Kaʼax ja bʼa sbʼaʼal

Kaʼax ja bʼa xchabʼil menú

Kaʼax ja bʼa sbʼaʼali

Taʼumantiʼik bʼa Jyoba

tojol-abʼal

Ja Juʼun Cholumani  |  Junio bʼa 2015

Ja Kristo syajtay ja ixuk winiki

Ja Kristo syajtay ja ixuk winiki

«Masni jel och jkʼan ja yuntikil ja winiki.» (PROVERBIOS 8:31)

1, 2. ¿Jastal sjeʼa ja Jesús jel syajtay ja ixuk winiki?

JA BʼA skapituloʼil 8 ja bʼa Proverbios wa staʼa tiʼal sbʼaja biboʼili jastal jun ixuk winik. Ja bʼa it, jani wa xkʼot sbʼaja Jesús bʼajtanto oj jakuk ja bʼa Luʼumi. Ja tiw wa xyala yajni ja Dyos skʼulan spetsanil ja jastik junuki, ja Jesús tini ajyi bʼa stsʼeʼel «jastal jun aʼtijum jel chapan», ma jun aʼtijum jel snaʼa. Sen jelni yabʼ stsamalil yajni ja Dyos skʼulan ja satkʼinali soka Luʼumi. Pe bʼa spetsanil ja jastik skʼulan ja Dyosi, ja Jesús masni jel och syajtay ja ixuk winiki (Proverbios 8:22-31).

2 ¿Jastal sjeʼa ja Jesús jel syajtay ja Dyosi soka ixuk winiki? Ja yeʼn sjeʼa yajni skʼuʼan ja sTati bʼa jak ja bʼa Luʼumi bʼa yaʼa ja sakʼanili sok ya elkotik libre ja bʼa mulali soka bʼa chamelchʼakeli (Mateo 20:28; Filipenses 2:5-8). Chomajkil, yajni ti ajyi bʼa Luʼumi, ajiyi ja yip yuja Dyosi bʼa skʼulan milagroʼik. Soka milagroʼik jaw cha sjeʼa janekʼto wa syajtayotik soka jastik jel tsamalik ojxta skʼuluk bʼa keʼntiki.

3. ¿Jasa oj jnebʼtik ja bʼa artikulo it?

 3 Yajni ja Jesús ti ajyi bʼa Luʼumi, xcholoyabʼ ja ixuk winik sbʼaja sGobyerno ja Dyosi (Lucas 4:43). Ja yeʼn wa snaʼa ja gobyerno it oj ya sakbʼuk ja sbʼiʼil ja Dyosi sok oj stojbʼes bʼa tolabida ja wokolik bʼa luʼumkʼinali. Soka milagroʼik skʼulan ja yajni wan xcholjel ekʼi, sjeʼa ja yeʼn wani syajtay spetsanil ja ixuk winiki. Ja it jelni ay stʼilanil ja bʼa keʼntiki. ¿Jas maʼ yujil? Yujni ja milagroʼik skʼulani wa xyakitik jun smajlajel ja bʼa tyempo jakumto. Ja bʼa artikulo it oj jnebʼtik bʼa chane milagro skʼulan ja Jesús.

«HUAN NIX CʼANA OJ TOJBANA»

4. ¿Jasa ekʼi yajni ja Jesús staʼa jun winik wan kʼaʼel sbʼakʼtel?

4 Yajni ja Jesús wan xcholjel ekʼi, waj bʼa jun lugar sbʼiʼil Galilea. Ja tiw ti staʼa jun winik wan kʼaʼel ja sbʼakʼteli (Marcos 1:39, 40). Ja winiki jelxa maloʼay sok ja yuj ja loktor Lucas yala «jel xa yioj juntiro» (Lucas 5:12). Ja Biblia wa xyala yajni ja winiki yila ja Jesús, koʼ mekʼan sok yala yabʼ: «Cajual, ta jach cʼa huaxa cʼana, oj bob hua tojbucon». Ja winiki wa snaʼa ja Jesús ojni bʼobʼyuj, pe mi snaʼa ta wa skʼana oj skʼuluk. ¿Jas yujil? Yujni ja olomalik bʼa judío wa xyijnaye ja matik wan kʼaʼel sbʼakʼteli. Soka winik it jelxani maʼ yiʼoj juntiroʼa. Pe ¿jas maʼ skʼulan ja Jesusi? ¿Jach maʼ skʼulan jastal ja olomaliki? ¿Jas maʼ oja kʼuluk ja lek weʼnukxta?

