Kaʼax ja bʼa sbʼaʼal

Kaʼax ja bʼa xchabʼil menú

Kaʼax ja bʼa sbʼaʼali

Taʼumantiʼik bʼa Jyoba

tojol-abʼal

Ja Juʼun Cholumani (bʼa spaklajel)  |  Junio bʼa 2017

Mok chʼayuka sat sbʼaja sderecho bʼa yajel mandar ja Jyoba

Mok chʼayuka sat sbʼaja sderecho bʼa yajel mandar ja Jyoba

«Bʼa oj snaʼ ja ixuk winiki ja weʼn, wa bʼiʼil Jyoba, kechan weʼn ja mas niwana bʼa spetsanil ja luʼumkʼinali» (SAL. 83:18).

TSʼEBʼOJ 46 SOK 136

1, 2. a) ¿Jasunuk jel tʼilan bʼa mok chʼayuk sat ja ixuk winik? b) ¿Jas yuj jel stʼilanil yabʼjel stojol?

JA MAS tʼilan bʼa jitsan ixuk winik jani ja takʼini. Ja yuj, jani wa xwaj skʼujole kʼeʼel rikoʼil ma stalnajel ja jas yiʼojexa bʼa mi oj chʼayuk. Jaxa tuki, ja mas tʼilan bʼa yeʼnle jani ja spamilyaʼe, mok maloʼaxuke ma stajel ja skʼel sate.

2 Pe ayni jun jasunuk bʼa masto jel tʼilan yuja jastik jaw sok mokni chʼay jsatik: jani ja sderecho bʼa yajel mandar ja Jyoba. Ta mi xtalnaytik, bʼobʼta ja jastik wa xkʼulantik bʼa kʼakʼu kʼakʼu ma ja chamel jkʼujoltik sbʼaja jwokoltiki ojni syopes ja janekʼto stʼilanil yiljel ja sderecho bʼa yajel mandar ja Jyoba. Pe yajni mas wa xkabʼtik stojol ja stʼilanil yiʼoj bʼa oj yaʼotik mandar ja Jyoba, masni chapan oj ajyukotik bʼa kuchelkujtik ja wokolik wa xtʼaspuntik sok masni kʼubʼan oj ajyukotik soka Jyoba.

¿JAS YUJ JEL STʼILANIL?

3. ¿Jastik yalunej ja Satanás sbʼaja sderecho bʼa yajel mandar ja Jyoba?

3 Ja Satanás yabʼaltanunej ja sderecho yiʼoj bʼa yajel mandar  ja Jyoba. Ja yeʼn yalunej jelni kalax ja smandaranel ja Dyosi, bʼa wa stimakitik ja jasa mas lek bʼa keʼntik sok masni gusto oj ajyuk ja ixuk winik ta yeʼnta skʼulan sbʼaj mandari (Gén. 3:1-5). Cha yaʼunej chijkajuk mini jun ixuk winik toj ay meran soka Dyosi, sok ta jel xtʼenjiye, mixani oj skis-e ja smandaraneli (Job 2:4, 5). Ja yujil, ja Jyoba wan yajel tyempo bʼa oj chijkajuk jaman lek ja smeranil it: ja mi oja kʼan oj yaʼa mandar ja Jyoba wani xyiʼajan niwak wokol.

4. ¿Jas yuj tʼilan oj tojbʼuk ja abʼaltanel sbʼaja sderecho bʼa yajel mandar ja Jyoba?

4 Ja Jyoba wani snaʼa lek ja jastik yalunej ja Satanás mini meranuk. Anto, ¿jas yuj mito stojbʼes ja abʼaltanel it, sok yaʼunej tyempo bʼa oj ilxuk ta meran ma miyuk? Ja sjakʼjeli tini chʼikane ja anjelik soka ixuk winik (kʼuman ja Salmo 83:18). Ja bʼajtan ixuk winik mini skʼanawe oj ajuke mandar yuja Jyoba, sok jachni skʼuluneje jitsan ixuk winik. Ja it wa xbʼobʼ ajuk spensaraʼuke jujuntik bʼobʼta ayni yiʼoj rason ja Dyablo. Ta mikʼa xchijkaji stojol ja abʼaltanel it sbʼaja anjelik soka ixuk winik, ojni kʼeʼuke kʼumal ja chonabʼik, ja rasaʼik, ja kʼoleʼik, ja pamilyaʼik sok ja ixuk winik. Pe yajni xtojbʼi ja sderecho bʼa yajel mandar ja Jyoba, jpetsaniltik oj ajyukotik sakʼan bʼa tolabida bʼa yibʼ stojol smandar ja Dyos sok oj ajyuk lamanil bʼa yibʼanal ja sutsatkʼinal (Efes. 1:9, 10).

