Kaʼax ja bʼa sbʼaʼal

Kaʼax ja bʼa xchabʼil menú

Kaʼax ja bʼa sbʼaʼali

Taʼumantiʼik bʼa Jyoba

tojol-abʼal

Ja Juʼun Cholumani  |  Julio bʼa 2015

«Jel xa mojan ja ora oj cʼulajananic librari»

«Jel xa mojan ja ora oj cʼulajananic librari»

«A jachan ja hua [olomexi] porque jel xa mojan ja ora oj cʼulajananic librari.» (LUCAS 21:28)

TSʼEBʼOJ 133 SOK 43

1. ¿Jasa ekʼ ja bʼa Jerusalén ja bʼa jabʼil 66? (Kʼela ja dibujo bʼa skʼeʼulabʼil ja artikulo.)

JA BʼA jabʼil 66, jun olomal bʼa kʼakʼanum bʼa Roma sbʼiʼil Floro yelkʼan jitsan takʼin ja bʼa templo bʼa Jerusalén. Ja judíoʼiki jel kʼe skorajaʼe sok kʼe smil-e jitsan kʼakʼanumik bʼa Roma sok yilawe kontra ja Roma. Mi staʼa ja oxe ixawi, ja gobyerno bʼa Roma sbʼiʼil Cestio Galo sjoybʼan ja chonabʼ sok 30,000 kʼakʼanum. Ja judíoʼik kontraʼanumi ti snakʼa sbʼaje bʼa templo. Mi albʼi, ja kʼakʼanumiki kʼotye ja bʼa spatik ja sbardaʼili. Ja swinkil ja chonabʼi jel xiwye juntiro. Lekbʼi ja weʼn ti ajyiya tiw, ¿jas maʼ oja kʼuluk?

2. a) Yajni ja snochumanik ja Jesús xyilawe joybʼanubʼal ja Jerusalén, ¿jasa tʼilan oj skʼulukeʼi? b) ¿Jastal bʼobʼ eluke ja bʼa chonabʼi?

2 Jabʼilik bʼajtanto, ja Jesús yala yabʼ ja snebʼumaniki jasa ojto ekʼuki. Yala: «Cuando huaxa huilahuex ja Jerusaleni lotʼobal xa yuj ja soldado jumasa, yuj ni oj xa chʼacjuque con todo xchonabilea. Jaxa matic tey ba Judea, mas lec aa xa huajuque ajnel ba huitz. Jaxa matic tey ba yoj chonab ba Jerusaleni, mas lec a eluque ja tihui» (Lucas 21:20, 21). Pe ta ja chonabʼi joybʼanubʼalxa, ¿jastalxa oj bʼobʼ eluke ja tiwi? Ja Jesús yalunejkan ja jasa oj ekʼuki oj kʼutsjuk, wa xkʼan yal, oj kʼot tekʼan (Mateo 24:22). Sok jani  jaw ja jasa ekʼi. Mini jaʼuk wa xmajlaxi ajyi, pe ja kʼakʼanumik bʼa Roma yaʼawekan ja Jerusalén. Jachuk ja nochumanik matik toj ajyiyeʼi ajiyile tyempo bʼa oj skʼuʼuke ja jas yala ja Jesús sok spakjel man bʼa wits. * Bʼa jabʼil 70 ja kʼakʼanumik bʼa Roma cha kumxiye bʼa Jerusalén, soka ekʼele it xchʼayawexa snajel ja chonabʼi. Pe spetsanil ja matik skʼuʼaneyi ja Jesús kanye sakʼan.

3. a) ¿Jas tyempoʼil ojxta kiltik? b) ¿Jasa oj jtatik tiʼal ja bʼa artikulo it?

