AMA jitsanxa jabʼil ekʼel, pe wanto xjul jkʼujol jun saʼan sakbʼel jel cheʼej ja bʼa Brookings (Dakota del Sur, Estados Unidos). Wan xkabʼ lajansok mojanxa ja styempo cheʼej. Teyon bʼa jun snajtsil bʼa wa xnolxi chante sok jmoj jujuntik ixuk winik, sok wantikon kʼitkʼunel. Ti ayotikon tekʼan bʼa stsʼeʼel jun niwan perol bʼutʼel jaʼ, bʼa jelni cheʼej. Oj jcholawabʼyex tʼusan sbʼaja jsakʼanil sok oja wabʼyex stojolil jas yuj teyotikon tiw.

JA JPAMILYA

Ja jtiyo Alfred soka jtati

Pojkiyon bʼa 7 bʼa marzo bʼa 1936. Ja jnantati ajyi chane yuntikil, sok keʼnon ja mas ijtsʼinal. Ti ajyitikon bʼa jun yal chʼin pinka bʼa este ja bʼa Dakota del Sur. Ja aʼtel ja bʼa yal pinka jelni tʼilan ja bʼa sakʼanil ja jpamilya, pe mini jaʼuk ja mas ay stʼilanil. Ja jnantati kʼotelexa taʼumantiʼik bʼa Jyoba. Yiʼaje jaʼ bʼa 1934. Yaʼawetayi ja sakʼanile ja Jyoba, ja yuj ja mas tʼilan bʼa yeʼnle jani skʼulajel ja jas wa skʼana ja Dyosi. Ja jtati sbʼiʼil Clarence. Ja jtati och bʼajtan tejkʼanubʼal bʼa kongregasyon sok tsaʼan och ja jtiyo bʼa jun yal nux kongregasyon ja bʼa Conde (Dakota del Sur). Ja tejkʼanubʼal bʼa kongregasyon ja wego wa sbʼiʼilan ja ansyano maʼ wa xkoltani skʼeljel ja yaʼtel ja kʼole ansyanoʼik.

Ja jpamilya wani xwaj ja bʼa stsomjele ja taʼumantiʼik bʼa Jyoba sok wa x-elye xcholjel bʼa naʼits naʼits yaljelyabʼ ja ixuk winik sbʼaja tsamal smajlajel wa xyaʼa ja Biblia. Ja lekil sjejel ja bʼa jnantati soka jasa sjeʼakitikon skoltayotikon bʼa syajtajel ja Jyoba. Ja jmoj-alijeli, ja Dorothy, kiʼajtikon jaʼ yajni waketo ja jabʼiltikoni. Ja bʼa 1943 kʼexa ekon ja bʼa Eskwela bʼa Matik wa xCholo, bʼa ajkʼachto kʼe kʼulaxuk ja tyempo jaw.

Precursor ayon bʼa 1952

 Ja niwan tsomjeliki jelni xkilatikon stʼilanil. Wanto xjul jkʼujol jun niwan tsomjelal bʼa 1949 ja bʼa Sioux Falls (Dakota del Sur). Ja tiw, ja jmoj-aljeltik Grant Suiter ya ekʼuk ja loʼil «¡Masni mojan ja chʼakelal yuja jastal waxa pensaraʼan!». Xchiktes yibʼanal ja Taʼumantiʼik tʼilani oj yawe makunuk ja sakʼanile bʼa xcholjel ja lekil rason sbʼaja sGobyerno ja Dyosi. Tsaʼan ja bʼa niwan tsomjelal jaw, kayi ja jsakʼanil ja Jyoba. Ja bʼa 12 bʼa noviembre bʼa 1949, kiʼaj jaʼ ja bʼa tsomjelal bʼa chabʼ kʼakʼu bʼa Brookings. Ja yuj teyon ja bʼa snajtsil wa xnolxi chante bʼa jel ja cheʼeji sok jmoj pilan oxwane, ja bʼa it jtaʼa tiʼali. Tini oj kitikon jaʼ ja bʼa perol jaw.

Tsaʼan jpensaraʼan ochel precursor. Kʼe jtulyi bʼa 1 bʼa enero bʼa 1952, yajni ay kiʼoj 15 jabʼil. Ja Biblia wa xyala: «Ja maʼ wan bʼejyel soka bibo cha ojni kʼot bibo», sok jelni ja matik bibo ja bʼa jpamilya, bʼa wa skoltayone soka jpensar bʼa ochel precursor (Proverbios 13:20). Tikʼanxta wala eltikon xcholjel soka jtiyo Julius, bʼa ayxa yiʼoj 60 jabʼil. Anima bʼankilal lek yuja keʼn, jel jgustotikon elel xcholjel lajan. Jelni jnebʼa bʼa yeʼna soka bʼa snajel yiʼoji. Ja Dorothy tixta cha och precursora.