5. ¿Jastal wa xkoltaytik ja sderecho bʼa yajel mandar ja Jyoba?

5 Ojni ilxuk ja sderecho bʼa yajel mandar ja Jyoba tojni lek sok ja smandaranel ja Satanás sok ja bʼa ixuk winik ojni jomuk, ja yuj ojni ajuk chʼaysnajel. Jani oj ya makunuk ja sGobyerno ja Dyos bʼa skʼulajel ganar. Ja ixuk winik matik toje jach sjeʼunejexa bʼa wani xbʼobʼ skoltaye toj lek ja smandaranel ja Jyoba (Is. 45:23, 24). ¿Wan maʼ xkʼanatik ti oj ajyukotik soka yeʼnle ja bʼa tojik yaʼtijumik it ja Dyosi? Waniʼa. Bʼa oj lajxukujtik, tʼilani oj juljkʼujoltik sok yabʼjel stojol ja janekʼto stʼilanil yiʼoj ja abʼaltanel it.

MASNI TʼILAN YUJA JKOLTAJELTIKI

6. ¿Janekʼto stʼilanil yiʼoj ja oj ajuk tojbʼuk ja sderecho bʼa yajel mandar ja Jyoba?

6 Jastalni alxita, ja oj ajuk tojbʼuk ja sderecho bʼa yajel mandar ja Jyoba jelni tʼilan juntiro sbʼaja ixuk winiki. Masni tʼilan yuja gustoʼil bʼa jujune. ¿Wan maʼ xkʼan yal ja it mini ay stʼilanil ja jkoltajeltiki ma ja Jyoba mi xcham skʼujol jmoktik? Mini tʼun jachukuk. ¿Jas yuj?

7, 8. ¿Jas yuj ja oj ajuk tojbʼuk ja sderecho bʼa yajel mandar ja Jyoba ti chʼikan ja oj ya kʼotuk ja jastik skʼapuneji?

7 Ja Jyoba jelni syajtayotik sok jel chaʼanyabʼal xyilawotik. Ja yeʼn pwesto ajyi bʼa yajel ja xchikʼel ja Yunini bʼa skoltayotik sok jachuk oj bʼobʼ jtatik ja jsakʼaniltik bʼa tolabida (Juan 3:16; 1 Juan 4:9). Lekbʼi ja Jyoba mi xya kʼotuk ja jas wa skʼapa, ja Dyablo ojni staʼ modo bʼa oj yal ja Dyosi wa sleʼa abʼal sok jun mandaranum mi tojuk bʼa wa stimayi jastik lek ja ixuk winik. Cha ojni ya staʼ yipe ja skontraʼik ja Dyosi, bʼa wa xkʼenaniye sjobʼjel: «¿Pero mi ma yala que oj to jacuc ba? ¡Jastal ay ja iti, pe meyuc tac! Lamlamil huan eqʼuel ja cristiano, pero huan scʼulajel seguir lo mismo desde cujlaji ja satqʼuinali» (2 Ped. 3:3, 4). Ja yujil, ja Jyoba ojni yil jastal oj xchʼik ja skoltajele ja ixuk winik yajni stojbʼes ja sderecho bʼa yajel mandari (kʼuman ja Isaías 55:10, 11). Chomajkil, ja syajalkʼujol ja Jyoba wani  xchijkaji ja bʼa smandaraneli. Ja yuj wani xkʼuʼantik ojni syajtayotik tolabida sok chaʼanyabʼalil oj yil ja yaʼtijumik toji (Éx. 34:6).

