Kaʼax ja bʼa sbʼaʼal

Kaʼax ja bʼa xchabʼil menú

Kaʼax ja bʼa sbʼaʼali

Taʼumantiʼik bʼa Jyoba

tojol-abʼal

Ja Juʼun Cholumani  |  2017, núm. 4

Praslin (Seychelles), ja lugar bʼa staʼa ja skʼachinubʼ bʼa Edén ja olomal bʼa kʼakʼanum Gordon ja bʼa 1881.

Ja kʼachinubʼ bʼa luʼum: ¿kʼotel smeranil ma lom spensarajel?

Ja kʼachinubʼ bʼa luʼum: ¿kʼotel smeranil ma lom spensarajel?

¡Ja kʼachinubʼ! Ja jastik tsamal wa sjeʼa ja notisyaʼik wa xya okʼ jkʼujoltik bʼa oj wajkotik bʼa jun «kʼachinubʼ [tsamal lugar]» bʼa yajel ekʼ gusto sok xchʼayjel jkʼujoltik ja chamkʼujoliki. Pe jpetsaniltik wa xnaʼatik, yajni wala kumxitik ja bʼa jnajtik, ja wokoliki tini wa smajlayotik.

Ja pensar bʼa jun kʼachinubʼ jelni wa xya okʼ jkʼujoltik. Sok ja yuj wa xjobʼo jbʼajtik: «¿Kechanta maʼ jun lom spensarajel bʼa jel tsamal? ¿Jas yuj jel wa spayawotiki? ¿Oj maʼ eljul ja kʼakʼu bʼa oj kʼot smeranil?».

JA PENSAR YIʼOJE SBʼAJA KʼACHINUBʼ BʼA EDÉN

Bʼa jitsanxa sigloʼik, jelni payubʼal ja ixuk winik ja spensarajel sbʼaja kʼachinubʼi. Jitsan payjiye yajni yilawe ja Biblia wa staʼa tiʼal bʼa «jun kʼachinubʼ ja bʼa Edeni, bʼa sladoʼil wa x-eljan ja Kʼaʼuji». ¿Jasa chaʼanyabʼalil yiʼoj ja kʼachinubʼ jaw? Ja loʼili wa xyala: «Ja Jyoba Dyos ya kʼiʼuk ja bʼa luʼumi tuktukil tikʼe teʼ bʼa xkʼankʼuni yiljel sok lek yabʼjel». Juni lugar jel lek, sok ja mas jel chamyabʼjeli jani «ja teʼ wa senyaʼan bʼa sakʼanili tey bʼa snalan ja kʼachinubʼi» (Génesis 2:8, 9).

Chomajkil, ja loʼil bʼa Génesis wa staʼa tiʼal bʼa chane yok jaʼ wa x-el ja bʼa kʼachinubʼi. Ja chabʼe jachtoni wa sbʼiʼilan man jtyempotik: ja Tigris (ma Hiddekel) sok ja Éufrates (Génesis 2:10-14; nota). Ja yok jaʼik iti wa skʼutsu ja Irak, bʼa jaʼ yamanyuj ja chonabʼ Persia bʼa najate sok wa x-elkʼot man bʼa golfo Pérsico.

Ja yuj mini tukuk yabʼjel ja kʼachinubʼ bʼa luʼumi jun jasunuk jel tʼilan sbʼaja kulturaʼik bʼa Persia. Jun sjejel, jun alfombra bʼa Persia bʼa siglo 16, wa xtax ja bʼa museo (Museo de Arte de Filadelfia) bʼa Pensilvania, Estados Unidos, wa sjeʼa jun kʼachinubʼ makubʼal bʼa bʼutʼel teʼaltik sok nichimaltik. Ja jastal jalubʼal ja bʼa alfombra wa xchiktes ja jastal wa xcholo ja Biblia sbʼaja jel tsamal sok jel chapan ja kʼachinubʼ bʼa Edén. Ja yaljel kʼachinubʼ ti jakel bʼa jun poko yaljel bʼa Persia wa stojolan «kʼachinubʼ makubʼal».

