Kaʼax ja bʼa sbʼaʼal

Kaʼax ja bʼa sbʼaʼali

Taʼumantiʼik bʼa Jyoba

Stsajel jun kʼumal tojol-abʼal

Ja José bʼa Arimatea yaʼakan ja xiweli

Ja José bʼa Arimatea yaʼakan ja xiweli

JA JOSÉ BʼA ARIMATEA yaʼ elkan ja xiweli yajni waj staʼ loʼil ja Poncio Pilato, pes yujni ja mandaranum it juni winik jel naʼubʼal sbʼaj yuja mi tʼun xkʼokxi. Pe tʼilani ay maʼ oj waj skʼan ja skwerpo ja Jesús bʼa jachuk oj ajukyi jun smukjelal bʼa toj. Pe yajni ja José yila sbʼaj soka Pilato mini jach elkʼot ja jastal wa spensaraʼan ajyi. Tsaʼan yajni jun olomal bʼa kʼakʼanum yala chamta ja Jesús, ja Pilato yayi ja José ja jasa skʼana. Ja yuj, anima yuja jel tristeʼay xyabʼ ja José, wego kumxi ja bʼa lugar milji ja Jesús (Mar. 15:42-45).

  • ¿Machunkiluk waj ja José bʼa Arimatea?

  • ¿Jastal yila sbʼaj sok ja Jesús?

  • ¿Jas yuj tʼilan snajel ja loʼil it?

 YEʼNANI JUNE JA BʼA SANEDRÍN

Ja Evangelio bʼa Marcos wa staʼa tiʼal ja José bʼa Arimatea «jel lec huax ilji yuj ja smoj jumasa» ja «ba yoj junta». Ja xetʼan bʼa it, ja «ba yoj junta» kechantani jaʼ wa staʼa tiʼal sbʼaja Sanedrín, ja tribunal mas niwan sok ja bʼa mero tejkʼanubʼal bʼa wa stsomo sbʼaje ja judío (Mar. 15:1, 43). Ja winik it wajni june ja maʼ stojo ja chonabʼi, ja yuj bʼobʼni ochkʼot bʼa oj loʼilanuk soka mandaranum bʼa Roma. Cha mini chamyabʼjeluk ja yeʼn kʼot jun winik riko (Mat. 27:57).

¿Mi maʼ la xiw oja jeʼa bʼaj kʼotela snochuman bʼa Kristo?

Jastal kʼole, ja Sanedrín kontrani yilawe ja Jesús. Ja matik teye ja bʼa Sanedrín yeʼnani sleʼawe modo smiljel ja Jesús. Pe ja José «lequil huinic nia soc jel toj» (Luc. 23:50). Mini junxtaʼuk ja smodo soka tuki. Ja yeʼn waj jun winik mi och skʼabʼ sok toj. Cha skʼujolan skʼuʼajel ja smandarik ja Dyos. Chomajkil «ja yeni huan ni smajlajel jas ora oj scʼul mandar ja Diosi», bʼobʼta ja yuj ti wa x-ilxi jas yuj kʼot nebʼuman bʼa Jesús (Mar. 15:43; Mat. 27:57). Bʼobʼta wa syajtay ja smeranili sok ja bʼa toji, sok ja yuj payjiyuj ja jasa sjeʼa ja Jesús.

WAJNI NEBʼUMAN JACH NAKʼUL

Ja bʼa Juan 19:38, bʼa Ja yajkʼachil sju‘unil ja dyosi, wa xyala ja José waj jun «snebʼuman nakʼul ja jesusi. yuj ja wan xiwel yuj ja judiyo jumasa‘i». ¿Jas yuj wa xiwyujile? Yujni mi skʼanawe ja Jesús, sok wani snaʼa oj ajuk elkan ja bʼa sinagoga ja maʼ wa xyala ayiʼoj skʼuʼajel bʼa yeʼn (Juan 7:45-49; 9:22). Ta aji el kan june ja bʼa sinagoga wa stojolan mixa oj kisjuk, mixa oj kʼanjuk sok ojxa ajuk elkan yuja tuk Judíoʼiki. Ja José mini skʼana oj yal jaman lek ja skʼuʼajel yiʼoj bʼa Jesús, pes ta yala oj xchʼay ja xcholi sok ja jel naʼubʼal sbʼaji.

