Kaʼax ja bʼa sbʼaʼal

Kaʼax ja bʼa sbʼaʼali

Taʼumantiʼik bʼa Jyoba

Stsajel jun kʼumal tojol-abʼal

 YOLOMAJEL JA BʼA SPATIKI | ¿OJTOMAʼ SAKʼWUKOTIK JA YAJNI WALA CHAMTIKI?

¿Ti maʼ wa xchʼak yibʼanal ja wala chamtiki?

¿Ti maʼ wa xchʼak yibʼanal ja wala chamtiki?

¿Ojto maʼ sakʼwukejan ja matik chamelexa?

JA SJAKʼJEL WA XYAʼA JA BIBLIA: «Oj ni cʼotuc ja cʼacʼu ja maʼ chamel xa, oj yab ja jcʼumali [Jesús] ti ni oj eluque ja ba sqʼuejnalei» (Juan 5:28, 29).

Ja Jesukristo yala ja bʼa tyempo jakumto, yajni xyaʼa mandari, mixa oj ajyuk sbʼaʼal ja kʼeʼeniki. «Jel cham kabʼi yajni jkʼuman ja Juan 5:28, 29», jach yala ja Fernando, ja jtaʼatik tiʼal ja bʼa artikulo ekʼtikta. Sok yala: «Jun meran smajlajel, sok kʼe kil ja bʼa tyempo jakumto bʼa jun jasunuk jel lek».

Ja Job skʼuʼan ojni kʼotuk ja kʼakʼu bʼa oj ajuk kumxukyi ja sakʼanil yuja Dyosi. Sok sjobʼo: «Ta jun winik xchami, ¿oj maʼ cha bʼobʼ sakʼwuk?». Sok yala ja jasa skʼuʼunej leki: «Oj jmajlay spetsanil ja kʼakʼujik ja bʼa tsatsal kaʼteli, masan xjul ja jlokʼoli. Weʼn oj paywanan, sok ja keʼn oj jakʼe» (Job 14:14, 15).

Ja sakʼwelal ja Lázaro wa xyakitik jun smajlajel ja bʼa tyempo jakumto

Ja Marta snaʼunej ni ajyi sbʼaja sakʼwelali. Pes tsaʼan yajni cham ja smoj-alijel Lázaro, ja Jesús yala yabʼ ja Marta: «Ja hua [moj-alijeli] oj ni sac-huuca». Soka yeʼn yala: «Huan nix naa que oj ni sac-huuc ja último cʼacʼu». Ti yala ja Jesusi: «Quena ni oj ca sac-huuc ja cristiano jumasa. Quena ni oj cho caa yi ja sacʼanilei. Ja maʼ huas scʼuanon ja queni, anima huax chami, pero oj ni cho sac-huuca» (Juan 11:23-25). Tsaʼan, ja Jesús ya sakʼwuk ja Lázaro. Ja it wa xya jpensaraʼuktik jasa oj ekʼuk ja bʼa tyempo jakumto. ¡Janekʼto gustoʼil oj ajyuk yiljel oj sakʼwukejan ja jitsan miyon ixuk winik bʼa yibʼanal ja luʼumkʼinali!

¿Oj maʼ sakʼwuk ixuk winik bʼa oj wajuke bʼa satkʼinal?

JA SJAKʼJEL WA XYAʼA JA BIBLIA: Ja Yabʼal ja Dyosi wa xyala ja sakʼwelal ja Jesukristo tukni lek yuja tuk waxake sakʼwelal wa staʼa tiʼal ja Biblia. ¿Jas yuj tuki? Pes ja waxake matik sakʼwiʼi tini ajyiye bʼa Luʼum. Jaxa sbʼaja sakʼwelal ja Jesukristo, ja Biblia wa xyala: «Ja ye‘n teya ja bʼa stojol skʼabʼ ja dyosi. ti kʼe‘ bʼa satkʼinal» (1 Pedro 3:21, 22, YD). ¿Kechanta maʼ yeʼn ja Jesukristo ja sakʼwi bʼa oj wajuk bʼa satkʼinal? Tyempoʼik bʼajtan ja yeʼn skʼapayi ja snebʼumaniki: «Oj ni huaj chap alugarexi, ti oj cho jacon otro vuelta ba oj jac quiex ba oj ajyucotic jun xta mismo lugar ja bayon ja queni» (Juan 14:3).

Ja Jesukristo waj bʼa satkʼinal sok xchapa ja lugari bʼa oj cha kʼotuk jujuntik ja snebʼumaniki. Jastal wa xyala ja Biblia, ja janekʼ oj wajuke bʼa satkʼinali aye 144,000 ixuk winik (Apocalipsis 14:1, 3). Pe ¿jas oj skʼuluke ja bʼa satkʼinali?

