Kaʼax ja bʼa sbʼaʼal

Kaʼax ja bʼa xchabʼil menú

Kaʼax ja bʼa sbʼaʼali

Taʼumantiʼik bʼa Jyoba

tojol-abʼal

Ja Juʼun Cholumani (bʼa spaklajel)  |  Octubre bʼa 2017

La jetik soka jas wa xkʼulantiki meran wala yajtanitik

La jetik soka jas wa xkʼulantiki meran wala yajtanitik

«Mi xyajta jbʼajtik kechan sok kʼumal. kechan sok ja jti‘tiki. oj jyajta jbʼajtik meran sok ja skʼulajeli» (1 JUAN 3:18, Yajkʼachil sju‘unil ja dyosi [YD]).

TSʼEBʼOJ SOK 50

1. ¿Jas tikʼe yajtanel ja mas niwani sok jas yuj? (Kʼela ja potoʼik bʼa skʼeʼulabʼil ja artikulo).

JA Jyoba yeʼnani ja yechalil ja bʼa yajtaneli (1 Juan 4:7). Ja tikʼe yajtanel mas niwani jani wa xnikji yuja jastik junuk bʼa toji, sok ja Biblia wa xya makunuk ja yaljel bʼa griego agápe bʼa stajel tiʼal ja tikʼe yajtanel jaw. Ja yajtanel jaw mini kechanuk yabʼjel wala yajtanitik, cha tini xchʼikan skʼulajelyi jastik junuk lek ja tuki. Jun diccionario wa xcholo ja yaljel agápe «kechan wa xbʼobʼ naxuk soka jas wa xkʼulaxi». Sok wa xya ajyukotik gusto sok wa staʼa stojol ja jsakʼaniltiki.

2, 3. ¿Jastal sjeʼunej ja Jyoba ja meran syajalskʼujol sbʼaja ixuk winiki?

2 Ja Jyoba sjeʼunejyi syajal skʼujol ja ixuk winiki. Sok bʼajtanto oj skʼuluk ja Adán soka Eva, ja yeʼn sjeʼunejxa syajal skʼujol. Jujuntik sjejel, skʼulan ja Luʼumi bʼa ja oj jnajuktik bʼa tolabida. Pe mi kechanta xchapa ja Luʼum soka jastik wa xmakuni bʼa oj ajyukotik sakʼan, skʼulan bʼa oj kabʼtik jitsan stsamalil ja jsakʼaniltiki. Sok spetsanil ja it skʼulan bʼa jlekilaltik, mi bʼa slekilaluk yeʼna. Chomajkil, yayi ja ixuk winik ja Luʼum bʼa oj bʼobʼ ajyuke sakʼan bʼa tolabida ja bʼa Kʼachinubʼi.

 3 Tsaʼan yajni skʼoko abʼal ja Adán soka Eva, ja Jyoba sjeʼa ja syajal skʼujol mas jel niwani. Ja Yeʼn wa snaʼa lek jujuntik ja yintil ja Adán soka Eva ojni yajtajukyuj, ja yuj skʼulan ja janekʼni wa xkʼanxi bʼa skoltajele (Gén. 3:15; 1 Juan 4:10). Man skʼapa ja Jyoba bʼa oj yaʼ jun Koltanum, bʼa yeʼna jach jastal kʼotani smeranil ja sakʼanil ojto yaʼ ja Yunini. Junuk chane mil jabʼil tsaʼan, ja Jyoba yayi ja ixuk winik ja bʼajtan Yunini anima jel yaj yabʼ juntiro (Juan 3:16). ¡Jelni wa xkaʼatik tsʼakatal yuja syajal skʼujol sjeʼa ja Jyoba!

4. ¿Jastal wa xnaʼatik ja ixuk winiki wa xbʼobʼ jetik yajtanel jach mi kechanta bʼa oj katik el slekilal?

4 Yuja kʼulubʼalotik jastal splanta ja Dyosi, wani xjeʼatik yajtanel jach mi bʼa kechanta oj katik el slekilal. Yuja akʼubʼal ekankitik ja mulali, ayni ekʼele mi pasiluk oj kabʼtik skʼulajel, pe ojni bʼobʼ kujtik. Pes ja Abel sjeʼa wa syajtay ja Dyos yajni yayi ja jasa mas lek yiʼoji (Gén. 4:3, 4). Ja Noé sjeʼani wa syajtay ja smoj jumasaʼ yajni xcholo bʼa jitsan jabʼilik anima ja yeʼnle mi smaklaye (2 Ped. 2:5). Soka Abrahán sjeʼa ja yajtanel yiʼoj sbʼaja Dyosi masni jel tsats ay yuj chikan jasunuk yajni pwesto ajyi bʼa yajel jastal majtanal ja yunin Isaac (Sant. 2:21). Jastalni ja winike it bʼa toj wajye, ja keʼntiki wani xcha jkʼanatik sjejel syajal jkʼujoltik man ja bʼa ekʼeleʼik jel wokoli.