Pe ja jas ekʼ sbʼaji mi kechanuk yeʼna. Jastalni wa xyala ja bʼa Juan 12:42, «jitzan ni ja judio scʼuane ja Jesusa hasta ay maʼ scʼuane ja maʼ ay yatel yujilei. Pero mix yalahue satalajel abal yuj ja huax xiuye yuj ja fariseo jumasa. Mix yalahue porque lom oj aaji eluque ja ba» sinagoga. June ja bʼa yeʼnle jaʼa Nicodemo, cha tini ajyi ja bʼa Sanedrín (Juan 3:1-10; 7:50-52).

Ja José wajni jun nebʼuman; kechan mini skʼana oj yal jaman lek. Ja it juni jasunuk bʼa mi tajneluk, mastoni yuja yaljelik yala ja Jesús: «Spetzanil ja matic claro huas staa tiʼ ja jbiili, jachuc ja queni, oj ni jtae tiʼ ja sbiilei ja ba sti sat ja jTat tey ba satqʼuinali. Pero spetzanil ja matic nacʼul ay yuj ja jbiili, jach ni ja queni, mi ni oj taa tiʼ ja sbiile ja ba sti sat ja jTat tey ba satqʼuinali» (Mat. 10:32, 33). Ja José mi yuj yaʼayi ja spatik ja Jesús, kechan ochyuj ja xiwel bʼa yaljel kʼot jun snebʼuman ja yeʼn. ¿Jaxa keʼntiki?

 Ja José skʼulani jasunuk bʼa lek, ja Biblia wa xyala mini xchʼika sbʼaj ja yajni stsomo sbʼaje ja Sanedrín bʼa yiljel kontra ja Jesús (Luc. 23:51). Jujuntik wa xyalawe mi ti ajyi ja yajni xchapawe smiljel ja Jesús. Chikani jastal, pe mini lek oj yil ja jastik mi tojuk jaw. Pe mini jas oj bʼobʼ skʼuluk bʼa oj stime.

YAʼAKAN JA DUDA

Meran, yajni cham ja Jesusi, ja José mixani jel xiwi sok spensaraʼan jani oj skoltay ja snochumanik ja Jesús. Wa xnaʼatik ja it yuja yaljelik bʼa Marcos 15:43: «Pero ja och cʼacʼu jahui, mi xihui. Ti och scʼan yi pavor ja Pilato ba oj aajuc yi ja scuerpo ja Jesus».

Lajansok ja José yila ja yajni milji ja Jesús, ja yuj yeʼnto bʼajtan snaʼa yuja Pilato ja yajni chami. Ja it wa sjeʼa jas yuj, yajni skʼana oj ajukyi ja skwerpo ja Jesús, ja mandaranum Pilato skʼana oj snaʼ ta «cham ta ja Jesusi» (Mar. 15:44). Ta ja José yila ja yajni wan yijel wokol ja bʼa aji lokan ja Jesús, ¿ja maʼ koltaji yuja ja jas yila sok bʼa yajel elkan ja xiwel bʼa yaljel ja yeʼn juni nebʼuman bʼa Kristo? Bʼobʼta janiʼa. Pe ja jasa wa xnaʼatiki ja yeʼn nikjiyi skʼujol bʼa oj skʼuluk. Mixani ajyi jastal jun nebʼuman jach nakʼul.

SMUKU JA JESÚS

Ja sley ja judío wa xyala ja matik oj miljuki tʼilani amukjuke bʼajtanto yuj oj mukxuk ja kʼaʼuji (Deut. 21:22, 23). Pe ja romanoʼiki tini wa xyawekan lokan bʼa teʼ ja  skwerpo ja matik mulanume matik wa xmiljiyeʼi man wa xkʼaʼi ma wa sjipawe bʼa kʼeʼenik. Pe ja José mini skʼana jach oj kʼulajukyi ja skwerpo ja Jesús. Mojan ja bʼa milji ja Jesús, ja José ay sjotunej jun kʼeʼen bʼa ton. Ja kʼeʼen it mitoni x-aji makunuk, ja it wa xchiktes mitoni jel ayukxa tyempo yaʼakan ja Arimatea * bʼa wajel bʼa Jerusalén sok bʼa skʼana ti oj mukjuk bʼa lugar tiw ja spamilya ja yajni xchamye (Luc. 23:53; Juan 19:41). Smukjel ja Jesús ja bʼa kʼeʼen wa skʼana ti oj mukjuk ja José, juni sjejel bʼa ayiʼoj lekil skʼujol. Sok jachuk kʼotni ja jasa alxi bʼajtanto sbʼaja Mesiasi bʼa ti oj mukjuk ‹soka riko jumasaʼ› (Is. 53:5, 8, 9).

