Kaʼax ja bʼa sbʼaʼal

Kaʼax ja bʼa xchabʼil menú

Kaʼax ja bʼa sbʼaʼali

Taʼumantiʼik bʼa Jyoba

tojol-abʼal

Ja Juʼun Cholumani  |  Noviembre bʼa 2015

Jeʼayi lek jawa wuntikil yajni chʼinetoʼi

Jeʼayi lek jawa wuntikil yajni chʼinetoʼi

«Aʼakan ja winik bʼa Dyos smeranili, [...] a-xcholkabʼtikon sbʼaja jasa oj jkʼuluktikon soka yal kerem oj pojkuki.» (JUECES 13:8)

TSʼEBʼOJ 44 SOK 6

1. ¿Jasa skʼulan ja Manóah yajni yabʼ oj pax tatal?

JA Manóah soka xcheʼumi spensarane mini oj ajyuk yuntikile. Pe jun kʼakʼu, jun yanjel ja Jyoba yala yabʼ ja xcheʼum ja Manóah oj ajyuk jun yal skerem. Yajni yalyabʼ ja statami, ja yeʼn jelni gustoʼaxi. Pe chomajkil och spensaraʼuk sbʼaja cholal oj ajyukyuji. Ja bʼa tyempo jaw, jitsan israʼelenyo wa skʼulane jastik mi lekuk. ¿Jastal maʼ oj bʼobʼyuj ja Manóah soka xcheʼum bʼa sjejelyi ja yal skerem bʼa ayaʼteltay sok a-syajtay ja Jyoba? Ja Manóah skʼanayi ja Jyoba a-sjek yajkʼachil ekʼele ja anjel bʼa oj aljuk yabʼ jastal oj ya kʼiʼuk ja yal skeremi (Jueces 13:1-8).

2. ¿Jas cholal yiʼoj ja nantataliki, sok jas oj koltajukeyuj bʼa skʼulajel? (Kʼela ja rekwagro «¿Machunkiluk ja mas tʼilan ja bʼa matik waxa wayi estudio?».)

2 Ta ja weʼn aya wuntikil, ojni wabʼ stojolil ja jasa ekʼ sbʼaja Manóah. Ja weʼn cha ayni awiʼoj ja cholal bʼa oja jeyi jawa wuntikil bʼa ayaʼteltay sok a-syajtay ja Jyoba (Proverbios 1:8). Ja Tsomjelal bʼa Pamilya ojni bʼobʼ wa makunuk bʼa sjejelyile a-snebʼe sbʼaja Jyoba soka bʼa Biblia. Pe mini kechanta oja paklay ja Biblia spetsanil ja semana soka wa wuntikil yajni yal chʼineto, aytoni mas jas oja kʼuluk (kʼuman ja Deuteronomio 6:6-9). Pe ¿jasto jun mas oj skoltaya? Jani ja lekil sjejel yaʼakan ja Jesús, sok jani oj kiltik ja bʼa artikulo  it. Anima ja yeʼn mini ajyi yuntikil, pe ja nantataliki jelni oj snebʼ-e sbʼaja jastal sjeʼayi ja snebʼumaniki. Ja Jesús syajtay ja snebʼumaniki sok chʼin yaʼa sbʼaj. Chomajkil, yabʼ stojolil jastal wa xtaxye sok snaʼani jastal skoltay. Chomajkil, oj kiltik jastal snochjel ja sjejel yaʼakan.

YAJTAY JAWA WUNTIKIL

3. ¿Jas yuj ja nebʼumaniki wa snaʼawe wani xyajtajiye yuja Jesús?

3 Ja Jesús kʼajyelni yala yabʼ wa syajtay ja snebʼumaniki (kʼuman ja Juan 15:9). Chomajkil, wani xya ekʼ tyempo soka yeʼnle (Marcos 6:31, 32; Juan 2:2; 21:12, 13). Ja Jesús mi kechanta waj jun maestro bʼa yeʼnle; wajni jun meran yamigoʼe. Ja yuj, ja snebʼumanik wani snaʼawe wa xkʼanjiye sok wa xyajtajiye. ¿Jas wa xbʼobʼa nebʼ ja weʼn sbʼaja Jesús?

4. ¿Jastal oj bʼobʼa jeyi waxa kʼana sok waxa yajtay jawa wuntikili? (Kʼela ja poto bʼa skʼeʼulabʼil ja artikulo.)