SKOLTAYONE JA BIAJANTEʼIKI

Yajni chʼinonto, ja jnantati kʼajyel wa slokowe ja biajanteʼik soka xcheʼume kanel bʼa jnajtikon. Jun nupanum, ja Jesse soka Lynn Cantwell, jelni skoltayone juntiro. Jelni cham skʼujole bʼa keʼna sok stsatsankʼujolanone. Yajni ja yeʼnle wa xyulataye jun kongregasyon mojan, ayni ekʼele slokowone bʼa wajelsoke xcholjel. Jelni kiʼaj gusto ajyel soka yeʼnle. Jelni xkʼana ajyel latsan yaʼteltajel ja Jyoba jastal ja yeʼnle, sok ochel precursor.

Ja pilan jbiajantetikoni jaxa waj ja Bud Miller. Ja xcheʼumi sbʼiʼil Joan. Ay kiʼoj 18 jabʼil yajni yulataye ja jkongregasyontikoni. Ja bʼa tyempo jaw tʼilani oj wajkon ja bʼa opisina bʼa wa xchapxi machun oj ochuk jastal kʼakʼanum. Wani skʼanawe ay jas oj jkʼuluk bʼa wani xkabʼ jani skʼokjel ja mandar bʼa Jesús bʼa mi lekuk xchʼikjel jbʼajtik ja bʼa politika (Juan 15:19). Pe ja keʼn ja wa xkʼana xcholjel ja lekil rason sbʼaja sGobyerno ja Dyos. Ja yuj jkʼana ta oj yilone jastal jun yaʼtijum Dyos.

 Jelni yaki gusto yajni ja jmoj-aljeltik Miller yala kabʼ oj waj smojtayon ja bʼa opisina jaw. Ja yeʼn mini xkʼixwi, sok mini xiwyuj ja ixuk winik. Cha jelni snaʼa ja jas wa xyala ja Biblia. Jelni stsatsankʼujolanon yuja ajyi jmoki. ¿Jasa ekʼi? Ja bʼa 1954 bʼa xchʼakulabʼil ja styempoʼil jaʼi, ja opisina yala oj yilone jastal jun yaʼtijum Dyos. Jachuk, ajyiyon mas libre bʼa yaʼteltajel ja Jyoba.

Ja ajkʼachto kʼotelon ja bʼa Betel, sok jun karro ja bʼa pinka.

Tʼusan tsaʼan, lokjiyon aʼtel bʼa Betel, ti bʼa Pinka Watchtower bʼa Staten Island (Nueva York). Ti ajyiyon tiw junuk oxe jabʼil. Jelni jastik lek jnebʼa yuja aʼtijiyonsoke jitsan ixuk winik bʼa jel biboʼe.

AʼTIJIYON BʼA BETEL

Soka jmoj-aljeltik Franz ja bʼa WBBR

Ja bʼa pinka tey ja snajtsil ja radyo WBBR. Ja taʼumantiʼik bʼa Jyoba yawe makunuk ja radyo jaw bʼa 1924 man bʼa 1957. Jun chʼin tsome bʼa 15 ma 20 betelitaʼik ti aʼtijitikon ja bʼa pinka jaw. Tʼusan mi jpetsaniltikon nake keremotikon bʼa mito yijuk ja jpensartikoni. Pe tini ajyi jmoktikon jun jmoj-aljeltik ayxa skʼujol sbʼiʼil Eldon Woodworth, ja yeʼn tsaʼubʼal oj wajuk bʼa satkʼinal. Ja yeʼn kʼot jastal jun tatal bʼa kibʼanaltikon sok jel jas sjeʼakitikon. Yajni wala kʼetikon kʼumal, ja jmoj-aljeltik Woodworth tolabida wa xyala: «Jelni chamyiljel spetsanil ja janekʼ wan lajxelyuj ja Kajwaltiki ama mulanum ja matik wan yajel makunuki».

Ja Harry Peterson kongana wan xcholjel.

Ja jmoj-aljeltik Frederick Franz cha tini ajyi jmoktikon sok jelni skoltayotikon juntiro. Juni winik jel bibo bʼa jel snaʼa ja jas wa xyala ja Biblia. Wani xchamskʼujol bʼa jujune ja keʼntikon. Ja maʼ wa xchapa ja jwaʼeltikoni jani ja Harry Peterson. Ja mero yapeyido Papargyropoulos, pe masni mi wokoluk bʼa keʼntikon yaljelyabʼ Peterson. Ja yeʼn cha tsaʼubʼal oj wajuk bʼa satkʼinal, sok jelni skʼulan gusto ja xcholjeli. Jelni lek skʼulan ja yaʼtel ja bʼa Betel, pe mini cha xchʼaya elel ja bʼa xcholjeli. Spetsanil ja ixawiki wa xyakanyi ja ixuk winik jitsan rebistaʼik. Cha jelni snaʼa ja jas wa xyala ja Biblia sok wani xyayi sjakʼjel ja bʼa jitsan sjobʼjel wa xkatikonyi.

