Kaʼax ja bʼa sbʼaʼal

Kaʼax ja bʼa xchabʼil menú

Kaʼax ja bʼa sbʼaʼali

Taʼumantiʼik bʼa Jyoba

tojol-abʼal

Ja Juʼun Cholumani (bʼa spaklajel)  |  Diciembre bʼa 2017

«Huan nix naa que oj ni sac-huuc»

«Huan nix naa que oj ni sac-huuc»

«Ja camigotic Lázaro huan xa huayel, pero oj huaj yujques cani» (JUAN 11:11).

TSʼEBʼOJ 54 SOK 51

1. ¿Jasa skʼuʼan lek ja Marta? (Kʼela ja dibujo bʼa skʼeʼulabʼil ja artikulo).

JA Marta kʼotni jun yamiga sok jun snebʼuman ja Jesús. Jelni tristeʼay yujni ja smoj-alijel Lázaro, chamta. ¿Jasa oj ajuk lamxuk yi ja syajal yiʼoji? Ja Jesús yalayabʼ: «Ja hua [moj-alijeli] oj ni sac-huuca». Anima ja yaljelik it bʼobʼta mini chʼak ajuk elyi ja tristeʼil yiʼoji, ja Marta jachni cha spensaraʼan ja jas yala ja Jesús. Ja yeʼn yala: «Huan nix naa que oj ni sac-huuc ja último cʼacʼu» (Juan 11:20-24). Ja Marta skʼuʼani lek ja Lázaro ojni sakʼwukjan ja bʼa tyempo jakumto. Pe ja Jesús skʼulan jun milagro. Ya kumxukyi ja sakʼanil ja Lázaro ja bʼa kʼakʼu jaw.

2. ¿Jas yuj wa xkʼanatik oj ajyukujtik ja meran skʼuʼajel jastal ja Marta?

2 Bʼobʼta chamelkujtik ja jnuptik, jnantatik, jtatawelotik ma jun kunintik. Jelni wa xkʼanatik oj cha jteltike yajkʼachil ekʼele ja jpamilyatik, loʼilanel sok tsenel lajan sok ja yeʼnle. Mini ay kiʼojtik rasonik bʼa oj jkʼuʼuktik oj ajuk sakʼwuke yuja Jesús ma yuja Jyoba ja bʼa jtyempotiki. ¿Pe jkʼuʼunejtik maʼ lek jastalni ja Marta oj sakʼwukejan ja bʼa tyempo jakumto? Gustoxta lek, jastalni ja Marta, ayni kiʼojtik rasonik bʼa yaljel jastal it: «Huan nix naa que oj ni sac-huuc». Anima jachuk, jelni yiʼoj  stʼilanil oj jpensaraʼuktik jas yuja jkʼuʼunejtik lek ja sakʼwelal jaw.

3, 4. ¿Jasa ajkʼachto skʼulan ja Jesús, sok jastal aji tsatsbʼuk ja skʼuʼajel yiʼoj ja Marta?

3 Ja Marta tini ajyi kulan mojan bʼa Jerusalén. Ja yuj, bʼobʼta mi ti ajyi yajni ja Jesús ya sakʼwuk ja skerem jun biguda bʼa mojan yiʼoj ja chonabʼ Naín, bʼa Galilea. Ja yeʼn bʼobʼta kʼot xchikinuk ja milagro jaw. Juntikxta ekʼ yajni ja Jesús ya sakʼwuk ja yakʼix ja Jairo, bʼobʼta ti bʼa Capernaum. Ja matik teye ja tiw «huan ni snaahue que cham ta nia». Pe ja Jesús syamayi ja skʼabʼi sok yalayabʼ: «Nina, qʼuean». Sok ja akʼixi wegoxta skʼulan sok kʼeʼi (Luc. 7:11-17; 8:41, 42, 49-55). Ja Marta soka smoj-alijeli, ja María, wani snaʼawe ja Jesús ojni bʼobʼ ya tojbʼuk ja matik maloʼayi. Yujni wa skʼuʼane ajyi, lek kʼotukxta wego ja Jesús, mini oj chamuk ja Lázaro. Pe ¿jasunuk oj ekʼuk yuja chamta ja Lázaro ja yamigo jel skʼana ja Jesús? Ja Marta yala ja Lázaro oj sakʼwuk ja bʼa tyempo jakumto, ja bʼa «último cʼacʼu». ¿Jas yuj skʼuʼan lek? Sok ¿jas yuj wa xbʼobʼ jkʼuʼuktik lek ja keʼntik ojni ajyuk jun sakʼwelal ja bʼa tyempo jakumto soka jpamilyatik ojni bʼobʼ sakʼwukejan?