4 Alayabʼ waxa kʼana sok waxa yajtay jawa wuntikili. Jeʼayile jel tʼilane bʼa weʼna (Proverbios 4:3; Tito 2:4). Jun Taʼumantiʼ bʼa Australia sbʼiʼil Samuel, yala: «Ja yajni chʼinonto, ja jtati wa skʼumanki Ja jlibro wa sloʼiltay loʼilik bʼa Biblia spetsanil ja akwali. Sok wa sjakʼaki ja sjobʼjelik kiʼoji, wa stelawon sok wa xyujtsʼanonkan bʼa oj jwaykon. Jabʼilik tsaʼan jel chamkabʼi yajni kabʼ ja bʼa spamilya ja jtati mini kʼajyeluk wa x-ujtsʼaniye sok wa xtelwaniye. Pe anima jachuk, ja jtati skʼulani ja janekʼ bʼobʼyuj bʼa sjeʼaki wa syajtayon. Stsʼakatal yuja jach skʼulani, jel kʼubʼan ajyiyonsok, jel gusto sok jel lek ajyiyon». Koltay jawa wuntikil bʼa ayabʼye jastal ja Samuel. Bʼa skʼulajel ja it, ala yabʼye jel waxa kʼanawe. Ja yuj, ujtsʼan sok tela ja wuntikili, pila tyempo bʼa loʼilanel, waʼel sok tajnel lajan soka yeʼnle.

5, 6. a) Yuja syajtay ja snebʼumaniki, ¿jasa skʼulan ja Jesusi? b) ¿Jastal oj skʼajtes ja yuntikile ja nantataliki?

5 Ja Jesús yala: «Ja maʼ jel yaj huax cabi, pero ta mi cʼa tojuc ayei, huax caa yi razón. Huax cho caa yi castigo ta mi cʼa stojbes sbajei» (Apocalipsis 3:19). * (Kʼela ja nota.) Jun sjejel, ja Jesús yila ja snebʼumaniki tikʼanxta kʼeye kʼumal sbʼaj machunkiluk ja mas jel tʼilan bʼa yeʼnleʼi. Soka Jesús ajyi spasensya bʼa skʼajtesele jitsan ekʼele. Pe tolabida sleʼa ja lugar soka styempoʼil bʼa lek xyila bʼa kʼunxta oj skʼajtes ja snebʼumaniki (Marcos 9:33-37).

6 Yuja weʼn waxa yajtay jawa wuntikili, ja yuj waxa wila stʼilanil skʼajtesele. Ta ay jas skʼulane bʼa mi lekuk, ayni ekʼele malanta sok oja walyabʼ ja jas mi lekuk skʼulani. Pe ¿jaxa ta mi skʼuʼaneʼawiʼi? (Proverbios 22:15.) Kʼulan ja jasa skʼulan ja Jesús. Aʼajyuka pasensya bʼa stojele, yajelyile rason sok yaljelyabʼye ja jasa mi lek skʼulaneʼi. Leʼa jun lugar soka tyempo bʼa lek xa wila bʼa kʼunxta oja kʼajtese. Jun Taʼumantiʼ bʼa Sudáfrica sbʼiʼil Elaine wa xjulskʼujol jastal kʼajtesi yuja snantati. Ja yeʼnleʼi tolabida yalawe yabʼ ja jasa wa skʼanawe oj skʼuluk ja yeʼn. Sok yalawe yabʼ ta mi kʼuʼabʼal ajyi, ojni ajukyi kastigo, sok ja jas wa xyalawe wani skʼulane. Pe tolabida wa xcholowe yabʼ jas yuj wa xyaweyi kastigo sok mini jaʼuk wa skʼajtese ja yajni tajkel ayeʼi. Ja it aji skʼuʼuk lek ja Elaine wani xkʼanji yuja snantati.

AʼABʼAJ CHʼINIL

7, 8. a) ¿Jasa snebʼawe ja nochumaniki yajni yabʼye ja yorasyon skʼulan ja Jesús? b) Yajni waxa wayi orasyon bʼa stiʼ sat jawa wuntikili, ¿jastal oj bʼobʼa jeyi a-sjip skʼujole bʼa Jyoba?

