Kaʼax ja bʼa sbʼaʼal

Kaʼax ja bʼa xchabʼil menú

Kaʼax ja bʼa sbʼaʼali

Taʼumantiʼik bʼa Jyoba

tojol-abʼal

Ja Juʼun Cholumani (bʼa spaklajel)  |  Noviembre bʼa 2017

La tsʼebʼanukotik gusto lek

La tsʼebʼanukotik gusto lek

«Lekni stsʼebʼantajel sok tsʼebʼojik ja jDyostik» (SAL. 147:1).

TSʼEBʼOJ SOK 1

1. ¿Jasa wa xbʼobʼ ya jkʼuluktik ja tsʼebʼojik?

BʼA JUN ekʼele, jun tsʼijbʼuman bʼa jel naʼubʼal sbʼaj yala jabʼi ja yaljeliki wa xya jpensaraʼuktik sok ja kʼinik wa xya kabʼtik ja jastal ayotiki, pe jaxa tsʼebʼojiki wa xya kabʼtik ja jastik wa xpensarantiki. Mini ay jas mas lek yuja jastal «yabʼjel» ja jas wa xpensarantik sbʼaja Jyoba, bʼa tini chʼikan ja yaljelik bʼa stsʼebʼantajeli sok ja yajtanel bʼa yeʼn wa xtax ja bʼa jtsʼebʼojtik. Ja yaʼtijumotik ja Dyos wa xnaʼatik ja tsʼebʼaneli jelni tʼilan ja bʼa stoyjel wa x-axiyi, anima jtuchʼil ayotik ma teyotik soka jmoj-aljeltik ja bʼa kongregasyoni.

2, 3. a) ¿Jastal wa xyabʼye jujuntik ja yajni oj tsʼebʼanuke tsats lek soka kongregasyoni? b) ¿Jastik sjobʼjel oj jpaklaytik ja bʼa artikulo it?

2 ¿Wan maʼ xyaʼakitik gusto tsʼebʼanel tsats lek soka jmoj-aljeltik bʼa kongregasyoni, ma wala kʼixwitik? Bʼa jujuntik kostumbreʼik, ja winike jelni xkʼixwiye tsʼebʼanel ja yajni ay jitsan ixuk winik. Ja modo it wani xbʼobʼ sjom ja kongregasyoni, pe mastoni ta ja ansyanoʼiki mi kongana wa xtsʼebʼaniye ma pilan ja jas wane skʼulajel yajni wane tsʼebʼanel ja tuki (Sal. 30:12).

3 Wan kʼa xkabʼtik stojol ja tsʼebʼanel tini chʼikan ja bʼa stoyjel wa xkatikyi ja Dyosi, tini oj ajyukotik ja yajni wa stsʼebʼantaxi ja tsʼebʼojik ja bʼa tsomjeliki. La jobʼ jbʼajtik: «¿Jasa wa xpensaraʼan sbʼaja stsʼebʼantajel ja tsʼebʼojik ja bʼa tsomjeliki? ¿Jastal  oj bʼobʼ ka eluk ja xiwel bʼa mi xya tsʼebʼanukon gusto lek? ¿Jasa oj bʼobʼ jkʼuluk bʼa oj ka eluk ja yajbʼal yiʼoj ja tsʼebʼojiki?».

JA TSʼEBʼOJI JELNI TʼILAN JA BʼA STOYJEL JA DYOS

4, 5. ¿Jas yuj wa xbʼobʼ kaltik ja tsʼebʼoji jelni tʼilan waj ja bʼa stoyjel ja Jyoba ja bʼa Israel?

4 Ja yaʼtijumik ja Jyoba yaʼuneje makunuk bʼa jitsan jabʼil ja kʼin bʼa yajelyi stoyjel ja yeʼn. Yajni ja israʼelenyoʼiki toj wa x-ajyiye soka Jyoba, jelni wa xyaweyi stʼilanil ja tsʼebʼoj bʼa yajelyi stoyjel ja yeʼn. Jun sjejel, yajni ja mandaranum David xchapa ja aʼtel bʼa templo, stʼojo 4,000 levita bʼa oj yaweyi stoyjel ja Dyos sok kʼin. Bʼa yeʼnle, 288 jelni snaʼawe ja bʼa «stsʼebʼantajel ja Jyoba» (1 Crón. 23:5; 25:7).

