«Sok ojni ekʼuk, ta mixa waʼakan smaklajel ja skʼumal ja Jyoba jawa Dyos» (ZAC. 6:15).

TSʼEBʼOJ 17 SOK 16

1, 2. Yajni ja aluman Zacarías chʼak yil ja sjukil nakʼsati, ¿jasa wa xtaxye ja judíoʼik matik teye bʼa Jerusalén?

YAJNI ja aluman Zacarías chʼak yil ja sjukil nakʼsati, jelni jas oj spensaraʼuk. Ja skʼapjelal wa xyaʼa ja Jyoba bʼa yajelyi kastigo ja matik mi tojuke bʼobʼta jelni stsatsankʼujolaji. Pe ja smeranili mini tukbʼi. Jitsan snochowe ja smodoʼe bʼa mi tojuk sok skʼulane jastik bʼa mi lekuk. Chomajkil, ja judíoʼiki mitoni chʼakeluke bʼa stojbʼesel ja stemplo ja Jyoba. ¿Jas yuj jel wego sjipawekan ja aʼtel akʼubʼalyile yuja Dyosi? ¿Kechan maʼ kumxiye bʼa slujmale bʼa oj waj skʼujole stajel jun sakʼanile bʼa mas lek?

2 Ja Zacarías snaʼani ja judíoʼik ja matik kumxi bʼa Jerusalén ayni yiʼoje skʼuʼajel bʼa Jyoba. Ja Biblia wa xyala ja Dyos smeranili snikayi ja skʼujole ja judíoʼik bʼa yajelkan ja snaje soka snegosyoʼe (Esd. 1:2, 3, 5). Sjipawekan ja luʼum bʼa wa snaʼawe leki bʼa wajel bʼa pilan lugar bʼa tʼusan mi yibʼanaluk mini yilunejuke. Yuja jelni tʼilan bʼa yeʼnle ja yajel kʼeʼuk ja stemplo ja Dyosi, pwestoni ajyiye bʼejyel 1,600 kilometro bʼa lugarik jel peligro.

3, 4. ¿Jasa wokol ekʼ sbʼaje ja judíoʼik yajni kumxiye ja bʼa Jerusalén?

3 Yajni wane yajelyi ja najat sbʼejyeleʼi, ja judíoʼiki bʼobʼta  spensarane jitsan ora jastal maʼ ay ja Jerusalén, ja yajkʼachil snaje. Yabʼuneje ja chonabʼi jelni tsamal ajyi. Sok ja matik ayxa skʼujole yiluneje ja jastal jel tsamal ay ajyi ja templo (Esd. 3:12). Lekbʼi wajtik soka yeʼnle, ¿jastal maʼ oj kabʼtik ja sbʼajtanil ekʼele oj kiltik ja Jerusalén? ¿Jel maʼ oj ya tristeʼaxukotik ajyi yiljel ja chʼakta jomuk ja naʼitsaltiki sok smusunejxa kʼulik? Soka jastal chʼakta jomuk ja sbardaʼil ja Jerusalén sok bʼa ayiʼoj niwak sjotolik, ¿oj maʼ katik slaj sbʼaj soka niwak sbardaʼil ja Babilonia bʼa ayiʼoj niwak pwertaʼik sok torreʼik? Pe ja judíoʼiki mini el sganaʼe, pes yilaweta jastal talnajiye sok koltajiye yuja Jyoba ja bʼa najtik sbʼejyele. Ja jasa bʼajtan skʼulane ja yajni kʼotyeʼi jani yawe kʼeʼuk jun altar ja bʼa lugar bʼay ajyi ja templo. Ja tiw och skʼape majtanalik bʼa Jyoba kʼakʼu kʼakʼu (Esd. 3:1, 2). Jelni gustoʼaxiye bʼa lajansok mi jas oj ajuk el sganaʼe.

