Kaʼax ja bʼa sbʼaʼal

Kaʼax ja bʼa xchabʼil menú

Kaʼax ja bʼa sbʼaʼali

Taʼumantiʼik bʼa Jyoba

tojol-abʼal

Ja Juʼun Cholumani  |  Julio bʼa 2015

Tini il wa xkatikyi stoyjel ja jDyostiki

Tini il wa xkatikyi stoyjel ja jDyostiki

«Ja skʼanulabʼil ja wanaji wa xyi‘ajon.» (JUAN 2:17, YD)

TSʼEBʼOJ 127 SOK 118

1, 2. a) ¿Bʼa yaweyi stoyjel ja Dyos ja yaʼtijumik bʼa najate? b) ¿Jastal yila ja Jesús ja templo bʼa Jerusalén? c) ¿Jasa oj kiltik ja bʼa artikulo it?

JA YAʼTIJUMIK Dyosi tolabida ajyel yujile lugarik bʼa wa stoyowe ja Dyosi. Jun sjejel, bʼobʼta ja Abel ti yayi majtanal ja Jyoba bʼa jun altar (Génesis 4:3, 4). Ja Noé, Abrahán, Isaac, Jacob sok Moisés cha skʼulane altarik (Génesis 8:20; 12:7; 26:25; 35:1; Éxodo 17:15). Soka Jyoba yala yabʼ ja israʼelenyo a-skʼuluke jun tabernáculo (Éxodo 25:8). Sok mas tsaʼan yaʼa mandar bʼa yajel kʼeʼuk jun templo (1 Reyes 8:27, 29). Yajni ja israʼelenyo elye ja bʼa Babilonia, ti kʼe stsom sbʼaje bʼa lugarik sbʼiʼil sinagoga (Marcos 6:2, YD; Juan 18:20, YD; Ja yaʼteli [Hechos] 15:21, YD). Jaxa bʼajtan nebʼumaniki ti stsomo sbʼaje bʼa naʼitsik (Hechos 12:12; 1 Corintios 16:19). Ja bʼa jtyempotiki, ja taʼumantiʼik bʼa Jyoba ti wa xtsomo jbʼajtik bʼa yajelyi stoyjel ja Dyos ja bʼa jitsanik Naʼits bʼa Tsomjelal wa xtax bʼa yibʼanal ja luʼumi.

2 Ja Jesús jel chaʼanyabʼalil yila ja templo bʼa Jerusalén. Yajni ja snebʼumanik yilawe janekʼto wa syajtay ja templo, julskʼujole ja jasa wa xyala jun salmo: «Ja kʼankʼunel sbʼaja wa naji stsikunejon» (Salmo 69:9; Juan 2:17). Meran, ja Naʼitsik bʼa Tsomjeli mi ja kʼoteluk ‹snaj ja Jyoba›, jastalni ja templo kʼot snaj ja Jyoba (2 Crónicas 5:13; 33:4). Pe tʼilani oj kistik, pes ti wa stsomo jbʼajtik bʼa yajelyi stoyjel ja Dyosi. Ja bʼa artikulo  it oj kiltik ja jas wa xyala ja Biblia bʼa jastal oj jetik ja jmodotik ja bʼa yojoli, jastal stalnajel sok jastal koltanel bʼa oj kʼeʼuk mas Naʼitsik bʼa Tsomjelal. * (Kʼuman ja nota.)

LA KILTIK CHAʼANYABʼALIL JA JTSOMJELTIKI

3-5. a) ¿Jasun kʼotel jun Naʼits bʼa Tsomjelal? b) ¿Jastal oj bʼobʼ kiltik ja tsomjeliki?

3 Ja Naʼits bʼa Tsomjelali jani ja mero lugar bʼa wa xkatikyi stoyjel ja Dyosi. Bʼa keʼntik, ja tsomjelaliki juni majtanal bʼa Dyos. ¿Jas yujil? Yujni wa skoltayotik bʼa yajel tsatsbʼuk mas ja jastal wa xkila jbʼajtik soka Jyoba. Sok ja bʼa jtsomjeltiki, ja xchonabʼ ja Jyoba wa stsatsankʼujolanotik sok wa xyakitik ja sjejelik wa xmakunikujtiki. Ja jastik wa x-aji ekitik ja bʼa tsomjelaliki jach jastal waʼelal bʼa yeʼn wa xyakitik ja Jyoba soka Jesús spetsanil ja semana. Jelni chaʼanyabʼalil yuja yeʼnleni wa slokowotik ja bʼa «slechante‘», ma smesa (1 Corintios 10:21, YD).