5 Ja kʼin soka tsʼebʼoji jelni tʼilan waj ja bʼa skʼintajel ja templo. Ja Biblia wa xyala: «Ja bʼa sjutsʼinil yajni ja matik wa xyawe okʼuk ja trompeta sok ja tsʼebʼanumiki wane stsʼebʼantajel bʼa stoyjel sok yajelyi tsʼakatal ja Jyoba junxta lajan, sok yajni ja yokʼelal ja trompetaʼiki, ja cimbaloʼiki, sok ja tuk yamkʼabʼalik bʼa kʼini kʼe man satkʼinal bʼa yajelyi stoyjel ja Jyoba, «yujni ja yeʼn jel lek, ja syajalskʼujol mey stikʼanili sbʼajni tolabida», anto ja naʼitsi, ja snaj ja Jyoba, bʼutʼel yuj jun ason». Bʼobʼta ja bʼa ekʼele jaw, jelni aji tsatsbʼuk ja skʼuʼajel yiʼoje ja israʼelenyoʼiki (2 Crón. 5:13, 14; 7:6).

6. ¿Jastal axi makunuk ja kʼin sok ja tsʼebʼoj yajni ja Nehemías yeʼn ajyi mandaranum ja bʼa Jerusalén?

6 Yajni ja israʼelenyo matik toji cha stojbʼese ja sbardaʼik ja Jerusalén, ja mandaranum Nehemías sleʼa levitaʼik bʼa tsʼebʼaniye sok yawe okʼ kʼin. Yajni skʼintaye ja bardaʼiki, ja kʼini koltani bʼa jachuk mas gusto oj ajyuke ja matik ti ajyiye. Xchapawe chabʼ tsome jitsan tsʼebʼanumik bʼa yajel tsʼakatal. Jun kʼole wajye pilan lado, jaxa pilan kʼole cha wajye pilan lado. Bʼejyiye bʼa sat ja barda man staʼa sbʼaje mojan ja bʼa templo. Tsats lek tsʼebʼaniye bʼa chiknaji najat lek (Neh. 12:27, 28, 31, 38, 40, 43). Ja Jyoba jelni maʼ gustoʼaxi yajni yabʼ gusto lek tsʼebʼantaji yuja yaʼtijumiki.

7. ¿Jastal sjeʼa ja Jesús jel tʼilan oj tsʼebʼanuke ja snochumanik bʼa stoyjel ja Dyosi?

7 Ja bʼa styempo ja Jesús, ja kʼini cha jelni tʼilan waj ja bʼa stoyjel ja Dyosi. Tsaʼan yajni ya kujlajuk ja Cena ja Kajwaltiki, ja akwal mas jel tʼilan ja bʼa sakʼanili, ja Jesús stsʼebʼantay tsʼebʼojik soka snebʼumaniki (kʼuman ja Mateo 26:30).

8. ¿Jasa sjejel yaʼawekan kitik ja nochumanik bʼa bʼajtan siglo?

8 Ja nochumanik bʼa bʼajtan siglo yaʼawekan kitik ja sjejel bʼa stsʼebʼantajel lajan ja Dyos ja bʼa yajelyi stoyjeli. Anima ti tsomo sbʼaje bʼa naʼitsik mi jel tojbʼeluk sok mi tiʼuk bʼa templo, pe mini timjiye yuja jaw bʼa mi oj tsʼebʼanuke gusto lek. Ja Dyos ya ekʼyi ja jekabʼanum Pablo bʼa yaljelyabʼ ja smoj-aljel jumasaʼ: «Jea bajex ja yabal ja Cristo [...]. Tzʼebotayic ja Diosi. Alahuic ja Salmo jumasa, aahuic yi stzʼacatal ja Dios soc ja tzʼeboj jumasa» (Col. 3:16). Jach jastal jaw oj jtsʼebʼantaytik «ja tzʼeboj jumasa» ja bʼa jlibrotik bʼa tsʼebʼoji. Ja tsʼebʼojiki tini chʼikan ja bʼa waʼelal wa xyaʼakitik «ja moso mas jel toj ayi ja it ma‘ wa stalna sbʼaj leki» (Mat. 24:45, Ja yajkʼachil sju‘unil ja dyosi).