 Ja smeranili, jel ja jasa oj skʼulukeʼi. Ja Biblia wa xyala: «Lekxta yujile‘ ja ma‘tik skʼu‘ane‘i. ja ma‘tik oj sakʼwuke‘ ja bʼa bʼajtan kʼole. mi oj chamuke‘ ja bʼa schabʼil majke‘i. yuj ja chameli mey yip bʼa oj syame. oj och pagre‘il [sacerdote] bʼa oj ya‘teltaye‘ ja dyosi sok ja kristo‘i. ayni ya‘tel sok ja ye‘ni ja bʼa mil jabʼili» (Ja swayichi [Apocalipsis] 20:6, YD). Spetsanil ja yeʼnleʼi oj ochuke mandaranumik sok sacerdoteʼik, sok oj yaʼe mandar lajan soka Jesús bʼa yibʼanal ja Luʼumi.

¿Oj maʼ sakʼwuk ixuk winik bʼa oj ajyuke sakʼan bʼa Luʼum?

JA SJAKʼJEL WA XYAʼA JA BIBLIA: Ja Yabʼal ja Dyosi ayiʼoj ja yaljelik it yala ja jekabʼanum Pablo: «Ja sDiose huas scʼuan ja yenlei, jaʼ ni mismo huax cho jcʼuan ja quen chomajquili. Huax cʼuan ja maʼ huax chami, tʼilan oj cho sac-huuc, sea lec, ma malo» (Hechos 24:15).

Ja Biblia wa xyala merani lek oj cha sakʼwukejan ja jitsan miyon matik chameleʼi

¿Machtik junuk ja matik «lec» yala ja Pablo? La jpensaraʼuktik sbʼaja Daniel. Ja yeʼn waj jun aluman toj bʼa aljiyabʼ yuja Dyos ja yajni kʼot tikʼan ja sakʼanili: «Kax jijlan, pe oj cha kʼeʼanjan ja bʼa tsaʼanikxta kʼakʼu bʼa oja wiʼ jawa rasyoni» (Daniel 12:13). ¿Bʼa oj ajyuk ja yajni xsakʼwi? Ja Biblia wa xyala: «Ja matik toji oj sbʼajuke ja luʼumi, sok ti tiw oj ajyuke sakʼan bʼa tolabida» (Salmo 37:29). Soka Jesús yala: «Lekxta yujile‘ ja ma‘tik tʼenubʼali. yuj ja ye‘nle‘i oj a‘juk yi‘le‘ ja slu‘ume‘i» (Mateo 5:5, YD). Jastal ja Daniel soka tuk matik toj ajyiyeʼi oj sakʼwukejan bʼa oj ajyuke sakʼan ja bʼa yajkʼachil Luʼumi, sok oj bʼobʼ yabʼye stsamalil ja sakʼanil bʼa tolabida.

¿Sok machtik junuk ja matik «malo»? Jani ja jitsan miyon matik chamele bʼa mi kʼot snaʼe sok mi yiʼaj jun sakʼanile jastalni wa sjeʼa ja Biblia. Yajni xsakʼwiyeʼi, oj snebʼ-e machunkiluk ja Jyoba * soka Jesukristo, sok oj kʼot syajtaye (Juan 17:3). Ja matik oj spensaraʼuke yaʼteltajel ja Dyosi oj ajyuke sakʼan bʼa tolabida, jastalni ja Dyos sakʼan ay bʼa tolabida.

Ja matik oj spensaraʼuke yaʼteltajel ja Dyosi oj bʼobʼ ajyuke sakʼan bʼa tolabida sok gusto lek

¿Jastal oj ajyuk ja sakʼanil bʼa Luʼumi?

JA SJAKʼJEL WA XYAʼA JA BIBLIA: «Mi xa ni oj to ocʼuque otro vuelta. Mi xa oj to tristeaxuque. Mi xa ni oj couc mas ja xchamelei. Mi oj ajyuc ja syajal ja scuerpoei. Mi ni maʼ oj chamuca [...], stzʼacatal ja Diosi» (Apocalipsis 21:4). «Ja yeʼnle oj yawe kʼeʼuk naʼitsik sok tini oj ajyuke tiw, soka yeʼnle oj stsʼun-e yalajil stsʼusubʼe sok oj sloʼe ja sati.» (Isaías 65:21.)

¡Pensaran janekʼto stsamalil jun sakʼanil jastal jaw sok ajyel lajan soka wa pamilya! Pe ayto jun sjobʼjel mito xkaʼatik sjakʼjel: ¿Jas rason kiʼojtik bʼa oj jkʼuʼuktik ja sakʼwelali?

^ par. 15 Ja Biblia wa xyala ja sbʼiʼil ja Dyosi Jyoba.