Kaʼax ja bʼa sbʼaʼal

Kaʼax ja bʼa sbʼaʼali

Taʼumantiʼik bʼa Jyoba

Stsajel jun kʼumal tojol-abʼal

Jastik wa sjeʼakitik ja orasyon bʼa jtatik Dyosi (xetʼan 1)

Jastik wa sjeʼakitik ja orasyon bʼa jtatik Dyosi (xetʼan 1)

«Ja hua biili, mi cualquierauc– jel nihuan juntiro.» (MATEO 6:9)

1. ¿Jastal wa xkatik makunuk ja orasyon bʼa jtatik Dyos ja yajni wa xcholotiki?

JITSAN ixuk winik wa snaʼawe ja orasyon bʼa jtatik Dyosi (Mateo 6:9-13). Ja Taʼumantiʼik tikʼanxta wa xkalatik sbʼaja orasyon it yajni wa xcholotiki. Wa xkatik makunuk ja yaljel «a jacuc ja tiempo oj ni acʼul mandari» bʼa sjejel juni meran gobyerno bʼa Dyos sok xmojojixta oj ya paxuk ja Luʼumi jun tsamal kʼachinubʼ. Cha wa xkatik makunuk ja yaljel «ja hua biili, mi cualquierauc– jel nihuan juntiro» bʼa sjejel ja Dyosi ayni sbʼiʼil sok tʼilani oj kistik yujni jel sak juntiro (Mateo 6:9).

2. ¿Jastal wa xnaʼatik ja Jesús mi skʼana oj katik makunuk junxta yaljelik ja bʼa korasyontiki?

2 Jitsan snebʼuneje ja orasyon bʼa jtatik Dyosi sok jaxta toj wa xyalawe ja bʼa yorasyoneʼi. Pe ¿skʼana maʼ ja Jesús oj jkʼuluktik ja jaw? Miyuk. Ja yeʼn yala: «Cuando huaxa cʼumanex ja Diosi, mi jauc ja lom oj xta bulbunananiqui [ma junxta yaljelik yajel makunuk]» (Mateo 6:7). Bʼa jun ekʼele, ja Jesús sjeʼayi ja snebʼumaniki jastal skʼulajel orar, ya makunuk ja orasyon bʼa jtatik Dyosi pe bʼa tuktukil yaljelik (Lucas 11:1-4).  Ja it wa sjeʼakitik ja Jesús ya makunuk ja orasyon jaw bʼa snajel jastik oj jkʼantik ja bʼa korasyontiki.

3. ¿Jasa oj bʼobʼa jobʼa bʼaj yajni wantik och spaklajel ja chabʼ artikulo it?

3 Ja bʼa artikulo it soka bʼa jakumi oj jtatik tiʼal ja orasyon bʼa jtatik Dyosi. Yajni wantik och spaklajel, jobʼo abʼaj: «¿Jastal wa sjeʼaki ja orasyon bʼa jtatik Dyosi bʼa mas lek oj jkʼuluk ja korasyoni? ¿Wan maʼ xkiʼaj ja jsakʼanil jastal wa xyala ja orasyon it?».

«JTATICON DIOS TI AYA BA SATQʼUINALI»

4. a) ¿Jasa wa sjeʼakitik ja yaljelik «Jtaticon Dios»? b) ¿Jas yuj ja matik oj kanuke bʼa Luʼumi wa xcha bʼobʼ yal-e sTate ni ja Jyoba?

4 Ja Jesús kʼe soka yorasyon yaljel «Jtaticon Dios». Ja it wa sjeʼakitik ja Jyoba yeʼnani ja Tatal bʼa yibʼanal ja jmoj-aljeltiki (1 Pedro 2:17). Ja Jyoba stsaʼunej jujuntik ixuk winik bʼa oj ajyuke sakʼan bʼa satkʼinal. Ja yeʼn wa xyila jastal yuntikil. Ja yuj, ja yeʼnleʼi jani ja sTate bʼa jun modo jel chaʼanyabʼalil (Romanos 8:15-17). Pe jaxa maʼ oj kanuke sakʼan bʼa Luʼumi, ¿jas yuj wa xcha bʼobʼ alxuk cha sTate ni ja Jyoba? Yujni yeʼn wa xyayi ja sakʼanileʼi soka jas wa xmakuni yujileʼi. Soka bʼa tyempo jakumi, yajni mixa jun mulal yiʼojeʼi sok x-ekʼyujile ja tsaʼanxta preba, ojni cha kʼotuke yuntikil ja Dyosi (Romanos 8:21; Apocalipsis 20:7, 8).