JA YAJTANEL BʼA MERAN SOKA BʼA MI MERANUKI

5. ¿Jastik modo wa xbʼobʼ jetik wala yajtanitik?

5 Ja Biblia wa xcholo ja meran yajtanel mi «kechan [yaljel] sok ja jtiʼtiki. oj jyajta jbʼajtik meran sok ja skʼulajeli» (1 Juan 3:18, YD). Ja it mi wa stojolan mi lek oj kaltik wala yajtanitik (1 Tes. 4:18). Pes wa stojolan, ayni ekʼele mi malanukta ja oj kaltikyabʼ ja tuk wala yajtanitik. Tʼilani oj jetik wala yajtanitik yajni wa xkilatik ja jastal wa xtax ja tuki. Jun sjejel, ta jun jmoj-aljeltik mey yiʼoj jitsan swaʼel ma skʼu, mini kechan oj jtsatsankʼujoluktik (Sant. 2:15, 16). Jastalni jaw, yuja wa xyajtaytik ja Dyos soka tuk, mi kechanukta wa xkʼanatikyi ja Jyoba a-sjek aʼtijumik, pes wani cha la koltanitik ja janekʼ wa xbʼobʼkujtik ja bʼa xcholjeli (Mat. 9:38).

6, 7. a) ¿Jasunkiluk ja «meran» yajtaneli? b) ¿Jas jujuntik sjejelik bʼa yajtanel mi meranuk?

6 Ja jekabʼanum Juan yala tʼilan oj jyajtay jbʼajtik «meran sok ja skʼulajeli». Chomajkil, ja jekabʼanum Pablo stsʼijbʼan: «A ajyuc ja syajal acʼujol abajex, pero meran» (Rom. 12:9; 2 Cor. 6:6). Ja it wa stojolan tʼilani mok jetik lajansok wala yajtanitik yajni mi meranuki, jastalni jun mascara. Ta chabʼ sat ayotik, ja yajtanel wa xjeʼatik jelni lom sok mini tʼun xmakuni.

7 La kiltik jujuntik sjejel bʼa yajtanel mi meranuk. Yajni ja Satanás skʼuman ja Eva ja bʼa kʼachinubʼ bʼa Edén, sjeʼa lajansok wa xchamskʼujol ja bʼa slekilal Eva. Pe ja smeranili, chabʼ sat ay sok kechanta waj skʼujol bʼa yeʼna (Gén. 3:4, 5). Bʼa pilan sjejel, ja Ahitofel sjeʼa sbʼaj lajansok yamigo ja mandaranum David, pe xchʼaykʼujolan yajni yila oj bʼobʼ ya el slekilal (2 Sam. 15:31). Ja bʼa jtyempotiki, ay matik elelkan ja bʼa xchonabʼil ja Dyos bʼa wa xkʼumaniye sbʼaj mi lekuk sok tuk ixuk winik wa skʼanawe spiljel ja kongregasyoni. Bʼa spiljel ja kongregasyon wa xyawe makunuk yaljelik bʼa «lajan soc jel tzamal» sok wa xjelxiye stoyjel ja tuk bʼa oj ajuk skʼuʼuke jel xyajtajiye. Pe ja jasa wa skʼanaweʼi kechantani bʼa slekilal yeʼnle (Rom. 16:17, 18).

8. ¿Jasa tʼilan la jobʼ jbʼajtik?

8 Yajel makunuk ja yajalkʼujol bʼa sloʼlajel ja tuk jelni kʼixwela sbʼaj juntiro. Wa xbʼobʼ jloʼlaytik ja ixuk winiki, pe ja Jyoba miyuk. Ja Jesús yala ja matik wa skʼulane jastal ja matik chabʼ sat aye jelni  «tzatz [...] ja scastigo» oj ajukyile (Mat. 24:51). Ja keʼntik jastal yaʼtijumotik Dyos mini xkʼana oj jetik chabʼ sat ayotik. Ja yuj jel tʼilan la jobʼ jbʼajtik: «¿Wan maʼ xjeʼa meran yajtanel, jach mi kechanta wa xwaj jkʼujol bʼa keʼna sok mi bʼa sloʼlajel ja tuk?». La kiltik bʼalune modo bʼa sjejel «meran» yajtanel.