4 Ja Jyoba wa xyala kabʼtik ja bʼa Biblia tʼilani oj wajkotik ja bʼa tsomjeli bʼa yajelyi stoyjel sok stsatsankʼujolajel jbʼajtik (kʼuman ja Hebreos 10:24, 25). Yuja wa xkisatik ja Jyoba, mini xkʼanatik oj jchʼaytik ja jtsomjeltiki, kechanta ta yuj ay lek stʼilanil bʼa oj kankotik. Wa xjeʼatik wani xkatik tsʼakatal yuja jtsomjeltik yajni wa xchapa och jbʼajtik ja bʼa jastik oj ekʼuki (Salmo 22:22).

5 Ta lek wa xjeʼatik ja jmodotik ja bʼa tsomjeliki sok ta wa xtalnaytik ja naʼitsi, wani xjeʼatik wa xkisatik ja Dyosi. Wani xkʼanatik soka jmodotiki akʼumanuke lek ja tuki sbʼaja sbʼiʼil ja Jyoba, bʼa tini tsʼijbʼunubʼal ja sbʼiʼil ja bʼa jitsan Naʼitsik bʼa Tsomjelal (kʼela ja jasa wa xyala ja 1 Reyes 8:17).

6. ¿Jasa yaluneje jujuntik yajni yulataye ja Naʼitsik bʼa Tsomjeli? (Kʼela ja poto bʼa skʼeʼulabʼil ja artikulo.)

6 Ja ixuk winiki wani xyilawe ja jel chaʼanyabʼalil wa xkilatik ja Naʼits bʼa Tsomjeli. Jujuntik sjejel, jun winik bʼa Turquía yala jelbʼi chamyabʼi yajni yila jun Naʼits bʼa Tsomjel asyadoʼay sok tulan jachan ay. Soka jastal spetsanile tsamalxta xchapunej sbʼaje sok gustoxta wa skʼulan sbʼaje saludar. Ja winik jaw kʼe wajuk yibʼanal ja bʼa tsomjeliki sok tixta yiʼaj jaʼ. Bʼa jun pilan chonabʼ bʼa Indonesia kʼe jun yajkʼachil Naʼits bʼa Tsomjel. Ja jmoj-aljeltiki slokowe ja sbesinoʼe, ja olomal ja bʼa lugari soka tuk matik ay xcholeʼi bʼa oj waj yil-e. Ja olomal bʼa lugari jelni chamyila yuja jastal jel lek tojbʼeli soka jastal jel tsamal ja bʼa tsʼunan ja yal nichimiki. Ja yeʼn yala ja yajel asyado ja lugar bʼa tsomjelali wa sjeʼa merani wa xkʼulantik ja jasa wa xcholotiki.

Mokni jas jkʼuluktik bʼa wa sjeʼa mi wa xkisatik ja Jyoba (Kʼela ja parrapo 7 sok 8)

7, 8. ¿Jastal wa xjeʼatik ja bʼa Naʼits bʼa Tsomjeli wani xkisatik ja Jyoba?

7 Yeʼn ja Jyoba ja maʼ wa slokowotik ja bʼa tsomjeliki. Soka yeʼn jelni xyayi stʼilanil ja jastal wa xkʼutes och jbʼajtik soka jastal wa xjeʼatik ja jmodotik. Ja yuj tʼilani oj jnatik jas skʼulajel. Mokni jelxukotik sok yaljel jasa lek sok jasa mi lek skʼulajel ja bʼa tsomjelali. Pe mokni cha jetik ja jmodotik jastal yajni teyotik ja bʼa jnajtiki. Ja Jyoba wa skʼana ja keʼntiki soka matik wa xyulatayotiki oj ajyukotik gusto ja bʼa Naʼits bʼa Tsomjeli. Pe mini xkʼana jas oj jkʼuluktik bʼa oj katik chʼayuk ja chaʼanyabʼalil yiʼoji. Ja yuj, mi chikanukxta jastal wa xlapatik och ja jkʼutiki. Cha mini xjekatik mensaje, mi la ochtik loʼil, mi la waʼtik sok mi jas xkuʼajtik ja yajni teyotik ja bʼa tsomjeli. Soka nantataliki wani sjeʼaweyi ja yuntikileʼi  bʼa mok ajnuke ma oj tajnuke ja bʼa Naʼits bʼa Tsomjeli (Eclesiastés 3:1).