4 Ayni kiʼojtik lekil rasonik bʼa skʼuʼajel ojni ajyuk jun sakʼwelal. La kiltik jujuntik sbʼaja jaw. Yajni wantik spaklajeli, bʼobʼta oj jtaʼtik jujuntik pensarik sbʼaja sakʼwelal bʼa mini jel tikʼanuk wa xpensarantik. Ja it wani xya tsatsbʼuk ja skʼuʼajel kiʼojtik bʼa oj kiltik yajkʼachil ekʼele ja jpamilyatik matik chamele.

LOʼILIK BʼA WA XYAʼA SMAJLAJEL

5. ¿Jas yuj skʼuʼan lek ja Marta ojni sakʼwuk ja Lázaro?

5 Ja Marta mini yala wan smajlajel oj sakʼwuk ja smoj-alijeli, ja yeʼn yala wani snaʼa ojni sakʼwuk. Ja yeʼn skʼuʼani lek yujni snebʼa sbʼaja milagroʼik kʼulaxi bʼajtanto oj kʼe stulyi ja yaʼtel bʼa xcholjel ja Jesús. Ja Marta bʼobʼta snebʼa man xchʼinil sbʼaja jaw bʼa snaj sok bʼa sinagoga. Bʼobʼta wa xjul jkʼujoltik oxe loʼilik ja bʼa Biblia.

6. ¿Jas milagro snaʼunej lek ja Marta?

6 Ja bʼajtan sakʼwelal wa staʼa tiʼal ja Biblia jani skʼulan ja aluman Elías. Ja Jyoba yayile yip bʼa skʼulajel milagroʼik ja bʼa tyempo jaw. Bʼa jun chonabʼ bʼa stsʼeʼel ja mar bʼa Fenicia sbʼiʼil Sarepta, jun biguda jel pobre sjamayi ja snaj bʼa oj ochuk ja aluman Elías. Anto, ja Dyos yaʼakan ja yaseyte soka yarina mok chʼakuk, jachuk ja biguda soka skeremi mi chamye (1 Rey. 17:8-16). Ekʼ ja tyempo, ja yal keremi koʼ chamel sok chami. Pe ja Elías syama ja chamwiniki sok yayi orasyon ja Dyos: «Ah Jyoba ja jDyos awa pabor, aʼakan ja sakʼanil ja yal kerem it akumxuk». Ja Jyoba smaklayi ja yorasyon ja Elías sok ya kumxukyi ja sakʼanil ja yal keremi (kʼuman ja 1 Reyes 17:17-24). Ja Marta snaʼunejni lek sbʼaja niwan milagro it.

7, 8. a) ¿Jasa skʼulan ja Eliseo yuj jun ixuk jel tristeʼay? b) ¿Jasa sjeʼa ja milagro skʼulan ja Eliseo sbʼaja Jyoba?