JASTAL SJEJEL YAJTANEL BʼA «MERAN SOK JA SKʼULAJELI»

9. Ta meran wa xyajtaytik ja jmoj-aljeltiki, ¿jasa oj jkʼuluktiki?

9 La kaʼteltaytik gusto lek ja tuki. Tʼilan la ajyukotik pwesto bʼa skʼulajelyi jastik junuk bʼa lek ja jmoj-aljeltiki jach «chʼaban tiʼ abal», wa stojolan mok maʼ yabʼi (kʼuman ja Mateo 6:1-4). Ja Ananías soka Safira mini jach skʼulane. Ja yeʼnle jani skʼanawe a-snaʼe ja tuk ja janekʼ takʼin yaʼawe, sok sleʼawe abʼal ja yajni yalawe janekʼ yaʼawe. Ja yuj ja Dyos yayile kastigo yuja chabʼ sat ajyiye (Hech. 5:1-10). Ta meran wa xyajtaytik ja jmoj-aljeltiki, ojni jkʼuluktik jastik junuk bʼa yeʼnle jach mi oj jletik modo bʼa ayil ja tuk ja jas wa xkʼulantiki. Wa xbʼobʼ jnebʼtik sbʼaja jmoj-aljeltik matik wa skoltaye ja Tsome Tojwanum bʼa xchapjel ja waʼelali. Ja yeʼnle mi stoyo sbʼaje sok mini wa xyalawe jas aʼtel wa skʼulane.

10. ¿Jastal oj bʼobʼ jtoytik ma oj jkistik ja tuki?

10 La jtoytik ma la jkistik ja tuki (kʼuman ja Romanos 12:10). Ja Jesús yaʼakan jun lekil sjejel yajni sakʼayi ja yok ja sjekabʼanumiki (Juan 13:3-5, 12-15). Ja yeʼnleʼi mini yabʼye stojolil lek ja jasa skʼulan ja Jesús manto koʼ sbʼaje ja yip ja Dyosi (Juan 13:7). Ja keʼntiki tʼilani oj cha jkʼujoluktik bʼa chʼin oj kaʼ jbʼajtik jastal ja Jesús sok skisjel ja tuki. ¿Jastal? Jani mi oj kaʼ jbʼajtik mas niwan yuja chapjelal kiʼojtik, ma yuja cholalik akʼubʼalkitik bʼa yaʼteltajel ja Jyoba ma yuja jastik junuk kiʼojtik (Rom. 12:3). Sok mini wa xkilkʼujolantik ja matik wa xtoyji, wani la gustoʼaxitik yuja yeʼnle anima wa xpensarantik wa xcha jbʼajintik ja toyjelal yuja jasa kʼulaxeli.

11. ¿Jas yuj jel tʼilan oj kaltikyabʼ ja jmoj-aljeltik sok spetsanil jkʼujoltik jel lek wa skʼulajel?

11 La kaltik yabʼ sok spetsanil jkʼujoltik ja jmoj-aljeltiki jel lek wa skʼulane. Tʼilani tolabida oj kaltik yabʼ ja tuki jel lek wa skʼulane, yujni ja jaw «oj bob scolta [...] ja jmojtiqui» (Efes. 4:29). Pe tʼilani oj katik el masan bʼa jkʼujoltik sok mi kechanukta jel oj jelxukotik stoyjel. Mokni cha kaltik ja jasa mi meran wa xyabʼ ja jkʼujoltiki, cha mokni jkomtik ja cholal kiʼojtik bʼa yajelyi rason ja tuk yajni ay stʼilanil oj katiki (Prov. 29:5). Ta wa xtoyotik ja tuki pe tsaʼan wa xcha jloʼiltaytik yajni teyotik sok pilan ixuk winiki, ja jaw wa stojolan chabʼ sat ayotik. Ja jekabʼanum Pablo yaʼakan jun lekil sjejel sbʼaja sjejel meran yajal kʼujoli. Bʼa jun ekʼele, stoyo ja smoj-aljelik bʼa Corinto yuja jastik jel lek skʼulaneʼi (1 Cor. 11:2). Pe cha yayile rasonik sok xcholo tsamalxta sok jaman lek ja jastik mi lek skʼulaneʼi (1 Cor. 11:20-22).

Jun modo bʼa sjejel yajtanel sok sjamjelyi ja jnajtik ja tuk jani skoltajel ja matik wa xmakuniyujile. (Kʼela ja parrapo 12).

12. ¿Jastal oj bʼobʼ jetik meran yajtanel yajni wa xjamatikyi ja tuk ja jnajtiki?

