Kaʼax ja bʼa sbʼaʼal

Kaʼax ja bʼa xchabʼil menú

Kaʼax ja bʼa sbʼaʼali

Taʼumantiʼik bʼa Jyoba

tojol-abʼal

Ja Juʼun Cholumani (bʼa spaklajel)  |  Noviembre bʼa 2017

La jnochtik ja sjejel bʼa toj soka bʼa yajulal kʼujol bʼa Jyoba

La jnochtik ja sjejel bʼa toj soka bʼa yajulal kʼujol bʼa Jyoba

«Tojo sok meran tojelal, sok jeʼawik bʼa jujune ja weʼnlex ja yajalkʼujol mey stikʼanili sok yajulal kʼujol» (ZAC. 7:9).

TSʼEBʼOJ 21 SOK 11

1, 2. a) ¿Jastal yabʼ ja Jesús sbʼaja sLey ja Dyosi? b) ¿Jas yuj ja escribaʼik soka fariseoʼik mi stojoluk yawe makunuk ja Leyi?

JA Jesús jelni syajtay ja Ley bʼa Moisés. Pes yujni ja Ley jaw ti jakel bʼa Jyoba, ja sTat, ja maʼ jel tʼilan yuja bʼa sakʼanili. Ja Biblia yalaxakan bʼajtan jastal ja Jesús jel oj syajtay ja sLeyik ja Dyos soka yaljelik it: «Ja skʼulajel ja jasa waxa kʼana, ah kala Dyos, jel wa xkʼankʼunikuj, sok jawa leyi tey man bʼa kojol» (Sal. 40:8). Ja jas yala soka jasa skʼulan ja Jesús sjeʼa ja Ley jaw toj lek sok ayni yiʼoj slekilal, sok ojni kʼot smeranil (Mat. 5:17-19).

2 Ja Jesús bʼobʼta jelni tristeʼaxi yajni yila ja escribaʼik soka fariseoʼik mi stojoluk yawe makunuk ja sLey ja Jyoba. Ja yeʼnle wani skʼulane tsʼikan lek jujuntik ja bʼa jastik mas mi tʼilanuki. Ja yuj, ja Jesús yala: «Wa xatupuwex ja smajtan ja dyosi ja slajunil tanto ja bʼa araweno ja bʼa eneldo ja bʼa komino». Anto, ¿jasunkiluk ja mi lekuki? Cha yala: «Wa xawa‘awex kani ja jas bʼa mas tʼilani [ja bʼa Leyi]. jachʼni ja bʼa sbʼej leki ja bʼa syabʼjulabʼil ja bʼa skʼu‘ajel ja dyosi» soka ajyel toji (Mat. 23:23, Ja yajkʼachil sju‘unil ja Dyosi). Ja Jesús mini tʼun oj slaj ja fariseoʼik bʼa jel toj sjeʼa sbʼajeʼi, pes ja yeʼn yabʼni stojol  ja jastik ti chʼikan ja bʼa Leyi, bʼa wa sjeʼa jujune ja mandariki ja modoʼalik yiʼoj ja Jyoba.

3. ¿Jasa oj jpaklaytik ja bʼa artikulo it?

3 Ja kʼuʼumanik Dyos mixani mandar ayuke yuja trato bʼa Ley (Rom. 7:6). Pe ja Jyoba ya ochkan ja bʼa Biblia. Mi jaʼukta bʼa oj waj tʼabʼan jkʼujoltik ja bʼa jastik ti chʼikani, jani bʼa yabʼjel stojol sok yajel makunuk ja «bʼa mas tʼilani», ja chaʼanik rason yiʼoji. Jun sjejel, ¿jas rasonik wa xnebʼatik yajni wa xpaklaytik ja leyik sbʼaja chonabʼik bʼa koltajel? Ja bʼa artikulo paklaxita ilxi jujuntik sjejelik sbʼaja jas oj skʼuluk bʼa oj jejukyi yajulal kʼujol ja maʼ mi ganaʼuk milwani. Ja artikulo it wa xcholo ja jas wa sjeʼakitik ja chonabʼik bʼa koltajel sbʼaja Jyoba sok jastal snochjel ja smodoʼiki. Oj axuk sjakʼjel oxe sjobʼjel: ¿Jasa wa sjeʼa ja chonabʼik bʼa koltajel sbʼaja syajulal skʼujol ja Jyoba? ¿Jasa wa sjeʼakitik ja jastal wa xyila ja yeʼn ja sakʼanili? Sok ¿jastal wa xchiktes ja bʼa jastik toj wa skʼulani? Yajni xpaklaytik bʼa jujune, la kiltik jas modoʼalik oj jnochtik ja Jyoba (kʼuman ja Efesios 5:1).