JASTAL YAJELKAN JA XIWEL BʼA TSʼEBʼANELI

9. a) ¿Jas yuj wa xiwye jujuntik oj tsʼebʼanuke kongana ja bʼa tsomjelik soka bʼa niwan tsomjelik? b) ¿Jastal oj bʼobʼ jtsʼebʼantaytik ja Jyoba, sok matik oj yawe ja lekil sjejeli? (Kʼela ja poto bʼa skʼeʼulabʼil ja artikulo).

9 Bʼobʼta jujuntik wala xiwtik tsʼebʼanel  yujni mi kʼajyeluk ja jpamilyatik ma ja kultura kiʼojtiki. Ma bʼobʼta ja yajni wa xlaja jbʼajtik soka matik jel chapane wa xtsʼebʼaniye ja bʼa radyo ma ja bʼa telebisyon, bʼobʼta wala kʼixwitik ma mi xbʼobʼkujtik tsʼebʼanel. Pe ja it mini oj bʼobʼ stim-otik bʼa oj katik kʼotuk ja cholal bʼa stsʼebʼantajel ja Jyoba. Mas lek, la jachtik chaʼan ja jlibrotik bʼa tsʼebʼoji, la jachtik ja kolomtik sok la tsʼebʼanukotik man jkʼujoltik (Esd. 3:11; kʼuman ja Salmo 147:1). Ja bʼa jtyempotiki, jitsan Naʼitsik bʼa Tsomjel ayiʼoje telebisyon bʼa wa sjeʼa ja sletraʼik ja tsʼebʼojiki. Ja it ojni bʼobʼ skoltayotik bʼa oj tsʼebʼanukotik mas kongana. Sok jelni tsamal yabʼjel ja wego wanxa xyawe makunuk ja libro bʼa tsʼebʼanel ja bʼa Eskwela sbʼaja ansyanoʼik bʼa wa xtsʼebʼaniye. Ja it wa xchiktes ja stʼilanil oj yawe jun lekil sjejel ja ansyanoʼik bʼa tsʼebʼanel ja bʼa tsomjeliki.

10. ¿Jasa tʼilan oj kaʼ juljkʼujoltik yajni mi xkʼanxikujtik tsʼebʼanel tsats?

10 Tuk jmoj-aljeltik mi xkʼanxiyujile tsʼebʼanel tsats yuj wa xkʼixwiye ja jel oj abʼjuke ma yuj wa spensarane mi x-el tsamal ja snukʼe. Pe la jpensaraʼuktik ja it. Yajni wala kʼumanitiki, «mi ni ay june ja maʼ mi huax bob staa smuli», pe mi jaʼuk tixa wa xkaʼatikan kʼumanel (Sant. 3:2). Jastalni jaw, mini ti oj katikan stsʼebʼantajel ja Jyoba yuja mi jel tsamal x-el ja jnukʼtiki.

11, 12. ¿Jastik junuk oj bʼobʼ skoltayotik bʼa mas lek oj tsʼebʼanukotik?

11 Bʼobʼta wala xiwtik tsʼebʼanel yuj mi xnaʼatik lek jastal oj jkʼuluktik. La kiltik jujuntik jasunuk bʼa oj skoltayotik tsʼebʼanel mas lek. *

12 Jun jasunuk oj skoltayotik tsʼebʼanel tsats sok kongana jani snebʼjel jastal yijel ikʼ. Jastalni ja lus wa xyayi yip ja bombillo, ja jastal wa xkiʼajtik ikʼi wa xyayi yip  ja jnukʼtik ja yajni wala kʼumanitiki ma ja bʼa tsʼebʼaneli. Tʼilani oj tsʼebʼanukotik ja jastal wala kʼumanitiki ma masto tsats (oja ta mas modoʼalik jastal skʼulajel ja bʼa libro Benefíciese de la Escuela del Ministerio Teocrático, slamik 181 man 184, ja bʼa yolomajel «Control del volumen de aire»). Ja Biblia wa xyala yabʼ ja yaʼtijumik ja Dyosi aʼawanuke tsats lek yuja gustoʼil ja yajni wa stsʼebʼantayeyi tsʼebʼojiki (Sal. 33:1-3).