3 Xmojojixtajan oj ajyukotik sakʼan bʼa jun tyempo bʼa junxtatik soka jaw. ¿Jas tyempoʼil? Jani bʼa «niwan wokoli», bʼa junta chʼaykʼujol oj kʼeʼuk. La juljkʼujoltik yajni ja Jesús yalyabʼ ja snebʼumaniki ja jas oj ekʼuk ja bʼa Jerusalén soka jas oj skʼuluke ja yeʼnleʼi, cha wani stajel tiʼal ja jasa oj ekʼuk ja bʼa jkʼakʼujtiki (Mateo 24:3, 21, 29). Ja bʼa bʼajtan siglo, ja snochumanik Jesús matik toj wajyeʼi kanye sakʼan ja bʼa xchʼakelal ja Jerusalén. Soka bʼa jtyempotiki, «jitzan lec ja cristiano» oj cha kan sakʼan ja bʼa xchʼakelal ja sluʼumkʼinal ja Satanás (kʼuman ja Apocalipsis 7:9, 13, 14). Ta wa xkʼana oj kankotik sakʼani, jelni tʼilan oj kabʼtik stojolil ja jas wa xyala oj ekʼuk ja Biblia. Ja bʼa artikulo it oj jtatik tiʼal sbʼaja jastik ojxta ekʼuki soka bʼa jas tʼilan oj jkʼuluktiki.

JASTAL OJ KʼEʼUK JA NIWAN WOKOL

4. ¿Jastal oj kʼeʼuk ja niwan wokoli?

4 Ja niwan wokoli oj kʼe stulyi soka xchʼakelal yibʼanal ja relijyon mi meranuki. Ja Biblia wa xya sbʼiʼiluk ja relijyonik mi meranuki «niwan babilonya ja snanalil ja ixuke‘ jumasa‘ ja ma‘tik wa schono sbʼaje‘ sok tuktukil winik» (Ja swayichi [Apocalipsis] 17:5-7, YD). ¿Jas yuj wa xya slaj jun ixuk bʼa wa xchono sbʼaj sok tuktukil winik? Yujni ja olomalik bʼa relijyon mi ajyeluke toj soka Dyosi. Jani skoltuneje ja gobyernoʼik bʼa luʼumi, sok mi jaʼuk ja Jesús soka sGobyerno. Sok mini skisunejuke jitsan sjejelik bʼa Biblia bʼa oj ajyuk mas yipe ja yeʼnleʼi. Mini xyaweyi stoyjel ja Dyos jach toj, jastalni ja matik oj wajuke bʼa satkʼinali (2 Corintios 11:2; Santiago 1:27; Apocalipsis 14:4). Pe ¿machun oj xchʼak yibʼanal ja relijyon mi meranuki? Ja Biblia wa xyala jani ja it «ay lajune scacho» ja «tan chan chac ja yelahuili». Ja tan chan it jani kʼotel ja Naciones Unidas, sok jaxa lajune skacho ja kʼotel spetsanil ja gobyernoʼik wa skoltaye ja Naciones Unidas. Jastalni wa sjeʼa ja Biblia, ja Jyoba oj ya makunuk ja it bʼa xchʼakjel yibʼanal ja relijyon mi meranuki (kʼuman ja Apocalipsis 17:3, 16-18).

5, 6. ¿Jas yuj wa xnaʼatik yajni xchʼaysnajel ja relijyonik mi meranuki mi oj chamuke spetsanil ja matik ti chʼikaneʼi?

5 Yajni ja relijyonik mi meranuki xchʼay snajele, ¿oj maʼ chamuke spetsanil ja matik ti chʼikaneʼi? Miyuk. ¿Jastal wa xnaʼatik? Yujni ja Biblia wa xyala jujuntik ja olomaliki ojtoni kanuke sakʼan sok oj sjeʼe lajansok mini ti chʼikanuke ja bʼa relijyon mi meranuki. Sok jani jaw ja staʼa tiʼal ja Zacarías yajni yalakan ay maʼ oj yal mi ti ajyi ja bʼa relijyon mi meranuki: «‹Mi alumanukon. Jun aʼtijumon bʼa wa xyaʼteltay ja luʼumi, yujni jun winik smanaki ja yajni keremonto›. Sok ta ay maʼ jobʼjiyi: ‹¿Jasunkiluk ja yajbʼelal jaw bʼa snalan jawa tejlebʼiki?›. Sok ja yeʼn oj yale: ‹Jani ja jyajbʼelik ja bʼa smakʼawone bʼa snaj ja kamigoʼiki›» (Zacarías 13:4-6).