5, 6. a) ¿Jas lekil majtanal oj yaweyi ja yuntikile ja nantataliki? b) ¿Jasa oj skʼuluke jujune ja untiki soka majtanal it? (Kʼela ja poto bʼa skʼeʼulabʼil ja artikulo.)

5 Ja nantatalik yaʼtijume Dyosi wa xbʼobʼ yaweyi ja yuntikile jun lekil majtanal. ¿Jas maʼ junuk? Jani sjejelyile ja Jyoba jani ja sTate tey bʼa satkʼinali sok sjejelyile jastal oj yaweyi orasyon. Jun biajante bʼa Sudáfrica yala ja man pojki ja yakʼixuki, ja yeʼn wa xyaweyi orasyon lajan spetsanil ja akwaliki ja yajni teye bʼa naʼitsi. Ja yakʼixuki wa xyalawe mixa snaʼawe ja yaljelik wa xya makunuk ja stati. Pe wani xjul skʼujole ja jastal xlikikixta wa x-ajyiye ja ekʼeleʼik jaw jel chaʼanyabʼalili. Yajni wanxa xbʼobʼ yaweyi ja yorasyoneʼi, ja tatali yala yabʼye ayal-e tsats. Jachuk, ja tatali oj yabʼ jastal wa xcholowe yabʼ ja Jyoba ja jas wa spensaraneʼi soka jastal ay wa xyabʼyeʼi. Cha juni ekʼele bʼa snajel ja jastal wa xtaxyeʼi. Jachuk wa xbʼobʼ skoltay bʼa a-xchʼik-e yaljelik mas tʼilanik ja bʼa orasyon sbʼaja jtatik Dyosi sok bʼa oj tojbʼuk ja yorasyoneʼi.

6 Yajni wane kʼiʼeli, ja yakʼixuki och yamigoʼuke mas ja Jyoba. Ja wego nupanelexa sok wane yaʼteltajel ja Jyoba bʼa tyempo tsʼikan lajan soka statameʼi. Ja smeranili, ja lekil majtanal oj yaweyi ja yuntikile ja nantataliki, jani sjejel yile ja Jyoba juni meran Dyos sok wa xbʼobʼ yamigoʼuke. Pe ja untiki yeʼnle oj stalnaye bʼa mok yawekan yamigoʼajel ja Jyoba (Salmo 5:11, 12; 91:14).

«JA HUA BIILI, MI CUALQUIERAUC– JEL NIHUAN JUNTIRO»

7. ¿Jasa cholal jel chaʼanyabʼalil kiʼojtiki, sok jasa tʼilan oj jkʼuluktiki?

7 Ay kiʼojtik jun cholal jel chaʼanyabʼalil jani snajel ja sbʼiʼil ja Dyosi sok yijel ja sbʼiʼili (Hechos 15:14; Isaías 43:10). Jachni wa xkatik ja korasyontiki: «Ja hua biili, mi cualquierauc– jel nihuan juntiro». Ja it wa stojolan wa xkʼanatik aya sakbʼuk ja sbʼiʼili sok aya niwanbʼuk. Cha wa xkʼanatikyi ja Jyoba bʼa a-skoltayotik bʼa mi jas oj kaltik sok mi jas oj jkʼultik bʼa yajel kuxbʼuk ja sbʼiʼili. Mokni jkʼuluktik jastal jujuntik ja bʼa bʼajtan siglo bʼa pilan jasa  sjeʼaweʼi sok pilan ja jas skʼulaneʼi. Ja Pablo yala yuj smul yeʼnle, ja ixuk winiki kʼumaniye mi lekuk sbʼaja sbʼiʼil ja Dyosi (Romanos 2:21-24).

8, 9. Yuja jun jmoj-aljeltik ixuk skʼujolan bʼa yajel chaʼanbʼuk ja sbʼiʼil ja Dyosi, ¿jastal skoltay ja Jyoba?

