Kaʼax ja bʼa sbʼaʼal

Kaʼax ja bʼa xchabʼil menú

Kaʼax ja bʼa sbʼaʼali

Taʼumantiʼik bʼa Jyoba

tojol-abʼal

Ja Juʼun Cholumani  |  Septiembre bʼa 2015

¿Jastal wa sjeʼakitik ja syajal skʼujol ja Jyoba?

¿Jastal wa sjeʼakitik ja syajal skʼujol ja Jyoba?

«Cʼulanic tʼun pensar jastal jel lec ja [...] syajal scʼujol ja Diosi.» (1 JUAN 3:1)

TSʼEBʼOJ 91 SOK 13

1. a) ¿Jasa snikawotik skʼulajel ja jekabʼanum Juani? b) ¿Jas yuj jel tʼilan spensarajel ja janekʼto wa syajtayotik ja Jyoba?

JA JEKABʼANUM Juan yala: «Cʼulanic tʼun pensar jastal jel lec ja [...] syajal scʼujol ja Diosi» (1 Juan 3:1). Soka yaljelik it, ja jekabʼanumi snikawotik bʼa oj jpensaraʼuktik ja janekʼto wa syajtayotik ja Jyoba sok jastal wa sjeʼakitik. Ta jpensarantik ja jaw, oj kʼotkotik jun lekil yamigo ja Dyosi sok mas oj jyajtaytik.

2. ¿Jas yuj jujuntik jel wokol xyabʼye skʼuʼajel wa xyajtajiye yuja Dyosi?

2 Jujuntik ixuk winik mini skʼuʼane ja Jyoba wa xyajtajiye yuj. Wa spensarane mini xchamskʼujol ja Dyos bʼa yeʼnle. Wa skʼuʼane kechanta xchol yaljel ja jasa oj kʼulaxuki sok yajelyi kastigo ja matik mi skʼuʼane yiʼi. Jujuntik relijyonik wa sjeʼaweyi ja ixuk winiki jun Dyos bʼa mi snaʼa syajulal ja tuki. Ja yuj, jitsan wa spensarane mini wa xbʼobʼ jyajtaytik. Pe jujuntik wa spensarane ja Dyosi wa syajtay spetsanil ja ixuk winiki anima chikan jas wa skʼulane. Pe ja keʼntiki jpaklunejtik ja Biblia sok wa xnaʼatik ja smeranil sbʼaja Jyoba. Ja bʼa Biblia wa xyala ja yeʼn jel syajal skʼujol sok yuja jaw sjekakon ja Yunini bʼa jak cham yuj  keʼntik (Juan 3:16; 1 Juan 4:8). Anima jachuk, bʼobʼta jujuntik ja yaʼtijumik ja Jyoba jel wokol xyabʼye skʼuʼajel wa xyajtajiye yuj. Bʼobʼta wa spensarane jachuk yuj ay jas ekʼel sbʼaje ja bʼa sakʼanileʼi.

3. ¿Jas yuj wa xbʼobʼ kaltik ja Jyoba wa syajtayotik?

3 ¿Jas yuj wa xbʼobʼ kaltik ja Jyoba wa syajtayotik? Yujni yeʼn skʼulanotik sok yaʼa ja jsakʼaniltiki (kʼuman ja Salmo 100:3-5). Ja yuj, ja Biblia wa xya sbʼiʼiluk ja Adán waj «yunin ja dyos» (Lucas 3:38, YD). Chomajkil, yajni ja Jesús sjeʼakitik jastal yajelyi orasyon, sjeʼakitik ja Jyoba jani ja jtatiki (Mateo 6:9). Ja yuj, ja Jyoba wa syajtayotik jastal jun lekil tatal wa syajtay ja yuntikili.

4. a) ¿Jas tikʼe Tatal ja Jyoba? b) ¿Jasa oj kiltik ja bʼa artikulo it soka bʼa jakumi?