Ja smeranili, jitsan kʼumal sok kulturaʼik ayiʼoj loʼilik bʼa wa staʼa tiʼal sbʼaja kʼachinubʼi. Yajni ja ixuk winik wane spukjel sbʼaje ja bʼa luʼumi, tini yiʼaje ekʼ ja loʼil ja jastal mero kʼejani, sok yajni ekʼ jitsan sigloʼik soko sbʼaj sok skʼuʼajelik sok kwentoʼik eljan bʼa jujune ja lugari. Sok man jtyempotik, tʼusan mi spetsaniluk ja ixuk winiki wa xyawe makunuk ja yaljel kʼachinubʼ bʼa stajel tiʼ jun tsamal lugar.

WA XLEXI JA KʼACHINUBʼ BʼA EDÉN

Ajyi jujuntik ja matik wa sleʼawe ja lugar bʼa yalawe staʼawe kʼot ja kʼachinubʼ bʼa Edén. Jun sjejel, yajni ja Charles Gordon, jun olomal bʼa kʼakʼanum británico, yulatay ja islas Seychelles bʼa 1881, jelni cham yila yuja jelxelxa stsamalil ja slomanil ja Mai * sok ya sbʼiʼiluk kʼachinubʼ bʼa Edén. Ja bʼa siglo 15, ja Cristóbal Colón sbʼa Italia, bʼa skʼutstalan ekʼ ja mari, spensaran tʼusan mi staʼa kʼot ja kʼachinubʼ bʼa Edén yajni kʼot ja bʼa isla La Española, ja wego wanxa xnaxi sbʼaj jastal Haití sok República Dominicana.

Ja libro Mapping Paradise, jun libro bʼa jtyempotik bʼa wa xcholo loʼilik bʼa najate, ayiʼoj mas ja 190 mapaʼik. Sok jitsan ja bʼa jaw ti wa xchiknaji ja Adán soka Eva ja bʼa kʼachinubʼ bʼa Edén. June ja bʼa jaw, jaʼa mapa elel bʼa siglo 13 bʼa jel tuk yiljel sok kʼulubʼal kopyar ja bʼa royoʼik bʼa Beato bʼa Liébana. Ja bʼa xchikin kʼe ayiʼoj jun yal rekwagro bʼa ti wa xchiknaji ja kʼachinubʼ bʼa Edén ja bʼa snalani. Ja bʼa tiw ti wa x-el chane yok jaʼ: ja Tigris, Éufrates, Pisón soka Guihón. Ja it wa xkʼuʼaxi ja wa senyaʼan ja jastal spuku sbʼaj ja matik wa xyalawe nochumanik Kristo bʼa xchanil xchikin ja Luʼumi. Ja it wa sjeʼa, anima mi xnaxi bʼa wa xkan ja kʼachinubʼ bʼa Edén, ja kʼachinubʼ mini chʼay ja stsamalili.

 Ja John Milton, jun maʼ wa skʼulan poesía ja bʼa siglo 17, naʼubʼal sbʼaj yuja spoema El Paraíso perdido, wa xcholo ja loʼil bʼa Génesis sbʼaja smul ja Adán sok jastal aji eluk ja bʼa Edén. Ja bʼa jasa skʼulani, ja Milton xchiktes ja kʼapjelal sbʼaja ixuk winik bʼa oj bʼobʼ ajyuke sakʼan tolabida ja bʼa Luʼumi. Stsʼijbʼan: «Spetsanil ja luʼumi ojni kʼot Kʼachinubʼ». Tsaʼan xcholo ja bʼa xchabʼil xetʼani, El Paraíso recobrado.

JUN YAJKʼACHIL SPENSARAJEL

Ja pensar sbʼa jun kʼachinubʼ jelni staʼuneje tiʼal ja ixuk winiki. Ta jachkʼa, ¿jas yuj lajansok wanxa chʼayel kʼujolal? Pes jastalni wa xcholo ja Mapping Paradise, «ja matik wa spaklaye sbʼaja Dyosi [...] yawetakan patikajel ja loʼil sbʼaja bʼa wa xkan ja kʼachinubʼ».

