Kaʼax ja bʼa sbʼaʼal

Kaʼax ja bʼa xchabʼil menú

Kaʼax ja bʼa sbʼaʼali

Taʼumantiʼik bʼa Jyoba

tojol-abʼal

Ja Juʼun Cholumani (bʼa spaklajel)  |  Marzo bʼa 2017

Asá, Jehosafat, Ezequías, Josías

La kaʼteltaytik sok jun jkʼujoltik tsʼikan ja Jyoba

La kaʼteltaytik sok jun jkʼujoltik tsʼikan ja Jyoba

«Ah Jyoba, ajuluka kʼujol, awa pabor, ja jastal toj bʼejyelon ja bʼa stiʼ asati sok jun jkʼujol tsʼikan» (2 REYES 20:3).

TSʼEBʼOJ 52 SOK 32

1-3. ¿Jasa wa stojolan yaʼteltajel sok jun jkʼujoltik tsʼikan ja Jyoba? Aʼa jun sjejel.

JPETSANILTIK mulanumotik sok wani xkʼojchin koktik. Ja yuj wa xkatikyi tsʼakatal ja Jyoba yuja yaʼunejkitik ja Yunin bʼa skoltunejotik sok pwesto ay bʼa wa xyaʼawotik perdon. Ta chʼin wa xkaʼa jbʼajtik sok wa sutxi jkʼujoltik, ojni bʼobʼ jkʼantikyi ayaʼotik perdon. Wani xbʼobʼ jkʼuʼuktik lek ja Jyoba «mini jachʼ wa skʼulankitik soka jas mi lek wa xkʼulantiki» (Salmo 103:10). Ama jachuk, ja Jyoba wa smajlay bʼa la kaʼteltaytik sok jun jkʼujoltik tsʼikan (1 Crónicas 28:9). ¿Jastal oj bʼobʼ jkʼuluktik anima mulanumotik?

2 Bʼa oj jtatik ja sjakʼjeli, la katik slaj ja sakʼanil ja mandaranum Asá soka bʼa mandaranum Amasías. Xchawanile skʼulane jastik bʼa lek, pe cha koʼyeni mulal yuja mulanume. Ama jachuk, ja Biblia wa xyala ja Asá tsʼikan ajyi ja skʼujol ja bʼa sakʼanili (2 Crónicas 15:16, 17; 25:1, 2; Proverbios 17:3). Ja Asá tolabida skʼujolan bʼa ya gustoʼaxuk ja Jyoba  sok spetsanil skʼujol (1 Crónicas 28:9). Pe ja Amasías tukni waji. Ja yeʼn mini yaʼteltay sok jun skʼujol tsʼikan ja Jyoba. Tsaʼan yajni skʼulan ganar ja skontraʼik ja Dyos, ja Amasías yiʼaj och ja skʼulubʼal sdyose sok kʼe yaʼteltaye (2 Crónicas 25:11-16).

3 Ja ixuk winik maʼ wa xyaʼteltaye sok jun skʼujol tsʼikan ja Jyoba wa syajtaye sok spetsanil ja yipi sok wa skʼanawe oj yaʼteltaye tolabida. Ja bʼa Biblia, ja yaljel kʼujolal jani mas wa staʼa tiʼal ja jastal meran kʼotel jun ixuk winik. Ja it ti chʼikan ja jastal wa xpensarantik, ja gustoʼil, ja jastik wa xkʼanatik oj jkʼuluktik soka jsakʼaniltik sok jas yuj wa xkʼulantik jastik junuk. Anima mulanumotik, ojni bʼobʼ kaʼteltaytik sok jun jkʼujoltik tsʼikan ja Jyoba. Ja smeranil wani xkʼanatik oj kaʼteltaytik, mi yuj tʼenubʼalukotik ma kechan jun kostumbre (2 Crónicas 19:9).

4. ¿Jasa oj jpaklaytik ja bʼa artikulo it?