6 ¿Jasa oj ekʼ sbʼaja xchonabʼil ja Dyos yajni wanxa ixtalajel ja relijyon mi meranuki? Ja Jesús yala: «Ja huocol jau jel tzatzi, mi cʼa com ticʼanuc tʼusan, mi ni june maʼ oj cuch yuja. Pero como ay to ni maʼ stzauneji, jayuj huan to sbisjel tʼusan ja huocoli» (Mateo 24:22). Ja bʼa bʼajtan siglo, ja Jyoba ya kʼot tekʼan ja jasa oj ekʼ sbʼaja Jerusalén. Ja it yaʼakan bʼa oj eluke ja «maʼ stzauneji»,  ma ja matik oj wajuke bʼa satkʼinali. Ja bʼa jtyempotiki jachtikni oj ekʼuk. Ja Jyoba mi oj yakan ja gobyernoʼiki a-xchʼaysnajel ja «maʼ stzauneji». Bʼa skoltajel ja xchonabʼi, ojni ya kʼot tekʼan ja sbʼajtanil xetʼan ja bʼa niwan wokoli. Tsaʼan yajni chʼakta yibʼanal ja relijyon mi meranuki oj kan laman tʼusan tyempo.

JUN TYEMPO BʼA PREBA SOK BʼA YAJEL KWENTA

7, 8. a) Yajni xkʼot tekʼan ja xchʼakelal ja relijyonik mi meranuki, ¿jasa oj jkʼuluktiki? b) Ja bʼa tyempo jaw, ¿jas yuj tukni lek oj ajyukotik ja keʼntiki yuja tuk ixuk winiki?

7 Tsaʼan yajni xchʼaysnajel ja relijyonik mi meranuki tʼilani oj jetik ta meran wa xyajtaytik ja Jyoba. Tʼusan mi yibʼanaluk ja ixuk winiki oj sleʼe skoltajele ja bʼa «patacʼ ja ba huitzi», wa xkʼan alxuk, ja kʼole ixuk winik bʼa luʼumi (Apocalipsis 6:15-17). Pe ja keʼntiki tini oj jletik jkoltajeltik bʼa Jyoba. ¿Oj maʼ jmajlaytik bʼa junta chʼaykʼujol jitsan ixuk winik oj ochuke yaʼtijum bʼa Jyoba? Miyuk. Ja bʼa Jerusalén, yajni kʼot tekʼan ja bʼajtan ekʼele oj ajuk chʼaysnajel ajyi, masni jitsan ja judíoʼik matik mi ochye nebʼumani. Kechan ja maʼ kʼotelexa nebʼumani skʼuʼane ja jas yalakan ja Jesús sok elye ja bʼa chonabʼi. Jachtikni oj cha ekʼuk ja bʼa tyempo jakumi, yajni xkʼot tekʼan ja xchʼakelal ja relijyonik mi meranuki, jitsan ja ixuk winiki mini oj ochuke ja bʼa relijyon smeranili. Jani styempoʼil ja yaʼtijumik ja Jyoba oj jetik wa xyajtaytik sok wa xkoltaytik ja matik oj wajuk bʼa satkʼinali (Mateo 25:34-40).

8 ¿Sok jasa oj ekʼuk ja bʼa tyempo jaw? Mini xnaʼatik jas mero oj ekʼuk. Pe ojni maʼ kitik wokol ja bʼa jsakʼaniltiki sok bʼobʼta ay jas oj chʼaykujtik. Ja bʼa Jerusalén, ja nebʼumaniki tʼilani yawekan ja snajeʼi sok yiʼaje wokol bʼa oj kanuke sakʼan (Marcos 13:15- 18). Ja yuj tʼilan la jobʼ jbʼajtik: «¿Chapanon maʼ bʼa oj chʼaykuj jitsan ja bʼa jastik kiʼoji? ¿Oj maʼ jkʼuluk chikan jasunuk bʼa oj ajyukon toj soka Jyoba?». Pensaran ja bʼa tyempo jaw kechantani keʼntik ja maʼ oj katikyi stoyjel ja jDyostiki chikan jas x-ekʼi, jastalni skʼulan ja aluman Daniel (Daniel 6:10, 11).

