Kaʼax ja bʼa sbʼaʼal

Kaʼax ja bʼa xchabʼil menú

Kaʼax ja bʼa sbʼaʼali

Taʼumantiʼik bʼa Jyoba

tojol-abʼal

Ja Juʼun Cholumani (bʼa spaklajel)  |  Noviembre bʼa 2017

Mok jnochtik ja jastal wa spensaraʼan ja luʼumkʼinali

Mok jnochtik ja jastal wa spensaraʼan ja luʼumkʼinali

«Aa cuidadoex porque ta mi cʼa, huaj to ahuabyex, lolajiyex ta lec porque ay ni maʼ jel tuc ja spensarei. Puro spensar ja maʼ tey ba mundo» (COL. 2:8).

TSʼEBʼOJ 23 SOK 26

1. ¿Jasa rason yayile ja kʼumanik Dyos ja jekabʼanum Pablo? (Kʼela ja dibujo bʼa skʼeʼulabʼil ja artikulo).

LAJANSOK ja jekabʼanum Pablo, stsʼijbʼanyi ja skarta ja swinkil Colosas yajni ojxa ajuk eluk preso ja bʼa sbʼajtanil ekʼele lutji bʼa Roma, bʼobʼta bʼa jabʼil 60 ma 61. Yala yabʼye ja stʼilanil bʼa oj yabʼye «sbʼej» ja jas wa skʼana ja Dyosi, wa xkʼan kaltik, ja biboʼil bʼa yiljel ja jastik junuk jastal wa xyila ja Jyoba (Col. 1:9, Ja yajkʼachil sju‘unil ja Dyosi [YD]). Chomajkil yala: «Jach huax cala jastal iti porque ay maʼ lajan soc jel tzamal ja sloilei, iday, lom ni juntiroa. Quechan xchole huax lolani eqʼue». Cha yala: «Aa cuidadoex porque ta mi cʼa, huaj to ahuabyex, lolajiyex ta lec porque ay ni maʼ jel tuc ja spensarei. Puro spensar ja maʼ tey ba mundo y lom ni juntiroa». Soka «smandare [...] lom ni juntiroa porque mi jachucuc huax yala ja Cristo» (Col. 2:4, 8). Tsaʼan xcholo jas yuj mi sbʼejuk jujuntik pensarik bʼa jel naʼubʼal sbʼaj sok jas yuja tikʼe pensar yiʼoj ja luʼumkʼinali wani xbʼobʼ payjuke ja ixuk winiki. Jun sjejel, wa xbʼobʼ ya spensaraʼuk june mas wa snaʼa ja yeʼn ma mas lek yuja tuki. Ja yuj stsʼijbʼanyile ja karta jaw bʼa mok snoch-e ja  pensarik yiʼoj ja luʼumkʼinali sok tuk jastik mi lekuk (Col. 2:16, 17, 23).

2. ¿Jas yuj oj kiltik jujuntik pensarik yiʼoj ja luʼumkʼinali bʼa jel naʼubʼal sbʼaj?

2 Ja ixuk winik bʼa yiʼoje ja pensarik bʼa luʼumkʼinali mini wa skisawe ja jastik yaʼunejkan kulan ja Jyoba, soka jaw wani xbʼobʼ ya yopijuk ja skʼuʼajel kiʼojtiki. Mini maʼ libre ay soka pensar yiʼoj ja luʼumkʼinali, ja jastal wa spukuwe ja bʼa telebisyon, bʼa Internet, bʼa lugarik bʼa aʼtel soka bʼa eskwela. Ja bʼa artikulo it, oj jpaklaytik jastal mi oj sjom ja jpensartik ja luʼumkʼinali. La kiltik joʼe pensarik sok oj kiltik jastal mi oj jnochtik.

¿TʼILAN MAʼ SKʼUʼAJEL BʼA DYOS?

3. ¿Jasa wa spensarane jitsan ixuk winik, sok jas yuj?

3 «Mini tʼilanuk oj kʼuʼuk bʼa Dyos bʼa oj kʼotkon jun lekil ixuk winik». Bʼa jitsan país, jitsan wa xyalawe mi skʼuʼane bʼa Dyos. Bʼobʼta mini spaklunejuke ta meran sakʼan ay ja Dyos ma miyuk, jani lek xyilawe ja ajyel libre sok skʼulajel ja jas wa skʼulane gusto (kʼuman ja Salmo 10:4). Tuk bʼobʼta wa spensarane jel snaʼawe sok mini tʼilanuk oj skʼuʼuke Dyos bʼa oj ajyukyujile lekil modoʼal.