4 Bʼa yabʼjel mas stojolil yaʼteltajel sok jun jkʼujoltik tsʼikan ja Jyoba, oj jpaklaytik ja sakʼanil ja Asá, Jehosafat, Ezequías sok Josías. Ja winike it wajye mandaranum tojik ja bʼa Judá. Anima koʼye mulal, yani gustoʼaxuke ja Dyosi. Ja Jyoba yila ja winike jaw yaʼteltaye ja yeʼn sok jun skʼujole tsʼikan. ¿Jas yuj jach yila? ¿Jastal oj jnochtik ja sjejel ja bʼa mandaranumik it? La kiltik.

JA ASÁ TSʼIKAN WAJ JA SKʼUJOL BʼA JYOBA

5. ¿Jasa skʼulan ja Asá yajni och mandaranum?

5 Ja Asá yeʼn waj ja bʼa yoxil mandaranum bʼa Judá tsaʼan yajni ja chonabʼ Israel spila sbʼaj ja bʼa mandaranel bʼa Israel soka mandaranel bʼa Judá. Yajni ja Asá och mandaranum ja bʼa Judá, xchʼaya el snajel ja bʼa smandaranel ja yaʼteltajel ja dyosik mi meranuki soka koʼel mulal sok ixuk winik bʼa jelxelxa ja skistalil. Sok xchʼaka el ja kʼulubʼal dyosik wa xyaʼteltaye ja ixuk winik sok ya eluk ja matik wa xchono ja skwerpoʼe ja bʼa templo. Cha ya eluk ja xchol yiʼoj ja smexepi yujni skʼulunej jun kʼulubʼal dyos jel kistal (1 Reyes 15:11-13). Ja Asá cha stsatsankʼujolan ja chonabʼ bʼa a-sleʼe ja Jyoba sok bʼa kʼuʼabʼal aʼajyuke ja bʼa sLeyi soka bʼa smandar. Ja yeʼn skʼulan ja janekʼ bʼobʼyuj bʼa skoltajel ja tuki bʼa yaʼteltajel ja Jyoba (2 Crónicas 14:4).

Ja Asá xchʼaya snajel ja bʼa smandaranel ja yaʼteltajel ja kʼulubʼal dyosik

6. ¿Jasa skʼulan ja Asá yajni kʼakʼanumik bʼa Etiopía waj xchʼaye snajel ja Judá?

6 Ja bʼa bʼajtan lajune jabʼil ja bʼa smandaranel ja Asá, ja mandaranel bʼa Judá ajyi lamanil. Tsaʼan, jun miyon kʼakʼanumik bʼa Etiopía sok 300 karroʼik bʼa chapan lek waj xchʼaye snajel ja Judá (2 Crónicas 14:1, 6, 9, 10). ¿Jasa skʼulan ja Asá? Sjipani skʼujol ja Jyoba bʼa oj skoltay ja xchonabʼi. Ja yuj skʼana skoltajel bʼa oj skʼul ganar ja tiroʼaneli (kʼuman ja 2 Crónicas 14:11). Bʼa pilan ekʼeleʼik, ja Jyoba ya skʼul ganar ja xchonabʼ sbʼaja skontraʼiki, ama ja mandaranumik mi ajyiye toj soka yeʼn. Jachuk ja Jyoba  sjeʼa yeʼnani ja Dyos smeranili (1 Reyes 20:13, 26-30). Pe ja bʼa ekʼele it, ja Jyoba skoltay ja xchonabʼ yujni ja Asá sjipa lek skʼujol bʼa yeʼn. Ja Jyoba sjakʼayi ja yorasyon ja Asá bʼa skoltajel skʼuljel ganar ja kʼakʼanumik bʼa Etiopía (2 Crónicas 14:12, 13). Bʼa tʼusan tyempo, ja Asá koʼ bʼa jun chaʼan mulal yujni waj skʼanyi skoltajel ja mandaranum bʼa Siria sok mini ja skʼanayi ja Jyoba (1 Reyes 15:16-22). Ama jachuk, ja Jyoba yila wani xyajtaji yuja Asá. Ja yuj tsʼikan waj ja skʼujol bʼa Jyoba ja bʼa sakʼanili. ¿Jastal oj jnochtik ja lekil sjejel bʼa Asá? (1 Reyes 15:14).