7 Ja aluman Eliseo, ja slokʼol ja Elías, yeʼn skʼulan ja xchabʼil ja milagro bʼa sakʼwelal wa staʼa tiʼal ja Biblia. Ja bʼa chonabʼ Sunem, tey jun israʼelenya soka statami bʼa jel naʼubʼal sbʼaj, mey yuntikile sok ayxa skʼujole. Ja yeʼn sjama ja snaj bʼa sjeʼayi slekil skʼujol ja Eliseo, yuja jaw ja Dyos yayi jun yal skerem. Jujuntik jabʼil tsaʼan, ja yal keremi chami. Ja nanal israʼelenya jelni tristeʼaxi. Skʼanayi permiso ja statami, bʼa waj yil ja alumani, bʼa tey bʼa wits Carmelo, wa xkan junuk 30 kilometro. Ja Eliseo sjeka bʼajtan ja yaʼtijum,  ja Guehazí, man Sunem. Pe ja yeʼn mini bʼobʼ ya sakʼwuk ja yal keremi. Anto kʼot ja snan ja yal keremi sok ja Eliseo (2 Rey. 4:8-31).

8 Ja alumani och ja bʼa naʼitsi sok yayi orasyon ja bʼay ja skwerpo ja yal keremi. Anto ja Jyoba ya kumxukyi ja sakʼanili ja yal keremi. Ja nanali jelni gustoʼaxi ja yajni yila (kʼuman ja 2 Reyes 4:32-37). Sok bʼobʼta julskʼujol ja yorasyon ja Ana, ja yeʼn mi xbʼobʼ ajyuk yuntikil. Yajni yiʼaj och ja yal skerem Samuel ja bʼa tabernáculo, yala ja Jyoba yeʼn wa xya koʼ bʼa Kʼeʼen sok wa xyaʼ kʼeʼuk (1 Sam. 2:6). Ja yuj, yajni ya sakʼwuk ja yal skerem ja ixuk bʼa Sunem, ja Dyos sjeʼani wa xbʼobʼ ya sakʼwuk ja chamwiniki.

9. ¿Jastal waj ja yoxil sakʼwelal wa staʼa tiʼal ja Biblia?

9 Pe ja jaw mini kechanukta ja milagro skʼulan ja Eliseo. Yajni kʼot 50 jabʼil aluman, koʼ chamel sok chami. Ekʼ ja tyempo, yajni ja yeʼn kechanxta tey ja sbʼakelik, ekʼye jujuntik israʼelenyo ja bʼa kʼeʼen mukubʼali bʼa wajume smukjel jun winik. Junta chʼaykʼujol, yilawe jujuntik skontraʼe, ja yuj elye ajnel sok sjipawekan ja chamwinik ja bʼa kʼeʼen mukubʼal ja Eliseo. Ja Biblia wa xyala: «Yajni ja winiki staʼa sbʼaj soka sbʼakel ja Eliseo, ja yeʼn sakʼwi» (2 Rey. 13:14, 20, 21). La jpensaraʼuktik ja jastal jel koltaji sbʼaja loʼilik it ja Marta. Tini wa xchiknaji lek ja Dyos ayni yip sbʼaja chamelchʼakeli. Sok la jpensaraʼuktik jas oj bʼobʼ jnebʼtik ja keʼntiki. Merani wa xya jkʼuʼuktik lek jelni juntiro ja yip ja Dyos sok mey stikʼanil.

LOʼILIK BʼA BʼAJTAN SIGLO

10. ¿Jasa skʼulan ja Pedro yuj jun nochuman bʼa Kristo bʼa chamelxa ajyi?