‹TʼILAN OJA TSAʼEX JA CHONABʼIK BʼA LEK XA WILAWEX›

4, 5. a) ¿Jas wa xkʼulaxi bʼa pasil oj ajyuk kʼotel ja bʼa chonabʼik bʼa koltajeli, sok jas yuj? b) ¿Jasa wa sjeʼakitik ja it sbʼaja Jyoba?

4 Ja bʼa wake chonabʼik bʼa koltajeli pasilni kʼotel. Ja Jyoba yayi mandar ja israʼelenyo bʼa oj yawe ajyuk oxtike chonabʼ bʼa koltajel ja bʼa kada skʼaxil ja yok jaʼ Jordán. Jachuk, ja milwanumi wego oj kʼotuk sok mi wokoluk (Núm. 35:11-14). Ja israʼelenyo tʼilan tojbʼel lek oj yawe ajyuk ja sbʼejlalil ja chonabʼik jaw (Deut. 19:3). Chomajkil, ja skostumbre ajyi ja judío, wa xyawe och letreroʼik bʼa oj tojuk ja milwanumi. Stsʼakatal ja chonabʼik jaw, ja milwanuki mini tʼilanuk oj spak-e ajnel bʼa pilan chonabʼ, bʼa oj bʼobʼ ijuke och stoyjel kʼulubʼalik dyos.

5 La jpensaraʼuktik ja it: ja Jyoba yaʼa mandar ja matik wa xmilwani tʼilani oj miljuke, pe ja maʼ mi ganaʼuk milwani wa xbʼobʼ jejukyi yajulal kʼujol sok wa xtalnaji. June maʼ jel chapan sbʼaja loʼilik bʼa Biblia stsʼijbʼan: «Spetsanil chʼak ajuk bʼa jun modo bʼa chikan lek, bʼa mi jel wokoluk sok pasil. Jastalni ja sbʼejik ja bʼa syajulal kʼujol ja Dyos». Ja Jyoba mi jun jwes jel malo bʼa ja wajel skʼujol oj yayi skastigo ja yaʼtijumiki. Pes ja yeʼn «jel juntiro stalna jyaujulaltiqui» (Efes. 2:4).

6. ¿Jasa stukil yiʼoj ja smodo ja Dyos sok ja fariseoʼiki?

6 Ja Jyoba mini oj slaj ja fariseoʼiki, yujni ja yeʼnle mi sjeʼawe yajulal kʼujol. Ja skostumbreʼe mini skʼana oj yaʼe perdon ja tuk ta oxexa ekʼele jach kʼulajitayile. Bʼa sjejel ja jastal mi lekuk ja smodoʼe, ja Jesús xcholo jun loʼil bʼa jun fariseo sok jun tsomo takʼin bʼa wane yajel orasyon. Ja tsomo takʼini wa skʼana  anajuk syajulal skʼujol yuja Dyosi. Pe ja fariseo wa xyala: «Dios, huax cʼana hui tzʼacatal porque ja queni mi lajanucon soc ja tuqui. Mi la elcʼaniyon. Mi maloucon. Mi huax lea jmul soc ixuc soc mi ni tʼusita jmojuc ja tan colector jau lom huax ya eluc ja taqʼuini». Ja fariseoʼiki wa spensarane mini tʼilanuk oj sjeʼe yajulal kʼujol, pes «lajan soc mi smojuc cristianoil huax yilahue» ja tuki (Luc. 18:9-14).

Ta chʼin wa xkaʼa jbʼajtik, masni pasil oj skʼan-e kitik perdon. (Kʼela ja parrapoʼik 4 man 8).

7, 8. a) Yajni ay maʼ wa syajbʼesotik, ¿jastal oj bʼobʼ jnochtik ja Jyoba? b) ¿Jas yuj tʼilan chʼin oj ka jbʼajtik bʼa yajele perdon ja tuki?

