Kaʼax ja bʼa sbʼaʼal

Kaʼax ja bʼa xchabʼil menú

Kaʼax ja bʼa sbʼaʼali

Taʼumantiʼik bʼa Jyoba

tojol-abʼal

Ja Juʼun Cholumani (bʼa spaklajel)  |  Septiembre bʼa 2017

La jnochtik ja jastal wa snaʼa yajulal ja Jyoba

La jnochtik ja jastal wa snaʼa yajulal ja Jyoba

«Jyoba, Jyoba, jun Dyos jel snaʼa yajulal sok wa xyabʼ syajal» (ÉX. 34:6).

TSʼEBʼOJ 142 SOK 12

1. ¿Jasa jel chaʼanyabʼalil aji snaʼ ja Moisés sbʼaja jastal kʼotel ja Jyoba, sok jas yuj jel stʼilanil ja it?

BʼA JUN ekʼele, ja Dyos ya snaʼ ja Moisés ja sbʼiʼili sok jujuntik ja bʼa modoʼalik yiʼoji. Ja yeʼn mini xchiktes ja sbiboʼili ma jel ja yipi, ja jasa bʼajtan staʼa tiʼal jani wa snaʼa yajulal sok wa xyabʼ syajal (kʼuman ja Éxodo 34:5-7). Ja Jyoba wa skʼana a-snaʼ ja Moisés ojni koltajuk yuj, sok ja yuj xchiktes ja modoʼalik yiʼoj bʼa wa sjeʼa ja yeʼn pwesto ay bʼa oj skoltay ja yaʼtijumiki (Éx. 33:13). ¿Anke wani xyaʼa kulan jkʼujoltik snajel ja Dyos wa xchamskʼujol bʼa keʼntik? Ja bʼa artikulo it oj staʼ tiʼal ja bʼa snajel yajulal, ja snajel syajulal ja matik wa xyiʼaje wokol sok ja kʼankʼunel bʼa skoltajele.

2, 3. a) ¿Jas yuj wa xjeʼatik yajulal? b) ¿Jas yuj tʼilan oj jtatik tiʼal ja jas wa xyala ja Biblia sbʼaja snajel yajulal?

2 Jastalni wa xkilatik, ja Jyoba wa snaʼa yajulal. Ja keʼntik kʼulubʼalotik jastal ja yeʼn. Ja yuj, wani xcham jkʼujoltik ja tuki. Sok ja matik mi snaʼawe sbʼaja Dyos smeranili, ayni wa xcha snaʼawe syajulal ja tuki (Gén. 1:27). Ja bʼa Biblia wa xtaʼatik jitsan sjejelik bʼa ixuk winik bʼa snaʼawe syajulal  ja tuki. Jun sjejel, la ka juljkʼujoltik sbʼaja chabʼ ixuk kʼeye kʼumal bʼa stiʼ sat ja Salomón bʼa machunkiluk ja meran snan jun yal alats. Yajni ja mandaranum Salomón yaʼa ja mandar oj stʼaj-e snalan ja yal alatsi, ja meran nanali jel snaʼa syajulal. Yuja jaw, pwesto ajyi bʼa oj yayi ja yal yalatsi ja pilan ixuki bʼa jachuk mok miljuk (1 Rey. 3:23-27). La cha ka juljkʼujoltik sbʼaja yakʼix ja faraón. Yajni staʼa kʼot ja Moisés ja bʼa yok jaʼi, kʼot snaʼ juni yal alats hebreo sok wa snaʼa mini sbʼejuk oj skoltay. Pe ‹snaʼani syajulal› sok ja yuj yala oj yaʼ kʼiʼuk jastal yal skerem yeʼna (Éx. 2:5, 6).

3 ¿Jas yuj jel tʼilan stajel tiʼal ja yajulal? Pes ja Biblia wa xyala tʼilan oj jnochtik ja Jyoba (Efes. 5:1). Ja yeʼn skʼulanotik bʼa oj jnatik yajulal. Pe yuja yaʼ ekankitik ja mulal ja Adán, kechanta wa xleʼa jlekilal keʼntik. Ayni ekʼele, bʼobʼta jel wokol spensarajel bʼa skoltajel ja tuki ma kechan oj wa jkʼujoltik bʼa keʼntikta. ¿Jasa oj skoltayotik bʼa oj ajyuk mas jyajulal jkʼujoltik? Bʼajtan, la kiltik jastal ja Jyoba sok tuk ixuk winik sjeʼuneje yajulal. Sok tsaʼan, oj jpaklaytik jastal oj bʼobʼ jnochtik ja sjejel bʼa Jyoba sok ja slekilal oj kiltik ta jkʼulantik.