4 Jujuntik ixuk winik jelni ixtalajiye yuja snantat ja yajni chʼineto. Yuja jaw, bʼobʼta ja yuj wokol wa xyabʼye spensarajel ay jun tatal bʼa wa xyajtani. Pe ja Jyoba mini tʼun oj ya kitik wokol. Yeʼnani ja Tatal mas lek oj ajyukujtiki (Salmo 27:10). Ja yeʼn jel wa syajtayotik sok wa stalnayotik bʼa jitsan modoʼik. Yajni mas wa xkabʼtik ja jastal wa syajtayotiki, masni oj jyajtaytik (Santiago 4:8). Ja bʼa artikulo it oj kiltik chane modoʼik bʼa jastal wa sjeʼa ja Jyoba wa syajtayotik. Sok ja bʼa artikulo jakumi oj kiltik chane modoʼik jastal ja keʼntiki oj jetik wa xyajtaytik.

JA JYOBA JAMAN JA SKʼABʼ BʼA YAJEL

5. ¿Jasa wa xyaʼakitik jpetsaniltik ja Jyoba?

5 Bʼa jun ekʼele, ja jekabʼanum Pablo yulatay ja Atenas. Ja yeʼn yila ja chonabʼ it bʼutʼel kʼulubʼal dyosik soka ixuk winiki wa skʼuʼane ja sdyoseʼi yeʼn wa x-ajiyile ja sakʼanileʼi. Ja yuj ja Pablo yala yabʼye ja Jyoba «scʼulan ja mundo soc spetzanil ja cosa tey ba mundo». Chomajkil yala ja Dyosi «yena ni huax yaa quitic ja jsacʼaniltiqui. Huax quiajtic icʼ yuj ja yeni» sok «yuj ja yeni, sacʼanotic - huax bob jnic jbajtic» (Hechos 17:24, 25, 28). Ja Jyoba wa xyakitik spetsanil ja jas wa xmakuni bʼa oj ajyukotik sakʼan sok bʼa yabʼjel stsamalil ja jsakʼaniltiki. La kiltik jujuntik jastik junuk yaʼunejkitik yuja wa syajtayotik.

6. ¿Jastal ja lugar yaʼunejkitik ja Jyoba bʼa ayotik sakʼani? (Kʼela ja poto bʼa skʼeʼulabʼil ja artikulo.)

6 Jun sjejel, ja Jyoba xchapunej jun jlugartik jel tsamal bʼa oj ajyukotik sakʼan (Salmo 115:15, 16). Bʼa spetsanil ja planetaʼik skʼulani, lajansok ja Luʼum jelni chaʼanyabʼalil. Ja ixuk winik matik jel chapani staʼuneje jitsan planetaʼik ja bʼa sutsatkʼinali. Pe mitoni jun planeta staʼuneje bʼa ayiʼoj spetsanil ja jastik wa xmakuni bʼa oj ajyuk sakʼanil. Ja Jyoba xchapa ja Luʼumi sok spetsanil ja jastik wa xmakuni bʼa oj ajyuk sakʼanil, pe cha skʼulan bʼa oj kʼot jun lugar bʼa jel tsamal, bʼa jel lek ajyel, bʼa mini oj xiwkotik sok bʼa yabʼjel stsamalil ja jsakʼaniltiki (Isaías 45:18). Yajni wa xpensarantik ja bʼa tsamal Luʼum ayotiki, wa xkilatik ja Jyoba merani wa syajtayotik (kʼuman ja Job 38:4, 7 sok Salmo 8:3-5).

7. ¿Jas pilan modo sjeʼunej ja Jyoba wa syajtayotik?

7 Ja Jyoba cha sjeʼunej wa syajtayotik yajni skʼulanotik bʼa oj jetik ja junxta modoʼalik yiʼoj ja yeʼn (Génesis 1:27). Ja yuj wa xbʼobʼ kabʼtik ja syajtaneli sok wa xcha bʼobʼ jyajtaytik. Ja yeʼn wa snaʼa ja jaw wani xya gustoʼaxukotik meran, yujni ja untikali gusto wa x-ajyiye yajni wa xyabʼye wa xyajtajiye yuja snantateʼi. Chomajkil, ja Jesús sjeʼakan gustoni oj ajyukotik ta kʼubʼan ayotik soka Jyoba (Mateo 5:3, TNM). Ja Biblia wa xyala yeʼnani «huax yaa quitic spetzanil ja cosa ja ba jlequiltiqui» (1 Timoteo 6:17). Ti wa xkilatik ja Jyoba jaman ja  skʼabʼi bʼa yajelkitik sok wa syajtayotik (Salmo 145:16).