7 Mok jkʼuluktik jastal ja fariseoʼiki. Mas lek, la jnochtik ja smodo ja Jyoba sok la jetik syajal ja tuki (kʼuman ja Colosenses 3:13). Jun modo bʼa skʼulajel jani sjejel ja jmodotik bʼa pasil a-skʼane kitik perdon (Luc. 17:3, 4). La jobʼ jbʼajtik «¿Wan maʼ xjeʼayile ja tuk bʼa pwesto ayon yajele perdon chikan janekʼ ekʼele? ¿Wan maʼ xkʼana oj ajyukon laman soka matik wa syajbʼesoni?».

8 Bʼa yajel perdon ja tuk, tʼilani chʼin oj kaʼ jbʼajtik. Ja fariseoʼiki mini skʼanawe yajel perdon yujni mas chʼin wa xyilawe ja tuki. Pe ja kʼuʼumanik Dyos tʼilani chʼin oj ka jbʼajtik sok «sbej que nihuan» oj kiltik ja tuk sok yajele perdon meran (Filip. 2:3). La jobʼ jbʼajtik: «¿Wan maʼ xnocho ja Jyoba sok sjejel chʼin wa xkaʼa jbʼaj?». La jetik pasil oj skʼan-e kitik perdon ja tuk sok yajele perdon. La ajyukotik pwesto bʼa sjejel yajulal kʼujol sok mok kʼe kolomtik wego (Ecl. 7:8, 9).

LA JKISTIK JA SAKʼANIL SOK MI OJ JMULUKTIK JA XCHIKʼEL JA TUK

9. ¿Jastal koltajiye ja israʼelenyoʼik yuja Jyoba bʼa yabʼjel stojol ja sakʼanil jelni chaʼanyabʼalil?

9 June ja bʼa xchol mas tʼilan yiʼoj ja chonabʼik bʼa koltajeli jani bʼa oj koltajuke ja israʼelenyoʼik bʼa mi oj smuluke spekʼjel chikʼ (Deut. 19:10). Ja Jyoba jelni wa syajtay ja sakʼanili sok wa xyilkʼujolan ja «kʼabʼalik wa spekʼa chikʼ» bʼa mey smul sok bʼa gana wa skʼulan (Prov. 6:16, 17). Yuja jun Dyos jel toj sok sak, bʼa yeʼna mini tajneluk ta jun ixuk winik sjapayi ja sakʼanili ja tuk, anima mi ganaʼuk. Anima wa xjeʼjiyi syajulal kʼujol ja maʼ mi ganaʼuk milwani, pe tʼilani oj waj ya xchikinuk ja ansyanoʼiki. Sok ja yeʼnle ta yilawe mi ganaʼuk milwani, tini oj yawekan ja bʼa chonabʼ bʼa koltajel manto xcham ja mero olomal sacerdote. Ja it wa stojolan bʼa yeʼn tini oj ajyuk tiw man xchami. Jachuk ja Jyoba skoltay bʼa oj yabʼye stojol ja israʼelenyoʼiki jelni chaʼanyabʼalil ja sakʼanili. Bʼa skisjel ja Maʼ wa xyaʼa ja sakʼanili, tʼilani mok jas skʼuluke bʼa xiwela sbʼaj ay jas oj ekʼ sbʼaj ja sakʼanil ja tuk, bʼa yuj ay jas skʼulan ma yuj mi skʼulan.

10. Jastalni yala ja Jesús, ¿jastal sjeʼawe ja escribaʼik sok ja fariseoʼik mini chaʼanyabʼalil yilawe ja sakʼanil ja tuk?

10 Ja escribaʼik sok ja fariseoʼik mini snochowe ja Jyoba. Chikani lek mini chaʼanyabʼalil yilawe ja sakʼanil ja tuk. Ja Jesús yala yabʼye: «Lajan soc alutunejex ja puerta ja bay ja Diosi. Mi la ochyex ja huenlexi soc huax cho amacahuex sbej ja maʼ huas scʼana oj ochuqui» (Luc. 11:52). Ja yeʼnle tʼilani oj skoltaye ajyi ja ixuk winik bʼa oj yabʼye stojol ja Yabʼal ja Dyos sok bʼa stajel ja sakʼanil bʼa tolabida, pe mini jach skʼulane. Jani sleʼawe modo  stimjel ja tuk bʼa mok snoch-e ja Jesús, ja «maʼ huax yaa ja jsacʼaniltiqui». Sok yuja jaw xiwelani sbʼaj oj chʼayjuk snajele bʼa juntiro (Hech. 3:15). Ja olomalik jaw kechan waj skʼujol bʼa yeʼnle, jel niwan yaʼa sbʼaje sok mi yilawe stʼilanil ja sakʼanil soka slekilal ja tuki. ¡Jelni maloʼe sok mini tʼun sjeʼawe yajulal kʼujol!