13. Ala jas oja kʼuluk bʼa mi oj tʼabʼtʼunuk akʼujol ja yajni la tsʼebʼani.

13 Yajni wa xkʼulantik ja tsomjel bʼa pamilya ma yajni jtuchʼil ayotik, la jkʼuluktik ja it: la jtsatik junuk ja tsʼebʼoj mas wa xkʼulantik gusto ja bʼa jlibrotik bʼa tsʼebʼoji, la jkʼumuktik ja sletraʼili jach tsats lek sok mok tʼabʼtʼunuk jkʼujoltik; tsaʼan, la kitik ikʼ sok la kaltik snajtil jun yal chole jach junxta stsatsal; cha la jtsʼebʼantaytik kongana snajtil ja bʼa yal chole jaw (Is. 24:14). Ja jnukʼtiki mas ay yip oj eluk, soka jaw jelni leka. Mokni yakitik xiwel sok mok kʼixwukotik.

14. a) ¿Jas yuj jel tʼilan masto oj jamtik lek ja jtiʼtik ja yajni wala tsʼebʼanitiki? (Kʼela ja rekwagro « Ja jastal mas lek oj tsʼebʼanukotik»). b) Ala jujuntik modoʼalik bʼa jastal stojbʼesel jawa nukʼi.

14 Bʼa tsats oj eluk ja jnukʼtiki, tʼilani oj jamtik lek ja jtiʼtiki. Masto niwan oj jamtik yuja jastal wala kʼumanitiki. ¿Jaxa ta wa xkabʼtik lajansok jel yaʼaw ma bʼikʼit ja jnukʼtiki? Bʼa snajel jas skʼulajel sbʼaja it, kaʼax ja bʼa slam 184 bʼa libro Benefíciese de la Escuela del Ministerio Teocrático, ja bʼa rekwagro «Cómo superar problemas específicos».

LA TSʼEBʼANUKOTIK MAN JKʼUJOLTIK

15. a) ¿Jas anunsyo aji ja bʼa octubre bʼa 2016 ja bʼa tsomjelal wa xkʼulaxi jabʼil jabʼil? b) ¿Jas yuj tʼilan paklaxi ja jlibrotik bʼa tsʼebʼoji?

15 Ja bʼa 2016, ja bʼa tsomjelal jel chaʼanyabʼalil yiʼoje ja taʼumantiʼik bʼa Jyoba wa skʼulaye jabʼil jabʼil ja bʼa octubre, alji jun jasunuk jel yaʼa gustoʼil. Ja jmoj-aljeltik Stephen Lett, june ja bʼa  Tsome Tojwanumi, skʼulan anunsyar jun yajkʼachil libro bʼa tsʼebʼoj bʼa wa sbʼiʼilan Tsʼebʼantay gusto lek ja Jyoba. Ja jmoj-aljeltik Lett xcholo jas yuj paklaxi yajkʼachil ekʼele ja libro bʼa tsʼebʼoji. Yala jani bʼa oj axuk slaj sbʼaj ja sletraʼil ja tsʼebʼoji soka yajkʼachil Biblia paklaxi sok el bʼa 2013 ja Traducción del Nuevo Mundo bʼa inglés. Ja it jani yajel elkan ma stukbʼesel yaljelik bʼa mixa xtax ja bʼa yajkʼachil Biblia. Chomajkil, chʼikxi yajkʼachil tsʼebʼojik bʼa wa staʼa tiʼal sbʼaja xcholjeli sok tsʼebʼojik bʼa yajel tsʼakatal sbʼaja koltaneli. Sok yuja tsʼebʼojik jel tʼilan ja bʼa yajelyi stoyjel ja Dyosi, ja yuj ja Tsome Tojwanumi skʼanawe oj yawe el jun libro bʼa mas chapubʼal. Ja spatiki yelaw gris jaxa stiʼtiki yelaw plateado, jastalni ja yajkʼachil Biblia el bʼa 2013 ja Traducción del Nuevo Mundo.

16, 17. ¿Jasunkiluk tojbʼi mas ja bʼa yajkʼachil tsʼebʼoji?

16 Bʼa mas pasil yajel makunuk ja libro bʼa tsʼebʼoji, ja tsʼebʼojiki pilubʼal sok yolomajel. Jun sjejel, ja bʼajtanik 12 tsʼebʼoji jawa staʼa tiʼal bʼa Jyoba, jaxa bʼa waxake nochani ja wa staʼa tiʼal bʼa Jesús soka bʼa koltaneli, sok jach naka pilubʼal ja tuk. Ja bʼa sbʼaʼali wa xtax jun lista bʼa yibʼanal ja yolomajel. Ja it wa xmakuni bʼa stsajel ja tsʼebʼojiki, jastal ja tsʼebʼoj oj axuk makunuk ja bʼa loʼil bʼa spetsanil ixuk winik.

