Kaʼax ja bʼa sbʼaʼal

Kaʼax ja bʼa sbʼaʼali

Taʼumantiʼik bʼa Jyoba

Stsajel jun kʼumal tojol-abʼal

¿Chapan maʼ ayotik bʼa oj ajyukotik sakʼan ja bʼa Kʼachinubʼi?

¿Chapan maʼ ayotik bʼa oj ajyukotik sakʼan ja bʼa Kʼachinubʼi?

‹Kʼulanik ja ba lequi. Ta jach cʼa huanex scʼulajel, lajan soc ti huanex snoljel ja riquesail ja ba meran vida oj to jacuqui.› (1 TIMOTEO 6:18, 19)

TSʼEBʼOJ 125 SOK 40

1, 2. a) ¿Jastik junuk waxa kʼana oja kʼuluk ja bʼa Kʼachinubʼi? (Kʼela ja dibujo bʼa skʼeʼulabʼil ja artikulo.) b) ¿Jastik junuk oj ya gustoʼaxukotik mas ja bʼa Kʼachinubʼi?

JA ALUMAN Pablo yala jelni tʼilan oj jkʼujoluktik ja janekʼ wa xbʼobʼ kujtik bʼa oj bʼobʼ jtatik ja sakʼanil bʼa tolabida (kʼuman ja 1 Timoteo 6:12, 19). Bʼa tʼusan mi spetsaniluk ja yaʼtijumik ja Dyosi ja sakʼanil jaw jani ajyel ja bʼa Kʼachinubʼ bʼa Luʼumi. Ta jachuk ja weʼn, wanani maʼ smajlajel gusto lek ja ajyel sakʼan ja tiw. ¿Wan maʼ xa pensaraʼan jastal oj kʼeʼan ja bʼa saʼan sakbʼeli jach gusto lek, bʼa mini jun chamel sok juna kʼujol bʼa laman lek? (Isaías 35:5, 6.) Pensaran ja stsamalil ja ajyel soka wa pamilya soka wamigoʼik, chomajkil ja matik oj sakʼwukejani (Juan 5:28, 29; Hechos 24:15). Sok ojni ajyuk tyempo bʼa snebʼjel chikan jastik junuk. Jujuntik sjejel, oj bʼobʼa nebʼ mas sbʼaja ciencia, yajel okʼuk jastik junuk bʼa kʼinanel ma yajel kʼeʼuk jawa naji.

2 Pe ojni ajyuk tuk jastik junuk bʼa masto jel oj ya ajyukotik gusto. ¿Jastik junuk? June ja bʼa jastik junuk jaw jani yibʼanal ja ixuk winiki oj skis-e ja niwan ma sakal sbʼiʼil ja Jyoba sok kechantani yeʼn oj skʼuʼuke (Mateo 6:9, 10). Pilan jasunuk jani ja Luʼumi oj bʼutʼ  ixuk winik bʼa toje, jastalni wa skʼana ajyi ja Jyoba. Chomajkil, takal takal oj chʼak elkan ja mulal kiʼojtiki sok kʼakʼu kʼakʼu oj tsatsbʼuk mas ja jastal wa xkila jbʼajtik soka Dyosi (Salmo 73:28; Santiago 4:8).

3. ¿Jas yuj tʼilan oj jchap jbʼajtik ja wego?

3 Wani xnaʼatik lek ja Jyoba ojni ya kʼotuk smeranil ja jastik junuk it. ¿Jas yuj? Yujni ja Biblia wa xyala ja Dyosi «oj ni bob yuj spetzanila» (Mateo 19:25, 26). Ja Pablo yala tʼilani oj jkʼuluktik ja janekʼ wa xbʼobʼ kujtik bʼa oj bʼobʼ jtatik ja sakʼanil bʼa tolabida. Ja yuj, tʼilani oj jetik soka tikʼe jsakʼaniltiki bʼa wa xkʼuʼantik ja chʼakelali ojni jakuk chikan jas ora. Ta wa xkʼana oj ajyukotik sakʼan ja bʼa Kʼachinubʼi, tʼilani oj jchap jbʼajtik ja wego bʼa ajyel sakʼan ja tiw. La kiltik jastal oj bʼobʼ jchap jbʼajtik.