8 Yiljel stʼilanil yiʼoj ja sderecho bʼa yajel mandar ja Jyoba mi wa xkʼan yal wa syopes ja stʼilanil ja koltanel ma mixa jel chaʼankabʼaltik ja bʼa stiʼ sat ja Dyosi. Kechan wantik yajel bʼa slugar ja sderecho bʼa yajel mandar ja Jyoba sok cha wa xkaʼatik bʼa slugar ja koltaneli. Ja it jelni tʼilan oj jnatik lek bʼa jachuk mi oj chʼay jsatik ja jas jel tʼilani sok skoltajel ja smandaranel toj ja Jyoba.

JA JOB TUKBʼI JA SPENSARI

9. ¿Jasa yala ja Satanás sbʼaja Job? (Kʼela ja dibujo bʼa skʼeʼulabʼil ja artikulo).

9 Ja libro bʼa Job, bʼa ja junuk ja bʼa libroʼik mas najatexa ja bʼa Biblia, wani xya chijkajuk jaman lek bʼa mokni chʼayuk jsatik. Ja tiw wa xtaʼatik ja Satanás yala ja Job ojni yakan ja Dyos ta yiʼaj lek wokoli. Ja Satanás skʼanayi ja Jyoba bʼa aya koyi wokol ja Job. Pe ja Dyosi mini skʼulan ja jaw, anima yaʼakan ja Satanás bʼa aya ochuk probar ja Job. Ja Jyoba yala: «Spetsanil ja jastik sbʼaji tey bʼa yoja kʼabʼ» (kʼuman ja Job 1:7-12). Bʼa tʼusan tyempo, ja Job chʼayuj ja yaʼtijumik, ja jastik sbʼaj sok ja lajune yuntikil. Ja Satanás lajxiyuj bʼa lajansok yeʼn smul ja Dyos ja swokolik ja Job (Job 1:13-19). Tsaʼan ja Satanás ya yiʼ wokol ja Job sok jun kistal yajal chamel (Job 2:7). Sok bʼa yajel ipaxuk ja wokoli, ja xcheʼumi sok oxe winike bʼa yalawe yamigoʼe ja Job yawe chamskʼujol mas (Job 2:9; 3:11; 16:2).

10. a) ¿Jastal sjeʼa ja Job bʼa toj ay soka Dyosi? b) ¿Jasa chʼay sati?

10 ¿Ay maʼ yiʼoj rason ja Satanás? Miyuk, chʼayelni lek, yujni ja Job mini yakan patikajel ja Dyos (Job 27:5). Pe kʼot jun tyempo ja Job chʼay sat ja jasa mas tʼilani. Jani waj skʼujol sjejel bʼa jelxa toj sok tarega skʼana bʼa acholjuk yabʼ jas yuj wan yijel wokoli (Job 7:20; 13:24). Bʼobʼta oj jpensaraʼuktik yuja jelxani yiʼajta wokoli, ayni yiʼoj rason. Ama jachuk, ja Dyos yila stʼilanil bʼa oj stoje. ¿Jasa yalyabʼi?

11, 12. a) ¿Jasa yabʼ stojolil ja Job stsʼakatal yuja skoltanel ja Jyoba? b) ¿Jastal yabʼ ja Job?

11 Tini wa xtaʼatik ja jasa yala ja Dyos bʼa kapituloʼik 38 man 41 ja bʼa libro bʼa Job, pe mini xtax jun xetʼan bʼa cholji yabʼ jas yuj wan yijel wokoli. Mini jaʼuk ja jaw jasa wa skʼana oj yal ja Jyoba, bʼa kechan oj skoltay sbʼaj. Ja Dyos wa skʼana oj skoltay ja Job bʼa jelni nux yuja sniwanil ja yeʼn. Sok skoltay yabʼjel stojolil  bʼa ay jastik junuk chʼikan bʼa mas jel tʼilanik (kʼuman ja Job 38:18-21). Stsʼakatal ja jaw, ja Job koltajiyuj bʼa stojel ja spensari.