5. ¿Jas yuja Jesús skʼanani oj ya tojbʼuk ja maʼ wan kʼaʼel sbʼakʼteli?

5 Ja Ley bʼa Moisesi wa xyala ta jun winik wan kʼaʼel sbʼakʼtel x-och tajuk yuja tuki, tʼilani oj yal maloʼay. Pe lajansok ja winik it mini jach skʼulan (Levítico 13:43-46). ¿Tajki maʼ ja Jesusi? Miyuk. Jaʼukto ma, ja yeʼn chamskʼujol ja winiki sok skʼana oj skoltay. Yuja syajulal skʼujoli, skʼulan jun jasunuk bʼa mini maʼ skʼulan: syama ja winiki, sok yala yabʼ: «Huan nix cʼana oj tojbana», sok «jaxa scʼaelali, huego huego eqʼui» (Lucas 5:13). Ja Jyoba yayi yip ja Jesús bʼa oj skʼuluk ja milagro it sok bʼa oj sjeʼ janekʼto wa syajtay ja ixuk winiki (Lucas 5:17).

6. a) ¿Jasa jel lek yabʼjel sbʼaja milagroʼik skʼulan ja Jesusi? b) ¿Jasa wa sjeʼakitik ja milagroʼik bʼa Jesús?

6 Stsʼakatal yuja yip ja Dyos, ja Jesús skʼulan jitsan milagro bʼa jel chamyabʼjel. Mi kechanuk ya tojbʼuk ja maʼ wan kʼaʼel sbʼakʼteli, cha ya tojbʼuk ixuk winik bʼa tuktukil chamel yiʼoje. Ja Biblia wa xyala ja ixuk winiki «jel och ja spensare cuando yilahue huan xax el scʼumal ja matic mix cʼumani ajyi, jaxa renco jumasa, toj xa huax bejyiye. [...] Jaxa maʼ tupel ja satei, chʼac yile qʼuinal» (Mateo 15:31). Yajni ja Jesús ya tojbʼuk ja ixuk winiki, mini makuni yuj oj skʼul operar ja maʼ maloʼayi. Ja yeʼn wa xya tojbʼuk bʼa wego chikan jas chamel yiʼoj ja kwerpoʼali. Anima najatuk ay, wa xbʼobʼ ya tojbʼuk ja maʼ maloʼayi (Juan 4:46-54). ¿Jasa wa sjeʼakitik spetsanil ja it? Wa sjeʼakitik ja mandaranum Jesukristo oj bʼobʼyuj sok wa skʼana oj xchʼaysnajel bʼa tolabida ja chameliki. Snajel jastal yila ja ixuk winiki wa xya jkʼuʼuktik lek ja bʼa Kʼachinubʼi «oj snaʼ syajulal ja maʼ chʼin wa yaʼa sbʼaji sok ja pobreʼi» (Salmo 72:13). Wani xnaʼatik ja yeʼn merani wa  skʼana oj ya tojbʼuk ja matik wan yijel wokoli.

«QʼUEAN. PACA HUA HUAYNUBI. CAX XA»

7, 8. ¿Jasa skʼulan ja Jesús bʼajtanto oj wajuk bʼa jun tanque jel naʼubʼal sbʼaj?

7 Jujuntik ixaw tsaʼan yajni stojbʼes ja winik wan kʼaʼel sbʼakʼteli, ja Jesús waj bʼa Galilea man Judea bʼa xcholjel ekʼ. Jitsan ixuk winik smaklaye sok yilawe ja janekʼto wa xyajtajiyeʼi. Ja Jesús ya kulan skʼujol ja matik wane wokolaneli sok yayile jun smajlajel (Isaías 61:1, 2; Lucas 4:18-21).