7, 8. ¿Jastal oj jnochtik ja sjejel bʼa Asá?

7 ¿Jastal wa xnaʼatik wanotik yaʼteltajel sok jun jkʼujoltik tsʼikan ja Jyoba? Ojni bʼobʼ jobʼ jbʼajtik: «¿Wan maʼ xkʼuʼan ja Jyoba anima jel wokol xkabʼi? ¿Wan maʼ xkaʼa jbʼaj bʼa skoltajel ja kongregasyon bʼa asyado oj ajyuk?». La jpensaraʼuktik jastal mi tʼun xiw ja Asá yajni ja smexepi ya eluk ja bʼa xcholi. Ay ekʼeleʼik tʼilan mi oj xiwkotik jastal ja Asá. Jun sjejel, ¿jasa oj jkʼuluktik ta jun jpamilyatik ma jun kamigotik koʼ mulal sok elkan jastal Taʼumantiʼ yuja mini sutxi skʼujoli? ¿Oj maʼ katikan smojtajel? ¿Jasa oj snikotik skʼulajel ja jkʼujoltiki?

8 Jastalni ja Asá, ay ekʼeleʼik wa xkabʼtik jel maʼ wa xyilawotik kontra. Bʼobʼta jawa mojik bʼa eskwela ma ja maestroʼik wa stselayotike yuja taʼumantiʼotik bʼa Jyoba. Ma bʼobʼta jawa mojik aʼtel wa stselayotike yuja wa xpilatik tyempo bʼa wajel bʼa jun niwan tsomjelal ma yuja mila aʼtijitik mas oraʼik bʼa yajel eluk mas takʼin. Ja bʼa ekʼeleʼik it, la jipjkʼujoltik bʼa Dyos jastal ja Asá. La katikyi orasyon ja Jyoba, mok la xiwkotik sok la jkʼuluktik ja bʼa toji. La juljkʼujoltik ja Jyoba oj ya kiptik jastalni yayi yip ja Asá.

9. ¿Jastal wa xbʼobʼ katik gustoʼaxuk ja Jyoba yajni wa xcholotiki?

9 Ja Asá mi kechan spensaran bʼa yeʼna. Ja yeʼn cha spensaran jastal stsatsankʼujolajel ja tuki bʼa slejel ja Jyoba. Ja keʼntik wa xcha jlokotik ja ixuk winik bʼa yaʼteltajel ja Jyoba. Ja yeʼn wa xyila ja yajni wa xtaʼatik tiʼal bʼa yeʼn soka tuki. Ja Jyoba jelni xgustoʼaxi ja yajni wa xcholotik yujni wa xyajtaytik sok wa xcham jkʼujoltik ja ixuk winik sok ja sakʼanile.

JA JEHOSAFAT SLEʼA JA JYOBA

10, 11. ¿Jastal oj bʼobʼ jnochtik ja sjejel bʼa Jehosafat?

10 Ja Asá ajyi jun yunin sbʼiʼil Jehosafat. Ja Biblia wa xyala ja Jehosafat ti ajyi ja bʼa bʼej ajyi ja stat Asá (2 Crónicas 20:31, 32). ¿Jastal skʼulan? Jani snocho ja stati sok stsatsankʼujolan ja chonabʼ bʼa mok yaʼekan yaʼteltajel ja Jyoba. Sjeka jujuntik swinik ja bʼa chonabʼik bʼa Judá bʼa sjejelyi ja ixuk winik ja jasa wa xyala ja libro bʼa sley ja Jyoba (2 Crónicas 17:7-10). Ja Jehosafat waj man lugarik ja bʼa mandaranel ja bʼa norte  bʼa Israel, kʼot man witsik bʼa Efraín, bʼa skoltajel ja ixuk winik bʼa akumxuke yaʼteltajel ja Jyoba (2 Crónicas 19:4). Ja Jehosafat waj jun mandaranum bʼa sleʼa sok spetsanil skʼujol ja Jyoba (2 Crónicas 22:9).