JASTAL OJ JCHAP JBʼAJTIK

4. Aʼa jun sjejel bʼa wa sjeʼa jastal oj bʼobʼ jchap jbʼajtik bʼa ajyel sakʼan ja bʼa Kʼachinubʼi.

4 ¿Jastal oj bʼobʼ jchap jbʼajtik ja wego bʼa ajyel sakʼan ja bʼa Kʼachinubʼi? Pensaran sbʼaja sjejel it. ¿Jastal wa xchapa sbʼaj june yajni oj waj kulan bʼa pilan país? Jani oj kʼajyuk ajyel sakʼan ja janekʼ wa xbʼobʼ yuji bʼa lajansok tixaʼay tiw. Pes ojni bʼobʼ kʼe snebʼ ja kʼumal ja bʼa país oj wajuki soka kostumbreʼiki. Sok ojni cha kʼe yabʼ ja tikʼe waʼelal ja bʼa lugari. Junxtatik soka it, ojni bʼobʼ jchap jbʼajtik bʼa ajyel sakʼan ja bʼa Kʼachinubʼi skʼulajel ja janekʼ wa xbʼobʼ kujtiki bʼa lajansok tixa ayotik tiw. La kiltik jujuntik jasunuk oj bʼobʼ jkʼuluktik.

5, 6. ¿Jas yuj jel tʼilan oj kʼajyukotik ja wego ajyel kʼuʼabʼal soka xchonabʼil ja Jyoba?

5 Ayotik sakʼan bʼa jun luʼumkʼinal bʼa jani wa snocho ja spensar ja Satanás. Jun sjejel, jitsan ixuk winik wa spensarane mini tʼilanuk oj skʼuʼuke ja Dyosi sok bʼa jujune oj bʼobʼ skʼuluk ja jasa wa skʼanaweʼi. ¿Jastik jun ilxel soka it? Pes jani jel wa xyiʼaje wokol ja ixuk winiki sok mi gusto ayuke (Jeremías 10:23). Pe ja keʼntiki wani xnaʼatik ja Jyoba juni mandaranum bʼa jel syajal skʼujol. Ja yuj kʼuʼabʼal ayotik soka yeʼn. Soka bʼa Kʼachinubʼi, maxani jel tsamal oj ajyuk ja jsakʼaniltiki pes yibʼanal ja ixuk winiki kʼuʼabʼal oj ajyuke soka Dyosi.

6 Ta wa xkʼana oj jchap jbʼajtik bʼa ajyel sakʼan ja bʼa Kʼachinubʼi, tʼilani oj kʼajyukotik ja wego ajyel kʼuʼabʼal soka xchonabʼil ja Jyoba. ¿Jas yuj? Yujni ja bʼa Kʼachinubʼi oj aljukabʼtik jasa oj jkʼuluktik bʼa yajel paxuk ja Luʼumi jun tsamal kʼachinubʼ sok skoltajel ja matik oj sakʼwuke bʼa oj snebʼ-e bʼa Jyoba. Jelni ja jas oj jkʼuluktiki. Ja yuj jelni tʼilan oj jobʼ jbʼajtik: «Ta ja xchonabʼil ja Jyoba xyala kabʼ oj jkʼul  jun jasunuk bʼa mi xkʼulan gusto skʼulajel, ¿oj maʼ jkʼuʼuk sok oj jkʼuluk ja aʼtel jach gusto lek?».

7, 8. a)¿Jas yuj ja wego jelni tʼilan oj kaʼ jbʼajtik aʼtel lajan soka xchonabʼil ja Dyosi? b) ¿Jasa aljiyabʼye jujuntik jmoj-aljeltik? c) ¿Jastal oj ajyuk ja jsakʼaniltik ja bʼa Kʼachinubʼi?

7 Bʼa xchapjel jbʼajtik bʼa ajyel sakʼan ja bʼa Kʼachinubʼi, tʼilani oj jnebʼtik ajyel gusto soka cholal oj jkʼuluktiki sok yajel jbʼajtik bʼa skʼulajel. Jun sjejel, yajni ja xchonabʼil ja Dyos xyakitik jun pilan aʼtel, wa xkʼujolantik bʼa yajel jbʼajtik skʼulajel sok ajyel gusto soka aʼteli. Ta kʼajyitik yajel jbʼajtik aʼtel lajan soka xchonabʼil ja Dyos ja wego, masni mi wokoluk oj kabʼtik skʼulajel ja bʼa Kʼachinubʼi (kʼuman ja Hebreos 13:17). Pensaran jasa ekʼ sbʼaje ja israʼelenyo yajni kʼotye ja bʼa luʼum kʼapubʼal yile yuja Jyoba. Mini bʼobʼ stsaʼe bʼa oj ajyuke sakʼan. Pes bʼa jujune aljiyabʼye bʼa xetʼanil oj ajyuke sakʼan ja bʼa luʼum jaw (Números 26:52-56; Josué 14:1, 2). Jastal ja it, ja bʼa Kʼachinubʼi mini maʼ oj cha bʼobʼ jtsatik ja lugar bʼa oj ajyukotiki. Pe ta jnebʼunejtik xa bʼa yajel jbʼajtik soka xchonabʼil ja Dyosi, chikan bʼa lugar oj koʼ jbʼajtik ja bʼa oj ajyukotik sakʼani gustoni lek oj kaʼteltaytik ja Jyoba.