4. ¿Jastal oj bʼobʼ katik och rason june bʼa mi skʼuʼan ta ay jun Kʼuluman ja bʼa jastik junuki?

4 ¿Stojol maʼ ja mi oj jkʼuʼuktik ta mey jun Kʼulumani? Ta jleʼatik ja sjakʼjelik ja bʼa ciencia, bʼobʼta ojni sjom kolomtik ja jastik wa xcholowe. Pe ja sjakʼjeli mini wokoluk stajel. Jastalni ja naʼits ay maʼ skʼulan, spetsanil ja jastik sakʼani ayni maʼ skʼulana. Man ja celula mi jel chaʼanyabʼaliluki mini tʼun oj slaj ja naʼitsiki; pes wa xbʼobʼ pojxuke, jaxa naʼitsiki miyuk. Ja celulaʼiki tojbʼesjiye bʼa snoljel datoʼik sok stojbʼesel pilan celulaʼik bʼa yajel ekʼyi ja datoʼiki. ¿Ma skʼulan ja jastik jaw? Ja Biblia wa sjakʼa: «Spetzanil na‘itz ay kʼuluman. ja‘xa dyosi skʼulan spetzanil ja jastik junuki» (Heb. 3:4, YD).

5. ¿Jas wa xbʼobʼ kaltik sbʼaja spensarajel mey stʼilanil skʼuʼajel ja Dyos bʼa snajel ja lek soka mi lekuki?

5 ¿Jas wa xbʼobʼ kaltik sbʼaja pensar mey stʼilanil skʼuʼajel ja Dyos bʼa snajel ja leki soka mi lekuki? Ja Biblia wa xyala ja maʼ mi skʼuʼane ja Dyos wani xbʼobʼ ajyukyujile lekil modoʼal (Rom. 2:14, 15). Jun sjejel, wani xbʼobʼ skis-e sok syajtaye ja snantate. Pe ta mi snaʼawe ja Jyoba yeʼn ja Kʼulumani sok ayiʼoj ja derecho bʼa yaljel ja bʼa leki soka bʼa mi lekuki, ayni jas wa xbʼobʼ skʼuluke bʼa tsaʼan oj snaʼe malaya (Is. 33:22). Jitsan wa xyalawe ja jastal jelxa ipaxita ja luʼumkʼinali wa sjeʼa ja ixuk winiki wani xmakuniyujile ja skoltanel ja Dyos (kʼuman ja Jeremías 10:23). Ja yuj, mok jnochtik ja pensarik bʼa mi xmakunikujtik skʼuʼajel ja Dyos soka tojelal wa xyaʼa ja srasonik bʼa skʼulajel ja bʼa leki (Sal. 146:3).

¿TʼILAN MAʼ OJ AJYUKUJTIK JUN RELIJYON?

6. ¿Jas spensar yiʼoje jitsan ixuk winik sbʼaja relijyoni?

6 «Mi tʼilanuk kuj jun relijyon bʼa gusto oj ajyukon». Ja pensar it lekni xyabʼ ja matik wa skʼuʼane jel axwela sbʼaja relijyoni sok mi xmakuni. Chomajkil, jitsan relijyon wa xyawe jitsuk ja ixuk winik ja bʼa Dyosi yujni wa sjeʼawe wa xyayi kastigo bʼa inpierno ja matik malo, wa xtʼenjiye bʼa yajel takʼin ma xchʼikjel sbʼaje bʼa politika. Ja yuj, mini cham xkabʼtik yuja tikʼanxta ja ixuk winik wa xyalawe wani xbʼobʼ ajyuke gusto ta mey srelijyone. Bʼobʼta wa xyalawe wa skʼuʼane bʼa Dyos, pe mini skʼana oj ajyuke bʼa jun relijyon.

7. ¿Jas yuj wa xkoltani ja relijyon smeranili bʼa gusto oj ajyukotik?