11. a) ¿Jastal sjeʼa ja Pablo yila ja sakʼanil jastal wa xyila ja Jyoba? b) ¿Jasa oj skoltayotik bʼa ajyel kujtik ja modoʼal sjeʼa ja Pablo sbʼaja xcholjeli?

11 Ta wa xkʼanatik oj jetik ja jmodotik jastal ja Jyoba sok mi jachukuk jastal ja olomalik bʼa relijyoni, tʼilani oj jkistik sok la kiltik chaʼanyabʼalil ja majtanal bʼa sakʼanil. Jachni skʼulan ja Pablo, bʼa xcholoyabʼ jitsan janekʼ bʼobʼyuji. Ja yuj bʼobʼ yale: «Mi xa quenuc ay jmul huax cabi» ja bʼa xchikʼel ja ixuk winiki (kʼuman ja Hechos 20:26, 27). Mi kechan xcholo bʼa mi oj smuluk ma yuj akʼubʼalyi mandar yuja Jyoba. Ja yeʼn skʼulan yujni syajtay ja ixuk winiki sok chaʼanyabʼalil yila ja sakʼanile (1 Cor. 9:19-23). Ja keʼntiki tʼilani oj jkʼujoluktik bʼa yiljel ja sakʼanil jastalni wa xyila ja Jyoba, ja maʼ wa skʼana «que spetzanil ja cristiano oj suchuc ja scʼujolei» (2 Ped. 3:9). ¿Jach maʼ waxa kʼana ja weʼn? Ta wa xjeʼatik yajulal kʼujol, ojni jcholtik kongana sok gusto lek.

12. ¿Jas yuj wa skisawe lek ja jastal wa stalnay sbʼaje ja yaʼtijumik Dyos?

12 Pilan modo sjejel wa xkilatik ja sakʼanil jastal wa xyila ja Jyoba jani skisjel ja jastal oj jtalnay jbʼajtiki. Yajni wala aʼtijitik sok wa xyamatik karro tʼilani oj jtalnay lek jbʼajtik, bʼa ti chʼikan ja yajel kʼe naʼits ma stojbʼesel, sok yajni wajumotik ja bʼa tsomjel ma bʼa niwan tsomjel. Ja stalnajel jbʼajtik soka jlekilaltiki masni tʼilan yuja ja jastik wan ajyelkujtik, ja takʼin soka tyempoʼiki. Ja jDyostiki tolabida wa skʼulan ja bʼa toji soka bʼa leki, soka keʼntiki wa xkʼanatik jastal ja yeʼn. Ja ansyanoʼiki yeʼn bʼajtan ja maʼ oj stalnay sbʼajeʼi soka matik joybʼanubʼale yuji (Prov. 22:3). Ja yuj, ta jun ansyano ya juljkʼujoltik jas oj jkʼuluktik ma jastal oj jtalnay jbʼajtik, tʼilani oj jkʼuʼuktik (Gál. 6:1). Ta wa xkilatik ja sakʼanil jastal wa xyila ja Jyoba, mini oj jmuluktik ja xchikʼel ja tuki.

TʼILANI OJ KʼELXUK JA JASTALNI WA XYALA JA BʼA YAJELYI KWENTA

13, 14. ¿Jasa tʼilan oj skʼuluke ja ansyanoʼik bʼa Israel bʼa xchiktesjel ja jastal toj wa skʼulan ja Jyoba?