8 Wani la wajtik ja bʼa Naʼits bʼa Tsomjeli bʼa yajelyi stoyjel ja Jyoba sok snebʼjel bʼa yeʼna. Ja yuj, mini xkaʼatik trato bʼa smanjel ma xchonjel jun jasunuk (kʼela ja jasa wa xyala ja Nehemías 13:7, 8). La juljkʼujoltik yajni ja Jesús yila jujuntik ixuk winik wane chonbʼanel ja bʼa templo, jel tajki sok chʼak snuts ele (Juan 2:13-17).

LA KOLTANUKOTIK BʼA SKʼULAJEL MAS NAʼITS BʼA TSOMJEL

9, 10. a) ¿Jasa wa skʼulane ja Taʼumantiʼiki bʼa koltanel skʼulajel Naʼitsik bʼa Tsomjelal, sok jasa slekil ilxeli? b) Ja bʼa kongregasyonik bʼa mey lek stakʼine bʼa yajel kʼeʼuk Naʼits bʼa Tsomjelal, ¿jastal koltubʼale yuja xchonabʼ ja Jyoba?

9 Jitsan taʼumantiʼik bʼa Jyoba kongana wa x-aʼtijiye bʼa skʼulajel Naʼitsik bʼa Tsomjelal bʼa yibʼanal ja luʼumi. Yeʼn wa xchapawe ja splanoʼili, wa xyawe kʼeʼuk sok stojbʼesel ja bʼa kʼeʼelxa, pe mini syama stsʼakole. Soka it akʼubʼalxa kʼeʼuk junuk joʼe Naʼitsik bʼa Tsomjelal kʼakʼu kʼakʼu ja bʼa tsaʼanikxta jabʼil ekʼeljani. Ja bʼa yibʼanali kʼeʼelxa mas ja 28,000.

10 Ja Biblia wa xyala ja matik jel yiʼojeʼi oj skoltaye ja matik mey lek yiʼojeʼi (kʼuman ja 2 Corintios 8:13-15). Ja yuj, ja xchonabʼil ja Jyoba wa xya makunuk ja skoltanel kʼebʼubʼal wa xyaʼawe ja Taʼumantiʼik soka takʼin wa xkaʼatik bʼa yajel kʼeʼuk Naʼitsik bʼa Tsomjelal. Stsʼakatal ja koltanel it kʼeʼelxa jitsan Naʼits bʼa Tsomjel bʼa kongregasyonik mey lek stakʼine bʼa stupjel.

11. a) ¿Jasa wa xyalawe jujuntik jmoj-aljeltik sbʼaja yajkʼachil snaʼitse bʼa tsomjelali? b) ¿Jastal waxa wabʼ ja weʼn spensarajel sbʼaja jmoj-aljeltike it?

11 Ja bʼa Costa Rica aji kʼeʼuk jun Naʼits bʼa Tsomjel bʼa kechanta yiʼaj waxake kʼakʼu. Ja jmoj-aljeltiki wa xyalawe ja jasa wa swaychine ajyi kʼotni smeranil yajni kʼe ja yajkʼachil snaʼitse bʼa tsomjelali. Wani xyaweyi tsʼakatal ja Jyoba, ja xchonabʼili soka jmoj-aljeltiki. Jelni xyaʼawe tsʼakatal sok gustoʼaye yuja tsamal majtanal it bʼa Jyoba. Jpetsaniltik jel xyaʼa gusto yiljel ja jmoj-aljeltik wa xyaweyi tsʼakatal ja Jyoba yuja jas skʼulunej bʼa yeʼnle. Sok jelni xyakitik gustoʼil ja jmoj-aljeltik bʼa yibʼanal ja luʼumi aʼajyuk yujile naʼitsik bʼa oj stsom sbʼaje. Ja it wa sjeʼa ja Jyoba wani yajel koʼ slekilal ja bʼa skʼulajel Naʼitsik bʼa Tsomjelal. Yajni wa xkʼulaxi june yajkʼachil, jitsan ixuk winik wa xkʼe wajuke ja bʼa tsomjeli bʼa snebʼjel sbʼaja Jyoba (Salmo 127:1).