Ja Jehosafat stsatsankʼujolan ja chonabʼ bʼa mok yaʼekan yaʼteltajel ja Jyoba

11 Ja bʼa jtyempotiki, ja Jyoba wa skʼana yibʼanal ja ixuk winik a-snebʼ-e bʼa yeʼna, sok ja keʼntik ojni bʼobʼ jkoltaytik bʼa oj snaʼe sbʼaj. La jobʼ jbʼajtik: «¿Wan maʼ xkʼujolan spetsanil ixaw ja bʼa xcholjeli? ¿Wan maʼ xyaki gusto yajelyi estudio bʼa Biblia june bʼa oj cha kʼot yaʼteltay ja Jyoba? ¿Wan maʼ xkayi orasyon ja Jyoba bʼa oj skoltayon?». Ta wa xkʼujolantik, ja Jyoba ojni bʼobʼ skoltayotik bʼa oj jtatik jun estudio bʼa Biblia. ¿Pwesto maʼ aytik bʼa ay maʼ oj katikyi jun estudio bʼa Biblia ama xchʼayatik tʼusan ja bʼa jtyempotik libre? La juljkʼujoltik bʼa Jehosafat ja yeʼn sleʼa modo skoltajel ja ixuk winik bʼa oj yaʼteltaye yajkʼachil ekʼele ja Jyoba. Ja keʼntik cha wa xleʼatik modo bʼa wa xkoltaytik ja matik yaʼunejekan elel xcholjeli. Ja ansyanoʼik wa xchapawe bʼa yulatajel sok skʼapjel sbʼaje bʼa skoltajel ja maʼ elelkan jastal Taʼumantiʼ ja bʼa lugar bʼay ja kongregasyon sok yatakan skʼulajel ja mulali.

12, 13. a) ¿Jasa skʼulan ja Jehosafat yajni xiwi? b) ¿Jas yuj oj bʼobʼ jnochtik ja smodo ja Jehosafat?

12 Bʼa jun ekʼele, jitsan kʼakʼanum waj tiroʼanuk soka Judá. Ja Jehosafat jani snocho jastal ja stati sok sjipa skʼujol bʼa oj koltajuk yuja Jyoba (kʼuman ja 2 Crónicas 20:2-4). Ja Jehosafat jelni xiwi. Ja yuj skʼanayi akoltajuk yuja Jyoba sok yala yabʼ ja yeʼn sok ja xchonabʼi mini ay yipe bʼa oj tiroʼanuke soka skontraʼiki. Chomajkil yala yabʼ mini snaʼawe jas oj skʼuluke. Ja Jehosafat snaʼunej lek ja Jyoba ojni koltajuke. Sok cha yala yabʼ ti wajel ja sate bʼa yeʼna (2 Crónicas 20:12).

13 Jastalni ja Jehosafat, bʼobʼta ay ekʼele mi xnaʼatik jastal stojbʼesel jun wokol, sok ay ekʼele wa xya xiwkotik (2 Corintios 4:8, 9). Pe la juljkʼujoltik ja jas skʼulan ja Jehosafat. Yayi orasyon ja Jyoba bʼa stiʼ sat ja chonabʼi sok yala yabʼ mey yipe bʼa oj tiroʼanuke (2 Crónicas 20:5). Ta olomala bʼa pamilya, ojni bʼobʼa noch ja smodo ja Jehosafat. Yajni aya wiʼoj jun wokol sok mixa naʼa jas oja kʼuluk, kʼanayi ja Jyoba a-skoltaya soka wa pamilya. Mok kʼixwan skʼanjelyi skoltajel ja Jyoba bʼa stiʼ sat jawa pamilya. Jachuk ja yeʼnle oj snaʼe lek waxa jipa akʼujol bʼa Jyoba. Ja Jehosafat koltaji, sok cha ojni skoltaya ja weʼn.