7 Bʼa ajyel gusto, mini xmakunikujtik ja relijyon mi meranuki. Pe mini xbʼobʼ ajyukujtik ja meran gustoʼil ta mi kamigoʼuktik ja Jyoba, ja Dyos bʼa gustoʼayi (1 Tim. 1:11, TNM). Spetsanil ja jas wa skʼulani jani bʼa slekilal ja tuki, sok ja yaʼtijumotiki «mas ni jel lec» ma  mas gusto wala ajyitik yujni wa xwaj jkʼujoltik skoltajel ja tuki (Hech. 20:35). Jun sjejel, ja relijyon smeranili wa skoltay bʼa gusto aʼajyuk ja pamilya. Pes wa sjeʼa jastal oj kistik ja jnuptiki sok ajyel soke toj, stojele ja untiki sok syajtajel meran ja jpamilyatiki. Sok wa stsomo ja yaʼtijumik Dyos bʼa kongregasyonik bʼa gusto ay sok bʼa jun ita pamilya bʼa yibʼanal ja luʼumi (kʼuman ja Isaías 65:13, 14).

8. ¿Jastal oj bʼobʼ katik makunuk ja Mateo 5:3 bʼa yiljel ja jas wa xya gustoʼaxukotik?

8 ¿Jas wa xcha bʼobʼ kaltik ja spensarajel mey stʼilanil yaʼteltajel ja Dyos bʼa gusto oj ajyukotik? La jpensaraʼuktik ja it: ¿jasa wa xya gustoʼaxukotik? Jujuntik wa x-ijijanyile gustoʼil ja skʼelsate, jun tajnel ma pilan jasunuk bʼa yajel ekʼ gusto. Tuk wa xyabʼye stsamalil bʼa stalnajel spamilyaʼe ma ja yamigoʼe. Ja jastik it lek wa xya ajyukotik, pe ayni jas oj bʼobʼ ya ajyukotik gusto bʼa tolabida. Ja keʼntiki wa xbʼobʼ jnatik sbʼaja jKʼulumantiki sok yaʼteltajel toj lek, pe ja chanteʼiki mi xbʼobʼ skʼuluke. Ja it wa xya gustoʼaxukotik yujni jach stojbʼesotik ja Jyoba (kʼuman ja Mateo 5:3). Ja yuj, wa xyakitik gusto sok wa snikawotik bʼa stsomjel jbʼajtik soka jmoj-aljeltiki bʼa stoyjel ja Jyoba (Sal. 133:1). Chomajkil, wa xkabʼtik stsamalil ajyel tsoman gusto soka jmoj-aljeltik bʼa yibʼanal ja luʼumi, yijel jun jsakʼaniltik bʼa asyado sok ajyelkujtik jun tsamal smajlajel.

LEYIK SBʼAJA AJYEL ASYADO

9. a) ¿Jasa pensar yiʼoje ja luʼumkʼinal sbʼaja stajel sbʼaje jun ixuk sok winik? b) ¿Jas yuja Biblia wa xyala mi lekuk stajel sbʼaje jun ixuk sok winik bʼa mito nupaneluke?

9 «Mini ay smaloʼil ja stajel sbʼaje jun ixuk sok winik bʼa mito nupaneluke». Bʼobʼta ay maʼ oj yal ja sakʼanili sbʼajni oj kabʼtik stsamalil sok yaljel lekni ja koʼel mulal sok ixuk ma winik bʼa mito nupaneluke. Pe ja Biblia wa xyala mini lekuk ja jaw, ja yuj ja kʼuʼumanotik Dyos mini tʼun lek xkilatik * (kʼuman ja 1 Tesalonicenses 4:3-8). Yuja yeʼn skʼulanotik ja Jyoba, ayni yiʼoj derecho bʼa yaljel ja jas oj bʼobʼ jkʼuluktik soka bʼa miyuki. Sok kechantani yaʼunej permiso stajel sbʼaje jun ixuk sok winik bʼa nupanelexa. Ja Dyos wa xyakitik leyik yujni jel skʼanawotik sok wani snaʼa bʼajni jlekilaltik. Ta ja pamilyaʼik wa skʼuʼane, ojni syajtay sbʼaje, oj skis sbʼaje sok seguro oj ajyuke. Ja Jyoba ojni yayi kastigo ja maʼ gana wa skʼoko ja sleyiki (Heb. 13:4).