4 Pe ja israʼelenyoʼik mini kechanuk oj yawe kʼeʼuk ja templo, cha tʼilani oj stojbʼese ja xchonabʼe. Oj stojbʼes snaje sok oj yaʼteltaye ja yalaje bʼa smakʼlajel ja spamilyaʼe (Esd. 2:70). Jelni ja jas oj skʼuluke. Pe ja matik yilawe kontra ja meran skʼuʼajeli wegoni sleʼawe modo stimjel ja aʼteli. Ja kʼetʼanjani, ja israʼelenyoʼik mini kʼotye tekʼan aʼtel. Pe ja kontraʼanel it albʼi junuk 15 jabʼil, sok ja israʼelenyoʼik takal takal el sganaʼe (Esd. 4:1-4). Pe ja bʼa 522 bʼajtanto bʼa styempo Jesús, ja mandaranum bʼa Persia yaʼa mandar bʼa yajel kʼot tekʼan yibʼanal ja aʼtel bʼa Jerusalén. Lajansok mixani oj tojbʼuk ja chonabʼi (Esd. 4:21-24).

5. ¿Jasa skʼulan ja Jyoba bʼa tsatsankʼujolajel ja xchonabʼi?

5 Ja Jyoba wani snaʼa ja jas wa xmakuniyujile ja judíoʼik. Ja yuj, ja Zacarías jejiyi ja tsaʼan nakʼsat bʼa a-snaʼe wa xyajtajiye sok jelni x-ajiyile tsʼakatal yuja jastal skʼulunejejani. Chomajkil skʼanani a-snaʼe ojni talnajuke ta kumxiye skʼulajel ja aʼtel akʼubʼalyile. Ja Jyoba ya ekʼyi ja Zacarías ja kʼapjelal it sbʼaja yajel kʼeʼuk ja templo: «Sok ojni ekʼuk, ta mixa waʼakan smaklajel ja skʼumal ja Jyoba jawa Dyos» (Zac. 6:15).

JUN TSOME KʼAKʼANUM BʼA ANJELIK

6. a) ¿Jastal wa xkʼe ja swaxakil nakʼsat yila ja Zacarías? (Kʼela ja dibujo bʼa skʼeʼulabʼil ja artikulo). b) ¿Jas yuj tuktukil yelaw ja kawujiki?

6 Ja bʼa tsaʼanxta waxake nakʼsat yila ja Zacarías bʼobʼta jani mas wa xya tsatsbʼuk ja skʼuʼajel kiʼojtiki (kʼuman ja Zacarías 6:1-3). La jpensaraʼuktik ja jas yila ja alumani: chane karro bʼa lajansok chapanxa aye bʼa kʼakʼanel ajnel lek elye bʼa snalan chabʼ wits bʼa kobre. Ja kawujik tuktukil ja yelawik bʼa skichuneje ja karroʼik, jachuk wegoni wa xnaxi sbʼaj bʼa jujune ja karro. Ja Zacarías sjobʼo: ‹¿Jastik junuk ja it, kajwal?› (Zac. 6:4). Yuja nakʼsat it keʼnani mas wa xkʼot jbʼajtik, cha wani xjobʼo jbʼajtik jas wa stojolan.

Ja Jyoba wani yajel makunuk ja bʼa jtyempotik ja yanjelik bʼa stalnajel sok bʼa stsatsankʼujolajel ja xchonabʼi.

7, 8. a) ¿Jasa wa senyaʼan ja chabʼ witsi? b) ¿Jas yuj tojbʼel sok kobre ja witsiki?

7 Ja bʼa Biblia, ja witsiki wa xbʼobʼ stojoluk mandaranel ma gobyernoʼik. Ja jas wa xtaʼatik ja bʼa nakʼsat yila ja Zacarías ojni slajtik soka chabʼ wits wa xchiknaji bʼa june ja bʼa jasa yalakan ja Daniel. June ja bʼa jaw, jawa senyaʼan ja sderecho bʼa yajel mandar ja Jyoba bʼa tolabida. Jaxa pilani ja wa senyaʼan ja sGobyerno ja Dyos, bʼa yeʼn kajan sbʼaj ja Jesús (Dan. 2:35, 45). Man aji och mandaranum ja Jesús ja bʼa jabʼil 1914, ja chabʼ wits it lajani wa xtaxye sok wani skʼulane jun aʼtel jel tʼilan bʼa skʼulajel ja jasa wa skʼana oj kʼulaxuk ja Dyos ja bʼa Luʼumi.