8 Ja bʼa yixawil nisán, ja Jesús waj bʼa Jerusalén bʼa skʼulajel ja kʼin judío sbʼiʼil Pascua. Jitsan ixuk winik wa xwajye ja tiw bʼa skʼulajel ja kʼin it. Ja Jesús waj bʼa jun tanque bʼa jel naʼubʼal sbʼaj wa xtax ja bʼa chonabʼi, wa xkan bʼa sladoʼil norte ja bʼa templo. Ja tiw ti staʼa jun winik ti bʼaʼan ekʼ bʼa swaynubʼ, pes yujni mi xbʼobʼ bʼejyuk.

9, 10. a) ¿Jas yuja ixuk winiki wa xwajye ja bʼa tanque bʼa Jerusaleni? b) ¿Jasa skʼulan ja Jesús ja bʼa tanque? (Kʼela ja dibujo bʼa skʼeʼulabʼil ja artikulo.) c) ¿Jasa wa xnebʼatik sbʼaja milagro it?

9 Ja bʼa tanque jaw jel jitsan ja matik wa xwajyeʼi. ¿Jas yujil? Yujni wa skʼuʼane ta ochye noxel yajni ja jaʼi wan nijkel, soka jaw ojbʼi tojbʼuke. Pensaran jastal wa xtax ja lugar tiwi, ja ixuk winiki mixa snaʼa jas oj skʼuluke yuja wa skʼana oj tojbʼukeʼi. Pe yuja Jesús mi mulanumuk, mini xmakuniyuj bʼa oj tojbʼuk bʼa jun chamel. Anto, ¿jas yuj waj ja bʼa tanque? Pes yujni wa syajtay ja ixuk winiki. Sok ti tiw staʼa kʼot ja winik mi xbʼobʼ bʼejyuki. Ja winiki maloxani ay bʼajtanto yuj oj jakuk ja Jesús ja bʼa Luʼumi (kʼuman ja Juan 5:5-9).

Ja Jesús sleʼani ekʼ ja matik wa skʼana skoltajeleʼi

10 Ja Jesús sjobʼoyi ja winiki ta wa skʼana oj tojbʼuk. Ja winiki tristexta sjakʼa sok yala wani skʼanaʼa, pe mini xbʼobʼ tojbʼuk yuja mi maʼ xkoltajiyuj bʼa oj ochuk ja bʼa tanque. Anto, ja Jesús yala yabʼ jun jasunuk bʼa lajansok mini oj bʼobʼuk skʼulajel. Yala yabʼ akʼeʼuk, ayi ja swaynubʼi sok awajuk bʼejyel. ¡Soka winiki skʼulaniʼa! Ja milagro it wa xya jpensaraʼuktik sbʼaja milagroʼik ojxta skʼuluk ja Jesús ja bʼa Kʼachinubʼi. Wa xcha sjeʼakitik jelni wa syajtay ja ixuk winiki. Ja yeʼn waj ja bʼa tanque yujni wa sleʼa ekʼ ja matik wa skʼana skoltajeleʼi. Ja keʼntiki tʼilani oj jnochtik ja smodo sok slejel ekʼ ja ixuk winik matik chamkʼujol aye yuja jastik mi lek wan ekʼel ja bʼa luʼumkʼinali.

«HIJA, YUJ JA HUA CʼUANI, TOJBIYA TA»

11. ¿Jas yuj wa xnaʼatik ja Jesús syajtay ja matik maloʼayi?