9, 10. a) ¿Jas yaljel oj kaltik yajni ti ayotik ja bʼa niwan wokoli? b) ¿Jasa oj skʼuluke ja jkontratiki?

9 Yajni ti ayotik ja bʼa niwan wokoli, mixa oj jcholtik ja «yajcʼachil loil», pes tixani oj kʼot tikʼan ja styempoʼili. Jaxani kʼota ja styempoʼil bʼa oj jakuk ja chʼakeli (Mateo 24:14). Ojni kaltik sok mini tʼun xiwel jun jasunuk bʼa oj kʼot sbʼaje ja ixuk winiki. Bʼobʼta jaʼa yaljel bʼa ojxta chʼaysnajel ja sluʼumkʼinal ja Satanás. Ja Biblia wa xyala ja ixuk winiki oj yil-e ja yaljel jaw jastal niwakik bʼat sok oj kʼumanuke sbʼaj kistal ja Dyosi (Apocalipsis 16:21).

10 Yajni ja jkontratiki xyabʼye ja tsatsal yaljel it, ¿jasa oj skʼulukeʼi? Ja Ezequiel yalakan jasa oj spensaraʼuke jun kʼole chonabʼik sbʼiʼil Gog bʼa Magog: «Tarega oj ochkon ja bʼa luʼum bʼa mi jas makanyuji. Ja keʼn oj jakon sbʼaja matik aye sakʼan bʼa mi jas xiwel yiʼojeʼi, bʼa laman aye, bʼa ti aye sakʼan spetsanil ja yeʼnle bʼa mini makubʼaluk sok sbardaʼil, mini spwertaʼil sok mini slutulabʼil». Jastalni yalakan ja Ezequiel, ja Gog ojni skʼan oj tiroʼanuk sok oj sjapyi ja jastik sbʼaje ja yaʼtijumik ja Dyosi, pes oj yil jastal «jun chonabʼ tsomubʼaljan ja bʼa chonabʼiki, bʼa jel wan stsomjel takʼin sok jastik junuk, ja bʼa matik ti aye sakʼan bʼa snalan ja luʼumi» (Ezequiel 38:10-12). Ja yaʼtijumik Dyosi ti oj ajyuke «bʼa snalan ja luʼumi», wa xkʼan alxuk, spetsanil ja ixuk winiki oj yil-e tukni lek ja yeʼnleʼi. Ja chonabʼiki mixani oj kuchyujile ja kʼankʼunel yiʼoj bʼa oj yixtalaʼuk ja matik oj wajuke bʼa satkʼinal soka matik wa xkoltajiye yuji.

11. a) ¿Jasa tʼilan oj kaʼ jkʼujoltik sbʼaja jastik oj ekʼuk ja bʼa niwan wokoli? b) Yajni ja kontraʼiki xyilawe ja senyaʼik oj ekʼuki, ¿jas oj skʼuluke?

11 ¿Jasa oj ekʼuk tsaʼani? Ja Biblia wa xyala oj ekʼuk jastik junuk, pe mi xyala ja jastik bʼajtan  oj ekʼuki. Bʼobʼta ayni jujuntik junxta lajan oj ekʼuk. Yajni ja Jesús staʼa tiʼal ja xchʼakelal ja sluʼumkʼinal ja Satanás, yala: «Ja tiempo jahui ja ba satqʼuinali, oj tucbuc juntiro ja cʼacʼu, jach ni ja luna, jach ni ja cʼanali [...]. Jaxa ba luumi, ja ba spetzanil ja lugar jumasa oj jom juntiro [...]. Ja maʼ mojan yioj ja mari oj xihuuque yuj juntiro yuj ja sruidoili. Jel tzatz juntiro oj spuctzuc sbaj. Ja cristiano jumasa oj bobaxuc juntiro yuj ja jel xihuel ja sbaj ja jastal oj to cʼotuqui. Ja yip ja Dios ja jel tzatz ay ja ba satqʼuinali, oj ni chʼac syopes spetzanil. Oj chʼac lospujuc con ja jas tey ba satqʼuinali. Entonces spetzanil ja cristiano oj yilone oj cocon jan ja ba satqʼuinali. Jel tzatz juntiro oj cocon jan ja ba yoj asoni. Jel tzamal oj lijpuc juntiro ja quijlabi» (Lucas 21:25-27; kʼuman ja Marcos 13:24-26). ¿Jasunkiluk ja «seña» jumasaʼ jawi? ¿Merani maʼ oj ajyuk senyaʼik ja bʼa satkʼinali? Tʼilani oj jmajlaytik bʼa oj jnatik. Pe chikan jastik senyaʼik x-ekʼi, wani xnaʼatik ja skontraʼik ja Dyosi jelni oj xiwuke yajni xyilaweʼi.

