Kaʼax ja bʼa sbʼaʼal

Kaʼax ja bʼa xchabʼil menú

Kaʼax ja bʼa sbʼaʼali

Taʼumantiʼik bʼa Jyoba

tojol-abʼal

Ja Juʼun Cholumani (bʼa spaklajel)  |  Septiembre bʼa 2017

 WA XCHOLO JA SAKʼANILI

Juni slekilal ja aʼtijiyon sok winike bʼa toj aye soka Dyos

Juni slekilal ja aʼtijiyon sok winike bʼa toj aye soka Dyos

BʼA SNALAN ja jabʼilik 1930, ja jnantat James soka Jessie Sinclair wajye kulan bʼa Bronx, jun xchonabʼil ja Nueva York. Ti snaʼawe sbʼaja Willie Sneddon, ja yeʼn kʼotel man Escocia, jastalni yeʼnle. Jujuntik minuto tsaʼan yajni snaʼa sbʼaje, kʼe staʼe tiʼal sbʼaja spamilyaʼe. Ja it ekʼ tʼusan jabʼil tsaʼan yajni pojkiyon ja keʼn.

Ja jnan xcholoyabʼ ja Willie ja stati soka snuʼ sjikʼawe jaʼ ja bʼa mar wa xkan bʼa Norte bʼajtanto oj kʼeʼuk ja niwan guerra. Ja barko yama chayi yaʼa choke sok jun bomba. Ja Willie yala: «Jawa tati tey bʼa inpierno». Ja Willie wajni taʼumantiʼ bʼa Jyoba, soka it jani ja modo jel chamyabʼ yabʼjel ja jastal kʼe snebʼ ja smeranil ja jnani.

Ja Willie soka Liz Sneddon

Ja jnani mini lek yabʼ ja jas aljiyabʼ, pes wa snaʼa ja stati wajni jun lekil winik. Anto ja Willie cha yala: «¿Mas maʼ lek oja wabʼ ja lek xkalawabʼ cha waj bʼa inpierno ja Jesús?». Ja jnan julskʼujol jun orasyon ja bʼa yiglesya, bʼa wa xyala ja Kristo waj bʼa inpierno sok ja bʼa yoxil kʼakʼu sakʼwi. Ja yuj sjobʼo sbʼaj jas yuj ja Jesús waj bʼa jun lugar bʼa wa xyiʼaje wokol bʼa yoj kʼakʼ ja matik malo. Ja jaw nikji ja jnan bʼa snebʼjel ja smeranili. Kʼe wajuk ja tsomjelik ja bʼa kongregasyon bʼa Bronx sok yiʼaj jaʼ bʼa 1940.

Soka jnan, sok jabʼilik tsaʼan, soka jtati

Ja tyempo jaw mini staʼawe tiʼal sbʼaja nantatalik ja stʼilanil oj spaklaye ja Biblia soka yuntikile. Yajni nuxonto, ja jtati yeʼn wa stalnayon yajni ja jnan wa xwaj ja bʼa tsomjel soka bʼa xcholjel ja bʼa xchʼakulabʼil ja semana. Jabʼilik tsaʼan, ja jtat soka keʼn kʼe wajkotikon ja bʼa tsomjelal lajan soka jnani. Ja jnan jelni x-el ja bʼa xcholjeli sok ayiʼoj tuktukil estudio bʼa Biblia. Ajyi jun tyempo jujuntik ja matik wane yijel estudio lajan wa x-ochye yujni teye bʼa junxta lugar. Yajni ay kiʼoj vacación ja bʼa eskwela, wani xwaj jmojtay ja bʼa xcholjeli. Jach jel jnebʼa sbʼaja Biblia sok jastal sjejelyi ja tuk ja jas wa xyala.

Jel xyaki kʼixwel oj kale. Pe man jchʼinil mini jel xkila chaʼanyabʼalil ja smeranili, mini xkʼujolan. Pe yajni kechanto kiʼoj 12 jabʼil ochyon choluman, sok man tyempo  jaw mini kaʼunejkan ja xcholjeli. Kechanto kiʼoj 16 jabʼil ja kayi ja jsakʼanil ja Jyoba. Kiʼaj jaʼ bʼa 24 bʼa julio bʼa 1954 bʼa jun niwan tsomjelal ajyi bʼa Toronto (Canadá).