10. Ja kʼuʼumanotik Dyosi, ¿jasa oj jkʼuluktik bʼa mi oj kokotik mulal sok ixuk winik?

10 Ja Biblia wa sjeʼa jastal mi oj kokotik mulal sok ixuk winik. Jun modoʼal jani skomjel ja jas wa xkilatiki. Ja Jesús yala: «Ta ay cʼa jun huinic quechan huax yila jun ixuc, jex cʼancʼoni yuj, quechan soc ja jahui, slea ta ni smula [...]. Jayuj ta jaʼ cʼa ja hua sat huax ya lee ja hua muli, mas lec, sutu jun lado. Mas lec achʼay snaajel» (Mat. 5:28, 29). Ja yuj, ja yaʼtijumik Dyosi mini lek oj yil-e ixuk winik bʼasane, mini smaklajel kʼinik bʼa mi lekuk ja jas wa xyala. Ja Pablo stsʼijbʼan: «Jayuj tʼilan oj chʼaytic snaajel spetzanil ja [...] jastal huax lea otro ja jcheumtiqui soc spetzanil ja cosa jel quistal ja jastal jahui» (Col. 3:5). Cha tʼilani skomjel ja jpensartiki soka jas wa xkalatiki (Efes. 5:3-5).

¿TʼILAN MAʼ OJ WAJ JKʼUJOLTIK JUN JKʼEL JSATIK JA BʼA LUʼUMKʼINALI?

11. ¿Jas yuj wa xbʼobʼ payjuke jujuntik bʼa oj waj skʼujole bʼa stajel jun skʼelsate ja bʼa luʼumkʼinali?

11 «Stajel jun jkʼelsatik ja bʼa luʼumkʼinali jani wa xyiʼajan gustoʼil». Jitsan wa xyalawe la  jpiltik ja jtyempotik soka kiptik bʼa stajel jun jkʼelsatik. Bʼobʼta oj yal-e jach jastal jaw oj ajyukujtik jitsan jastik jbʼajtik, kiptik sok jtakʼintik. Jitsan jani jaw ja skʼelsate, ja yuj bʼobʼta jujuntik kʼuʼuman Dyos oj kʼot spensaraʼuke jastal jaw.

12. ¿Wan maʼ xyiʼajan gustoʼil ja stajel jun jkʼelsatik ja bʼa luʼumkʼinal it?

12 Stajel jun jkʼelsatik bʼa oj ya kiptik sok bʼa jel oj najuk jbʼajtik, ¿meran maʼ wa xyiʼajan gustoʼil? Miyuk. La juljkʼujoltik ja bʼa Satanás. Ja yeʼn jelni skʼana oj ajyuk bʼa yibʼ skʼabʼ ja tuki sok bʼa lek aʼiljuk. Ama kʼot staʼ ja jas wa skʼana, mini gustoʼayuk, jel tajkel ay (Mat. 4:8, 9; Apoc. 12:12). Ja gustoʼil wa xyiʼajan ja kʼelsat ja bʼa luʼumkʼinali bʼajtani tʼusan tyempo. Mini tʼun oj slaj ja gustoʼil wa xyiʼajan skoltajel ja ixuk winik akʼot snaʼe sbʼaja Dyosi sok ja jastik wa sjeʼa bʼa oj ajyuke sakʼan bʼa tolabida. Chomajkil, ja luʼumkʼinali yeʼnta wa slajtalan sbʼaje, wa xya ochjan ilkʼujol sok wa sjutbʼin ja ixuk winik bʼa yeʼnta mas tʼilan oj ajyuke yuja tuki. Ja it jelni lom, jach jastal slejel modo syamjel ja ikʼ soka wa kʼabʼi (Ecl. 4:4).

13. a) ¿Jastal oj bʼobʼ kiltik ja kaʼteltiki? b) Jastalni wa xyala ja karta stsʼijbʼanyi ja Pablo ja bʼa Tesalónica, ¿jasa meran aji gustoʼaxuk ja yeʼn?