7 Yajni ja Jesús ojxa yamjuk sok oj miljuk, skʼulan ja orasyon it: «Abba [...] jtatey. ja we‘ni wa xbʼobʼ awuj spetzanal. a‘a jitzuk ja bʼis iti bʼa mi oj sta‘on. mi ja‘uk ja‘ jastal wa xkʼana ja ke‘ni. ja‘ni jastal wa xakʼana ja we‘ni» (Marcos 14:36YD). * (Kʼuman ja nota.) Pensaraʼan jastal  yabʼye ja snochumanik yajni smaklaye ma snebʼawe ja yorasyon skʼulan ja Jesús. Pes yilawe, anima ja yeʼn mi mulanumuk, skʼanani akoltajuk yuja sTati. Chomajkil, snebʼawe ja yeʼnleʼi ja tʼilan chʼin aya sbʼaje sok skʼanjelyi ja skoltanel ja Jyoba.

8 Ja yala wuntikili jelni jitsan ja jasa oj snebʼe yajni waxa kʼulan jawa worasyoni bʼa stiʼ sat yeʼnle. Meran, ja it mi wa stojolan oja wayi orasyon kechanta bʼa oja jeyi ja yala wuntikili. Pe yajni waxa kʼulan jawa worasyon bʼa stiʼ sat yeʼnle, ojni bʼobʼa jeyile bʼa a- sjip skʼujole bʼa Jyoba. ¿Jastal? Pes jani mi kechanta oja kʼanyi ja Jyoba bʼa yeʼnle, cha kʼanayi bʼa weʼna. Jun Taʼumantiʼ bʼa Brasil sbʼiʼil Ana wa xyala yajni ja snantati ayiʼoje wokolik, tolabida wa skʼanaweyi ja skoltanel ja Jyoba. Jun sjejel, yajni ja stataweloʼiki koʼye chamel, jas snantat ja Ana skʼanaweyi ja Jyoba bʼa oj ajuk yipe sok snajel jas skʼulajel. Man ja bʼa tsatsal wokolik yiʼojeʼi, tolabida yawekan bʼa skʼabʼ ja Dyosi. Ja it koltaji ja Ana bʼa oj snebʼ sjipjel skʼujol bʼa Jyoba. Ja weʼn cha ojni bʼobʼa kʼuluk ja yajni xa wayi orasyon soka wa wuntikili. Jun sjejel, kʼanayi ja Jyoba a-skoltaya bʼa mi oj xiwan bʼa oja cholyi jawa besinoʼiki. Chomajkil, oj bʼobʼa kʼanyi akoltajel yajni waxa kʼana permiso ja bʼa wana aʼteli bʼa oj wajan ja bʼa niwan tsomjelali. Anto oj yil-e waxa jipa akʼujol bʼa Jyoba sok jachni oj cha skʼuluke ja yeʼnle.

9. a) ¿Jastal sjeʼayi ja snebʼumanik ja Jesús aya sbʼaje chʼinil sok a-skʼuluke jastik junuk sbʼaja tuki? b) Ta ja weʼn chʼin waxa waʼabʼaj sok pwesto aya bʼa skʼulajel jastik sbʼaja tuki, ¿jasa oj skʼuluke jawa wuntikili?

9 Ja Jesús yala yabʼ ja snochumaniki aya sbʼaje chʼinil sok a-skʼuluke jastik junuk sbʼaja tuki. Pe mi kechan yala, cha skʼulan (kʼuman ja Lucas 22:27). Ja yeʼn yaʼa ja sakʼanil bʼa yaʼteltajel ja Jyoba sok bʼa skoltajel ja tuki. Soka snebʼumaniki cha snebʼaweni. Ja weʼn ojni cha bʼobʼa jeyi jawa wuntikili, pe mi kechan oja wal yabʼye, kʼulan bʼajtan ja weʼn. Pensaran ja jasa ekʼ sbʼaj jun Taʼumantiʼ sbʼiʼil Debbie soka statami, Pranas. Ay chabʼ yuntikil, soka statami jun ansyano. Ja Debbie wa xyala mini kʼe yolom yuja  janekʼ tyempo spila bʼa ajyel soka kongregasyoni. Wani skʼuʼan tolabida oj skoltay ja spamilya yajni wa xmakuniyuji (1 Timoteo 3:4, 5). ¿Jasa slekil ya eluk ja yuntikile yuja jas skʼulan ja Debbie soka Pranas? Ja yeʼn wa xyala jel gusto aye ekʼ sok jel lek wa xyila sbʼaje sok spetsanil ja jmoj-aljeltiki. Sok tolabida skʼapa sbʼaje bʼa koltanel ja bʼa niwan tsomjeli. Ja wego, spetsanil ja spamilya wane yaʼteltajel ja Jyoba bʼa tyempo tsʼikan. Ta weʼn chʼin waxa waʼabʼaj sok pwesto aya bʼa skʼulajel jastik junuk sbʼaja tuki, jawa wuntikili ojni cha snoch-e ja jas waxa kʼulani.