JA JYOBA WA SJEʼAKITIK

8. ¿Jas yuj wa xkʼanatik ja Jyoba a-sjekitik?

8 Jun tatal bʼa jel syajtay ja yuntikili wa sleʼa modo bʼa sjejel yile bʼa oj wajyuj lek ja bʼa sakʼanileʼi. Pe jitsan nantatalik ja bʼa jtyempotiki mini wa skisawe ja jasa wa xyala ja Biblia. Ja yuj, mi xbʼobʼ sjeʼyile ja yuntikile jasunkiluk ja bʼa leki soka bʼa mi lekuki. Yuja jaw, ja untiki wa xjom yolome sok mi gusto wa x-ajyiye (Proverbios 14:12). Pe ja Jyoba wa xyayi ja tojelal bʼa mas lek ja yuntikili, pes yeʼnani ja ‹Dyos bʼa smeranili› (Salmo 31:5). Wa sjeʼakitik ja smeranil sbʼaja yeʼn sok jastal yajelyi stoyjel. Wa xcha sjeʼakitik ja modoʼal bʼa mas lek oj ajyukotik sakʼani (kʼuman ja Salmo 43:3). La kiltik jastik junuk sjeʼunejkitik ja Jyoba bʼa wa sjeʼa jel wa syajtayotik.

Ja tatali wani snocho ja sjejel wa xyaʼa ja Jyoba yajni wa sjeʼayi ja yuntikil ja smeranil bʼa Biblia sok skoltajel akʼotuke yamigo ja Dyosi (Kʼela ja parrapo 8 man 10)

9, 10. a) ¿Jas yuj wa sjeʼakitik ja Jyoba sbʼaja yeʼn? b) ¿Jasa wa sjeʼakitik ja Jyoba sbʼaja keʼntiki?

9 Bʼajtan, ja Jyoba wa sjeʼakitik jastik junuk jel tʼilan sbʼaja yeʼn yujni wa skʼana oj jnatik sbʼaj (Santiago 4:8). Ja yuj wa sjeʼakitik ja sbʼiʼili. Ja bʼa Biblia, ja sbʼiʼil ja yeʼn masni wa xtax jitsan ekʼele yuja tuk bʼiʼilaliki. Chomajkil, ja Jyoba wa sjeʼakitik jastal ja yeʼn. Jujuntik sjejel, ta kilatik ja skʼulbʼeni, wa xkʼot jnatik ja yeʼn jel bibo sok jel ja yipi (Romanos 1:20). Sok yajni wa xkʼumantik ja Biblia, wa xkilatik ja yeʼn jel toj sok jel wa syajtayotik. Yajni wa xkʼot jnatik sbʼaj mas ja Jyoba, mas wala mojxitik soka yeʼn.

10 Chomajkil, ja Jyoba wa sjeʼakitik jastik junuk jel tʼilan sbʼaja keʼntiki. Wa  xyalakabʼtik tini ayotik ja bʼa spamilya. Sok wa xcholokabʼtik jasa oj jkʼuluktik bʼa oj kaʼteltaytik jach laman sok tsoman. Ja Biblia wa xyala ja Jyoba mi skʼulanotik bʼa keʼn oj jtsatik ja bʼa leki soka bʼa mi lekuki (Jeremías 10:23). Ja yeʼn wa snaʼa jasa mas lek ja bʼa keʼntiki. Ja yuj, ta kʼuʼabʼal wala ajyitik sok wa xkisatik jelni gusto oj ajyukotik sok laman oj ajyuk ja jsakʼaniltiki. Ja Jyoba sjeʼunejkitik ja smeranil it jel stʼilanili yujni wa syajtayotik.

11. ¿Jasun skʼapunejkitik ja Jyoba ja bʼa tyempo jakumto?

11 Jun lekil tatal wa xcham skʼujol jasa oj ekʼ sbʼaje ja yuntikil ja bʼa tyempo jakumto sok wani skʼana aʼajyuke gusto. Pe ja smeranili tʼusan mi spetsaniluk ja ixuk winik ja bʼa jtyempotiki mini snaʼawe jasa oj ekʼ sbʼaje ja bʼa tyempo jakumto. Kechan wa xyawe makunuk ja sakʼanile bʼa skʼulajel jastik junuk bʼa mi oj albʼuk (Salmo 90:10). Pe ja matik wa xkaʼteltaytik ja Jyoba wani xkaʼatikyi tsʼakatal yujni sjeʼunejkitik jastal oj ajyukotik sakʼan gusto ja wego sok skʼapunejkitik jun tsamal jsakʼaniltik ja bʼa tyempo jakumto.