13 Jpetsaniltik ojni jletik modo bʼa jastal oj ajyukotik sakʼan sok mini ay smaloʼil ja oj aʼtijukotik ja bʼa wa xkʼulantik gusto. Pe ja aʼteli mini jaʼuk oj katik bʼajtan bʼej ja bʼa jsakʼaniltiki. Ja Jesús yala: «Jun huinic. Mi ni modo oj slee chab yajuala [...], pues lec oj yil ja juni, jaxa juni, coraja oj yile. Menos oj yil ja juni, jaxa otro juni, yaj ni oj yaba. Jach ay ja Diosi soc ja taqʼuini. Mix bob ayajta ja xchabili» (Mat. 6:24). Yajni mas wa xkatikyi stʼilanil yaʼteltajel ja Jyoba sok sjejelyi ja ixuk winik ja Yabʼali, gustoni wala ajyitik. Ja jekabʼanum Pablo jachni yabʼ yuja jach skʼulani. Man skeremil ja waj skʼujol ja skʼel sat yiʼoj ja bʼa judaísmo, sok jelni jastik oj yaʼ el slekilal ajyi. Pe ja jasa aji gustoʼaxuk yuji jani wajel skʼujol xcholjel sok yajel och nebʼumanil sok yiljel jastal ja rasonik bʼa Jyoba wa xya tukbʼuk ja ixuk winiki (kʼuman ja 1 Tesalonicenses 2:13, 19, 20). ¡Mini ay pilan jasunuk bʼa gusto oj ya ajyukotik!

Skoltajel ja ixuk winik akʼot snaʼe sbʼaja Dyosi sok ja jastik wa sjeʼa wa xyakitik ja meran gustoʼil. (Kʼela ja parrapoʼik 12 sok 13).

¿OJ MA TOJBʼUK YUJA IXUK WINIK JA WOKOLIK BʼA LUʼUMKʼINALI?

14. ¿Jas yuj wa xbʼobʼ payjuke jitsan ja spensarajel wa xbʼobʼ stojbʼes ja ixuk winik ja wokol yiʼojeʼi?

14 «Ja ixuk winiki ojni bʼobʼ stojbʼese ja swokole». Ja pensar it wani xbʼobʼ payjuke jitsan.  ¿Jas yuj? Pes lek yuj meranuki, ja ixuk winiki mini oj makunuk yuja Dyosi sok oj bʼobʼ skʼuluke ja jas wa skʼanawe. Sok bʼobʼta oj sjeʼ lajansok merani ja jaw, pes jujuntik spaklajel kʼulaxel wa sjeʼa ja guerra, ja chaʼanik mulali, ja chameliki soka pobreʼili wani tsʼujel. Jun imporme yala: «Ja ixuk winiki wani tojbʼel yujni spensaraʼuneje oj yawe kʼot jun lugar bʼa mas lek ja luʼumkʼinali». ¿Pe meran maʼ? ¿Wan maʼ bʼobʼelyujile stojbʼesel ja wokolik ekʼelxa yujile bʼa jitsanxa tyempo? La kiltik.

15. ¿Jastik wa sjeʼa wan ipaxel ja swokole ja ixuk winiki?

15 Ja guerraʼiki. Ja bʼa sbʼajtanil soka bʼa xchabʼil guerra ekʼ bʼa spetsanil ja luʼumi chamye junuk 60 miyon. Sok wa x-ilxi man xchʼakulabʼil ja bʼa xchabʼili mini bʼobʼel yaʼunejuke kʼot tekʼan ja guerra. Ja bʼa 2015, staʼunejxa ja 65 miyon matik elele ja bʼa slugare yuj smul ja guerra sok yuja kontraʼili. Jaʼita bʼa jabʼil jaw, lajansok junuk 12.4 miyon sjipawekan ja snajeʼi. Ja chaʼanik mulali. Anima jujuntik chaʼanik mulal mixani ayuk bʼa jujuntik lugar, pe cha wan ipaxel tuk jasunuk, jastal ja yelkʼajel datoʼik bʼa Internet, ja makʼwanel bʼa pamilya soka terrorismo. Sok jitsan wa xyalawe wanxtani ipaxel ja xchonjel sbʼaje ja bʼa mi sbʼejuki. Tini wa x-ilxi ja ixuk winiki mini xbʼobʼ xchʼay-e snajel ja chaʼan mulaliki. Ja chameliki. Jujuntik chamel ayxani yajnal. Pe jun imporme ja bʼa 2013 yala ja bʼa jabʼiliki wa xchamye junuk bʼalune miyon bʼa mito ayiʼoje 60 jabʼil yuj smul ja chamelik bʼa altsilal ma bʼa pusukʼ, ja chamelik bʼa jchijnakʼtik, ja cáncer soka diabetes. Ja pobreʼili. Jastalni wa xyala ja Banco Mundial, ja matik jel pobreʼe ja bʼa África masni wan ipaxel. Pes ja bʼa jabʼil 1990 ajyi 280 miyon, jaxa bʼa 2012 ajyixa 330 miyon.