JA KAʼTEL BʼA BETEL

Jujuntik jmoj-aljelik ja bʼa jkongregasyon betelitaʼe sok jujuntik wajye betelitaʼe. Ja yeʼnle jelni skoltayone. Jel jkʼulan gusto ja jastal wa xkʼumaniye ja bʼa ay jitsan ixuk winik soka jastal wa xcholowe sbʼaja Biblia. Anima ja jmaestroʼik wa xyalawe la wajkon bʼa universidad, ja keʼn wa xkʼana wajel bʼa Betel. Ja yuj, ja bʼa niwan tsomjelal ajyi bʼa Toronto jbʼutʼu ja solicitud. Sok ja bʼa jabʼil nochani cha jbʼutʼu ja solicitud ja bʼa niwan tsomjelal ajyi ja bʼa Estadio de los Yankees, bʼa Nueva York. Tʼusan tsaʼan, yajni ay kiʼoj 17 jabʼil, ajiki jun lokjelal bʼa oj kʼe jtul ja aʼtel bʼa Betel bʼa Brooklyn bʼa 19 bʼa septiembre bʼa 1955. Ja bʼa xchabʼil kʼakʼu teyon ja bʼa Betel, wajyon ja bʼa wa snokʼowe juʼunik, bʼa ti wa xkan bʼa número 117 bʼa calle Adams. Sok jani jaw ja yajkʼachil lugar bʼa kaʼteli. Wegoxta ka makunuk ja makina bʼa wa slika yal latse juʼunik, ja makina jaw wa stsomo xetʼanik bʼa 32 slamik sok wa xchapa bʼa oj sjek bʼa pilan makina bʼa oj stsʼis ja libroʼiki.

Yajni 17 jabʼil kiʼoj sok kʼe aʼtijukon ja bʼa Betel bʼa Brooklyn

Jun ixaw tsaʼan yajni ajyiyon ja bʼa wa xnokʼxi juʼuniki, jekjiyon bʼa departamento bʼa rebista yuja wa xnaʼa tsʼijbʼanel bʼa makina. Ja bʼa tyempo jaw, ajyi jmoj-aljeltik winik sok ixuk bʼa wa stsʼijbʼane bʼa jun yal plaka ja dirección bʼa oj jekxuk Ja Juʼun Cholumani soka ¡Despertad! Jujuntik ixaw tsaʼan, jekjiyon bʼa departamento bʼa wa xjekxi juʼunik. Ja Klaus Jensen, ja maʼ wa skʼela ja aʼteli, sjobʼoki ta pwesto ayon bʼa oj koltay ja maʼ wa syama ja karro bʼa yijel och ja bʼa wa xkʼot ja barkoʼik ja kaja juʼunik wa xjekxi bʼa tuktukil país. Sok tʼilani oj cha ikxuk och ja bʼa opisina bʼa correoʼik ja koxtalik  bʼa rebista sbʼaja kongregasyonik bʼa Estados Unidos. Ja jmoj-aljeltik Jensen yala ja tikʼe aʼtel jastal it jelni lek oj wajkuj, pes ja keʼn jel yokelon. Kechan 57 kilo ja kalal. Ja biajeʼik jkʼulan ja bʼa wa xkʼot ja barkoʼik soka bʼa opisina bʼa correoʼiki ya ajyuk mas kip. ¡Merani ja jasa yala ja Jensen!

Ja Departamento bʼa rebista wani xcha skʼelawe ja rebistaʼik wa skʼana ja kongregasyoniki. Jachuk jnaʼa ja sbʼiʼil ja jitsan kʼumalik wa xkʼulxi imprimir ja rebistaʼik ja bʼa Brooklyn bʼa wa xjekxi bʼa tuktukil país. Mini bʼa kabʼunej ajyi ja kʼumalik jaw, pe jelni xya gustoʼaxukon snajel ja wa xjekxi jitsan mil rebistaʼik bʼa najtik lugarik ja bʼa luʼumi. Ja bʼa tyempo jaw, mini ekʼ bʼa jpensar ta oj kulatay tsaʼan ja lugarik jaw.