JNEBʼA SBʼAJA JMOJ-ALJELTIK IXUK BʼA JEL BIBOʼE

Ja bʼa pinka, wa xchapatikon tekʼulik sok itajik sok wa xchʼikatikon bʼa yetal. Jabʼil jabʼil  wa xchapatikon junuk 42,600 litro sbʼaja pamilya Betel. Ja keʼn aʼtijiyon soka Etta Huth, jun jmoj-aljeltik ixuk jel bibo. Yeʼn stojbʼes ja jastik makuni bʼa xchapjel ja tekʼulik soka itajik. Tuk jmoj-aljeltik ixuk bʼa kongregasyonik mojan wa xwaj aʼtijuke jmoktikon, sok ja Etta wa skoltay xchapjel ja aʼteli. Anima ja Etta jelni snaʼa jastal xchʼikjel ja bʼa yetal, tolabida skisa ja jmoj-aljeltik matik ay xchole bʼa skʼeljel ja pinka. Yaʼakitikon jun lekil sjejel bʼa kibʼanaltikon.

Teyon soka Angela sok ja Etta Huth

Ja Angela (Anyi) Romano yeʼn june ja bʼa akʼixuk wa xwaj skoltayotikoni. Ja Anyi jani koltaji yuja Etta bʼa snajel sbʼaj ja Jyoba. Ja Anyi soka keʼn nupanitikon bʼa abril bʼa 1958, sok ayxa 58 jabʼil wantikon yaʼteltajel lajan ja Jyoba. Yuja Anyi toj ajyel soka Jyoba, yaʼunej ajyuk tsats ja jnupaneltikoni. Juni ixuk jel bibo, sok wani xjipa spetsanil jkʼujol bʼa yeʼna, ama chikan jas x-ekʼi.

AJYITIKON JASTAL MISIONERO SOK BIAJANTE

Yajni ja bʼa 1957 chonji ja bʼay ja WBBR ja bʼa Staten Island, ti aʼtijiyon tʼusan tyempo bʼa Betel bʼa Brooklyn. Jaxa yajni nupaniyon soka Anyi, elyon ja bʼa Betel. Aʼtijitikon oxe jabʼil jastal precursor ja bʼa Staten Island. Bʼa jun tyempo, cha aʼtijiyonto sbʼaja ajkʼachik swinkil ja radyo, bʼa yawexa sbʼiʼiluk WPOW.

Ja Anyi soka keʼn sbʼisol kiʼajtikon ja jsakʼaniltikoni, pes yujni wa xkʼana libre oj ajyukotikon bʼa wajel chikan jas lugar bʼa oj makunukotikon mas. Ja yujil, ja bʼa 1961, jkʼanatikon ja lokjelal bʼa ochel jastal precursor especial man bʼa Falls City (Nebraska). Yajni ajkʼachto kʼotelotikon, lokjitikon jun ixaw bʼa South Lansing (Nueva York) wajel ja bʼa Eskwela sbʼaja ansyanoʼik sok skoltuman ansyanoʼik. Jelni kabʼtikon stsamalil ja chapjelal ajikitikoni sok wa xpensaraʼantikon ajyi yajni xchʼak ja eskwela oj cha kumxukotikon ja bʼa Nebraska. Ja yuj jelni cham kabʼtikon juntiro yajni ti jekjitikon man Camboya jastal misionero. Ja bʼa tsamal país it bʼa sureste bʼa Asia, bʼobʼ kiltikon, yabʼjel sok sloʼjel yajkʼachil jastik. Jelni jkʼanatikon xcholjel ja lekil rason ja bʼa país jaw.

Soka Angela bʼa 1975, bʼajtanto bʼa jun entrebista bʼa telebisyon

Pe tukbʼi ja jastal wa xtax ja politika ja bʼa Camboya, sok tʼilani wajtikon man bʼa Vietnam del Sur. Yajni ekʼ chabʼ jabʼil, koyon jun tsatsal chamel, sok tristeni yabʼjel, pe tʼilani kumxitikon man Estados Unidos. Yiʼajni tyempo tojbʼiyon. Yajni mas lekxa kabʼ ajyiyoni, cha ochtikon precursor.