8 ¿Jas yuj kʼulubʼal bʼa kobre? Jastalni ja oro jel xkʼanji, cha jachni ja kobre. Ja Jyoba yaʼa mandar bʼa oj axuk makunuk ja kobre ja yajni kʼulaji ja tabernáculo sok ja  templo bʼa Jerusalén (Éx. 27:1-3; 1 Rey. 7:13-16). Ja yuj, ja bʼa chabʼ wits kechan senya tojbʼel bʼa kobre, wa sjeʼa jastal chapan lek ja sderecho bʼa yajel mandar ja Jyoba sok ja bʼa sGobyerno ja Dyosi. Yuja it ja ixuk winik ojni bʼobʼ yabʼye stsamalil sok jitsan slekilal bʼa tolabida.

9. ¿Matik wa syamawe ja karroʼik, sok jasa cholal yiʼoje?

9 ¿Jasa wa stojolan ja karroʼik sok ja matik syamuneje? Ja matik wan syamjel ja karroʼiki jaʼa anjelik, bʼobʼta tsoman jach bʼa kʼoleʼik ma tsomeʼik (kʼuman ja Zacarías 6:5-8). Wane elel ja bʼa ‹stiʼ sat ja bʼa ajwalal bʼa yibʼanal ja luʼumi› bʼa jun cholal jel chaʼanyabʼalil. ¿Jasunkiluk? Wa xjekjiye ja bʼa mero lugarik oj stalnaye ja xchonabʼ ja Jyoba yuja skontraʼik, pe mastoni ja bʼa Babilonia, ‹ja slujmalil ja norte›. Ja Jyoba mixani oj yakan ja yaʼtijumik oj kʼotuke mosoʼil ja bʼa Babilonia. Bʼobʼta ja it jelni aji kulan skʼujole ja matik wane yajel kʼeʼuk ja templo ja bʼa styempo ja Zacarías. Snaʼawe lek mini oj ajuk kʼotuke tekʼan yuja ja skontraʼe.

10. ¿Jasa skʼapjelal wa xyakitik ja jasa yalaxakan bʼajtan ja Zacarías sbʼaja karroʼik soka matik wa syamaweʼi?

10 Jastalni ekʼ ja bʼa styempo ja Zacarías, ja Jyoba bʼa kʼakʼanumiki wani yajel makunuk ja bʼa jtyempotik ja yanjelik bʼa stalnajel sok bʼa stsatsankʼujolajel ja xchonabʼi (Mal. 3:6; Heb. 1:7, 14). Ja Yisraʼel ja Dyos ajyi preso ja bʼa niwan Babilonia, ja preso it kechanta wa senyaʼan. Sok man elye libre ja bʼa jabʼil 1919, ja relijyon smeranili wanxtani kʼiʼel anima jel wa x-iji spatike yuja skontraʼe (Apoc. 18:4). Stsʼakatal ja stalnanel ja anjelik, mini oj bʼobʼ xiwkotik ja xchonabʼ ja Dyos oj cha kumxuk presoʼil ja bʼa relijyon mi meranuki (Sal. 34:7). Jkʼuʼunejtik lek ja yaʼtijumik ja Jyoba bʼa yibʼanal ja luʼumi mini oj katikan yaʼteltajel gusto lek ja jDyostiki. Spensarajel ja it sbʼaja jasa yalaxakan bʼajtan ja Zacarías, mini la xiwtik sok wa xkabʼtik ja stalnanel ja yaxubʼil ja chabʼ witsi.