JA JYOBA JUN LEKIL SJEJEL BʼA SNAJEL YAJULAL

4. a) ¿Jas yuj ja Jyoba sjeka jujuntik anjel ja bʼa Sodoma? b) ¿Jas wa sjeʼakitik ja jas ekʼ sbʼaja Lot soka spamilya?

4 Ja bʼa Biblia, wa xtaʼatik jitsan sjejelik ja bʼa yajulal yiʼoj ja Dyosi. La kiltik ja jasa skʼulanyi ja Lot, jun winik bʼa toj waji bʼa jel chamkʼujol ajyi yuja modoʼal jel kʼixwela sbʼaj yiʼoj ja swinkil ja Sodoma sok Gomorra. Jelni kux ja jasa skʼulane, sok ja yuj ja Dyos spensaran oj chʼaysnajele (2 Ped. 2:7, 8). Bʼa oj skoltay ja Lot, ja Jyoba sjeka jujuntik anjel bʼa waj aljukyabʼ oj xchʼaysnajel ja chonabʼik jaw, ja yeʼn soka spamilya tʼilani oj spak-e ajnel. «Yajni ja yeʼn jel wan albʼel», ja anjeliki «syamaweyi ja skʼabʼ sok ja skʼabʼ ja xcheʼumi sok ja skʼabʼ ja chabʼ yakʼixi, sok ja yeʼnle yawe eluk sok ti yaʼawe bʼa jwera ja bʼa chonabʼi» (Gén. 19:16). Ja sjejel it wa sjeʼakitik jastal ja Jyoba wa snaʼa lek ja wokolik wa x-ekʼ sbʼaj ja yaʼtijumik toji (Is. 63:7-9; Sant. 5:11; 2 Ped. 2:9).

5. Ja bʼa Yabʼal ja Dyosi, jastal ja 1 Juan 3:17, ¿jas wa xnebʼatik sbʼaja yajulal?

5 Ja Jyoba mi kechan wa sjeʼakitik yajulal, wani xcha sjeʼakitik ja stʼilanil oj jetik yajulal. La jpensaraʼuktik june ja bʼa leyik yayi ja chonabʼ bʼa Israel. Ta jun israʼelenyo yayi jel takʼin jun smoj, ojni bʼobʼ yikanyi june ja bʼa skʼu jastal jun senya bʼa aya kumxuk ja sjeli (kʼuman ja Éxodo 22:26, 27). Bʼobʼta ja maʼ yaʼunej jel takʼini oj kʼe kʼankʼunukyuj oj yikan ja kʼuʼali. Sok ja maʼ jelal ayi mixani oj kan skʼu ja bʼa akwali. Ja yuj, ja Jyoba yalyabʼ ja israʼelenyo a-snaʼe syajulal ja smojeʼi sok ayawe kumxukyi ja kʼuʼal ja ‹yajni xmukxi ja kʼaʼuji›. ¿Jas wa xnebʼatik sbʼaja jastal kujlaji ja ley iti? Pes jani ta jun jmoj-aljeltik wa skʼana skoltajel sok wa xbʼobʼ katikyi, tʼilani oj jkʼuluktik (Col. 3:12; Sant. 2:15, 16; kʼuman ja 1 Juan 3:17).

6. ¿Jasa wa xnebʼatik sbʼaja syajulal skʼujol sjeʼa ja Dyos yajni ja israʼelenyo koʼye mulal?

6 Ja Jyoba snaʼa syajulal ja israʼelenyo anima ja yeʼnle koʼye mulal ja bʼa stiʼ sat ja yeʼn. Ja Biblia wa xyala: «Ja Jyoba ja sDyos ja matik ekʼpaxtayujile ya makunuk ja s-akʼa ekʼ rasonik bʼa yajelyile rason, yaljelyabʼ tikʼanxta ja jas oj ekʼ sbʼaje,  yujni ja yeʼn snaʼa syajulal ja xchonabʼ sok ja lugar bʼa wa x-ajyi» (2 Crón. 36:15). Jastalni jaw, jelni tʼilan oj jnatik syajulal ja matik mi snaʼawe sbʼaja Dyos pe ojtoni bʼobʼ sutxuk skʼujole sok oj kʼot yamigoʼuke ja yeʼn. Ja Jyoba mi wa skʼana ay maʼ achʼay snajel (2 Ped. 3:9). Ja yuj, bʼajtanto oj chʼayjuk snajel ja matik mi lekuki, la jcholtik ja rason sbʼaja syajulal skʼujol yiʼoj ja Dyosi.

7, 8. ¿Jas yuj jun pamilya yabʼye jastal jejiyile yajulal kʼujol yuja Jyoba?