12. ¿Jastal oj koltanukotik bʼa skʼulajel mas Naʼitsik bʼa Tsomjelal?

12 ¿Jastal oj koltanukotik bʼa skʼulajel mas Naʼitsik bʼa Tsomjelal? Jujuntik jani skʼapjel jbʼajtik oj koltanukotik yajel kʼeʼuk. Sok jpetsaniltik wa xbʼobʼ katik takʼin bʼa koltanel stupjel. Ta wa xkʼulantik ja janekʼ wa xlajxikujtik bʼa koltanel, masni jel gusto oj ajyukotik. Pe ja mas chaʼanyabʼalili jani wantik yajelyi stoyjel ja Dyosi.  Wani xkʼanatik snochjel ja jastal skʼulane ja yaʼtijumik Dyos bʼa najate. Ja yeʼnleʼi yaʼawe takʼin jach gusto lek bʼa yajel kʼeʼuk lugarik bʼa yajelyi stoyjel ja Jyoba (Éxodo 25:2; 2 Corintios 9:7).

LA KATIK AJYUK ASYADO

13, 14. Jastalni wa xyala ja Biblia, ¿jas yuj tʼilan oj ajyuk asyado sok tulan jachan ja bʼa wa stsomo jbʼajtiki?

13 Ja Jyoba jel sak sok asyado, sok tsamalxta yaʼunej bʼa slugar ja jastik junuki. Ja yuj, tʼilani oj katik ajyuk asyado sok tulan jachan ja bʼa wa stsomo jbʼajtiki (kʼuman ja 1 Corintios 14:33, 40, TNM). Bʼa ajyel sak jastal ja Jyoba, tʼilani spensarajel, skʼulajel sok stoyjel bʼa jun modo bʼa sak. Chomajkil, ja jkwerpotiki cha tʼilani asyado oj ajyuk (Apocalipsis 19:8).

14 Ta wa xkatik ajyuk asyado ja bʼa wa stsomo jbʼajtiki, mini oj yakitik kʼixwel bʼa slokjel ja ixuk winik ja bʼa tsomjeli. Soka yeʼnleʼi oj yil-e merani wa xkana oj ajyukotik sakʼan bʼa jun yajkʼachil luʼum bʼa asyado. Cha ojni yil-e wantik yaʼteltajel jun Dyos bʼa sak bʼa oj ya paxuk ja Luʼumi jun tsamal kʼachinubʼ (Isaías 6:1-3; Apocalipsis 11:18).

15, 16. a) ¿Jas yuj ayni mi pasiluk yajel asyado ja Naʼits bʼa Tsomjeli, sok jas yuj tʼilan oj katik ajyuk asyado? b) ¿Jastal chapubʼal bʼa yajel ajyuk asyado ja bʼa waxa tsomo abʼaji, sok jasa cholal kiʼojtiki?

15 Mini tolabida pasil yajel ajyuk asyado ja Naʼits bʼa Tsomjeli. ¿Jas yuj? Yujni ja ixuk winiki tuktukil ja jastal wa spensarane sbʼaja ajyel asyado. Jujuntik ti aye bʼa lugarik jel ja polvo ma lokok. Tuk mey jitsan jaʼ ma yamkʼabʼal bʼa yajel ajyuk asyado. Soka jastal ajel kʼikotiki mini junxta oj kiltik sbʼaja ajyel asyado. Pe chikan bʼa kulanotika ma ja jastal wa xyilawe ja ixuk winik bʼayotiki, tʼilani oj katik ajyuk asyado ja bʼa wa stsomo jbʼajtiki sok tulan jachan. Pes tini tiw wa xkatikyi stoyjel ja Jyoba (Deuteronomio 23:14).