12 La jamtikyi ja tuk ja jnajtiki. Ja Jyoba wa xyakitik ja mandar bʼa sjamjel ja jnajtik sok skʼepjelyi jastik junuk ja jmoj-aljeltiki (kʼuman ja 1 Juan 3:17). Pe tʼilani oj jkʼuluktik soka modoʼal bʼa toj. La jobʼ jbʼajtik: «¿Jaʼita maʼ mas wa xjamayi ja jnaj ja lekil kamigoʼiki soka matik jel tʼilan wa xkilawe ja bʼa kongregasyoni? ¿Jaʼita maʼ wa xlokowe ja matik ay jas oj cha skʼuluke bʼa keʼna? ¿Ma wa xleʼa modoʼik bʼa skʼepjelyi ja jmoj-aljelik matik mi xnaʼa sbʼaji soka matik mi oj cha bʼobʼ yawe kumxukiʼi?» (Luc. 14:12-14). La jpensaraʼuktik bʼa jun jmoj-aljeltik bʼa skʼana skoltajel yuj spensaran skʼulajel jun jasunuk bʼa mi lekuk ma ay  maʼ jlokotik pe mi xyaʼakitik tsʼakatal. Ja bʼa ekʼeleʼik jaw, la jnochtik ja rasoni it: «A‘awik ochuk ja bʼa wanajexi ja ma‘ mi swinkiluk ja bʼa waluwarexi. kʼulanik jachuk. mok lom awa‘ watzʼwunuk ja wakʼujolexi», wa xkʼan yale, la jkʼuluktik gusto lek (1 Ped. 4:9, YD). Snochjel ja rason it oj ya gustoʼaxukotik, pes yujni ja wa xkʼulantik soka modoʼal bʼa toji (Hech. 20:35).

13. a) ¿Jas ekʼeleʼik tʼilan mas oj jetik ay jpasensyatik? b) ¿Jastal oj bʼobʼ jkoltaytik ja matik yaʼaw ayi?

13 La jkoltaytik ja matik yaʼaw aye. Ja yajtanel kiʼojtiki wa xjeʼatik ti wa x-el bʼa jkʼujoltik yajni wa xnochotik ja mandar it: «[Koltayik] ja maʼ jel to yaau ay ja yaltzilei, aa hua pasensiaex soc spetzanile» (1 Tes. 5:14). Jitsan ja jmoj-aljeltik matik mey yipi wa xbʼobʼ tsatsbʼuke tsaʼan ja bʼa skʼuʼajeli. Pe ay jujuntik tʼilani oj ajyuk jpasensyatik bʼa skoltajele. La katik makunuk ja Biblia bʼa stsatsankʼujolajele, slokjele elel ja bʼa xcholjel ma spiljel tyempo bʼa smaklajele. Mok cha kaltik ta jun jmoj-aljeltik mey yip ma yaʼaw ay, pes jpetsaniltik wa x-ekʼ jbʼajtik. Ayni jastik junuk bʼa yaʼaw ayotik sok bʼa ay kiptik. Sok ja jekabʼanum Pablo cha snaʼani ayni ekʼele mi tsats ajyi (2 Cor. 12:9, 10). Jpetsaniltik wa xkʼanatik ja jmoj-aljeltik a-skoltayotik sok a-stsatsankʼujolanotik.

14. ¿Jasa tʼilan pwesto oj ajyukotik skʼulajel bʼa ajyel laman soka jmoj-aljeltiki?

14 La katik ajyuk ja lamanil. Tʼilan oj jkʼujoluktik ja janekʼ wa xbʼobʼi bʼa oj ajyukotik laman soka jmoj-aljeltiki, anima lajansok mi sbʼejuk ja jasa yabʼye stojolil bʼa keʼntiki ma kʼulajitik bʼa mi tojuk (kʼuman ja Romanos 12:17, 18). Ta ay kʼa maʼ jyajbʼestik, tʼilani oj jkʼantikyi ayaʼotik perdon, pe tʼilan oj eluk man jkʼujoltik. Jun sjejel, mini lek yaljelyabʼ: «Tixa waʼa perdon ta tajkiya», tʼilani oj jnatik cha jmultikniʼa sok yaljelyabʼ: «Tixa waʼa perdon yuja ka tajkani». Jel yiʼoj stʼilanil ja ajyel laman ja bʼa yojol ja nupaneli. Jelni tuk yiljel xchawanile kechanta wa sjeʼa wa skʼana sbʼaje ja yajni aye sok jitsan ixuk winik, pe yajni stuchʼil aye mi skʼuman sbʼaje sok wa xyala sbʼaje jastik junuk wa xyajbʼesni ma bʼobʼta ayni wa smakʼa sbʼaje.