Mini oj xiwkotik, yujni wa xnaʼatik ja Jyoba oj skoltayotik (Kʼela ja parrapo 12 sok 13)

12, 13. a) ¿Jasa oj skʼuluk ja Jesús yajni xkoʼkon ja bʼa satkʼinali sok xlijpi soka yijlabʼi? b) ¿Jasa oj skʼuluke ja yaʼtijumik Dyos ja bʼa tyempo jaw?

12 ¿Jasa oj skʼuluk ja Jesús yajni xkoʼkon ja bʼa satkʼinali sok xlijpi soka yijlabʼi? Oj yayi stsʼakol ja matik toj ayeʼi sok oj skʼul kastigar ja matik mi tojukeʼi (Mateo 24:46, 47, 50, 51; 25:19, 28-30). ¿Jastal oj skʼuluk? Ja yeʼn xcholo: «Oj ni cho cocon jan ja ba satqʼuinali, jaxa ora jahui, oj ni lijpucon juntiroa. Jaʼ ni jmoj spetzanil ja ángel jumasa». Pe yuja oj ajuk och kulan ja bʼa tsamal skujlayubʼi, cha yala: «Ti oj tul ja catel jau mi cualquierauqui. Jaxa ba sti jsati, ti oj tzomjuque spetzanil ja suinquil ja lugar jumasa. Jaxa queni oj chʼac jpile. Ja jastal jun talnachej huax yaa pilan ja xcheji soc pilan ja chibo jumasa, jach oj cʼuluc ja quen ja ora jahui. Ja ba lado stojol jcʼabi, ti oj caa ja jcheji, jaxa ba lado  surdero jcʼabi, ti oj chʼac caa ja chiboi» (Mateo 25:31-33). Ja it wa stojolan ja Jesús oj yayi kwenta spetsanil ja ixuk winiki. Ta yila june mi ajyeluk toj, yeʼnani oj yil ta kʼotelni jun «chibo» sok oj xchʼaysnajel bʼa tolabida. Pe ta yila toj ajyel, ojni yal kʼotel june ja bʼa «xcheji» sok oj yakan sakʼan bʼa tolabida (Mateo 25:46).

13 Ja Biblia wa xyala yajni ja «chibo jumasa» snaʼawe kʼinal oj chʼakjuke, «ti oj okʼuke‘ spetzanil» (Mateo 24:30, YD). ¿Sok jas oj skʼuluke ja matik oj wajuke bʼa satkʼinal soka tuk yaʼtijumik ja Dyosi? Ojni skʼuluke ja jas yala ja Jesús: «Cuando huaxa huilahuex huax qʼue ja huocol jumasa jahui, tzatz lec la ajiyex. A jachan ja hua [wolomexi] porque jel xa mojan ja ora oj cʼulajananic librari» (Lucas 21:28).

OJ LIJPUKE JA BʼA OJ YAʼE MANDARI

14, 15. a) ¿Jasa oj ekʼuk tsaʼan yajni ja Gog bʼa Magog xkʼe ixtalanuk? b) ¿Jas wa stojolan yajni ja Biblia wa xyala ja Jesús oj ‹stsom spetsanil ja maʼ stsaʼuneji›?