8 Ja keʼntiki wa xkʼujolantik bʼa yajel chaʼanbʼuk ja sbʼiʼil ja Jyoba. Jun jmoj-aljeltik ixuk bʼa Noruega kan biguda soka yal skerem bʼa kechanto chabʼ jabʼil yiʼoj. Ja yeʼn yala: «Jun tyempo jel wokol ja bʼa jsakʼanili. Tikʼanxta kayi orasyon ja Dyosi bʼa ayaki kip sok bʼa oj skoltayon akaʼ kulan soka jastal wala taxyoni. Mini xkʼana ja Satanás a-stselay ja Jyoba yuj jun jasunuk bʼa mi lek oj jkʼuluk. Cha mini xkʼana oj yajbʼes ja Dyosi. Wa xkʼana yajel chaʼanbʼuk ja sbʼiʼili sok wa xkʼana ja yal jkeremi ayil ja stati ja bʼa Kʼachinubʼi» (Proverbios 27:11).

9 Ja jmoj-aljeltik it tolabida wa skʼujolan bʼa yajelyi stoyjel ja sbʼiʼil ja Jyoba. ¿Jastal koltaji yuja Dyosi? Pes yuja stsatsankʼujolanel ja jmoj-aljeltik bʼa kongregasyoni, ja yeʼn yaʼa kulan ja jastal ay xyabʼi. Joʼe jabʼil mas tsaʼan nupanisok jun ansyano. Ja wego, ja skeremi ayxa yiʼoj 20 jabʼil sok jun Taʼumantiʼ yiʼonejxa jaʼ. Ja yeʼn yala: «Jel wa xkaʼa tsʼakatal yuja jtatami skoltayon bʼa yajel kʼiʼuk ja jkeremi».

10. ¿Jastal oj ya sakbʼuk ma oj ya chaʼanbʼuk bʼa tolabida ja sbʼiʼil ja Jyoba?

10 Ja Jyoba oj ya sakbʼuk sok oj ya chaʼanbʼuk bʼa tolabida ja sbʼiʼili yajni xchʼaya snajel ja matik mi xkisji yuji sok mi skʼanawe aʼajuke yuj mandari (kʼuman ja Ezequiel 38:22, 23). Tsaʼan, ja ixuk winiki mixani jun mulal oj ajyuk yujile. Sok spetsanil ja matik oj ajyuke bʼa satkʼinal sok bʼa Luʼumi oj yaweyi stoyjel ja Jyoba sok oj yawe chaʼanbʼuk ja sakal sbʼiʼili. Masani oj ajyuk «ba scʼab ja Dios», ma oj ya mandar, bʼa spetsanil ja jastik junuki (1 Corintios 15:28).

«A JACUC JA TIEMPO OJ NI ACʼUL MANDARI»

11, 12. ¿Jasa skʼulan ja Jyoba ja bʼa jabʼil 1876?

11 Bʼajtanto oj kumxuk bʼa satkʼinal ja Jesusi, ja snebʼumaniki sjobʼoweyi ta ojxta kʼe skʼul mandar ja sGobyerno ja Dyosi. Pe ja Jesús yala mitoni styempoʼiluk oj snaʼe sok jani xwaj skʼujole ja bʼa xcholjeli (kʼuman ja Hechos 1:6-8). Sok sjeʼa a-skʼan-e ajakuk ja sGobyerno ja Dyosi sok aʼajyuke kʼelan jakan jas tyempoʼil oj kʼe ya mandar. Ja yuj, ja keʼntiki wani xkʼanatikyi ja Jyoba axa jakuk ja sGobyerno.

12 Bʼa 1876, ja Jyoba skoltay ja yaʼtijumiki ayabʼye stojolil ja Jesús oj kʼe ya mandar bʼa satkʼinal bʼa 1914. Bʼa jabʼil jaw, ja jmoj-aljeltik Russell stsʼijbʼan ja artikulo «¿Jas ora oj kʼot tikʼan ja styempo ja matik mi judíoʼuki?». Ja tiw xcholo sbʼaja jas yalakan ja Daniel ja bʼa «juke tyempo» jani junxta soka jas yalakan ja Jesús sbʼaja «manto oj chʼakuk ja sgobyerno ja ma‘tik mi sna‘awe‘ sbʼaj ja dyosi» (Daniel 4:16; Lucas 21:24, YD). Ja artikulo xcholo ja tyempo jaw kʼot tikʼan bʼa 1914. * (Kʼela ja nota.)