10 Ja bʼa juʼunik tsʼijbʼunubʼal bʼa griego cha ayni yiʼoj loʼilik bʼa sakʼwelalik bʼa skʼulane ja yaʼtijumik Dyos. Kalatikta ja milagroʼik skʼulan ja Jesús mojan ja bʼa Naín soka bʼa snaj ja Jairo. Jujuntik jabʼil tsaʼan, ja jekabʼanum Pedro ya sakʼwuk jun nochuman bʼa Kristo sbʼiʼil Dorcas ma Tabita. Och ja bʼa kwarto bʼay ja skwerpo ja Tabita, yayi orasyon ja Jyoba, sok yala: «Tabita, qʼuean xa». Ja yeʼn, wegoxta sakʼwi, sok ja Pedro sjeʼayi ja smoj-aljeliki «sacui ta». Yuja milagro it jel chamyiljeli, jel jitsan «ja maʼ scʼuan ja Cajualtiqui». Ja ajkʼach nochumanik bʼobʼni xchole sbʼaja Kajwaltik Jesús sok ja yip yiʼoj ja Jyoba bʼa yajel sakʼwuk ja chamwiniki (Hech. 9:36-42).

11. ¿Jasa sjeʼa ja Lucas sbʼaja jas ekʼ sbʼaj jun kerem, sok jastal koltajiye ja matik yilawe ja milagro skʼulan ja Pablo?

11 La cha jtatik tiʼal bʼa pilan sakʼwelal bʼa yilawe tuktukil ixuk winik. Bʼa jun kʼakʼu, ja jekabʼanum Pablo wan yajel ekʼ jun sloʼil bʼa kan man snalan akwal bʼa jun naʼits bʼa Troas, ja bʼa jtyempotik jani noroeste bʼa Turquía. Ja Eutico, jun kerem ti kulan ekʼ bʼa jun bentana bʼa wan smaklajel ja sloʼil ja Pablo, ochkan swayel sok moʼkon man yoxil piso. Ja maʼ bʼajtan kʼot ja bʼa mokʼi bʼobʼta jaʼ waj ja Lucas, ja yeʼn waj jun loktor. Ja yeʼn yala sbʼaja keremi mini kechanuk tupeluk yikʼ, chamtani. Ja Pablo koʼko ja bʼa escalera, stela ja kwerpoʼali sok yalayabʼ spetsanil ja matik teyi ja Eutico sakʼanxa ay. Ja milagro it jelni chamyilawe ja matik teye tiw. Jelni aji kulan skʼujole yuja yilawe jun sakʼwelal (Hech. 20:7-12).

JUN SMAJLAJEL BʼA MERAN

12, 13. Tsaʼan ja chʼakta kiltik ja jujuntik loʼilik sbʼaja sakʼwelali, ¿jastik sjobʼjel oj katikyi sjakʼjel?

12 Ja loʼilik kilatikta wani xbʼobʼ yaʼ jkʼuʼuktik lek jastal ja Marta: bʼa wa xbʼobʼ  ya sakʼwuk ja chamwinik ja Jyoba, ja maʼ yaʼunejkitik ja jsakʼaniltiki. Jelni chamyabʼjel bʼa spetsanil ja sakʼwelalik jaw ajyini jun yaʼtijum Dyos, jastal ja Elías, Jesús ma Pedro. Chomajkil, spetsanil ja jaw chʼak ekʼuk bʼa jun tyempo wa skʼulan milagroʼik ja Jyoba. Anto, ¿jasa wa xbʼobʼ alxuk sbʼaja matik chamye ja bʼa tyempo mi xkʼulaxi ja milagroʼik jaw? ¿Oj maʼ bʼobʼ smajlaye ja yaʼtijumik Dyos ja Jyoba oj ya kʼeʼuk ja matik chamele ja bʼa tyempo jakumto? ¿Oj maʼ bʼobʼ sjip skʼujole jastal ja Marta, bʼa yala sbʼaja smoj-alijeli: «Huan nix naa que oj ni sac-huuc ja último cʼacʼu»? ¿Jas yuj bʼobʼ skʼuʼuk lek ja yeʼn ja jaw, sok jas yuj wa xcha bʼobʼ jkʼuʼuktik lek ja keʼntiki?

13 Ja bʼa Biblia, ay tuktukil tekstoʼik bʼa wa sjeʼa ja yaʼtijumik Dyos matik toj bʼa wani snaʼawe oj ajyuk jun sakʼwelal ja bʼa tyempo jakumto. La kiltik jujuntik.