14 ¿Jasa oj ekʼuk tsaʼan yajni ja Gog bʼa Magog xkʼe yixtalaʼuk ja xchonabʼil ja Dyosi? Ja Biblia wa xyala sbʼaja Jesús: «Oj jec ja cangel jumasa ja ba xchanil xchiquin ja satqʼuinali. Oj huaj stzome jan spetzanil ja maʼ jtzauneji ja ba spetzanil ja mundo» (Marcos 13:27; Mateo 24:31). ¿Jas wa stojolan ja yaljelik it? Mi ja wa stojolan bʼa jaʼ oj tsajuke ja tyempo jaw ja matik oj wajuke bʼa satkʼinali. Cha mini jaʼuk oj ajukyile ja tsaʼanxta seyo bʼa Dyosi ja matik ojto wajuke bʼa satkʼinali. Pes ja seyo jaw ojni ajukyile ja yajni ojxta kʼeʼuk ja niwan wokoli (Mateo 13:37, 38; Apocalipsis 7:1-4). Anto, ¿jas wa stojolan yajni ja Biblia wa xyala ja Jesús oj ‹stsom spetsanil ja maʼ stsaʼuneji›? Wa stojolan ja matik tito aye bʼa Luʼumi ja Jesús oj yayi ja stsʼakole sok oj yikʼe man satkʼinal (1 Tesalonicenses 4:15-17; Apocalipsis 14:1). Ja it ojni ekʼuk chikan jas tyempoʼil yajni kʼeta ixtalanuk ja Gog bʼa Magog (Ezequiel 38:11). Anto, jastalni yala ja Jesús, «ja maʼ toj ay soc ja mandari, oj ni bi lijpuquea ja ba sti sat ja Dios Tatal ja ba lugar jau ja ba huas scʼulan mandari» (Mateo 13:43). *

15 Jitsan ixuk winik wa skʼuʼane oj yil-e ja Jesús yajni xjak ya smandar ja bʼa Luʼumi soka yeʼn oj yikʼe man satkʼinal jach soka skwerpoʼeʼi. Ja it wa xnaxi sbʼaj jastal «rapto». ¿Jachni maʼ oj ekʼ sbʼaje ja matik ojto wajuke bʼa satkʼinali? Miyuk, pes ja Biblia wa xyala jaman lek ja Jesús oj jakuk jastal ikʼ ason. Wa xyala ojni jakuk «bʼa yoj ason ja bʼa satkʼinali» sok «ti oj sje‘ sbʼaj ja bʼa satkʼinali ja senya ja yunin ja winiki» (Mateo 24:30YD). Chomajkil, ja Biblia wa xyala «ja jcuerpotic ja jastal jchiqʼuel jbacteltic aytic ja huego mi ni nunca oj bob ochcotic ja ba huas scʼulan mandar ja Diosi». Anto, ¿jastalxa oj ijukekʼe ja matik ojto wajuke bʼa satkʼinali? Ja Biblia wa xyala: «Ja último oj ocʼuc ja trompeta ja ba luum iti. Jutzʼin altiro, huan tox huaj jnaa jbajtic, tuc xa ayotic» (kʼuman ja 1 Corintios 15:50-53). * (Kʼuman ja nota.) Mi xkalatik ja «rapto», yujni mi xkʼanatik oj jom kolomtik soka jastal wa sjeʼawe ja relijyonik mi meranuki. Pe ja matik ojto wajuke bʼa satkʼinal sok toj ayeʼi ojni ijuke kʼe junta lajan bʼa satkʼinal jach junta chʼaykʼujol sok jun skwerpoʼe bʼa ikʼ ason.

16, 17. ¿Jasa tʼilan oj ekʼuk bʼajtanto oj kʼulaxuk ja snupanel ja Cheji?