11 (Kʼuman ja Marcos 5:25-34.) Ajyi jun ixuk bʼa ayxa 12 jabʼil wan yijel wokol yuj jun kistal chamel. Ja yeʼn wajta sok jitsan loktor sok xchʼakata spetsanil ja stakʼini, pe mini wanuk tojbʼel sok wan ipaxel mas. Yuja chameli jel yiʼaj wokol ja bʼa sakʼanili soka bʼa yaʼteltajel ja Dyosi. Mixa snaʼa jas oj  skʼuluk, sok jun kʼakʼu spensaraʼan oj xchʼik sbʼaj bʼa jun kʼole ixuk winik man staʼa kʼot ja Jesús bʼa syamjelyi ja skʼuʼi (Levítico 15:19, 25). ¡Soka ixuki tojbʼiniʼa! Ja Jesús yabʼ el ipal bʼa yeʼna, ja yuj sutu sbʼaj sok sjobʼo maʼ yamji yuj. Ja ixuki wanxta kʼitkʼunuk yuja xiweli, koʼ mekʼan sok xcholo yabʼ ja smeranili. Ja Jesús wani snaʼa ajiyi yip yuja Jyoba bʼa oj ya tojbʼuk ja ixuki. Ja yuj yala yabʼ: «Hija, yuj ja hua cʼuani, tojbiya ta. Mix cham acʼujol. Cax xa. Mi xa ni oj cho coan soc ja chamel iti». Merani lek, ja Jesús wani syajtay ja matik maloʼayi.

Ja milagroʼik bʼa Jesús wa sjeʼa ja yeʼn wa xchamskʼujol bʼa keʼntik soka jwokoltiki (Kʼela ja parrapo 11 sok 12)

12. a) Jastalni kilatikta, ¿jasa waxa pensaran ja weʼn sbʼaja Jesusi? b) ¿Jas lekil sjejel yaʼakitik ja Jesusi?

12 Wani xyaʼa kulan jkʼujoltik snajel ja Jesús wa xchamskʼujol ja ixuk winiki, mas sbʼaja matik maloʼayi. Pe ja Satanás, ¡tukni lek ja yeʼn! Pes ja yeʼn wa xya jkʼuʼuktik mi la makunitik sok mini maʼ wa skʼanawotik. Ja milagroʼik skʼulan ja Jesús wa sjeʼa ja yeʼn wa xchamskʼujol bʼa keʼntik soka jwokoltiki. Jelni wa xkatik tsʼakatal yuja ay kiʼojtik jun mandaranum sok olomal bʼa jel wa syajtayotik (Hebreos 4:15). Ta mey kiʼojtik jun chamel, bʼobʼta mini oj jnatik ja jastal ay wa xyabʼye ja matik jitsanxa tyempo maloʼayi. Pe ojni bʼobʼ jkʼuluktik jastal ja Jesusi. Anima ja yeʼn mini koʼ chamel, pe yabʼ stojolil ja matik maloʼayi sok snaʼa syajulal (1 Pedro 3:8). ¡La jnochtik ja lekil sjejel yaʼakitiki!

«LÁZARO, ¡ELAN XA JAN JA TIHUI!»

13. Sbʼaja sakʼwelal ja Lázaro, ¿jasa wa sjeʼakitik bʼa Jesús?

13 Ja Jesús jelni yaj wa xyabʼi yajni wa xyila wan yijel wokol ja tuki. Jun sjejel, ja sbʼaja yamigo Lázaro. Yajni cham ja yamigo, jel och stristeʼil yajni yila wan okʼel ja spamilya soka yamigoʼiki (kʼuman ja Juan 11:33-36). Ja yeʼn wa snaʼa oj ya sakʼwuk ja Lázaro, pe anima jachukuk cha ochni okʼuk ja yeʼn. Mini kʼixwi sjejelyi ja tuki ja jastal  ay wa xyabʼi. Jel syajtay ja Lázaro soka spamilya sok ja yuj ya makunuk ja yip ja Dyos bʼa oj ya sakʼwuk ja yamigo (Juan 11:43, 44).

14, 15. a) ¿Jastal wa sjeʼakitik ja Jyoba wani skʼana oj xchʼaysnajel spetsanil ja jas wa xya kitik wokoli? b) ¿Jasa wa xnebʼatik sbʼaja yaljel «sqʼuejnalei»?

14 Ja Biblia wa xyala ja Jesús jach jastal ja sTati (Hebreos 1:3). Ja yuj, ja milagroʼik skʼulan ja Jesusi wa xcha sjeʼakitik ja Dyosi wani skʼana oj xchʼaysnajel ja jastik wa xya kitik wokoli, jastal ja chamel jumasaʼ, ja syajali soka chamelchʼakeli. Ojxta kʼotuk ja tyempo, ja Jyoba soka Jesús oj yawe sakʼwuk jitsan miyon ixuk winik. Ja Jesús yala ja matik chameli «oj eluque ja ba sqʼuejnalei» (Juan 5:28, 29).