16. a) ¿Jas yuj kechanta ja sGobyerno ja Dyos oj bʼobʼyuj stojbʼesel ja swokolik ja ixuk winiki? b) ¿Jastik slekilal alxi ja bʼa Isaías soka bʼa Salmos oj yijan ja sGobyerno ja Dyosi?

16 Ja jastik junuk jaw mini chamyabʼjeluk. Ja politika soka niwak empresaʼiki tini ay bʼa skʼabʼ ixuk winik bʼa kechanta wa xwaj skʼujol bʼa yeʼnle bʼa mi xbʼobʼ xchʼay-e snajel ja guerra, ja chaʼanik mulali, ja chameliki soka pobreʼili. Kechanta yeʼn oj bʼobʼyuj ja sGobyerno ja Dyosi. La kiltik jasa oj skʼuluk ja Jyoba sbʼaja ixuk winiki. Ja guerraʼiki. Ja sGobyerno ja Dyosi oj xchʼaysnajel ja jastik mas chaʼan wa xyaʼakan ja guerra: ja kechan wajel skʼujol bʼa yeʼnle, ja chaʼanik mulal, ja yaljel mas lek ja spais, ja relijyon mi meranuki sok cha jachuk ja Satanás (Sal. 46:8, 9). Ja chaʼanik mulali. Ja sGobyerno ja Dyos ay jas wan skʼulajel ja bʼa jtyempotiki bʼa mini oj bʼobʼyuj tuk gobyernoʼik: sjejelyi miyon ixuk winik bʼa syajtajel sbʼaje sok sjipjelskʼujol sbʼaje (Is. 11:9). Ja chameliki. Ja Jyoba oj yayi jun sakʼanil ja yaʼtijumiki bʼa mixani ayiʼoj jun chamel (Is. 35:5, 6). Ja pobreʼili. Ja Jyoba ojni xchʼaysnajel, sok ojni ya ajyuk gusto ja yaʼtijumiki sok oj ya ajyuke kʼubʼan soka yeʼn. Ja jaw masni chaʼanyabʼalil yuj chikan jas rikesaʼil (Sal. 72:12, 13).

«SBEJ QUE TZAMAL OJ JACTIC JA SLOILEI»

17. ¿Jasa oj bʼobʼ jkʼuluktik bʼa mi oj jnochtik ja pensar yiʼoj ja luʼumkʼinali?

17 Yajni wa xkabʼtik jun pensar bʼa ixuk winik bʼa kontra ay soka skʼuʼajel kiʼojtiki, la jpaklaytik ja jasa wa xyala ja Biblia sok la kaltikyabʼ jun jmoj-aljeltik bʼa takʼanxa. La jpensaraʼuktik jas yuj wa xpayjiye ja jasa wa skʼuʼan ja ixuk winik, jas yuj mi meranuk sok jastal yaljel yabʼye mi stojoluk ja jastal wa skʼuʼane. Ja smeranili, jpetsaniltik ja keʼntik ojni bʼobʼ koltay jbʼajtik yuja pensarik yiʼoj ja luʼumkʼinali ta wa xkʼuʼantik ja rason ajiyile ja swinkil ja Colosas yuja jekabʼanum Pablo: «Toj la ajyiyex soc ja maʼ mi huas scʼuan ja Diosi» sok «sbej que tzamal oj jactic ja sloilei» (Col. 4:5, 6).

^ par. 9 Jujuntik wa xyawe makunuk ja Juan 7:53–8:11 bʼa yaljel kechanta june maʼ mey smul oj yal mini lekuk ja koʼel mulal sok pilan bʼa mi jaʼuk ja snupi. Pe bʼobʼta mi snaʼawe mini ti wa xtax ja bʼa mero tsʼijbʼaxi ja Biblia. Ja ley ajiyile ja israʼelenyoʼik yuja Jyoba wa xyala: «Ta jun winik taji wan wayel sok jun ixuk bʼa pilan winik, lajani oj chamuke, ja winik maʼ wan wayel soka ixuki sok jachuk ja ixuki. Jachuk oja wa eluk ja jas mi lekuk ja bʼa Israel» (Deut. 22:22).