JA EZEQUÍAS SKʼULAN JA BʼA TOJI

14, 15. ¿Jastal sjeʼa ja Ezequías sjipa skʼujol tsʼikan bʼa Dyos?

14 Ja mandaranum Ezequías cha skʼujolan bʼa kʼot jun lekil yamigo bʼa Jyoba. Ja yeʼn skʼulan anima ja stati mi lekuk sjeʼa ja smodo sok yaʼteltay kʼulubʼal dyosik. Ja Ezequías ya eluk ja lugarik bʼa kʼuʼanel, sjema el ja oyik soka posteʼik bʼa toyjelal sok sbʼuyu el ja bʼitsʼbʼichan bʼa kobre skʼulunej ja Moisés yujni ja israʼelenyo wane yajelyi stoyjel. Ja Ezequías yaʼteltay sok jun skʼujol tsʼikan ja Jyoba sok «mini yaʼakan snoljel ja mandarik bʼa Jyoba ja it akʼubʼalyi ja Moisés» (2 Reyes 18:1-6).

15 Yajni wan yajel mandar ja Ezequías, ja kʼakʼanumik bʼa Asiria jel chapane  xchʼayawe snajel ja Judá sok yalawe oj xchʼaye snajel ja Jerusalén. Ja mandaranum bʼa Asiria yabʼaltay ja Jyoba sok sleʼa modo bʼa oj ya sbʼaj ja Ezequías. Ja bʼa ekʼele jaw jel xiwela sbʼaji, ja Ezequías sjipani lek skʼujol bʼa Jyoba sok skʼanayi ja skoltajel. Ja yeʼn wa snaʼa ja Dyos masni jel ja yipi yuja kʼakʼanumik bʼa Asiria sok ojni bʼobʼ skoltay ja xchonabʼi (kʼuman ja Isaías 37:15-20). Ja Dyos sjakʼayi ja yorasyon ja Ezequías sok sjeka jun anjel bʼa smila 185,000 kʼakʼanumik bʼa Asiria (Isaías 37:36, 37).

16, 17. ¿Jastal oj bʼobʼ jnochtik ja sjejel bʼa Ezequías?

16 Tsaʼan, ja Ezequías maloʼaxi sok ojxa chamuk. Ja bʼa ekʼele jaw jel wokoli, spatayi skʼujol ja Jyoba bʼa yala yabʼ ja yeʼn toj ajyel sok skʼana akoltajuk (kʼuman ja 2 Reyes 20:1-3). Ja Jyoba smaklayi ja yorasyon ja Ezequías sok stojbʼes. Ja jasa jnebʼunejtikxa ja bʼa Biblia, wani xnaʼatik ja wego mixani oj skʼulkitik jun milagro ja Jyoba bʼa oj stojbʼesotik ma yajel najatbʼuk ja jsakʼaniltik jastal ja Ezequías, pe wani xbʼobʼ jipjkʼujoltik ja Jyoba oj skoltayotik. Oj bʼobʼ kaltik: «Wa xpatawi akʼujol, ah Jyoba, ajuluka kʼujol, awa pabor, ja jastal toj bʼejyelon ja bʼa stiʼ asati sok jun jkʼujol tsʼikan sok jkʼulunej ja bʼa lek ja bʼa stiʼ asati». ¿Jkʼuʼunejtik maʼ lek tolabida oj stalnayotik ja Jyoba, sok cha jachni ja yajni maloʼaytiki? (Salmo 41:3).