JA JYOBA WA STOJOWOTIK

12. ¿Jastal sleʼa modo ja Jyoba bʼa skoltajel ja Caín soka Baruc?

12 Yajni ja Jyoba yila ja Caín ojxta skʼuluk jun jasunuk bʼa mi lekuk, sleʼa modo bʼa oj skoltay. Yala yabʼ aya lamxuk ja stajkelali sok a-stukbʼes ja smodo. Ta skʼulan, ja Jyoba ojni yayi slekilal (Génesis 4:6, 7). Pe ja Caín mini skisa sok jelni yiʼaj wokol (Génesis 4:11-13). Bʼa pilan ekʼele, ja Jyoba yila ja yaʼtijum Baruc yajtikxa ay sok elta sgana yuja ayiʼoj jun spensar bʼa mi tojuk. Ja Jyoba yala yabʼ a-stukbʼes ja tikʼe pensar yiʼoji. Ja Baruc skʼuʼaniʼa, soka jaw koltaji bʼa oj kan sakʼan (Jeremías 45:2-5).

13. ¿Jasa snebʼawe ja yaʼtijumik Dyos bʼa najate yajni ekʼ sbʼaje wokoliki?

13 Ja Jyoba wa sjeʼakitik ja bʼeji sok wa stojowotik yujni wa syajtayotik. Ja yeʼn wa stojowotik ja yajni ay stʼilanili, pe wa xcha skoltayotik bʼa oj kʼotkotik lekil ixuk winik (Hebreos 12:6). Ja Jyoba skoltay ja yaʼtijumik ja bʼa tyempo ekʼta bʼa akʼotuke lekil ixuk winik. Jun sjejel, yaʼakan ja José, Moisés soka David aʼekʼ sbʼaje wokolik bʼa jel tsats. Ja bʼa wokolik jaw snebʼawe jastik junuk bʼa makuni yujile yajni ja ajiyile mas cholalik yuja Jyoba. Yajni wa xkʼumantik bʼa Biblia bʼa wa skoltay ja yaʼtijumik ja Jyoba, ti wa xkilatik janekʼto wa syajtayotik (kʼuman ja Proverbios 3:11, 12).

14. ¿Jastal wa sjeʼakitik ja syajal skʼujol ja Jyoba yajni wa xkʼulantik jasunuk bʼa mi lekuki?

14 Yajni wa xkʼulantik jas mi lekuk, ja Jyoba wa sjeʼakitik ja syajal skʼujoli ta wa xkisatik ja wa stojowotiki. ¿Jastal wa skʼulan? Ja aluman Isaías yala ja Jyoba «wani skusu jaman lek» ja jmultiki (Isaías 55:7). Soka mandaranum David yala ja Jyoba yeʼn «ja maʼ wan yajel perdon ja jastik mi lek waxa kʼulani, ja maʼ wan stojbʼesel jawa chamel jumasaʼ, ja maʼ wan yawajel jawa sakʼanil ja bʼa yoj kʼeʼeni, ja maʼ wan yajelawi slekil skʼujol sok syajulal skʼujoli» (Salmo 103:3, 4, 12). Jastalni wa xkilatik, ja Jyoba pwestoxta ay bʼa oj yaʼotik perdon. Pe ja keʼntiki tʼilani oj kistik ja tojelal soka bʼej wa sjeʼakitiki sok stukbʼesel jbʼajtik. La ka juljkʼujoltik, ja Jyoba wa stojowotik yujni wa syajtayotik (Salmo 30:5).

JA JYOBA WA STALNAYOTIK

15. ¿Jas pilan modo bʼa jastal wa sjeʼa ja Jyoba wa syajtayotik?