 16 Ta wa xkʼanatik yajel asyado ja bʼa wa stsomo jbʼajtiki, tʼilani oj jnochtik jun lista sbʼaja jas oj kʼulaxuki. Ja ansyanoʼiki yeʼni xchole skʼulajel ja lista it sok wa xyilawe ta ay ja jastik junuk bʼa oj x-axuk makunuki. Chomajkil, yeʼn wa xyalawe ja jas oj skʼuluke ja jmoj-aljeltiki bʼa ajyuk asyado yibʼanal. Jujuntik jastik junuk tʼilani oj kuxsuk yajni wa xchʼak ja tsomjeli, pe cha ay tuk mi jel tikʼanuk skʼulajel. Jpetsaniltik ay kiʼojtik ja cholal bʼa koltanel yajel ajyuk asyado ja bʼa wa stsomo jbʼajtiki.

LA JTALNAYTIK JA NAʼITS BʼA TSOMJELI

17, 18. a) ¿Jasa wa xbʼobʼ jnebʼtik sbʼaja yaʼtijumik Dyos ja bʼa najate? b) ¿Jas yuj tʼilan oj katik ajyuk lek ja bʼa wa stsomo jbʼajtiki?

17 Ja yaʼtijumik Dyos bʼa najate tojbʼelxta wa xyawe ajyuk ja templo. Jun sjejel, ja mandaranum Jehoás yayi mandar ja sacerdoteʼik bʼa Judá bʼa stojbʼese ja templo soka takʼin yaʼuneje ja chonabʼi (2 Reyes 12:4, 5). Ekʼ mas ja 200 jabʼili, ja mandaranum Josías cha ya makunuk ja takʼin yaʼa ja chonabʼi bʼa stojbʼesel ja templo (kʼuman ja 2 Crónicas 34:9-11). ¿Jasa wa xnebʼatik sbʼaja it? Ja keʼntiki cha tʼilani oj jtalnaytik ja bʼa wa stsomo jbʼajtiki sok stojbʼesel ja bʼa jomel ayi.

18 Jujuntik naʼitsik Betel yiluneje ja bʼa país yaman yujileʼi mini jel stalnaye ja Naʼitsik bʼa Tsomjeli soka jastik yiʼoji. Ay ekʼele jani yuja mey jitsan ja maʼ wa snaʼa skʼulajeli. Soka tuki ayni mey yiʼoje takʼin bʼa stojbʼesel. Pe ta mi kʼa xtojbʼestik ja bʼa wa skʼana, ojni jom el mas. Soka ixuk winik matik oj yileʼi ayni jas oj yale bʼa keʼntik. Ja yuj, tʼilani oj jkʼujoluktik bʼa yajel ajyuk lek ja bʼa wa stsomo jbʼajtiki. Jachuk oj katikyi stoyjel ja Jyoba sok mi xchʼakjel lom ja takʼin wa xyaʼawe ja jmoj-aljeltiki.

Wani xkatik ajyuk lek sok asyado ja Naʼits bʼa Tsomjeli (Kʼela ja parrapo 16 sok 18)

19. ¿Jasa oja kʼuluk ja weʼn bʼa sjejel chaʼanyabʼalil waxa wila ja Naʼits bʼa Tsomjeli?

19 Ja tekstoʼik kilunejtik ja bʼa artikulo it wa skoltayotik bʼa chaʼanyabʼalil oj kiltik ja Naʼitsik bʼa Tsomjeli. La juljkʼujoltik spetsanil ja Naʼits bʼa Tsomjeli jani bʼa Jyoba, sok mi sbʼa jun ixuk winik ma bʼa kongregasyon. Ta wa xkisatik ja Jyoba, chaʼanyabʼalil oj kiltik ja jtsomjeltiki soka naʼits bʼa wa stsomo jbʼajtiki. Sok ojni katik gusto lek ja takʼin bʼa yajel kʼeʼuk Naʼitsik bʼa Tsomjel, skʼujolajel bʼa yajel ajyuk asyado sok stalnajel bʼa lek oj ajyuk. Ja yujil, la jnochtik ja smodo ja Jesús sok la jetik chaʼanyabʼalil wa xkilatik ja lugar bʼa wa xkatikyi stoyjel ja Jyoba (Juan 2:17).

^ par. 2 Ja bʼa artikulo it wa staʼa tiʼal sbʼaja Naʼitsik bʼa Tsomjelal. Pe ja rasonik oj axuki junxtani oj cha bʼobʼ katik makunuk ja bʼa Naʼitsik bʼa Niwan Tsomjelal sok tuk lugarik bʼa wa stsomo jbʼajtik bʼa yajelyi stoyjel ja Dyosi.