Jitsan ja bʼa relijyoniki wa sjeʼawe ti oj kʼotkotik bʼa satkʼinal, sok mi tiʼuk bʼa jun kʼachinubʼ bʼa luʼum. Pe ja Biblia wa xyala ja bʼa Salmo 37:29: «Ja matik toji oj sbʼajuke ja luʼumi, sok ti tiw oj ajyuke sakʼan bʼa tolabida». Yuja jastal ay ja luʼumkʼinal bʼayotiki mini oj kʼot kʼachinubʼ, ¿ay maʼ jun smajlajel bʼa oj kʼotuk ja skʼapjelal jaw? *

JA LUʼUM OJNI KʼOT JUN KʼACHINUBʼ

Ja Jyoba Dyos ja ma skʼulan ja Kʼachinubʼ, skʼapunej oj cha ya lokʼolaxuk. ¿Jastal oj skʼuluk? Ajuluka kʼujol ja Jesús sjeʼakankitik jastal yajel orasyon: «A jacuc ja tiempo oj ni acʼul mandari. A cʼulajuc ja jastal huaxa cʼana. Ja jastal huaxa cʼulan ja ba satqʼuinali, jach ni a cʼulajuc ja ba luum» (Mateo 6:10). Ja Gobyerno jaw juni mandaranum bʼa spetsanil ja luʼum bʼa yeʼn tey bʼa skʼabʼ ja Jesukristo sok oj slokʼolukan spetsanil ja gobyernoʼik bʼa luʼumi (Daniel 2:44). Chomajkil, oj ya kʼotuk ja jasa wa skʼana ja Dyos sbʼaja Kʼachinubʼ ja bʼa Luʼumi.

Ayxa jitsan tyempo, ja Dyos yalayabʼ ja aluman Isaías bʼa oj stsʼijbʼuk jastal oj ajyuk ja sakʼanil ja bʼa Kʼachinubʼ bʼa oj chʼakuk juntiro ja jas wa xyaʼakitik wokol (Isaías 11:6-9; 35:5-7; 65:21-23). Kʼuman ja tekstoʼik it bʼa wa Biblia; kechanta oj yiʼawuj jujuntik minuto. Ojni ya kulan akʼujol snajel ja jasa wa skʼana oj skʼuluk ja Dyos sbʼaja matik wa skʼuʼane ja jastik yaʼunejkan kulani. Ja matik oj kanuke sakʼani oj yabʼye stsamalil ajyel bʼa jun kʼachinubʼ sok lek oj iljuke yuja Dyos. Ja chabʼ jasunuk it jani ja jasa xchʼaya ja Adán (Apocalipsis 21:3).

¿Jas yuj wa xbʼobʼ jipjkʼujoltik ja skʼapjelal bʼa oj pax jun kʼachinubʼ ja Luʼumi? Yujni ja Biblia wa xyalakabʼtik: «Sbʼaja satkʼinali, yeʼnani sbʼaj ja Jyoba, pe ja luʼumi jaʼ yaʼunejyi ja yuntikil ja ixuk winiki». Chomajkil, ja kʼapjelal jaw yeʼnani yaʼunej ja Dyos, sok ja yeʼn mini «oj slo‘layotik» (Salmo 115:16; Tito 1:2, Ja yajkʼachil sju‘unil ja dyosi). Merani lek ja jasa wa skʼapa ja Biblia ja bʼa tyempo jakumi jelni tsamal juntiroʼa: ja Kʼachinubʼ bʼa tolabida.

^ par. 10 Ja wego jel chaʼanyabʼalil xyilawe ja ixuk winiki.

^ par. 15 Jelni chamyabʼjel ja bʼa Corán bersikulo 105 ja bʼa sura 21, «Ja Alumaniki» (Al-Anbiyāʼ), wa xyala: «Ja Luʼumi oj sbʼajuke ja Kaʼtijumik toji».