8 Jelni chaʼanyabʼalil yaʼteltajel ja Dyos ja bʼa Kʼachinubʼ yajni wanxa yajel mandar ja sgobyerno. Ja yuj, man jtyempotik gustoxta wa xkaʼa jbʼajtik aʼtel lajan soka xchonabʼili. Pe bʼobʼta oj aljukabʼtik oj wajkotik yaʼteltajel ja Dyosi bʼa pilan lugar. Jujuntik sjejel, jujuntik jmoj-aljeltik wane aʼtel ajyi bʼa Betel bʼa Estados Unidos aljiyabʼye oj eluke sok oj wajuke bʼa pilan lugar. Sok jujuntik biajante aljiyabʼye oj aʼtijuke jastal precursor especial yuja sjabʼile ma yuj pilan jasunuk. Ja jmoj-aljeltike it jelni xyabʼye stsamalil soka jas wane skʼulajeli, soka Jyoba jelni wa xya koʼ slekilale. Ta wa xkʼana oj cha ajyukotik gusto ja keʼntiki sok aya koʼ jlekilaltik ja Jyoba, ¿jasa tʼilan oj jkʼuluktiki? Skʼanjelyi a-skoltayotik ja Jyoba, skʼulajel ja janekʼ wa xbʼobʼ kujtik bʼa yaʼteltajel sok ajyel gusto chikan jas cholal x-ajikitik (kʼuman ja Proverbios 10:22). Sok ja bʼa Kʼachinubʼ wa xkʼanatik oj ajyukotik sakʼan bʼa jun lugar wa xkʼulantik gusto, ¿pe jaxa ta aljikabʼtik oj wajkotik bʼa pilan lugari? Ja smeranili, chikan bʼa lugar oj ajyukotik sakʼan ma ja aʼtel oj jkʼuluktiki. Jelni oj katikyi tsʼakatal ja Jyoba yuja wa xyaʼakan oj ajyukotik sakʼan ja bʼa Kʼachinubʼi (Nehemías 8:10).

9, 10. a) ¿Jas yuj ja bʼa Kʼachinubʼi bʼobʼta tʼilani oj ajyuk jpasensyatik? b) ¿Jastal wa xbʼobʼ jetik ja wego ay jpasensyatik?

9 Bʼobʼta ja bʼa Kʼachinubʼi tʼilani oj ajyuk  tʼun jpasensyatik. Jun sjejel, bʼobʼta oj jkiltik janekʼto gustoʼil oj yabʼye ja tuki yajni xsakʼwi ja spamilyaʼe soka yamigoʼeʼi. Pe ja keʼntiki bʼobʼta tʼilan oj jmajlaytik bʼa a-sakʼwukejan ja matik chamele kujtiki. Ta ekʼ ja jaw, ¿oj maʼ gustoʼaxukotik soka tuki sok ajyel jpasensyatik? (Romanos 12:15.) Ta ja wego ay jpasensyatik bʼa smajlajel aya kʼotuk ja jastik skʼapunej ja Jyoba, jachni oj cha jkʼuluktik ja bʼa jtyempo jakumto (Eclesiastés 7:8).

10 Pilan jasunuk bʼa xchapjel jbʼajtik ja bʼa kʼachinubʼi jani ajyel jpasensyatik yajni ja bʼa juʼuntiki wa xtukbʼi jujuntik sjejel ja bʼa Biblia. ¿Wan maʼ xpaklaytik jaʼankʼujol ja yajkʼachil sjejelik jaw? ¿Ay maʼ jpasensyatik ja yajni mi xkabʼtik stojolil yibʼanal? Ta aykʼa jpasensyatik ja wego, ja bʼa Kʼachinubʼi masni mi wokoluk ajyel jpasensyatik yajni ja Jyoba xyalakabʼtik yajkʼachil jastik junuk oj jkʼuluktik (Proverbios 4:18; Juan 16:12).

11. a) ¿Jas pilan jasunuk cha wa xchapawotik bʼa ajyel ja bʼa Kʼachinubʼi? b) ¿Jastal oj skoltayotik ja bʼa Kʼachinubʼi ta jnebʼatik yajel perdon ja wego?