13 Ja Jyoba yayi mandar ja ansyanoʼik bʼa Israel tʼilani snoch-e ja bʼa jastik yaʼunejkan kulan bʼa tojxta. Ja jasa bʼajtanto oj skʼuluke jani oj yil-e ja jasa ekʼeli. Tsaʼan, yajni oj yil-e ta oj sjeʼeyi syajulal kʼujol ma miyuk ja milwanumi, tʼilan oj spaklaye lek jas yuj skʼulan, ja smodo soka jastik wa skʼulan ajyi. Bʼa xchiktesel ja jastal toj lek wa xyaʼa kwenta ja Jyoba, tʼilani oj yil-e ta yuj skʼulan yuj ilkʼujol sok yuj gana skʼulan bʼa mi lekuk (kʼuman ja Números 35:20-24). Yujkʼa yawe makunuk testigo ja bʼa jas ekʼeli, ojni bʼobʼ yawe makunuk chabʼ testigo bʼa jachuk oj chiknajuk ta yuj gana milwani (Núm. 35:30).

14 Jastalni wa xkilatik, yajni yilaweta ja jas ekʼeli, ja ansyanoʼiki tʼilani oj spensaraʼuke ja bʼa milwanumi, mi kechanuk ja bʼa jas skʼuluneji. Wani skʼanawe biboʼil, wa xkʼan yal, snajel ja jastik ti chʼikan ja bʼa jas ekʼeli. Pe masni wa skʼanawe ja yip ja Jyoba bʼa oj xchiktes ja sbiboʼil ja yeʼn, ja syajulal skʼujol soka jastal toj lek wa skʼulani (Éx. 34:6, 7).

15. ¿Jastal wa xyila ja Jesús ja mulanumiki, sok jastal wa xyilawe ja fariseoʼik?

15 Ja fariseoʼik kechanta jaʼ wa xyilawe ja jas skʼulunej ja mulanumi sok mi jaʼuk ja jastal ay ja skʼujoli. La kiltik ja jasa ekʼ yajni ja Jesús waj bʼa jun waʼelal ja bʼa snaj ja Mateo. Ja fariseoʼiki sjobʼoweyi ja snebʼumanik ja Jesús: «¿Jas sbej ja jun ta secʼ huan huael ja hua maestroexi soc ja tantic colector jumasa soc ja tantic mulanum jumasa?». Ja yeʼn sjakʼa: «Ja matic lec ayi, mi huas slea ja doctor pero ja matic malo ayi, huane sleejel ja sdoctorei. A jac acʼujolex ja jas huax yala ja spalabra ja  Diosi: Ja queni huax cʼana oj talna syaujulal ja cristiano. Mi jauc huala ocyon yuj oja mil jun chante ba oja huaa ba sti jsati [...]. Ja queni mi jaquelucon ba oj lee ja maʼ [...] toji. Jaquelon ba oj lee ja mulanum jumasa» (Mat. 9:9-13). ¿Yuj maʼ wan skoltajel ja Jesús ja mulanumiki? Miyuk. Ja yeʼn wani skʼana a-sutxuk skʼujole. Pes jani jun rason mas tʼilan yuja xcholo (Mat. 4:17). Pe ja Jesús ayni yiʼoj biboʼil sok yila ama juneʼuk ja «maʼ huax atji ba colecturía soc [...] ja maʼ ay smulei» wani skʼana oj sutxuk skʼujole. Mi wajye bʼa snaj ja Mateo bʼa kechanta oj waʼuke. Pes jitsan bʼa yeʼnle nochumane bʼa Jesús (Mar. 2:15). Pe jelni triste yabʼjel, tʼusan mi spetsaniluk ja fariseoʼik mini lek yilawe ja tuk jastal wa xyila ja Jesús. Wa xyalawe mulanume sok chʼayelexa. Ja yeʼnle mini tʼun oj slaj-e ja maʼ yalawe wa stoyowe, ja Dyos maʼ toj lek sok wa snaʼa yajulal kʼujol.

16. ¿Jasa tʼilan oj yil-e jun comité judicial?

16 Ja bʼa jtyempotiki, ja ansyanoʼik tʼilani a-snoch-e ja Jyoba, ja maʼ wa syajtay ja bʼa toji (Sal. 37:28). Bʼajtan, ‹tʼilani a-spaklaye tsʼikan lek› sok a-skʼel-e ta kʼulaxel jun chaʼan mulal. Ta jachuk, ojni yil-e ja mulali snochjel ja rasonik bʼa Biblia (Deut. 13:12-14). Ja ansyanoʼik matik wa x-och comité judicial tʼilani oj yil-e ta snaʼunej malaya ma miyuk ja maʼ sleʼunej jun chaʼan mulali. Ja it mi tolabida pasiluk. Tʼilani oj yil-e jastal ja smodo, jasa wa spensaran sbʼaja jas skʼulani sok jas ay ja bʼa skʼujoli (Apoc. 3:3). Bʼa oj jejukyi yajulal kʼujol, ja mulanumi tʼilani oj sutxuk skʼujol. *

17, 18. ¿Jastal oj bʼobʼ yil-e ja ansyanoʼiki ta june meran sutxel skʼujol? (Kʼela ja poto bʼa skʼeʼulabʼil ja artikulo).