15 Jun lekil tatal wa stalnay ja yuntikili sbʼaja jastik xiwela sbʼaji. Jani jaw ja jasa wa skʼulan ja Jyoba ja bʼa keʼntiki. Salmo 97:10 wa xyala ja Jyoba wa stalnay ja sakʼanil ja  yaʼtijumik toji sok wa skoltay bʼa snalan ja ixuk winik mi lekukeʼi. Pensaran ja it, yajni wa xkilatik jun jasunuk bʼa oj bʼobʼ syajbʼes ja jsatiki, wego wa xtalnaytik. Junxta soka it, ja Jyoba wego wa sleʼa modo bʼa oj skoltayotik yuja jastik xiwela sbʼaji. Ja yeʼn wa skʼulan yujni wa syajtayotik (kʼuman ja Zacarías 2:8).

16, 17. ¿Jastal wa skoltay ja yaʼtijumik ja Jyoba?

16 Ja Jyoba tolabida yaʼunej makunuk ja yanjelik bʼa skoltajel ja yaʼtijumiki (Salmo 91:11). Jun anjel smila 185,000 kʼakʼanumik bʼa kechanta jun akwal bʼa skoltajel ja xchonabʼ ja Dyosi (2 Reyes 19:35). Jaxa bʼa styempo ja bʼajtan nebʼumaniki, ja anjeliki yawe eluk ja bʼa lutan ja Pedro sok tuk nebʼumanik (Hechos 5:18-20; 12:6-11). Mito jel jitsan tyempoʼuk ja ajyi jun kʼakʼanel bʼa jel xiwela sbʼaj ja bʼa África. Ajyi tiroʼanel, elkʼanel, tarega yixtalajelkan ixuk ma winik sok milwanel bʼa yibʼanal ja lugari. Anima mini jun Taʼumantiʼ chami, pe jitsan bʼa yeʼnle chʼakni chʼayuk ja jastik yiʼojeʼi. Anima jach ekʼi, ja yeʼnleʼi yilawe wane talnajel yuja Jyoba. Sok ama jel yiʼaje wokol, pe gustoni ajyiye. Jun jmoj-aljeltik ja bʼa yechalil wa xkʼelxi ja kaʼteltiki waj ulatajukeyuj sok jobʼji yile jastal wa xtaxye. Ja yeʼnleʼi yalawe lekni aye stsʼakatal yuja skoltanel ja Jyoba.

17 Meran, jujuntik yaʼtijumik Dyos chamele yuja toj ajyiyeʼi. Jani jaw jasa ekʼ sbʼaja Esteban sok tuk nebʼumanik. Ti wa xkilatik ja Jyoba ayni ekʼele wa xyaʼakan achamuk ja yaʼtijumiki. Pe bʼa yibʼanal ja yaʼtijumik jastal kʼole ixuk winik, wani skoltay yaljel yabʼ ja trampaʼik wa xya ochjan ja Satanás (Efesios 6:10-12). Ja jasa wa xyalakabʼtiki, tini wa xbʼobʼ jtatik bʼa Biblia soka bʼa juʼunik wa xya eluk ja xchonabʼi. Ja Jyoba wa xyalakabʼtik sbʼaja jastik xiwela sbʼaj ja bʼa Internet, syajtajel ja takʼini soka bʼa libroʼik, pelikulaʼik sok yal makinitaʼik bʼa wa sjeʼa ixuk winik bʼa ayxa jas wane skʼulajel bʼa mi lekuk sok spekʼjel chikʼ. Merani lek, ja Jyoba wa syajtayotik sok wa skʼana oj skoltayotik.

JUN NIWAN CHOLAL

18. ¿Jastal waxa wabʼ ja weʼn snajel wa syajtaya ja Jyoba?

18 Yajni ja Moisés spensaran sbʼaja spetsanil ja jabʼil yaʼteltay ja Jyoba, skʼuʼani lek yajtajini yuja Dyosi. Ja yuj yala: «Bʼutʼuwotikon ja bʼa saʼan sakbʼeli soka slekila kʼujoli, bʼa jachuk oj bʼobʼ awanukotikon gusto lek sok bʼa oj ajyukotikon gusto spetsanil ja jkʼakʼutikoni» (Salmo 90:14). La juljkʼujoltik ja jasa yala ja jekabʼanum Juan: «Cʼulanic tʼun pensar jastal jel lec ja [...] syajal scʼujol ja Diosi» (1 Juan 3:1). ¿Anke jelni tsamal snajel sok yabʼjel wa syajtayotik ja Jyoba?