Ja bʼa tyempo najate, ¿meran maʼ ajyi ixuk winik bʼa stsʼunuwe mal kʼul ja bʼa yalaje ja tuki?

Ja kopya it bʼa Digesto sbʼaja mandaranum Justiniano kʼulaxi bʼa jabʼil 1468 jani june ja bʼa jitsan juʼunik bʼa wa staʼa tiʼal bʼa xchapjel kʼumalik ja bʼa tyempo najate.

JASTALNI wa xyala ja bʼa Mateo 13:24-26, ja Jesús yala: «Cuando ti xa mandar ayex yuj ja maʼ tey ba satqʼuinali. Lajan soc jun huinic huax huaj stzʼun ja yalaji pero ja yintil ja yalaji, puro tzamal. Pero iday, cuando huane huayeli, ti huax jac ja scondra ja ajualali. Ti huax jac stzʼun can jun cʼul ba malo leca, pero ti ba mero yojol ja trigo. Ti xa huaja. Jaxa trigo eli. Qʼuii. Yaa sat. Ti chicnaji ja cʼul jahua ja cuando satini ja trigo». Jujuntik matik jel chapan ay sdudaʼe ta meran ekʼel ja sjejel it. Pe jastalni wa xyala jujuntik juʼunik bʼa ley bʼa Roma bʼa tyempo najate, ja tikʼe jastik junuk it wani xbʼobʼ ekʼuk.

Jastalni wa xcholo jun diccionario bʼa Biblia, ja ley bʼa Roma juni chaʼan mulal wa xyila yajni ay maʼ wa stsʼunu mal kʼul ja bʼa yalaj ja tuk bʼa yajel stup ja jas kʼulubʼalyi. Ta ajyi jun ley jastal jaw, yujni ja tikʼe jastik junuk it ekʼniʼa. June ma jel chapan sbʼaja leyik wa sbʼiʼilan Alastair Kerr wa xcholo ja bʼa jabʼil 533 tsaʼan bʼa styempo Kristo ja mandaranum bʼa Roma Justiniano ya el jun juʼun bʼa naʼubʼal sbʼaj jastal ja Digesto. Ja juʼun it kʼotel jun tsome leyik bʼa Roma bʼa ayiʼojan yaljelik bʼa matik jel chapan bʼa ley bʼa yojol ja jabʼilik 100 sok 250 tsaʼan bʼa styempo Kristo. Ja juʼun Digesto wa staʼa tiʼal bʼa jun winik jel chapan sbʼiʼilan Ulpiano, bʼa staʼa tiʼal bʼa june maʼ stsʼunu mal kʼul bʼa yalaj jun ixuk winik sok sjomo ja sbʼaʼali. Chomajkil wa xcholo ja maʼ sbʼaj ja alaji ayiʼoj ja derecho bʼa skʼanjelyi jitsan takʼin ja mulanum yuja sjomo ja sbʼaʼali.

Jastalni kilatikta, ja tikʼe jastik junuk it wa x-ekʼ ajyi ja bʼa smandaranel ja Roma. Ja it wa sjeʼa ja sjejel yaʼa ja Jesús bʼobʼni ekʼuk.