17 Ja Jyoba soka Jesús wani xbʼobʼ yil-e ja kʼujolaliki, pe ja ansyanoʼiki miyuk. Ja yuj, ¿jastal oj bʼobʼ yil-e ta june meran sutxel skʼujol? Bʼajtan, tʼilani oj skʼaneyi ja Dyos ja biboʼil sok bʼa yabʼjel stojolil (1 Rey. 3:9). Xchabʼil, tʼilani ayawe makunuk ja Biblia sok ja juʼunik yaʼuneje eluk ja moso maʼ jel toji bʼa jachuk oj yil-e ta jaʼ yiʼoj ja «¡tristeil ja ba mundo!» ma jaʼ tristeʼil bʼa «huax yaa caso ja Diosi», wa xkʼan alxuk, ta meran sutxel skʼujol (2 Cor. 7:10, 11). Tʼilani oj yil-e jastal ja Biblia wa xcholo sbʼaja jastal ay wa xyabʼ june, jastal wa sjeʼa ja smodo soka jastal ja modoʼalik yiʼoj ja maʼ sutxel skʼujol soka maʼ miyuki.

18 Yoxil, tʼilani oj spensaraʼuke ja bʼa ixuk winiki sok yiljel ja jas wa skʼulan ajyi, ja jas wa xnikjiyuji soka janekʼ wa xbʼobʼ yuji. Ja Biblia yalaxakan bʼajtan sbʼaja Jesús, ja olomal bʼa kongregasyon: «Sok mi jaʼita oj wajsok ja jastik wa xyila ja sati, mi oj tojwanuk soka jas kechanta oj yabʼ ja xchikini. Sok stojolil lek oj tojwanuk bʼa skoltajel ja matik jel ajula sbʼaji, sok stojolil lek oj ya kastigo bʼa skoltajel ja matik chʼin wa xyaʼa sbʼaje ja bʼa luʼumi» (Is. 11:3, 4). Ja Jesús stʼojunej ja ansyanoʼik bʼa oj stalnaye ja kongregasyon sok ojni skoltay bʼa stojel jastalni wa xtojwani ja yeʼn (Mat. 18:18-20). Jel wa xkatik tsʼakatal yuja akʼubʼalkitik ansyanoʼik bʼa jel xyajtaniye bʼa wa skʼujolane snochjel ja Jesús. Jelni xkatik tsʼakatal yuja wa skʼujolane ja janekʼ wa xbʼobʼyujile bʼa sjejel yajulal kʼujol sok bʼa toj wa skʼulane ja bʼa jkongregasyontiki.

19. ¿Jasa sjejelik waxa kʼana oja wa makunuk ja weʼn ja bʼa chonabʼik bʼa koltajeli?

19 Ja Ley bʼa Moisés ayiʼoj ja ‹skujlayubʼil ja snajel soka smeranil› sbʼaja Jyoba soka srasonik bʼa toji (Rom. 2:20, TNM). Jun sjejel, ja chonabʼik bʼa koltajeli wa sjeʼayi ja ansyano a-skʼel-e ja jas oj kʼulaxukyi ja mulanumi «sok meran tojelal». Wa xcha sjeʼakitik bʼa jpetsaniltik oj jeʼ jbʼajtik «yajalkʼujol mey stikʼanili» (Zac. 7:9). Anima mixa mandar ayukotik yuja Leyi, ja bʼa toj leki sok ja yajulal kʼujoli jeltoni tʼilan yuja Jyoba, pes ja yeʼn mi xtukbʼi. ¡Juni chaʼan cholal yaʼteltajel ja jDyostiki! Ja yuj, la jnochtik ja tsamal smodoʼik sok la jleʼ jkoltajeltik bʼa yeʼn.

^ par. 16 Kʼela ja xetʼan «Preguntas de los lectores» bʼa La Atalaya bʼa 15 bʼa septiembre bʼa 2006, slam 30.