Soka Robert Wallen, Charles Molohan soka Don Adams

Ja bʼa 1961, jekjiyon bʼa departamento bʼa wa xkʼelxi takʼin, sok yeʼn skoltayon ja Grant Suiter. Jujuntik jabʼil tsaʼan, aljikabʼ oj wajkon ja bʼa yopisina ja jmoj-aljeltik Nathan Knorr, ja bʼa tyempo jaw yeʼn wa skʼela ja aʼtel bʼa xcholjel. Ja jmoj-aljeltik Knorr yalakabʼ june ja bʼa maʼ wa xkoltajiyuji mi ti oj ajyuk jun ixaw, pes oj wajuk ja bʼa Eskwela sbʼaja ansyanoʼik sok skoltuman ansyanoʼik. Soka yajni xkumxi ti oj aʼtijuk bʼa Tsome maʼ wa skʼela ja xcholjel wa xtaxye ja bʼa Betel. Sok yalakabʼ keʼn oj kikan ja cholal yiʼoji sok jaxa oj aʼtijukon soka jmoj-aljeltik Don Adams. Yeʼnani ja maʼ syamaki ja jsolicitud bʼa Betel ja bʼa niwan tsomjelal ajyi bʼa 1955. Pilan chabʼ jmoj-aljeltik, ja Robert Wallen soka Charles Molohan, tixa aye tiw ja yajni kʼotyoni. Jchanwaniltikon aʼtijitikon lajan mas ja 50 jabʼil. Jelni yaki gusto aʼtel soka matik jel toje bʼa yaʼteltajel ja Dyosi (Sal. 133:1).

Bʼa Venezuela, ja bʼa sbʼajtanil ekʼele kulatay ja Betel (1970)

 Ja bʼa 1970, ajiki jun yajkʼachil cholal: kada jabʼil ma bʼa chabʼ jabʼil oj waj kulatay bʼa jitsan semana ja tuktukil naʼitsik Betel ja bʼa Watch Tower Society, sok ja ajyi wa sbʼiʼilan visitas de zona. Ja it jani bʼa stsatsankʼujolajel ja matik teye bʼa Betel soka misioneroʼik sok skʼeljel ja archiboʼik bʼa Betel. Kʼotni jnaʼ sbʼaj jitsan ja matik wajye ja bʼa bʼajtanik Eskwela bʼa Galaad. Sok jitsanxa jabʼil ekʼel, pe ja yeʼnle titoni wane aʼtel toj lek ja bʼa país jekjiyeʼi. Sok kulatay mas ja 90 país ja bʼa aʼtel it. Juni tsamal cholal.

Jelni xyaki gusto yulatajel ja jmoj-aljeltik bʼa mas ja 90 paisik

JTAʼA JUN LEKIL JMOJ

Ja betelitaʼik bʼa Brooklyn wa xjekjiye ja bʼa kongregasyonik ja bʼa chonabʼ Nueva York, ja keʼn ti jekjiyon bʼa Bronx. Ja bʼajtan kongregasyon bʼa Bronx kʼiʼi sok ja yuj pilxi. Ja mero bʼajtan kongregasyon sbʼiʼilan Upper Bronx, sok ti wala wajyon ajyi ja keʼn.

Ja bʼa snalan ja jabʼil 1960, jun pamilya bʼa Letonia bʼa snaʼa sbʼaj ja smeranil ja bʼa sur bʼa Bronx ti wajye kulan ja bʼa territorio ja bʼa jkongregasyontikon. Ja Livija, ja watsali, och precursora regular yajni elkan ja bʼa eskwela. Jujuntik ixaw tsaʼan waj man Massachusetts bʼa waj koltanuk bʼa jun lugar bʼa wa xkʼanxi mas choluman. Ja keʼn wa xtsʼijbʼanyi jastal wajum ja kongregasyon, sok ja yeʼn wa xcholokabʼ ja jastal jel lek wan wajelyuj ja bʼa xcholjel ja bʼa Boston.

Soka Livija

Jujuntik jabʼil tsaʼan, ja Livija aji och precursora especial. Yuja wa skʼana yaʼteltajel ja Jyoba ja janekʼ wa xbʼobʼyuji, cha sbʼutʼu jun solicitud wajel bʼa Betel sok lokji bʼa 1971. ¡Lajansok ja Jyoba ay jas wa xkʼan yalkabʼ! Nupanitikon bʼa 27 bʼa octubre bʼa 1973, sok yeʼnani ya ekitikon ja jmoj-aljeltik Knorr ja loʼil. Ja Proverbios 18:22 wa xyala: «Ja maʼ wa staʼa jun lekil xcheʼum staʼunej jun jasunuk bʼa lek, sok ja yeʼn wa x-ajiyi ja skoltanel ja Jyoba». Sok meraniʼa. Ja Jyoba yaʼunej koʼ jlekilal ja keʼn soka Livija, yujni ajyelotikonxa 40 jabʼil ja bʼa Betel. Sok ti wala wajtikon bʼa jun kongregasyon bʼa jun lugar wa xtax ja bʼa Bronx.

