk jekabʼanum (chomajkil sbʼiʼilan Bartolomé). Soka Natanael skʼulani lek ja niwan cholal akʼubʼalyiʼi (Lucas 6:13, 14; Hechos 1:13, 14). Ja yuj, nocho ja sjejel yakan ja Jesús. Moka jeʼ juna modo bʼa ayabʼye jawa wuntikil tolabida wa skʼulane jastik mi lekuk, alayabʼ jel lek wajum sok tsatsankʼujolan. Alayabʼ ja weʼn soka Jyoba jel gustoʼayex yuja janekʼ wa skʼujolaneʼi, sok oj bʼobʼ ya makunuk ja jastik wa snaʼa skʼulajeli bʼa yaʼteltajel ja Jyoba.

JEʼAYI LEK JAWA WUNTIKILI SOK JELNI OJ YA GUSTOʼAXAN

17, 18. Ta waxa kʼujolan bʼa stojel jawa wuntikili, ¿jasa slekilal oja wile?

17 Ja jekabʼanum Pablo skoltay jitsan nebʼumanik bʼa oj snaʼe sbʼaja Jyoba. Ja yeʼn waj jastal jun tatal bʼa jel xkʼanwani sok jel chamskʼujol bʼa yeʼnle, sok mini skʼana ayaʼekan yaʼteltajel ja Jyoba (1 Corintios 4:15; 2 Corintios 2:4). Jun Taʼumantiʼ sbʼiʼil Victor, yajni kʼitayuj ja oxe yuntikili, ja yeʼn wa xyala yajni wane solteroʼaxeli jani ja styempoʼil jel yiʼaje soka yuntikileʼi. Anima ajyi jastik junuk bʼa mi lekuk, pe wa xyala masni ajyi jastik bʼa aji gustoʼaxuke. Soka skoltanel ja Jyoba, ja yeʼn soka xcheʼumi jelni kʼot yamigoʼuke ja yuntikileʼi.

18 Nantatal, wa xnaʼatikon jel waxa kʼanawex jawa wuntikilexi sok waxa kʼujolanex bʼa sjejelyile. Ja yuj, mok eluka ganaʼex. Pensaranik ja janekʼto gustoʼil oj yawilex ja yajni xkʼe yaʼteltaye ja Jyoba sok ajyel toj soka yeʼn (3 Juan 4).

^ par. 13 Oja ta mas sbʼaja it ja bʼa volumen 1 ja bʼa libro Los jóvenes preguntan, slam 317, soka bʼa volumen 2, slam 136 man 141.