17 Bʼa oj skoltayotik tsʼebʼanel sok spetsanil jkʼujoltik, jujuntik tsʼebʼojik paklaxi bʼa oj chiknajuk mas ja pensarik yiʼojani sok yajel elkan ja yaljelik mixa jel xmakuni. Stukbʼesjel ja jastal yakubʼali bʼa jun modo mas wa x-axi makunuk, ja tsʼebʼojiki mas pasil stsʼebʼantajel, pes mixa ayiʼojan yaljelik bʼa jel wokol sok mixa wokoluk ja jastal yakubʼali. Jujuntik tsʼebʼojik tukbʼesxi bʼa stajel tiʼal loʼilik bʼa mas oj axuk makunuk ja bʼa tsomjeli sok ja bʼa xcholjeli.

La jnebʼtik ja tsʼebʼojiki yajni wa xkʼulantik ja tsomjelal bʼa pamilya. (Kʼela ja parrapo 18).

18. ¿Jas yuj tʼilan oj jnatik lek ja yajkʼachil tsʼebʼojiki? (Kʼela ja nota).

18 Jitsan ja bʼa tsʼebʼojik ja bʼa libro Tsʼebʼantay gusto lek ja Jyoba tsʼijbʼunubʼal bʼa wa slaja jastal jun orasyon bʼa wa x-axiyi ja Dyosi. Ja it wa skoltayotik yaljelyabʼ ja jastal wala taxtiki. Sok tuk tsʼebʼojik wa snikawotik bʼa stsatsankʼujolajel ja jmoj-aljeltik bʼa jastal oj sjeʼe yajalkʼujol sok skʼulajel bʼa jastik lek (Heb. 10:24). Ja yuj tʼilan la jnatik sbʼaj lek ja skʼijnali, ja snujkʼalil sok ja sletraʼil ja tsʼebʼoji. Bʼa oj bʼobʼ jkʼuluktik, la jmaklaytik ja coro soka orquesta wa xtax ja bʼa jw.org. Yajni wa xnebʼatik ja tsʼebʼojik bʼa jnajtik, oj jnebʼtik stsʼebʼantajel sok spetsanil jkʼujoltik sok mi oj tʼabʼtʼunuk jkʼujoltik. *

19. ¿Jastal oj bʼobʼ jtoytik lajan ja Jyoba jpetsaniltik ja bʼa kongregasyon?

19 La ka juljkʼujoltik ja tsʼebʼaneli jelni tʼilan ja bʼa stoyjel wa xkatikyi ja Dyosi. Jani jun modo jel tʼilan bʼa sjejelyi syajal jkʼujoltik sok yajelyi tsʼakatal ja Jyoba (kʼuman ja Isaías 12:5). Yajni wala tsʼebʼanitik gusto lek sok kongana, wa xnikatik ja tuk bʼa oj cha skʼuluke jachuk. Jpetsaniltik ja bʼa kongregasyoni, kerem akʼixuk, maʼ ayxa skʼujol ma ajkʼacheto, ojni bʼobʼ jtoytik lajan ja Dyos ja bʼa tikʼe modoʼal it. Ja yuj la tsʼebʼanukotik kongana sok spetsanil jkʼujoltik. Sok la jkʼuʼuktik ja mandar it: «Tsʼebʼantayik ja Jyoba». Janiʼa, ¡la jtsʼebʼantaytik gusto lek ja Jyoba! (Sal. 96:1).

^ par. 11 Oja ta mas modoʼalik jastal oja wa tojbʼuk jawa nukʼ ja bʼa loʼil «Listos para cantar las nuevas canciones», bʼa JW Broadcasting, VIDEOS > DESDE NUESTRO ESTUDIO > DISCURSOS.

^ par. 18 Ja bʼa niwan tsomjeliki, ja programa ja bʼa saʼan sakbʼel soka bʼa ochkʼakʼu wa xkʼe sok jun yal kʼin bʼa wa x-albʼi lajune minuto. Ja bʼa jastal chapubʼal ja it wa xchapa ja jpensartiki sok ja jkʼujoltik bʼa tsʼebʼanel sok smaklajel ja programa. Ja yuj jel tʼilan ojxa kulanukotik ja yajni wa xkʼe ja yal kʼini sok smaklajel lek.