¿Ay maʼ jas mas wa xkatikyi stʼilanil ja bʼa jastal wa xkila jbʼajtik soka Jyoba?

Ja bʼa chane Evangelioʼik wa staʼa tiʼal yajni yawe koʼuk ja skwerpo ja Jesús ja bʼa lokani, ja José spotso sok jun tikʼe kʼuʼuts lino sok ti yaʼa bʼa skʼeʼen (Mat. 27:59-61; Mar. 15:46, 47; Luc. 23:53, 55; Juan 19:38-40). Ja maʼ wa staʼa tiʼal koltaji ja José jani waj ja Nicodemo, bʼa yeʼn yiʼaj och jujuntik perjume bʼa yaweyi ja skwerpo ja Jesús. Spensarajel ja niwan cholalik yiʼoje ja chabʼ winik it, bʼobʼta mini yeʼn slikawe ja skwerpo ja Jesús. Bʼobʼta yawe makunuk jujuntik ja yaʼtijume bʼa slikawe sok smukjel. Chikani jastal, pe ja yeʼnle skʼulane jun aʼtel jel tʼilan. Ja maʼ wa syama jun skwerpo chamwinik wa xkuxbʼi juke kʼakʼu sok spetsanil ja jas wa syamaweʼi wani cha kuxbʼi (Núm. 19:11; Ageo 2:13). Yuja it, mini xbʼobʼ mojtanuke ja semanaʼil bʼa Pascua sok ojni xchʼaye spetsanil ja kʼini (Núm. 9:6). Yuja yeʼn smuku ja Jesús, ja José pwestoni ajyi bʼa oj iljuk kontra yuja tuki. Pe ama jach x-ekʼi, ja yeʼn pwesto ajyi bʼa chikan jas wokol oj ekʼ sbʼaj yuja tsamal lek smuku ja Jesús sok jach sjeʼa jaman lek kʼotel jastal jun nebʼuman bʼa yeʼna.

¿JASTAL CHʼAK JA SLOʼIL JA JOSÉ?

Ja Biblia mixani wanto staʼa tiʼal ja José bʼa Arimatea tsaʼan yajni mukji ja Jesús, ja it wa xya jobʼ jbʼajtik: «¿Jasa ekʼ sbʼaja ja yeʼn?». Ja smeranil, mi xnaxi. Ja bʼa jas jpaklaytikta ja bʼa artikulo it, bʼobʼta yalani jaman lek kʼotelni jun nochuman bʼa Kristo. Bʼa spetsanil ja jas ekʼi, ja ekʼeleʼik mas tsats sok bʼa prebaʼiki, ja skʼuʼajel ajyiyuji soka jastal mi xiwi kʼini mas sok mi yopiji. Ja jaw wajni jun lekil senya.

Ja bʼa loʼil it wa xya jpensaraʼuktik ta ja keʼntiki ay jas mas wa xkatikyi stʼilanil ja bʼa jastal wa xkila jbʼajtik soka Jyoba ma ja jastik junuk; ja bʼa jastal kʼotelotik, ja bʼa kaʼteltik, ja bʼa jastik kiʼojtik, ja bʼa jpamilyatik ma ja bʼa jastal libre ayotiki.

^ par. 18 Bʼobʼta ja Arimatea jani ja Ramá, ja bʼa jtyempotiki ja Rentis (Rantis), ja bʼa mero chonabʼ pojki ja Samuel, wa xkan junuk 35 kilometro ja bʼa noroeste bʼa Jerusalén (1 Sam. 1:19, 20).