17 Ja sjejel bʼa Ezequías cha wa xbʼobʼ skoltayotik bʼa oj kiltik jastal oj jchʼaytik jun jasunuk bʼa wanotikxa yajelkan ja Jyoba sok wan sjapjel kitik tyempo ja bʼa yaʼteltajel ja yeʼn. Jun sjejel, jitsan ixuk winik jel tikʼan xyawe makunuk ja Internet ma tuk aparatoʼik bʼa wa x-ochye loʼil. Cha jitsan ixuk winik wa xyilawe ja tuk jastal dyose. Jel cham xyilawe ja ixuk winik matik jel naʼubʼal sbʼaje sok ja tuk ixuk winik bʼa mi snaʼawe sbʼaje. Wa xyawe ekʼ jitsan tyempo bʼa skʼumajel ma snajel sbʼaja sakʼanil ja ixuk winike jaw sok skʼeljel ja spotoʼe. Meran, mini maloʼuk yajel makunuk ja Internet ma ja aparatoʼik bʼa ochel loʼil soka wa pamilya ma jawa wamigoʼiki. Pe ja yamkʼabʼalik it wani xbʼobʼ sjapkitik jitsan tyempo. Wani xbʼobʼ jtoy jbʼajtik ta jitsan ixuk winike wa xyalawe jel skʼulane gusto ja jas wa stsʼijbʼantiki sok ja potoʼik wa xkatik kʼeʼuk ja bʼa Internet. Ma oj syajbʼesotik ta kilatik jujuntik yawetakan yiljel ja jas wa xkatik kʼeʼuki. Wani xbʼobʼ jnochtik ja smodoʼe ja jekabʼanum Pablo, ja Áquila soka Priscila. ¿Wan maʼ xpensarantik xchʼayawe tyempo kʼakʼu kʼakʼu bʼa snajel ja jastik wa skʼulane ja tuk ixuk winiki, mas ta mi wanuke yaʼteltajel ja Jyoba? Ja Biblia wa xyala ja Pablo «yaa sbaj juntiro ba con gana oj yal [...] ja yabal ja Dios». Chomajkil ja Priscila soka Áquila spilawe tyempo bʼa sjejel sok xcholjelyabʼ ja tuk «jastal ja mero sbej ja Diosi» (Hechos 18:4, 5, 26). Ojni bʼobʼ jobʼ jbʼajtik: «¿Wan maʼ xtalnay jbʼaj bʼa mok kil ja tuk jastal dyos? ¿Mi maʼ jel xchʼaya tyempo bʼa skʼulajel jastik mey stʼilanil?» (kʼuman ja Efesios 5:15, 16).

JA JOSÍAS SKʼUʼANYI JA SMANDARIK JA JYOBA

18, 19. ¿Jastal oj bʼobʼ jnochtik ja sjejel bʼa Josías?

18 Ja mandaranum Josías cha skʼuʼan sok jun skʼujol tsʼikan ja smandar ja Jyoba  (2 Crónicas 34:31). Ja skerem ja yij ja Ezequías, jani waj ja Josías. Yajni junto yal kerem, kʼe sleʼ ja sDyos ja David. Yajni kechanto 20 ja sjabʼili, kʼe xchʼay snajel ja yaʼteltajel ja kʼulubʼal dyos bʼa Judá (kʼuman ja 2 Crónicas 34:1-3). Ja Josías jelni skʼujolan bʼa yajel gustoʼaxuk ja Jyoba. Sok skʼulan mas jastik junuk bʼa lek yila ja Jyoba yuja tuk mandaranumik bʼa Judá. Jun kʼakʼu, ja mero olomal bʼa sacerdote staʼa ja bʼa templo ja libro bʼa sLey ja Dyos. Bʼobʼta jani ja libro it stsʼijbʼan ja Moisés. Yajni ja sekretaryo skʼumanyi ja Josías, snaʼani ayto mas jas oj bʼobʼ skʼuluk bʼa yaʼteltajel tsʼikan lek ja Jyoba. Ja Josías cha stsatsankʼujolan ja tuki bʼa jach oj cha skʼuluke. Ja slekilal yila, ja ixuk winik mini yawekan snochjel ja Jyoba ja yajni sakʼanto ja yeʼn (2 Crónicas 34:27, 33).