13. a) ¿Jasa ekʼ ja bʼa 1914? b) ¿Jasa wa sjeʼa spetsanil ja jasa ekʼel ja bʼa luʼumkʼinali masan bʼa 1914?

13 Bʼa 1914, ja bʼa Europa kʼe jun kʼakʼanel bʼa spuku ekʼ sbʼaj bʼa yibʼanal ja luʼumi. Jitsan chamye yuja waʼini. Sok bʼa 1918, ajyi jun chamel jel xiwela sbʼaj sbʼiʼil gripe bʼa mas jel smila ixuk winik  yuja kʼakʼaneli. Spetsanil ja it tini chʼikan ja bʼa «señail» yalakan ja Jesusi (Mateo 24:3-8; Lucas 21:10, 11). Ja senya jaw sjeʼa ja Jesús kʼe ya mandar ja bʼa satkʼinali bʼa 1914. Bʼa jabʼil jaw, ja yeʼn ‹skʼulan ganar› sok ojni stsʼiktes ja skʼakʼaneli (Apocalipsis 6:2). Ja Jesús snutsuʼel ja Satanás ja bʼa satkʼinali sok sjipakon bʼa Luʼum. Ja it kʼot smeranil ja jasa alubʼalkani: «¡Jel ajul ja sbaj spetzanil ja maʼ tey ba luumi porque ti xa ni ay ja tan diablo chomajquili. Jel xa qʼueel juntiro ja scoraja porque huan ni snaa que bisubal xa lec ja stiempo» (Apocalipsis 12:7-12).

14. a) ¿Jas yuj mini xkaʼatikan skʼanjel axa jakuk ja sGobyerno ja Dyosi? b) ¿Jas aʼtel jel tʼilan mok katikan skʼulajel?

14 Ja jasa alxikan oj ekʼuk ja bʼa Apocalipsis 12 wa skoltayotik bʼa yabʼjel stojolil jas yuj kʼe ekʼuk ja jastik jel xiwela sbʼaj ja bʼa Luʼumi yajni ja Jesús kʼe ya mandari. Ama ja yeʼn wanxa yajel mandar bʼa satkʼinal, ja Satanás yeʼnani wan yajel mandar ja bʼa Luʼumi. Pe mojanxa ja Jesús oj xchʼaysnajel ja jastik mi lekuki, sok jachuk oj stsʼiktes ja skʼakʼaneli. Ja yuj mokni katikan skʼanjel axa jakuk ja sGobyerno ja Dyosi. Cha mokni katikan xcholjel yabʼ ja tuki sbʼaja Gobyerno it. Ja xcholjeli wani kʼotel smeranil ja jasa yalakan ja Jesús: «Jaxa yajcʼachil loil it jastal huan xa scʼulajel mandar ja Diosi, ja loil iti oj chʼac pucxuc ja ba spetzanil ja lugari. [...] Cuando chʼac ta pucxuqui, ti xa oj cʼot ticʼan ja tiempo ita» (Mateo 24:14).

«A CʼULAJUC JA JASTAL HUAXA CʼANA [...] JA BA LUUM»

15, 16. ¿Jas yuj mini malanukta ja oj jkʼantik akʼulaxuk ja jasa wa skʼana ja Dyos ja bʼa Luʼumi?

15 Junukxa 6,000 jabʼil, ja bʼa Luʼumi wani kʼulaxel ajyi ja jasa wa skʼana ja Dyosi. Sok ja yuj yala: «Jelni lek yila juntiroʼa» (Génesis 1:31). Pe ja Satanás skʼoko abʼal, sok man tiw tʼusan mi yibʼanaluk ja ixuk winiki mini wa skʼulane ja jasa wa skʼana  ja Dyosi. Ama jachuk, ja bʼa jtyempotiki ay mas ja waxake miyon yaʼtijumik ja Jyoba. Ja yeʼnleʼi wa snaʼawe mini malanukta ja skʼanjel akʼulaxuk ja jas wa skʼana ja Dyos ja bʼa Luʼumi. Ja yuj wani skʼujolane skʼulajel. Wa skʼujolane bʼa yajel gustoʼaxuk ja Dyosi sok xcholjel yabʼ gusto lek ja tuki sbʼaja sGobyerno.