14. ¿Jasa wa xbʼobʼ jnebʼtik sbʼaja sakʼwelal ja loʼil bʼa Abrahán?

14 Ja Isaac yeʼnani waj ja intilal bʼa smajlay jitsan tyempo ja Abrahán. Pe jun kʼakʼu ja Dyos yalayabʼ ja Abrahán ayi ja skeremi, ja maʼ jel syajtay, sok aya jastal jun majtanal tsikubʼal (Gén. 22:2). Pensaran sbʼaja it jastal yabʼ ja Abrahán. Ja Jyoba skʼapunejyi spetsanil ja chonabʼik oj ya koʼ slekilal yuja yintili (Gén. 13:14-16; 18:18; Rom. 4:17, 18). Chomajkil, alubʼal yabʼ ja yintil «ti oj eljan bʼa Isaac» (Gén. 21:12). ¿Pe jastal oj kʼotuk ja jaw ta ja Abrahán yaʼa jastal jun majtanal ja Isaac? Ja Dyos ya ekʼyi ja Pablo bʼa xcholo sbʼaja Abrahán ayni yiʼoj ja skʼuʼajel bʼa Dyos bʼa ayni yip bʼa oj ya sakʼwuk ja skeremi (kʼuman ja Hebreos 11:17-19). Ja Biblia mini xyala ja Abrahán wa skʼuʼan, ta kʼuʼabʼal ajyi, ja skeremi oj sakʼwuk wego ma bʼa jujuntik kʼakʼu tsaʼan. Ja yeʼn mini snaʼa jas tyempo oj ajuk sakʼwuk ja Isaac. Pe ja Abrahán sjipani lek skʼujol bʼa Jyoba ojni ya kumxukyi ja sakʼanil ja skeremi.

15. ¿Jasa smajlajel ajyiyuj ja awel Job?

15 Ja awel Job cha smajlay jun sakʼwelal ja bʼa tyempo jakumto. Ja yeʼn snaʼani ta kʼutsji jun teʼ, wani xbʼobʼ xolinuk pilan ekʼele sok wa xkʼi yajkʼachil ekʼele. Pe mini jachukuk wa x-ekʼ sbʼaja winiki (Job 14:7-12; 19:25-27). Ta chami, mini xbʼobʼ eljan ja bʼa kʼeʼen mukani sok oj ajyuk sakʼan yajkʼachil ekʼele (2 Sam. 12:23; Sal. 89:48). Pe ja it mini wa stojolan ja Dyos mi oj ya sakʼwuk. Ja Job skʼuʼani lek ja Jyoba ojni ya kulan  jun kʼakʼu bʼa oj najuk ja yeʼn (kʼuman ja Job 14:13-15). Anima ja yeʼn mi snaʼa ja styempoʼil oj ekʼuk ja jaw, pe sjipa lek skʼujol ja bʼa Kʼuluman bʼa sakʼanil oj najuk sbʼaja yeʼn sok oj ya makunuk ja yip bʼa oj ajuk sakʼwuk.

16. ¿Jasa yaljelik aljiyabʼ ja aluman Daniel yuj jun anjel bʼa aji tsatsankʼujolajuk?

16 Ja bʼa juʼunik tsʼijbʼunubʼal bʼa hebreo cha wa staʼa tiʼal ja bʼa aluman Daniel bʼa toj waji. Ja yeʼn toj ajyi soka Dyos bʼa jitsan jabʼil, sok tolabida tini ajyi bʼa stsʼeʼel. Bʼa jun ekʼele jun anjel sjeʼa sbʼaj yi ja Daniel, sok ya sbʼiʼiluk jun winik «maʼ jel xkʼanji» sok cha yala: «Aʼajyukawuj slamanil. Ajyan tsats» (Dan. 9:22, 23; 10:11, 18, 19).