11 Yajel perdon ja tuki cha wani xchapawotik bʼa ajyel sakʼan ja bʼa Kʼachinubʼi. Ja bʼa 1,000 jabʼil oj ya mandar ja Jesús takal takal oj chʼak elkan ja mulal kiʼojtiki, chomajkil ja matik oj sakʼwukeʼi (Hechos 24:15). ¿Oj maʼ jnatik yajel perdon sok syajtajel ja tuki yajni wa skʼulane jun jasunuk bʼa mi lekuk? Ta ja wego wa jnebʼatik yajel perdon, masni pasil oj kil jbʼajtik lek soka tuk ja bʼa Kʼachinubʼi (kʼuman ja Colosenses 3:12-14).

12. ¿Jas yuj jel tʼilan oj jetik ja wego ja modoʼalik wa sjeʼakitik ja Jyoba?

12 Ja modoʼalik wan sjejelkitik ja Jyoba ja wego, tʼilani oj cha jetik ja bʼa Kʼachinubʼi. ¿Jas yuj? Yujni ja bʼa Kʼachinubʼi bʼobʼta mini oj chʼak ajyukujtik ja jastik wa xkʼanatiki. Sok bʼobʼta tʼilan oj jmajlaytik bʼa stajel jujuntik jastik junuk. Pe chikan jastal, tʼilani oj ajyukotik gusto sok yajel tsʼakatal. Ta wa xjeʼatik ja modoʼalik it ja wego, wa xjeʼatik wantik xchapjel jbʼajtik bʼa ajyel sakʼan ja bʼa Kʼachinubʼi sok wa xkʼanatik ajyel sakʼan bʼa jun luʼumkʼinal bʼa jpetsaniltik kʼuʼabʼal oj ajyukotik soka Jyoba (Hebreos 2:5; 11:1).

LA JKʼUJOLUKTIK YAʼTELTAJEL JA JYOBA

Cholo gusto lek

13. Sbʼaja keʼntiki, ¿jasa mas ay stʼilanil kujtik ja bʼa Kʼachinubʼi?

13 Ja bʼa Kʼachinubʼi ojni ajyukujtik spetsanil ja jasa wa xmakunikujtik bʼa ajyel gusto. Pe ja jasa mas oj ya ajyukotik gusto jani ja jastal wa xkila jbʼajtik soka Jyoba (Mateo 5:3, TNM). Yaʼteltajel ja Jyoba jani ja mas oj ajyukujtik stʼilanil ja keʼntiki sok jelni oj kabʼtik stsamalil ja skʼulajeli (Salmo 37:4). Ta wa xjeʼatik jani mas ay stʼilanil kujtik ja yaʼteltajel ja Jyoba ja wego, jachuk wantik xchapjel jbʼajtik bʼa ajyel sakʼan ja bʼa Kʼachinubʼi (kʼuman ja Mateo 6:19-21).

14. ¿Jas tikʼe kʼelsat oj ajyuk yuja keremtik akʼixuki?

14 ¿Jastal oj bʼobʼ kabʼtik mas stsamalil ja yaʼteltajel ja Jyoba? Jun jasunuk jani ajyel kujtik jkʼel jsatik. Ta kerem ma akʼixa, pensaraʼan jastal oja wa makunuk jawa sakʼanil bʼa yaʼteltajel ja Jyoba. Oj bʼobʼa wa juna kʼelsat bʼa oj aʼtijanan bʼa tyempo tsʼikan. Ja bʼa juʼuntiki oj bʼobʼa ta tuktukil modoʼik bʼa jastal skʼulajel. * (Kʼela ja nota.) Chomajkil oj bʼobʼa ta loʼil ja jmoj-aljeltik bʼa ayxa yiʼoje jitsan jabʼil ja bʼa aʼtel bʼa tyempo tsʼikan. Ta awa makunuk jawa sakʼanil bʼa yaʼteltajel ja Jyoba, ojni anebʼ jitsan jastik junuk bʼa oj xchap-a bʼa ajyel sakʼan ja bʼa Kʼachinubʼi.

Aʼajyuka kʼelsat

15. ¿Jastik pilan jkʼel jsatik oj bʼobʼ ajyukujtik?