Yuja Josías skʼana yajel gustoʼaxuk ja Jyoba, wegoni stukbʼes ja bʼa mi lekuki

19 Ja Josías ja kʼot statawelo ja mandaranum Manasés, ja it maʼ snaʼa malaya. Bʼobʼta jejiyi yuja statawelo ja Jyoba pwesto ay bʼa wa xyaʼa perdon. Keremtik akʼixuk, ja weʼn ojni bʼobʼa noch ja smodo ja Josías sok kʼotel snajel sbʼaj mas ja Jyoba. Chomajkil wa xbʼobʼa nebʼ sbʼaja matik axa skʼujol ja bʼa wa pamilya soka bʼa kongregasyon. Ja yeʼnle oj bʼobʼ xchol awabʼ ja bʼa jitsan jastik lek kʼulubʼalyile yuja Jyoba. Ajuluka kʼujol jastal yabʼ ja Josías yajni kʼumajiyi ja sLey ja Dyosi. Yuja skʼana yajel gustoʼaxuk ja Jyoba, wegoni stukbʼes ja bʼa mi lekuki. Ta waxa kʼuman ja Biblia, ja weʼn masni oja kʼan ajyel kʼuʼabʼal soka Jyoba. Sok ja it ojni tsatsbʼuk mas ja jastal waxa wila bʼaj soka yeʼn sok mas oj ya ajyan gusto. Cha ojni snika bʼa oja ta tiʼal bʼa Jyoba sbʼaja tuk ixuk winik (kʼuman ja 2 Crónicas 34:18, 19). Yajni xa paklay ja Biblia, bʼobʼta ojni anaʼ ay jastik tʼilan oja tukbʼes bʼa yaʼteltajel mas tsʼikan ja Dyosi. Ta jachkʼa, kʼujolan bʼa stukbʼesel abʼaj wego, jastalni skʼulan ja Josías.

LA KAʼTELTAYTIK SOK JUN KʼUJOLTIK TSʼIKAN JA JYOBA

20, 21. a) ¿Jasa slaja sbʼaj yujile ja chanwane mandaranum bʼa staʼa tiʼal ja artikulo it? b) ¿Jasa oj kiltik ja bʼa artikulo jakumi?

20 ¿Jasa wa xnebʼatik sbʼaja chanwane mandaranum bʼa Judá bʼa yaʼteltaye sok jun skʼujole tsʼikan ja Jyoba? Ja yeʼnle jani stsaʼawe bʼa yajel gustoʼaxuk ja Jyoba sok yaʼteltaye ja bʼa sakʼanile. Sjipani skʼujole bʼa Dyos yajni ajyi skontraʼe bʼa jel chapane. Pe ja mas tʼilani, ja yeʼnle yaʼteltaye ja Jyoba yujni wa syajtaye.

21 Anima ja chanwane mandaranum it mulanum wajye sok koʼye mulal, yaweni gustoʼaxuk ja Jyoba. Ja yeʼn yila ja jas ay ja bʼa skʼujole sok snaʼa bʼa yajtaji meran. Ja keʼntik cha mulanumotik sok wani xkʼojchin koktik. Pe ja Jyoba jelni xgustoʼaxi yajni wa xyila wanotik yaʼteltajel sok jun jkʼujoltik tsʼikan. Ja bʼa artikulo jakumi, oj kiltik jas wa xbʼobʼ sjekitik ja bʼa smul staʼawe ja mandaranumik it.