11. ¿Jas yuj mini sbʼejuk oj xiwkotik ja bʼa tyempo jakum ja yajni sleʼawe modo xchʼayjel snajel ja xchonabʼ ja Dyosi?

11 Tʼusanxta skʼana, ja politika bʼa jel ja yipe ja bʼa sluʼumkʼinal ja Satanás ojni stsom sbʼaje bʼa slejel modo xchʼayjel snajel ja xchonabʼ ja Dyos (Ezeq. 38:2, 10-12; Dan. 11:40, 44, 45; Apoc. 19:19). Ja jas yalakan oj ekʼuk ja Ezequiel ja ipalik it ojni smus ja Luʼum jastalni ja asoni. Chomajkil, wa xyala wajume kajan kawuj sok jel tajkel aye bʼa xchʼakjel ja xchonabʼ ja Dyos (Ezeq. 38:15, 16). * ¿Sbʼej maʼ oj xiwkotik? Miyuk. Ja skʼakʼanum ja Jyoba tini oj ayuk jmoktik. Ja bʼa jutsʼin jaw ja bʼa niwan wokoli, ja yaʼtijumik ja Dyos ojni talnajuke yuja anjeliki, bʼa oj xchʼaye snajel ja matik wa xyilawe kontra ja sderecho bʼa yajel mandar ja Jyoba (2 Tes. 1:7, 8). ¡Jelni chamyiljel ja kʼakʼu jaw! ¿Pe maʼ oj stoj ja skʼakʼanumik bʼa satkʼinal ja Jyoba?

JUN SACERDOTE AJIYI JA CHOLAL BʼA OJ OCH MANDARANUM

12, 13. a) ¿Jasa aljiyabʼ oj skʼuluk ja Zacarías yuja Jyoba? b) ¿Jas yuj wa xnaʼatik ja winik wa sbʼiʼilan «Xolinel» ja wa senyaʼan ja Jesukristo?

12 Ja Zacarías kechani yeʼn yila ja waxake  nakʼsat wa xtax ja bʼa slibro. Ja wego, ja yeʼn wani xkoltani bʼa jun jasunuk alubʼalxakan bʼajtan bʼa stsatsankʼujolajel ja matik wane stojbʼesel ja stemplo ja Dyos (kʼuman ja Zacarías 6:9-12). Ja Jyoba yalayabʼ ja Zacarías a-staʼ loʼil ja Heldai, Tobiya soka Jedayá, bʼa ajkʼachto elelejan ja bʼa Babilonia, bʼa skʼanjelyi plata sok oro. Soka jastik junuk it, ja aluman ojni bʼobʼ stojbʼes jun ‹tsamal korona› (Zac. 6:11). ¿Maʼ oj sbʼajuk ja korona it? ¿Ja maʼ sbʼaj ja mandaranum Zorobabel, eleljan bʼa kʼole Judá sok bʼa yintil David? Miyuk. Ja Jyoba yalayabʼ ja Zacarías aya slap ja korona ja mero olomal sacerdote Josué. Ja it jelni chamyiljel sbʼaja matik oj yil-e.

13 ¿Wan maʼ stojolan ja it oj och mandaranum ja mero olomal sacerdote Josué? Miyuk. Ja yeʼn mini xbʼobʼ och mandaranum yujni mi ti jakeluk ja bʼa spamilya ja David. Ja skorona ajiyiʼi wa senyaʼan jun jasunuk ja bʼa tyempo jakum sbʼaja jas oj ekʼ sbʼaj jun mandaranum sok sacerdote bʼa tolabida oj ajyuk bʼa wa sbʼiʼilan «Xolinel». ¿Machunkiluk wa staʼa tiʼal? Ja Yabʼal ja Dyos wa sjeʼa jaman lek jani ja Jesukristo (Is. 11:1; Mat. 2:23).

14. ¿Jas aʼtel oj skʼuluk ja Jesús jastal mandaranum sok sacerdote?