¿Wana maʼ sjejelyi jawa wuntikili a-skʼuluke ja jasa wa skʼana ja Dyosi? (Kʼela ja parrapo 16)

16 La kiltik bʼa jun misionera bʼa ayxa yiʼoj 80 jabʼil sok tey bʼa África, yiʼaj jaʼ bʼa 1948. Ja yeʼn yala: «Tikʼanxta wa xkʼanayi ja Dyosi bʼa spetsanil ja matik junkʼujoleʼi akʼot snaʼe sbʼaja Dyosi bʼajtanto oj kʼotuk ja tyempo mixa oj bʼobʼuk. Yajni ay maʼ oj jchol yabʼ, wa xkʼanayi ja Jyoba ayaki jbiboʼil bʼa oj kʼot man bʼa skʼujol. Chomajkil, wa xkʼana bʼa a-skoltayotik jpetsaniltik bʼa stalnajel ja matik skisaweta ja lekil rasoni». Ja yeʼn skoltunejxa jitsan ixuk winik bʼa kʼotel snaʼe sbʼaja Jyoba. ¿Wa maʼ xa naʼa sbʼaj tuk jmoj-aljeltik bʼa ayxa skʼujole sok wane skʼulajel gusto lek ja jasa wa skʼana ja Dyosi? (Kʼuman ja Filipenses 2:17.)

17. ¿Jastal waxa pensaran ja weʼn sbʼaja jasa oj skʼuluk ja Jyoba bʼa tyempo jakumto?

17 Mini oj katikan skʼanjel akʼulaxuk ja jasa wa skʼana Dyos ja bʼa Luʼumi man xchʼaya snajel ja skontraʼiki. Anto, ja Luʼumi oj pax jun kʼachinubʼ sok jitsan miyon ixuk winik oj sakʼwukejan. Ja Jesús yala: «Ja maʼ chamel xa, oj yab ja jcʼumali ti ni oj eluque ja ba sqʼuejnalei» (Juan 5:28, 29). Pensaran janekʼto gustoʼil oj ajyuk yiljel ja jpamilyatik matik chamelexa. Ja Dyosi «oj skuse ja ya‘alel» ja jsatiki (Ja swayichi [Apocalipsis] 21:4YD). Jitsan ja bʼa matik oj sakʼwuki mi snebʼawe ja smeranil sbʼaja Jyoba soka bʼa Jesús. Ja yuj ja Biblia wa xyala naka «malo», ma mi tojuke. Jelni oj ya gustoʼil sjejel yile skʼulajel ja jasa wa skʼana ja Dyosi bʼa oj bʼobʼ ajyuke sakʼan bʼa tolabida (Hechos 24:15; Juan 17:3).

18. ¿Jasunkiluk ja mas wa xmakuni yujile ja ixuk winiki?

18 Ja Jyoba ojxta ya kʼotuk ja oxe jasunuk wa xkʼanatik ja bʼa orasyon bʼa jtatik Dyosi: ja sGobyerno oj jakuk, oj ya sakbʼuk sok oj ya chaʼanbʼuk ja sbʼiʼili sok spetsanil ja jastik ay bʼa sutsatkʼinali oj yaweyi stoyjel lajan ja Jyoba. Jachuk ja Dyosi oj yayi ja ixuk winik ja jasa mas wa xmakuni yujileʼi. Ja bʼa artikulo jakumi, oj jtatik tiʼal bʼa tuk jasunuk yala ja Jesús oj kʼantik ja bʼa orasyon bʼa jtatik Dyosi.

^ par. 12 Bʼa oja nebʼ mas jas yuj wa xkalatik ja jasa alxi oj ekʼuki kʼot bʼa 1914, kʼela ja libro ¿Qué enseña realmente la Biblia?, slam 215-218.