AʼTEL LAJAN SOKA SMOJ-ALJELIK JA KRISTO

Aʼtel lajan soka jmoj-aljeltik Knorr jelni yaʼa gustoʼil. Wajni jun aʼtijum mi x-axwi bʼa wa syajtay ja smeranili sok jelni syajtay ja misioneroʼik. Jitsan bʼa yeʼnle yeʼn kʼotye ja bʼajtan Taʼumantiʼik ja bʼa paisik jekjiyeʼi. Ja jmoj-aljeltik Knorr yamji cáncer ja bʼa 1976, sok jelni triste yiljel ja jastal yiʼaj wokoli. Bʼa jun ekʼele, yajni ti bʼaʼan ekʼ bʼa xchʼat, yalakabʼ la jkʼumukyi jun juʼun bʼa ojxta kʼuljuk imprimir. Cha yalakabʼ la jpay ja Frederick Franz bʼa oj smaklay ja jas oj jkʼumukyi. Mas tsaʼan kabʼi ja jmoj-aljeltik Franz mi x-ilwani lek, sok ja jmoj-aljeltik Knorr yeʼnani skʼumanyi bʼa jun tyempo ja tikʼe juʼunik jastal jaw.

Bʼa jun ulatanel bʼa Betel soka Daniel soka Marina Sydlik (1977)

Ja Knorr cham bʼa 1977, pe ja matik jnaʼatikon sbʼaji sok jkʼanatikoni yaʼa kulan jkʼujoltikon snajel ja stsʼiktes toj lek ja  yaʼtel ja bʼa luʼumi (Apoc. 2:10). Soka jmoj-aljeltik Franz yeʼnxa ochkan bʼa skʼeljel ja aʼtel bʼa xcholjeli.

Ja bʼa tyempo jaw, keʼnon ja sekretaryo ja Milton Henschel, bʼa aʼtiji soka jmoj-aljeltik Knorr bʼa jitsan jabʼil. Ja yeʼn yalakabʼ ja mero kaʼteli jani skoltajel ja jmoj-aljeltik Franz sbʼaja jas wa xmakuniyuji. Tikʼanxta wa xkʼumanyi ja juʼunik oj kʼulxuk imprimir. Jelni lek xkan skʼujol sok wa xwaj skʼujol ja bʼa juʼun wa xkʼumaxiyiʼi. Jelni yaki gusto yuja bʼobʼ jkoltay ja bʼa modo it man chʼak ja sakʼanil ja bʼa Luʼum ja bʼa diciembre bʼa 1992.

Ja número 124 ja bʼa calle Columbia Heights, bʼa aʼtijiyon jitsan jabʼil

Ja jnantati chamye toj lek bʼa stiʼ sat ja Jyoba, sok gustoxta wanon smajlajel bʼa oj kil-e ja bʼa yajkʼachil luʼumkʼinal bʼa stajele loʼil (Juan 5:28, 29). Ja 61 jabʼil ajyelon ja bʼa Betel jel wego ekʼelkuj. Sok wa xkabʼ ja jas wa skʼapa ja luʼumkʼinal it mini oj slaj ja janekʼto jel chaʼanyabʼalil aʼtel lajan soka jmoj-aljeltik bʼa spetsanil ja luʼumi bʼa ay ixuk winik toje. Ja Livija soka keʼn wa xbʼobʼ kaltikon spetsanil jkʼujoltikon ja janekʼ aʼtelotikon bʼa tyempo tsʼikan ‹ja gustoʼil bʼa Jyoba› kʼotelni ‹ja mero kiptikon› (Neh. 8:10).

Mini june maʼ jel tʼilan ja bʼa xchonabʼil ja Jyoba; ja aʼtel bʼa xcholjel sbʼaja sGobyerno mini oj kʼot tekʼan chikan jas x-ekʼi. Bʼa keʼna juni gustoʼil sok jun niwan cholal ja aʼtelon soke ja jmoj-aljeltik matik toje bʼa spetsanil ja tyempoʼik jaw. Tʼusan mi yibʼanaluk ja matik tsaʼubʼale bʼa oj wajuke bʼa satkʼinali bʼa aʼtijiyon sokeʼi, wajyeta bʼa satkʼinal. Pe jelni xkaʼa tsʼakatal yuja aʼtijitikon lajan soka winike toj wajye bʼa yaʼteltajel ja Jyoba.