ABʼYE STOJOLILE

10. ¿Jasa skʼulan ja Jesús yajni wan lejel yuj jujuntik ixuk winik ja bʼa Galilea?

10 Ja Jesús toj waji sok wa snaʼa lek ja jas wa spensaran ja ixuk winiki. Ja yeʼn mi kechanta yila jas wa skʼulan ja ixuk winiki, wa xyila jas yuj jach wa skʼulane (Juan 2:25). Wa snaʼa ja jas wan yaljel ja skʼujoleʼi. Jun sjejel, jun kʼakʼu jujuntik ixuk winik bʼa Galilea wane slejel ja Jesús (Juan 6:22-24). Ja Jesús snaʼa jas yuj wane lewanel ja ixuk winik, mi yuj wa skʼana oj smaklaye ja jas wa sjeʼa, jani bʼa skʼanjelyi waʼelal. Ja Jesús ajyi spasensya bʼa stojel ja ixuk winike jaw sok xcholo yabʼ jasa oj skʼuluke bʼa oj stukbʼes sbʼaje (kʼuman ja Juan 6:25-27).

Koltay jawa wuntikil yajni chʼineto bʼa a-skʼuluke gusto ja xcholjeli (Kʼela ja parrapo 11)

11. a) ¿Jastal oj bʼobʼa naʼ ja jas wa spensaraʼan jawa wuntikil sbʼaja xcholjeli? b) ¿Jastal oj bʼobʼa koltay bʼa a-skʼuluke gusto ja xcholjeli?

11 Meran, ja weʼn mini xbʼobʼa naʼ ja jas wane spensarajel jawa wuntikili. Jun sjejel, ja weʼn wa xbʼobʼa leʼ modo bʼa yabʼjel stojolil jas yuj wa x–elye xcholjel jawa wuntikili. Oj bʼobʼa jobʼabʼaj: «¿Jas yuj wa x-elye xcholjeli? ¿Yuj maʼ meran wa skʼulane gusto? ¿Ma kechanta yuja ayni ekʼele wa x-ajyi jijlel bʼa waʼelal sok yujel jun jasunuk?». Ta awila mi skʼulane gusto, leʼa modo bʼa a-skʼuluke gusto ja xcholjeli. Ayile yal cholalik bʼa jachuk ayabʼye wa xmakuniye.

12. a) ¿Jasa xcholo yabʼ ja snebʼumanik ja Jesús? b) ¿Jas yuj jelni tʼilan aʼaljuk yabʼye ja jaw ja nebʼumaniki?

12 Ja Jesús cha skoltay ja snebʼumaniki bʼa pilan modo. Ja yeʼn wa snaʼa ta ay maʼ skʼulan jun jas mi lekuk, oj cha bʼobʼ skʼuluk pilan ekʼele ma oj koʼ bʼa jun chaʼan mulal. Ja yuj, yala yabʼ ja snebʼumaniki a-stalnay sbʼaje. Ja yeʼnle wa snaʼawe mini lekuk ja koʼel mulal sok jun ixuk ma winik. Pe ja Jesús xcholo yabʼye jastal oj bʼobʼ koʼuke ja bʼa tikʼe mulal jaw. Yala yabʼye ta jun winik kan skʼel jun ixuk bʼa mi jaʼuk ja xcheʼumi yuj wa skʼana oj waysok, wanxani slejel smul soka yeʼn ja bʼa skʼujoli. Sok yayile ja rason it: «Ja‘ yuj ta june ja wasati wa xya‘a ale‘ ja wamuli a‘axa eluk. jipaxa el najat» (Mateo 5:27-29, YD). ¿Jas yuj tʼilan yala yabʼ ja it ja snebʼumanik ja Jesusi? Yujni ja ixuk winik ja bʼa styempoʼeʼi jel wa xkoye mulal sok ixuk winik, sok jel sgustoʼe wajel bʼa lugarik bʼa skʼeljel ixuk winik bʼasane bʼa ay jas wane skʼulajel sok bʼa kʼumalik jel kux. Yuja Jesús jel skʼana ja snebʼumaniki, ja yuj yala yabʼye mokni skʼel-e jastik bʼa oj ijuke och koʼel mulal.

13, 14. ¿Jastal oj bʼobʼa koltay jawa wuntikil bʼa a-skʼuluke ja bʼa leki?