15 Jpetsaniltik oj bʼobʼ ajyuk jun jkʼel jsatik bʼa oj tojbʼuk ja jastal wa xkaʼteltaytik ja Jyoba. Jujuntik jkʼel jsatik, ojni bʼobʼ jnebʼtik yajkʼachil modoʼik bʼa oj jcholtik. Chomajkil, yiljel jastal yajel makunuk bʼa mas lek ja rasonik wa xyaʼa ja Biblia ja bʼa jsakʼaniltiki. Sok  slejel modo jastal yajel tojbʼuk ja jastal wa xkʼumantik juʼuni skʼumajel tsats, ja sjakʼjelik wa xkaʼatik soka cholal wa x-ajikitik ja bʼa tsomjeliki. Ajuluka kʼujol, ja ajyel kujtik kʼel jsatik ojni skoltayotik bʼa yaʼteltajel ja Dyos gusto lek sok wani xchapawotik bʼa ajyel ja bʼa Kʼachinubʼi.

JA TIKʼE SAKʼANIL BʼA MAS LEK OJ KITIKI

Ayi tsʼakatal ja Jyoba yuj spetsanil ja jastik wa xyakitiki

16. ¿Jas yuj wa xnaʼatik ja yaʼteltajel ja Jyoba jani ja tikʼe sakʼanil bʼa mas lek oj kitiki?

16 Ta katik makunuk ja jtyempotik bʼa xchapjel jbʼajtik bʼa ajyel sakʼan ja bʼa Kʼachinubʼi, ¿wantik maʼ xchʼayjel ja wego jun tikʼe sakʼanil bʼa mas lek oj ajyukujtik? Miyuk. Yaʼteltajel ja Jyoba jani ja tikʼe sakʼanil mas lek oj kitiki. Mi wa xkaʼteltaytik yuj ay maʼ wa stʼenawotik ma kechanta bʼa oj kankotik sakʼan ja bʼa xchʼakelal ja luʼumkʼinal it. Yamigoʼajel ja Dyosi wa xkoltani bʼa oj ya tojbʼuk ja jsakʼaniltiki sok masni gusto wa xya ajyukotik. Ajyelkujtik ja stojelal soka syajal skʼujol ja Jyoba jani mas lek yuj chikan jasunuk (kʼuman ja Salmo 63:1-3). Ta wa xkatikyi stoyjel ja Jyoba sok spetsanil jkʼujoltik, jelni gusto oj ya ajyukotik. Ja matik jitsanxa jabʼil wane yaʼteltajeli snaʼuneje masni lek wa x-ekʼ ja jsakʼaniltiki yajni wa xkaʼteltaytik ja Jyoba (Salmo 1:1-3; Isaías 58:13, 14).

Leʼa ja tojelal wa xyaʼa ja Biblia

17. Xcholo ta ja bʼa Kʼachinubʼi oj ekujtik gusto lek sok oj jijlukotik.

17 ¿Oj maʼ ekujtik gusto lek sok oj jijlukotik ja bʼa Kʼachinubʼi? Ojo. Pes ja Jyoba skʼulunejotik bʼa oj kʼankʼunukujtik yabʼjel stsamalil ja jsakʼaniltiki. Soka yeʼn wa skʼapa oj yakitik spetsanil ja jas wa xkʼanatiki (Salmo 145:16; Eclesiastés 2:24). Pe masni wa xkabʼtik stsamalil ja jastik junuk yajni wa xkatikyi stʼilanil ja jastal wa xkila jbʼajtik soka Jyoba. Ja bʼa Kʼachinubʼi ojni ekʼ kujtik gusto lek sok oj jijlukotik, pe ja mas tʼilani jani yaʼteltajel ja Jyoba. Ja yuj, man wego la kaʼteltaytik ja Dyos sok awaj jkʼujoltik ja jastik lek wa xyakitik ja Dyos yuja wa xkaʼteltaytiki (Mateo 6:33).

18. ¿Jastal wa xjeʼatik wantik xchapjel jbʼajtik bʼa ajyel sakʼan ja bʼa Kʼachinubʼi?

18 Mini wa xbʼobʼ jpensaraʼuktik ja janekʼto stsamalil oj ajyuk ja jsakʼaniltik ja bʼa Kʼachinubʼi. Oj bʼobʼ jetik wa xkʼanatik ajyel sakʼan ja tiw yajni wa xkʼe jchap jbʼajtik man wego. ¿Jastal? Sjejel ja modoʼalik wa sjeʼakitik ja Jyoba sok xcholjel gusto lek. La kabʼtik stsamalil yaʼteltajel ja Jyoba sok spetsanil ja kiptiki. Jkʼuʼunejtik lek ja bʼa Kʼachinubʼi ojni ya kʼotuk spetsanil ja jastik skʼapunej ja Jyoba. Ja yuj, la kitik jun jsakʼaniltik bʼa lajansok tixa ayotik tiw.

^ par. 14 Kʼuman ja libro Los jóvenes preguntan, volumen 2, slam 311 man 318.