15. ¿Jastik modo wa xbʼobʼ jetik wa xkaʼatik perdon sok spetsanil jkʼujoltik?

15 La ajyukotik pwesto bʼa yajel perdon. Ta ay kʼa ma syajbʼesotiki, anima mi snaʼa, tʼilan oj katik perdon sok slejel modo bʼa xchʼayjel jkʼujoltik ja jasa kʼulajikitiki. Ja kʼuʼumanotik Dyosi wa xkʼulantik ja rason bʼa «cʼulanic ahuantar. Yajta bajex» sok «leahuic modo jastal laman oj ajyanic ba oj slaj sbaj ja hua pensarexi» (Efes. 4:2, 3). Bʼa oj jetik ti elel man bʼa jkʼujoltik ja yajel perdon, tʼilani oj komtik ja jpensartiki sok mok katik kwenta ja jas mi lek wa xkʼulajikitiki (1 Cor. 13:4, 5, TNM). Ta wa xnolotik tajkel, ojni jomuk ja jastal wa xkila jbʼajtik soka jmoj-aljeltiki soka Jyoba (Mat. 6:14, 15). Pilan modo bʼa sjejel wa xkaʼatik perdon sok spetsanil jkʼujoltik jani yajelyi orasyon  sbʼaja matik wa skʼulankitik ja bʼa mi tojuki (Luc. 6:27, 28).

16. ¿Jastal wa xbʼobʼ kiltik ja cholal wa x-ajikitik bʼa yaʼteltajel ja Jyoba?

16 La jchʼak jbʼajtik bʼa slekilal ja tuk. Ta ay kʼa maʼ ajiyi jun cholal bʼa yaʼteltajel ja Jyoba, tʼilani oj yil jastal jun modo bʼa sjejel meran yajtanel. ¿Jastal? Jani oj «jleetic modo jastal sbej oj jcoltatic ja jmojtiqui ja ba slequil ja yenlei, mi jauc quechan ja ba jgustotic ja quentic mismo» (1 Cor. 10:24). Jun sjejel, ja bʼa niwan tsomjelal ja akomodadorik bʼajtanto wa xkʼotye yuja tuki, sok ojni bʼobʼ kʼankʼunuk yujile spiljel ja lugarik mas lek wa xyilawe sok ja bʼa spamilya-e. Pe ja yeʼnle ja wa spilawe ja bʼa mojan wane aʼteli ama mi jel lek xyilawe. Jachuk ti wa sjeʼawe ja yajtanel yiʼoje mini kechan wa xwaj skʼujol bʼa yeʼnleʼita. ¿Jastal oj bʼobʼ jnochtik ja keʼntik ja lekil sjejel wa sjeʼawe ja yeʼnle?

17. Ta ay kʼa maʼ skʼulunej jun chaʼan mulal, ¿jasa oj nikjukyuj skʼulajel yuja meran yajtaneli?

17 La kaltik ja mulal jnakʼunejtik sok la katikan skʼulajel. Jujuntik kʼuʼumanik Dyos skʼuluneje jun chaʼan mulal sok wa sleʼawe modo bʼa snakʼjel bʼa mi oj koʼuke kʼixwel sok bʼa mi oj yawe tristeʼaxuk ja tuk (Prov. 28:13). Skʼulajel ja jaw wa sjeʼawe mey yiʼoje yajtanel, yujni wa syajbʼes sbʼaje sok jachuk ja tuki. Bʼobʼta mixani oj aʼtijuk tsamal ja yip ja Dyosi sok ja lamanil ay ja bʼa kongregasyoni oj bʼobʼ chʼayuk (Efes. 4:30). Ja meran yajtaneli wa xnikji ja maʼ staʼunej jun chaʼan mulal bʼa oj yalyabʼ ja ansyanoʼik bʼa oj ajukyi ja skoltajel (Sant. 5:14, 15).

18. ¿Janekʼto stʼilanil ayiʼoj ja meran yajtaneli?

18 Ja mas niwan ja bʼa modoʼaliki jani ja yajtaneli (1 Cor. 13:13). Wa xnaji jbʼajtik jastal meran snochumanotik Jesús, ja matik wa xnochotik ja Jyoba, ja Yechalil ja bʼa yajtaneli (Efes. 5:1, 2). Ja Pablo stsʼijbʼan ta mey yiʼoj yajtanel mini jas yaʼtel (1 Cor. 13:2). Ja yuj, la ni jetik tolabida ja yajtanel kiʼojtik, mi «kechan sok kʼumal», tʼilani «oj jyajta jbʼajtik meran sok ja skʼulajeli».