7 Ja bʼa jtyempotik, jitsan Taʼumantiʼik yabʼuneje jastal jeʼubʼalyile yajulal kʼujol yuja Dyosi. La kiltik ja jas ekʼjan ja bʼa skʼeʼulabʼil ja jabʼilik 1990 bʼa jun tiroʼanel ajyi ja bʼa Bosnia. Jun kʼole Taʼumantiʼik elume sok autobús bʼa Bosnia man Serbia. Tey ja Milan bʼa kechanto yiʼoj 12 jabʼil, cha tey ja smoj-alijeli soka snantati. Wajume bʼa jun niwan tsomjelal, sok ja snantat ja Milan oj yiʼe jaʼ. Yajni ojxa skʼuts-e ja frontera, jujuntik soldadoʼik yawe koʼuk ja pamilya jaw yujni pilan rasaʼe, pe aji ekʼuk ja tuk Taʼumantiʼiki. Chabʼ kʼakʼu tsaʼan, ja olomal bʼa soldadoʼiki skʼuman bʼa radyo ja maʼ wa x-ajiyiyuj mandari bʼa sjobʼoyi jas oj skʼuluk soka pamilya jaw. Ja olomal bʼa soldado tini ajyi tekʼan bʼa stiʼ sat ja pamilya, ja yuj yabʼye ja jas yala ja maʼ mas chaʼan xcholi: «¡Aʼeluke sok tujkʼane!».

8 Yajni ja olomal wan loʼil soka soldadoʼiki, chabʼ winik mojxiye soka pamilya jaw sok yalaweyabʼ chʼabʼanxta: «Taʼumantiʼotikon; ja jmoj-aljeltik ja bʼa autobús yalawe kabʼtikon ja jasa ekʼi». Tsaʼan, yalawe yabʼ ja Milan soka smoj-aljeli akʼeʼuke ja bʼa skarroʼe bʼa oj skʼuts-e ja frontera, yujni ja soldadoʼiki mi skʼelawe ja sjuʼune ja yal untiki. Tixa cha yalaweyabʼ ja snantat ja Milan a-skʼuts-e bʼa spatik ja pwesto bʼa frontera. Yajni ja Milan yabʼ ja it, mi snaʼa ta oj tsenuk ma oj okʼuk. Ja snantati sjobʼowe: «¿Meran maʼ lek ja oj ajuk ekotik?». Pe och skʼuts-e ja frontera, sok anima ti wane kʼeljel yuja soldadoʼiki, mini skisawe. Ja pamilya ti staʼa sbʼaje bʼa skʼaxil ja frontera sok snochowe ja sbʼejyele man kʼotye ja bʼa lugar ajyi ja niwan tsomjeli. Snaʼawe lek ja Jyoba smaklay ja orasyon yaʼawe bʼa akoltajukeyuj. Meran, ja Biblia wa xyala ja Jyoba mi tolabida tojxta skoltay ja yaʼtijumiki (Hech. 7:58-60). Pe ja bʼa ekʼele it, ja Milan yala: «Kila lajansok yeʼn ja anjeliki smakayi ja sat ja soldadoʼiki sok ja Jyoba skoltayotik» (Sal. 97:10).

9. ¿Jasa skʼulan ja Jesús yajni yila wa xnochji yuja ixuk winiki? (Kʼela ja dibujo bʼa skʼeʼulabʼil ja artikulo).

9 Wa xcha bʼobʼ jnebʼtik ja jasa skʼulan ja Jesús. Yajni yila wa xnochji yuja ixuk winiki jastal «ja chej ba suelto xa ni ayi» sok «mi xa ay talnuman», ¿jasa skʼulan? «Jac syaal scʼujola» sok «ti och see yi jitzan cosa» (Mat. 9:36; kʼuman ja Marcos 6:34). Ja smodo mini slaja ja jastal smodo ja fariseoʼiki, bʼa mini skʼanawe skoltajel ja ixuk winiki (Mat. 12:9-14; 23:4; Juan 7:49). ¿Kʼotelotik maʼ jastal Jesús sok wan maʼ xkʼanatik skoltajel sok spetsanil jkʼujoltik ja matik wa skʼana oj snaʼe sbʼaja Jyoba?

10, 11 ¿Tʼilan maʼ tolabida oj jetik syajulal jkʼujoltik? Cholo.