17, 18. ¿Jasa kʼapjelal ajiyi ja Daniel sbʼaja tyempo jakumto?

17 Ja Daniel tʼusan mi ayxa yiʼoj 100 jabʼil sok mojanxani oj chʼakuk ja sakʼanili. Bʼobʼta sjobʼoni sbʼaj jasa oj ekʼ sbʼaj ja bʼa tyempo jakumto. ¿Oj maʼ sakʼwuk? Ojniʼa. Ja bʼa xchʼakulabʼil ja libro bʼa Daniel, ja tiw wa xtaʼatik ja Jyoba skʼapayi ja aluman awel: «Pe jaxa bʼa weʼni, kaʼax ja bʼa chʼakelali. Kax jijlan» (Dan. 12:13). Ja aluman awel Daniel wani snaʼa ja chamwiniki wane jijlel sok ja bʼa Kʼeʼen mukane «mixa ay aʼtel, mixa tʼabʼan akʼujol bʼa ay jas oja taʼ, mini snajel sok mini biboʼil» (Ecl. 9:10). Ja yeʼn ojxtani chamuka, pe mini ti wa xchʼak tiw. Ja Dyos skʼapayi jun jasunuk jel tsamal bʼa wan smajlajel bʼa oj ekʼ sbʼaj ja bʼa tyempo jakumto.

18 Ja rason sbʼaja aluman Daniel wa xcha yala: «Pe oj cha kʼeʼanjan ja bʼa tsaʼanikxta kʼakʼu bʼa oja wiʼ jawa rasyoni». Mini aljiyabʼ jas mero skʼakʼujil oj ekʼuk ja jaw. Tʼilani chami sok jijli. Pe ja yaljelik oj «cha kʼeʼanjan [...] bʼa oja wiʼ jawa rasyoni» tini chiknaji jaman lek ojni sakʼwuk ja bʼa tyempo jakumto. ¿Jas tyempoʼil? Jani «bʼa tsaʼanikxta kʼakʼu», jitsan tyempo oj ekʼuk yajni chami. Ja Nueva Biblia al Día wa sutu ja kʼapjelal it: «Ja bʼa xchʼakulabʼil ja bʼa tyempoʼiki oj kʼeʼan ja bʼa kʼeʼen mukana bʼa oja wiʼ jawa tsʼakoli».

Jastalni ja Marta, wani xbʼobʼ jipjkʼujoltik oj ajyuk jun sakʼwelal. (Kʼela ja parrapoʼik 19 sok 20).

19, 20. a) ¿Jasa wa syaka ja bʼa jas jpaklaytik soka jas aljiyabʼ ja Marta yuja Jesús? b) ¿Jasa oj jpaklaytik ja bʼa artikulo jakumi?

19 Ja Marta skʼuʼan lek ja smoj-alijel toji, ja Lázaro «oj ni sac-huuc ja último cʼacʼu». Ja kʼapjelal ajiyi ja Daniel soka jastal skʼuʼan lek ja Marta sbʼaja jastal sjakʼayi ja Jesús, tʼilani oj ya jipjkʼujoltik ja matik chamele ojni sakʼwuke.

20 Kilatikta loʼilik bʼa meran ekʼ ja bʼa najate bʼa wa sjeʼakitik ja matik chamele ojni cha bʼobʼ sakʼwuke. Cha jtaʼatik tiʼal bʼa yaʼtijumik Dyos bʼa snaʼawe ojni ajyuk jun sakʼwelal ja bʼa tyempo jakumto. ¿Ay maʼ kiʼojtik prebaʼik bʼa oj ajyuk jun sakʼwelal jitsan tyempo tsaʼan man kʼapji? Ta jachuk, ayni kiʼojtik rason bʼa smajlajel jun sakʼwelal ja matik chameli jastalni ja smajlajel ajyiyuj ja Marta. ¿Pe jas tyempoʼil? La kiltik ja bʼa artikulo jakumi.