Ja bʼa marzo bʼa 1965, ochtikon jastal biajante. Ja Anyi soka keʼn aʼtijitikon 33 jabʼil bʼa tuktukil circuito sok distrito, sok koltaniyon ja bʼa niwan tsomjeliki. Jelni xkʼulan gusto ja aʼtel jaw, pes ja niwan tsomjelik jelni chaʼanyabʼalil bʼa keʼna. Bʼa jujuntik jabʼil, kulataytikon kongregasyonik ja bʼa chonabʼ Nueva York soka bʼa sjoyanal, sok jitsan ja bʼa niwan tsomjeliki ti ajyikujtikon bʼa Estadio bʼa Yankees.

CHA KUMXITIKON BʼA BETEL SOK BʼA ESKWELAʼIK BʼA BIBLIA

Ja Anyi soka keʼn ajikitikon tuktukil cholal ja bʼa jabʼilik ekʼeljani. Ja bʼa 1995 lokjiyon jastal jeʼuman ja bʼa Eskwela bʼa Entrenamiento  Ministerial. Oxe jabʼil tsaʼan, lokjitikon aʼtel bʼa Betel. Ekʼelxa 40 jabʼil, sok jelni gustoʼayon yuja kumxiyon ja bʼa Betel, bʼa ti jtuluyi tiw ja aʼtel bʼa tyempo tsʼikan. Bʼa jun tyempo aʼtijiyon bʼa Opisina wa xkʼelxi ja xcholjel sok jeʼuman ja bʼa jitsan eskwelaʼik bʼa Biblia. Ja bʼa 2007, ja Tsome Tojwanum ya kujlajuk ja Opisina bʼa Eskwelaʼik bʼa Biblia bʼa xchapjel ja eskwelaʼik wa xkʼulaxi ja bʼa Betel. Keʼn wajyon olomal ja bʼa opisina it bʼa jujuntik jabʼil.

Ja ajkʼachtojani, jelni jitsan jastik tukbʼel ja bʼa eskwelaʼik bʼa Betel. Ja Eskwela bʼa Ansyanoʼik bʼa Kongregasyon kʼe kʼulaxuk bʼa 2008. Ja chabʼ jabʼil snochoyi, mas ja 12,000 ansyano wajye ja bʼa eskwela it man bʼa Patterson sok bʼa Betel bʼa Brooklyn. Ja eskwela it wani kʼulaxel bʼa tuk lugarik. Ja bʼa 2010, ja Eskwela bʼa Entrenamiento Ministerial aji sbʼiʼiluk Eskwela bʼa Biblia sbʼaja Keremtiki, sok cha kujlaji jun pilan eskwela bʼa sbʼiʼilan Eskwela bʼa Biblia sbʼaja Nupaneli.

Ja bʼa septiembre bʼa 2014, ja chabʼ eskwela jaw staʼa sbʼaj sok ajixa sbʼiʼiluk Eskwela bʼa Cholumanik sbʼaja sGobyerno ja Dyosi. Ja wego, ja eskwelanteʼiki wanxa xbʼobʼ wajuke matik nupanel, keremtik sok akʼixuk. Bʼa yibʼanal ja luʼumi, jelni gustoʼaxiye jitsan jmoj-aljeltik yajni yabʼye ja eskwela it oj cha kʼulaxuk bʼa tuk paisik. Jelni xyaʼa gusto snajel bʼa ojxa bʼobʼ wajuke mas jmoj-aljeltik ja bʼa eskwelaʼik it. Jelni xkaʼa tsʼakatal yuja jnaʼunej sbʼaj jitsan jmoj-aljeltik bʼa stukbʼusneje ja sakʼanile bʼa yajel eluk slekilal ja eskwelaʼiki.

Yajni wa xpensaraʼan sbʼaja jsakʼanil masan yajni kiʼaj jaʼ ja bʼa snajtsil wa xnolxi chante bʼa jel ja cheʼeji, wani xkayi tsʼakatal ja Jyoba yuja jnaʼunej sbʼaj jitsan matik jel biboʼe. Ja yeʼnle skoltayone bʼa snajel sbʼaj ja Dyos sok yaʼteltajel mas. Jujuntik masto kereme yuja keʼn, sok tuk ayxa skʼujole. Jitsan tuk ja skostumbreʼe. Pe ja jas wa skʼulane soka smodoʼe sjeʼaki bʼa wani syajtaye meran ja Dyos. Jel gustoʼayon yuja ay jitsan kamigo bʼa jel biboʼe ja bʼa xchonabʼil ja Jyoba bʼa wani xnebʼa bʼa yeʼnle.

Jelni xyaki gusto snajel sbʼaj ja eskwelanteʼik wa xjakye bʼa yibʼanal ja luʼumi.