10 ¿Wan maʼ stojolan ja it tolabida oj jetik syajulal jkʼujoltik? Miyuk. Bʼa oj kabʼtik stojol, la kiltik bʼa jun ekʼele bʼa mini stojoliluk yila ja Jyoba sjejel syajulal skʼujol. Yajni yalayabʼ ja Saúl a-smil ja swinkil ja Amaleq soka xchanteʼiki, ja Saúl mi smila ja mandaranumi soka chanteʼik  bʼa mas leki. Bʼobʼta spensaraʼan wan sjejel syajulal skʼujol, pe ja Jyoba ya elkan jastal mandaranum ja bʼa Israel yuja skʼoko abʼali (1 Sam. 15:3, 9, 15). Ja Jyoba jun Jwes bʼa toj. Wa xbʼobʼ yil ja skʼujol ja ixuk winiki, ja yuj wani snaʼa jastik ekʼele mi xbʼobʼ jexuk yajulal kʼujol (Lam. 2:17; Ezeq. 5:11). Xmojojixtajan oj yayi kastigo ja kʼoka abʼaliki (2 Tes. 1:6-10). Mixani styempoʼiluk ja Dyos oj sjeʼyile syajulal skʼujol ja matik mi lek yiluneji. Ja smeranili, oj xchʼay snajele bʼa jachuk oj skoltay sok sjejelyi syajulal skʼujol ja yaʼtijumik toji.

11 Mini jcholuktik keʼn oj kaltik maʼ oj chʼayjuk snajel sok maʼ oj kan sakʼan. Pe tʼilani oj jkʼujoluktik ja wego bʼa skoltajel ja ixuk winiki. Anto, ¿jastal oj bʼobʼ jetikyi syajulal jkʼujoltik ja tuk? La kiltik jujuntik jasunuk.

JASTAL SJEJEL YAJULAL JKʼUJOLTIK

12. ¿Jas jun modo bʼa sjejelyi syajulal jkʼujoltik ja tuki?

12 La jkoltaytik ja bʼa sakʼanil ja tuki. Jun jasunuk jel tʼilan oj skʼuluk ja yaʼtijum Dyosi jani sjejelyi syajulal ja smoj-aljelik soka tuk ixuk winik (Juan 13:34, 35; 1 Ped. 3:8). «Sjejel yajulal» wa xkʼan yal yijel «wokol lajan soka tuk». Ja it tini chʼikan ja yabʼjel stʼilanil skoltajel ja matik wane yijel wokoli. La jletik modoʼik bʼa skʼulajel. Jun sjejel, oj bʼobʼ jkʼap jbʼajtik bʼa skoltajel jun ixuk winik ja bʼa snaj ma oj waj kitikjanyi jun jasunuk (Mat. 7:12).

Jun modo bʼa sjejel syajulal jkʼujoltik jani skʼapjel jbʼajtik bʼa skoltajel ja bʼa sakʼanil ja tuki. (Kʼela ja parrapo 12).

13. ¿Jastal wa sjeʼa syajulal skʼujole ja yaʼtijumik Dyos yajni wa x-ekʼ desgrasya?

13 La koltanukotik ja bʼa aʼtel sbʼaja matik wa x-ekʼ sbʼaje desgrasya. Jitsan jmoj-aljeltik wa sjeʼaweyi syajulal skʼujole ja matik xyiʼaje wokol yuj jun desgrasya. Ja yaʼtijumik ja Jyoba jel naʼubʼal sbʼaje yuja wa xkoltaniye ja ekʼeleʼik jastal jaw (1 Ped. 2:17). Jun jmoj-aljeltik ixuk bʼa Japón ti ajyi bʼa jun lugar ekʼ ja terremoto sok ja tsunami bʼa 2011. Yala jel koltaji sok tsatsankʼujolaji, pes yila jel jitsan ja matik skʼapa sbʼaje aʼtel bʼa tuktukil lugar ja bʼa Japón sok bʼa tuk paisik bʼa stojbʼesel naʼitsik sok Naʼitsik bʼa Tsomjel. Stsʼijbʼan: «Spetsanil ja jas kila kʼot jnaʼ ja  Jyoba jel skʼanawotik, sok ja Taʼumantiʼiki meran wa xcham jkʼujol jbʼajtik. Jitsan jmoj-aljeltik bʼa yibʼanal ja luʼumi wane yajelyi orasyon yuj keʼntik».

14. ¿Jastal oj bʼobʼ jkoltaytik ja matik ayxa skʼujol soka matik ayiʼoje chameli?