14 Ja Jesús jun mandaranum sok sacerdote, sok yeʼn wa stojo ja kʼakʼanumik anjelik bʼa Jyoba. Wa snaʼa jas wa skʼulan ja yaʼteli bʼa jachuk ja xchonabʼ ja Dyos ayabʼ stsamalil bʼa mini tʼun oj xiwuke ja bʼa luʼumkʼinal it jel malo (Jer. 23:5, 6). Xmojojixtajan bʼa oj skʼul ganar ja chonabʼik sok jachuk oj skoltay ja sderecho bʼa yajel mandar ja Jyoba sok skoltajel ja yaʼtijumiki (Apoc. 17:12-14; 19:11, 14, 15). Pe bʼajtanto oj kʼotuk ja kʼakʼu jaw, ja Jesús ma ja «Xolinel» ayni yiʼoj jun niwan yaʼtel oj skʼuluk.

OJ YA KʼEʼUK JA TEMPLO

15, 16. a) ¿Machunkiluk stojbʼesnej sok wan xchiʼjel ja kongregasyon bʼa jtyempotik, sok jastal skʼulunej? b) ¿Jastal oj ajyuk ja bʼa Luʼum yajni xchʼak ja smandaranel bʼa mil jabʼil ja Kristo?

15 Mini kechanukta tʼoji jastal mandaranum sok mero olomal sacerdote, ja Jesús ajiyi ja cholal bʼa oj ya kʼeʼuk ‹ja templo bʼa Jyoba› (kʼuman ja Zacarías 6:13). Ja bʼa 1919, skʼulan ja aʼtel it bʼa yajel el libre ja xchonabʼ ja Dyos ja bʼa niwan Babilonia sok wan stojbʼesel ja kongregasyonik bʼa snochumanik Kristo. Sok stʼojo «ja moso mas jel toj ayi ja it ma‘ wa stalna sbʼaj leki» bʼa jachuk a-stoj ja aʼtel wan kʼulaxel ja bʼa luʼum ja bʼa niwan stemplo ja Dyos bʼa kechanta wa senyaʼani (Mat. 24:45, Ja yajkʼachil sju‘unil ja Dyosi). Ja Jesús wan xchiʼjel ja xchonabʼ ja Jyoba sok wan skoltajel bʼa oj axukyi stoyjel ja sDyos bʼa jun modo sak (Mal. 3:1-3).

16 Ja bʼa smandaranel bʼa mil jabʼil, ja Jesús soka 144,000 mandaranumik sok sacerdoteʼik, oj skoltaye ja ixuk winik matik toji bʼa jachuk mixa oj ajyuk smule. Yajni skʼulanta ja it, kechanta oj ajyuk kʼuʼumanik Dyos ja bʼa Luʼum bʼa mixani jas kux oj ajyuk. Jachuk oj lokʼolaxuk tsʼikan lek ja meran stoyjeli.

LA KOLTANUKOTIK JA BʼA AʼTELI

17. a) ¿Jasa aji skʼuʼuke lek ja judíoʼik yuja Jyoba? b) ¿Jastal koltajiye yuja srasoni?

17 ¿Jastal koltajiye ja judíoʼik ja rason yaʼa ja Zacarías? Ja Jyoba skʼapunejyile bʼa tsatsni oj ajyuke sok oj talnajuke bʼa oj chʼak stojbʼese ja templo, soka it bʼobʼta jelni koltajiye. ¿Pe jastal oj bʼobʼ chʼakuk ja aʼtel yuja jel tʼusaneʼi? Jas dudaʼe sok ja xiwele mixani ajyi yajni ja Zacarías kʼe yal ja rason alubʼal yabʼ yuja Dyosi. Mini kechanta yeʼn koltaniye ja winike toje jastal ja Heldai, Tobiya soka Jedayá, ja Dyos cha yala ayni jitsan tuk oj cha  koltanuke yajel kʼeʼuk «ja stemplo ja Jyoba» (kʼuman ja Zacarías 6:15). Jachuk ja judíoʼik skʼuʼane lek ja Jyoba oj koltajuke. Ja yuj, wego kʼe aʼtijuke ama stimunej ja mandaranum bʼa Persia. Ja Dyos mixani ya ekʼ mas tyempo bʼa xchʼaya el ja wokol jaw, bʼa jach jastal jun niwan wits tey ja bʼa stiʼ sat ja yeʼnle. Jaxa ja bʼa jabʼil 515 bʼajtanto ja bʼa styempo Jesús chʼak tojbʼuk ja templo (Esd. 6:22; Zac. 4:6, 7). Pe ja yaljelik it bʼa Jyoba wani staʼa tiʼal bʼa jastik junuk mas niwan wan ekʼel ja bʼa jtyempotik.