16 Ja yajni xkʼotye ja bʼa satkʼinal ja 144,000, ¿tixta maʼ oj kʼulaxuk ja snupanel ma xchʼak abʼal ja Cheji? (Apocalipsis 19:9.) Mito tʼani. Bʼajtan tʼilan ay jas oj ekʼuk. La juljkʼujoltik ja Gog oj yixtalaʼuk ja xchonabʼil ja Dyos ja yajni  mito xchʼak wajuke bʼa satkʼinal ja matik tsaʼubʼali (Ezequiel 38:16). ¿Jasa oj jkʼuluktik yajni xkʼe ja ixtalanel jaw? Ja Biblia wa xyala: «Mini tʼilanuk oj tiroʼananik ja bʼa kʼakʼanel it. Kananik bʼa wa lugarex, mok nijkanik sok ilawik ja skoltanel ja Jyoba bʼa wa lekilal weʼnlex. Ah Judá sok Jerusalén, mok xiwanik sok mok kʼitkʼunanik» (2 Crónicas 20:17). Jastalni kilatikta, bʼa chikan jas tyempoʼil yajni kʼeta ixtalanuk ja Gog, ja matik ojto wajuke bʼa satkʼinali sok tito aye bʼa Luʼumi oj ijukekʼeʼe. ¿Jasa oj ekʼuk tsaʼani? Ja Apocalipsis 17:14 wa xcholo ja skontraʼik ja xchonabʼ ja Dyosi oj «snique jun guerra soc ja Cajualtic ja maʼ yaa svida jastal ja cheji». Jaxa teksto wa xcha yala ja yal Cheji soka «maʼ tey ba sparte» sok «tzaubale» sok «oj ni stzajlaye» bʼa tolabida, yeʼnleni oj skʼuluke ganar. Jachuk ja Jesús soka 144,000 mandaranumik ja bʼa satkʼinali oj skoltaye ja xchonabʼil ja Dyos ja bʼa Luʼumi.

17 Ja kʼakʼanel bʼa Armagedón ojni yayi stoyjel ja sakal sbʼiʼil ja Jyoba (Apocalipsis 16:16). Ja matik kʼotele «chibo» oj chʼakuke. Ja jastik mi lekuki oj chʼaysnajel ja bʼa Luʼumi, sok jaxa jitsan ixuk winiki oj kanuke sakʼan. Anto, tixa oj kʼulaxuk ja snupanel ja Cheji, jastalni wa xcholo ja xchʼakulabʼil ja juʼun bʼa Apocalipsis (Apocalipsis 21:1-4). * (Kʼuman ja nota.) Ja matik oj kanuke sakʼan ja bʼa Luʼumi ojni yabʼye stsamalil ja bʼa syajal skʼujol ja Jyoba sok jitsan jastik junuk bʼa lek. ¡Janekʼto wa xkʼanatik akʼotuk ja tsamal tyempo jaw! (Kʼuman ja 2 Pedro 3:13.)

18. Yuja wanxa xnaʼatik jasunkʼa xmojojixta oj ekʼuki, ¿jasa tʼilan oj jkʼuluktiki?

18 Yuja wanxa xnaʼatik jasunkʼa xmojojixta oj ekʼuki, ¿jasa tʼilan oj jkʼuluktiki? Ja jekabʼanum Pedro yaʼakitik rason bʼa spensarajel jas tikʼe ixuk winik oj kʼotkotik. Tʼilani oj ajyuk jun jsakʼaniltik bʼa sak, syajtajel ja Dyosi sok ajyel toj, sok mokni chʼay jkʼujoltik ja jelxa mojan «ja cʼacʼu» bʼa Jyoba. Ja Pedro cha yala: «Quermano jumasa, [...] sbej ni oj ajyanic toj ja ba sti sat ja Diosi. Mi sbejuc que huanex sleejel ja hua mulexi. Sbej que laman ayex ja ba sti sati» (2 Pedro 3:11, 12, 14). Ja yujil, mokni jsoktik sok skʼuʼajelik bʼa mi meranuk ja jastal wa xtoyotik ja Jyoba sok la ajyukotik bʼa sparte ja mandaranum bʼa oj yijan slamanil, ja Jesukristo.

^ par. 2 Kʼela ja La Atalaya 15 bʼa abril bʼa 2012, slam 25, 26.

^ par. 14 Kʼela ja La Atalaya 15 bʼa julio bʼa 2013, slam 13, 14.

^ par. 15 Ja matik sakʼanto aye ja tyempo jaw sok oj wajuke bʼa satkʼinal mini oj ijukʼe ja meran skwerpoʼe (1 Corintios 15:48, 49). Bʼobʼta ja meran skwerpoʼe jachni junxta oj ekʼ sbʼaj jastal ja skwerpo ja Jesús.

^ par. 17 Ja Salmo 45 wa xyala ja mandaranumi bʼajtan oj tiroʼanuk sok tsaʼan oj nupanuk. Soka it wa skoltayotik yabʼjel stojolil ja jastik junuk bʼajtan oj ekʼuki.