14 La jkoltaytik ja matik ayxa skʼujol soka matik maloʼaye. Yajni wa xkilatik ay maʼ wan yijel wokol yuja sjabʼili ma yuj jun chamel, wa xnaʼatik syajulal. Wa xkʼanatikyi ja Jyoba aya jakuk ja sGobyerno bʼa a-xchʼak ja chameli soka awelaxeli. Bʼajtanto oj kʼotuk ja jaw, wani xkʼujolantik bʼa skoltajel ja matik wa xmakuniyuji. Jun tsʼijbʼanum xcholo ja jasa ekʼ sbʼaja snani, bʼa ayiʼoj jun chamel sbʼiʼil Alzheimer. Jun kʼakʼu, yaʼa sbʼaja spaxyali. Yajni wan slejel modo oj skusbʼaj, chabʼ jmoj-aljeltik ixuk bʼa tikʼan wa xyulataye skʼojtsine ja spwerta. Yajni yilawe ja jas ekʼeli, sjobʼoweyi ta oj bʼobʼ skoltaye. Ja ixuki yala: «Jel wala kʼixwiyon, pe wani xkʼana oja koltayonex». Ja yuj skoltaye, stojbʼeseyi jas oj yuʼ sok ti kanyesok loʼilanel. Ja skeremi jel yaʼa tsʼakatal sok yala oj skis ja jmoj-aljeltiki yujni wa skʼulane ja jasa wa xcholowe. ¿Wan maʼ snikawotik ja yajulal kʼujoli bʼa skʼujolajel skoltajel ja matik ayxa skʼujol soka matik ayiʼoje chameli? (Filip. 2:3, 4).

15. ¿Jas yuj ja xcholjeli juni modoʼal bʼa skoltajel ja tuki?

15 La jkoltaytik ja ixuk winik bʼa a-snaʼe sbʼaja Jyoba. Ja bʼa jtyempotiki, ja ixuk winiki ayiʼoje wokolik sok chamkʼujolik. Ja jasa mas lek wa xbʼobʼ jkʼuluktiki jani sjejelyi sbʼaja Dyos soka jas oj skʼuluk ja sGobyerno sbʼaja ixuk winiki. Cha ojni bʼobʼ jkoltaytike bʼa oj yil-e jani mas lek ja a-skʼuʼuke ja jasa yaʼunejkan kulan ja Dyos (Is. 48:17, 18). Ja xcholjeli juni tsamal modo bʼa wa xkatikyi stoyjel ja Jyoba sok sjejelyile syajulal jkʼujoltik ja tuki. ¿Ayto maʼ jas mas oj bʼobʼ jkʼuluktik ja bʼa it? (1 Tim. 2:3, 4).

AJYEL SYAJULAL JKʼUJOLTIK WA XKATIK EL SLEKIL

16. ¿Jastik slekilal wa xyiʼajan ja sjejel syajulal jkʼujoltik?

16 Ja matik jel chapane bʼa skʼeljel jastal wa x-aʼtiji ja jpensartiki wa xyalawe sjejel yajulal kʼujol wa xbʼobʼ koltanuk bʼa mi jel oj kokotik chamel sok wa xtojbʼi ja jastal wa xkila jbʼajtik soka tuki. Yajni wa xkoltaytik ja matik wan yijel wokoli, gusto wala ajyitik, wa x-ajyikujtik jun smajlajel, mi jtuchʼiltik wala ajyitik sok mi jel xpensarantik jas mi lekuk. Ja yuj, sjejel yajulal wa xyiʼajan kitik jitsan slekilal (Efes. 4:31, 32). Ta wa xyajtaytik ja tuk sok wa xleʼatik modo bʼa skoltajele, ojni ajyukujtik jun lekil jconcienciatik yujni wa xnaʼatik wantik skʼulajel ja jasa wa skʼana ja Jyoba. Soka it ojni skoltayotik bʼa oj kʼotkotik lekil nantatal, tatamal, cheʼumal sok amigoʼik. Chomajkil, ja matik wa sjeʼawe yajulal wani xcha aji skoltajele yajni wa xmakuniyujile (kʼuman ja Mateo 5:7; Lucas 6:38).

17. ¿Jas yuj waxa kʼana oj ajyukawuj sok sjejel syajulal akʼujol?

17 Mi kechan wa xjeʼatik syajulal jkʼujoltik yuja wa xyiʼajan kitik slekilal. Wa xkʼulantik yujni wa xkʼana oj jnochtik sok yajelyi stoyjel ja Jyoba, ja mero Yechalil ja bʼa yajalkʼujoli soka bʼa yajulal kʼujol (Prov. 14:31). Ja yuj, la jkʼujoluktik ja janekʼ wa xbʼobʼkujtik bʼa snochjel ja sjejel jel toj bʼa Jyoba. Jachuk oj mojxukotik mas soka jmoj-aljeltik sok oj katik el slekilal soka matik wa sjoybʼayotiki (Gál. 6:10; 1 Juan 4:16).