Ja Jyoba mini oj xchʼay skʼujol ja yajalkʼujol wa xjeʼatikyi. (Kʼela ja parrapoʼik 18 sok 19).

18. ¿Jastal wan kʼotel ja bʼa jtyempotik ja Zacarías 6:15?

18 Ja bʼa jtyempotik, miyon ixuk winik wane yaʼteltajel ja Dyos. Ja skʼujole wa xnikji bʼa koltanel «soka jastik chaʼanik stsʼakol» yiʼoje, bʼa ti chʼikan ja styempoʼe, stakʼine sok ja yipe (Prov. 3:9). Jachuk wa skoltaye ja niwan stemplo ja Dyos. Sok wani xbʼobʼ jkʼuʼuktik ja Jyoba chaʼanyabʼalil wa xyila ja koltanel wantik soka toj wala ajyitiki. La juljkʼujoltik ja Heldai, Tobiya soka Jedayá yaʼawe ja jastik junuk makuni bʼa stojbʼesel ja korona stojbʼes ja Zacarías. Ja korona it makuni ‹bʼa yajel julel kʼujolal› ja bʼa koltanel yaʼawe ja bʼa meran stoyjeli (Zac. 6:14). Jastalni ja it, ja Jyoba mini oj xchʼay skʼujol ja jas wa xkʼulantikyi bʼa yeʼn soka yajalkʼujol wa xjeʼatikyi (Heb. 6:10).

19. ¿Jastal wa syama ja jsakʼaniltik ja nakʼsatalik yila ja Zacarías?

19 Spetsanil ja jas bʼobʼel kʼulaxuk ja bʼa meran stoyjeli ja bʼa tsaʼanixta kʼakʼu, juni preba bʼa wa xchiknaji jastal wan yajel koʼ slekilal ja Jyoba sok ja tojelal wan yajel ja Kristo. Ja yaʼtijumik ja Dyos kʼotelotik bʼa jun ita chonabʼ bʼa kulan lek, tsats ay sok bʼa tolabida. Ja jasa wa skʼana ja Jyoba sbʼaja stoyjel bʼa sak leki ojni kʼotuka, jastalni yalaxakan bʼajtan ja Zacarías. Ja yuj, la kiltik chaʼanyabʼalil ja cholal kiʼojtik ja bʼa xchonabʼ ja Jyoba sok «smaklajel ja skʼumal ja Jyoba» ja jDyostiki. Ta jach wa xkʼulantik, ojni stalnayotik ja jMandaranumtik sok ja mero Olomal Sacerdote soka anjelik matik wane syamjel ja karroʼik. La jkʼuluktik ja janekʼ oj bʼobʼkujtik bʼa skoltajel ja meran stoyjeli. Jachuk, wa xbʼobʼ jkʼuʼuktik lek ja Jyoba bʼa kʼakʼanumi ojni ya elkotik libre ja bʼa tsaʼanixta kʼakʼu aytik ja bʼa luʼumkʼinal it sok bʼa tolabida.

^ par. 11 Bʼa oja nebʼ mas sbʼaja it, kaʼax ja bʼa wa xyala «Preguntas de los lectores» ja bʼa La Atalaya 15 bʼa mayo bʼa 2015, slam 29 sok 30.