13 Ja weʼn jelni tʼilan oja talnay jawa wuntikil  bʼa mok skʼuluke jun jasunuk wa xyijnay ja Jyoba. Tukni yabʼjel, pe ja bʼa jtyempotiki, cha xiwelani sbʼaj oj skʼel-e ixuk winik bʼasane ma tuk potoʼik bʼa jel kux. ¿Jastal oj bʼobʼa talnaye? Tʼilani oja walyabʼye mini lekuk skʼeljel ixuk winik bʼasane ma bʼa ay jas wane skʼulajel. Pe mi malanukta ja jaw. Jobʼo abʼaj: «¿Wan maʼ snaʼawe ja kuntikil jas yuj jel xiwela sbʼaj skʼeljel ixuk winik bʼasane? ¿Jas wa xpayjiye yuj bʼa skʼeljel ja jaw? ¿Wan maʼ staʼa xchikʼel jmok bʼa oj yal-e kabʼ chikan jasunuk? Sok ta wa xkʼan ijuke och skʼeljel ixuk winik bʼasane, ¿oj maʼ jak yal-e kabʼ?». Anima jelto yal chʼin jawa wuntikili, ojni bʼobʼa walyabʼye: «Ta ay jun ekʼele ochya bʼa jun sitio bʼa Internet, libroʼik, rebistaʼik sok bʼa telebisyon bʼa ayiʼojan potoʼik bʼa ixuk winik bʼasane sok wa spayawa bʼa skʼeljel, la alakabʼ. Mok xiwan, oj jkoltaya».

14 Ta weʼn oja tsaʼ jastal oja wa ekʼ gusto jutsʼin ma tajnel, pensaraʼan jasa oj snebʼ-e jawa wuntikil soka jas oja kʼuluki. Ja tatal it jtaʼatik tiʼal bʼa parrapo 9 yala ja nantataliki wa xbʼobʼ yal-e yabʼ chikan jasunuk ja yuntikileʼi, pe ja untiki jaʼ wa skʼulane ja jasa wa skʼulan ja snantati. Ta weʼn atsaʼa kʼinik, pelikulaʼik sok libroʼik bʼa lek skʼeljel, jawa wuntikili jachni oj skʼuluke (Romanos 2:21-24).

JA JYOBA OJNI SKOLTAYA

15, 16. a) ¿Jas yuj wa xbʼobʼa jipa kʼujol ja Jyoba oj skoltaya bʼa oj wa kʼiʼuk jawa wuntikili? b) ¿Jasa oj kiltik ja bʼa artikulo jakumi?

15 ¿Jasa ekʼ yajni ja Manóah skʼanayi skoltajel ja Jyoba bʼa oj ya kʼiʼuk ja yal skeremi? «Ja Dyos smeranili smaklay ja Manóah.» (Jueces 13:9.) Ja yuj, ja weʼn nantatal ojni bʼobʼa jipa kʼujol ja Jyoba oj smaklay jawa worasyon sok oj skoltaya bʼa oja wa kʼiʼuk jawa wuntikili. Ja yeʼn oj skoltaya bʼa oja jeyi jawa wuntikil waxa kʼana sok waxa yajtaye, yajelabʼaj chʼinil sok bʼa sjejel waxa wabʼye stojolil.

16 Pe ja Jyoba mi kechan oj skoltaya bʼa oja kʼajtes jawa wuntikil ja yajni chʼineto. Ja yeʼn ojni skoltaya ja jastalni wane kʼiʼel och jawa wuntikili. Ja bʼa artikulo jakumi oj kiltik jastal ja syajal skʼujol ja Jesús, ja chʼin yaʼa sbʼaji soka yabʼ stojolil ja snebʼumaniki oj skoltaya bʼa oja jeyi jawa wuntikil ja yajni wane solteroʼaxeli bʼa ayaʼteltaye ja Jyoba.

^ par. 5 Yajni ja Biblia wa xyala «stojbes sbajei», jaʼ wa xkʼan yal ja stojel, yajel rason, yaljel yabʼ ja jasa mi lek skʼulani sok ayni ekʼeleʼik yajel kastigo. Ja nantatalik tʼilan oj skʼajtese ja yuntikile bʼa jun modo kʼunxta sok mokni skʼuluke ja yajni tajkel aye.

^ par. 7 Jastalni wa xyala jun enciclopedia bʼa Biblia, ja abba jun yaljel bʼa kʼun sok bʼa kiswanel, sok jani yawe makunuk ja yal untik ja bʼa styempo ja Jesús yajni wa skʼumane ja stateʼi.