15 Yajni ja Jesús yala ja yaljel «sqʼuejnalei» tini ay ja ixuk winik matik chamelexa sok tʼabʼanto skʼujol ja Dyosi, pes yujni ti chʼikan ja spensar ja Jyoba. Ja yuj ja Dyos maʼ jel ja Yipi, ja Kʼuluman bʼa spetsanil ja sutsatkʼinali, mini xchʼay skʼujol ja jastal mero ja maʼ chameli, chomajkil ja smodoʼik yiʼoji (Isaías 40:26). Mi kechanuk wa xbʼobʼ julskʼujol, pes yujni wa skʼana oj ya julskʼujol. Ja sakʼwelalik ajyel wa staʼa tiʼal ja Biblia wa sjeʼa jaman lek ja jasa oj ekʼuk ja bʼa Kʼachinubʼi.

JASA WA SJEʼAKITIK JA MILAGROʼIK BʼA JESÚS

16. ¿Jas milagro oj kiltik jitsan ja yaʼtijumotik Dyosi?

16 Ta tolabida kʼuʼabʼal ajyitik soka Dyosi, ojni bʼobʼ kiltik june ja bʼa milagroʼik mas jel chaʼanyabʼalil bʼa mini ilxeli, jani kanel sakʼan ja bʼa Armagedoni. Tsaʼan, oj kʼe kiltik jitsan milagroʼik. Spetsanil ja ixuk winiki takal takal oj chʼayuk ja mulal yiʼojeʼi (Isaías 33:24; 35:5, 6; Apocalipsis 21:4). ¿Wan maʼ xa pensaraʼan yiljel ja tuki mixa ay slenteʼe, snajbʼanteʼe, ja jastik junuk bʼa wa xbʼobʼ yabʼye sok kʼinali sok tuk jastik junuk jastal jaw? Soka skoltanel ja Jyoba, ja matik oj kan sakʼan ja bʼa Armagedoni ojxa ajyuk yipe sok mixa oj koʼuke chamel. Sok ojni makunuk yujile, pes yeʼnleni oj aʼtijuke bʼa oj yawe paxuk ja Luʼumi jun tsamal kʼachinubʼ (Salmo 115:16).

17, 18. a) ¿Jas yuj skʼulan milagroʼik ja Jesusi? b) ¿Jas yuj wani xkʼana oj jkʼuluktik chikan jasunkiluk bʼa oj ajyukotik ja bʼa Kʼachinubʼi?

17 Skʼumajel sbʼaja milagroʼik skʼulan ja Jesusi, wa stsatsbʼi ja sjipjel jkʼujoltik sbʼaja ojxta ayuk jun jsakʼaniltik bʼa mixa oj kokotik chameli (Apocalipsis 7:9). Ja milagroʼik it wa sjeʼa ja janekʼto wa syajtayotik ja Jesusi (Juan 10:11; 15:12, 13). Ja syajulal skʼujol sjeʼa wa xcha ya juljkʼujoltik janekʼto wa syajtay ja Jyoba ja yaʼtijumiki (Juan 5:19).

18 Ja luʼumkʼinal it bʼutʼel yuj chamelchʼakel, syajal sok wokolik (Romanos 8:22). Ja yuj wani xkʼanatik ja Kʼachinubʼi. Ja Malaquías 4:2 wa xyala kabʼtik jelxa gusto oj ajyukotik yujni mixa oj kokotik chamel. Spensarajel ja it, wani snikawotik yajelyi tsʼakatal ja Jyoba sok wa xjipa jkʼujoltik ja jas skʼapunejkitiki. Ja yuj, wani xkʼanatik oj jkʼuluktik chikan jasunkiluk bʼa oj ajyukotik ja bʼa Kʼachinubʼi. Wani xya gustoʼaxukotik snajel ja milagroʼik skʼulan ja Jesusi wa sjeʼa ja jastik jun lek ojxta kabʼtik stsamalil ja bʼa smandaraneli.