12 ¿Jel maʼ kalax waj ja Jyoba yuja mi sjoybʼin yaljelyabʼ ja Job tsaʼan yajni jelxa yiʼajta wokol? Miyuk, sok mini yila jachuk ja Job. Yajni yiʼajta lek wokoli, tixa kʼe yabʼ stojolil. Sok ti yala: «Wa xka jitsuk ja jas kala, sok wa xnaʼa malaya bʼa tsʼubʼil luʼum sok taʼan». Ja yuj ja jas aljiyabʼ yuja Jyoba mero styempoʼil waji sok aji kulan skʼujol (Job 42:1-6). Bʼajtanto, ja Job cha tojita yuja kerem Elihú (Job 32:5-10). Ja Jyoba yila ja jastal stojo ja spensar ja Job sok yala lek xyila ja jastal toj ay ja smodo (Job 42:7, 8).

13. ¿Jastal jelto koltaji ja Job sbʼaja jas alji yabʼ yuja Jyoba tsaʼan yajni ekʼta ja swokoliki?

13 Ja jas yala ja Jyoba jeltoni koltaji ja Job tsaʼan yajni ekʼta ja swokoliki. Anima ja Jyoba masto ya koʼyi slekilal ja Job yuja bʼajtanto, pe mi tixta ekʼa. Ekʼto tyempo bʼa ajyi juke skeremtik sok oxe yakʼixuk (Job 42:12-14). Bʼobʼta ja Job jeltoni snaʼa ja yuntikil chamye yuja smul ja Satanás. Sok bʼobʼta ajyito jun tyempo bʼa jelto xjulskʼujol ja wokolil ekʼ sbʼaji. Sok ta yabʼ stojolil jas yuj yiʼaj wokoli, bʼobʼta sjobʼo sbʼaj najtik ekʼele jas yuj tʼilan jel yiʼaj wokoli. Chikani jas spensaraʼan, bʼobʼni spensaraʼuk ja bʼa jas alubʼal yabʼ yuja Dyosi. Ja jaw koltaji bʼa mi chʼay sat ja jasa mas tʼilani sok aji kulan skʼujol (Sal. 94:19).

¿Wan maʼ xbʼobʼ ajyuk tʼabʼan jkʼujoltik ja sderecho bʼa yajel mandar ja Jyoba sok mi jaʼukta wajel jkʼujoltik ja jwokoltiki? (Kʼela ja parrapo 14).

14. ¿Jasa wa sjeʼakitik sbʼaja jas ekʼ sbʼaj ja Job?

14 Ja jas ekʼ sbʼaj ja Job cha wani xbʼobʼ skoltayotik bʼa mok chʼay jsatik ja jasa mas tʼilani sok yajel kulan jkʼujoltik. Pes yujni ja jaw, ja Jyoba yaʼakan «ba ay jas oj nebtic ja quentiqui, jayuj jaʼ ni mero snihuanil jcʼujoltica. Yuj ja yabal ja Diosi huax bob jcʼultic ahuantar spetzanil ja huocoli» (Rom. 15:4). ¿Jasa wa sjeʼakitik? Mokni jel waj jkʼujoltik ja bʼa jas wa x-ekʼ jbʼajtiki sok jachuk oj chʼay jsatik ja jas jel tʼilani: ja oj ajuk tojbʼuk ja sderecho bʼa yajel mandar ja Jyoba. Sok la juljkʼujoltik skoltajel ja smandaranel ja Dyos bʼa ajyel toj ama ay ekʼeleʼik jel wokol, jastal ekʼ sbʼaj ja Job.

15. ¿Jasa wa xlajxi ta toj wala ajyitik yajni wa x-ekʼ jbʼajtik wokolik?

15 ¿Jas yuj wa xyaʼa kulan jkʼujoltik ja stʼilanil bʼa ajyel toj? Yujni wa xya juljkʼujoltik bʼa mi lom wa xkiʼajtik wokol. Ja wokolik wa x-ekʼ jbʼajtiki mini wa stojolan bʼa mini gustoʼay jmoktik ja Dyosi; jani wa xyaʼakan bʼa sjejel bʼa wa xkʼanatik skoltajel ja sderecho bʼa yajel mandari  (Prov. 27:11). Ta wa xkuchkujtik, ojni yilotik lek ja Jyoba sok masto wa xyijbʼi ja smajlajel kiʼojtiki (kʼuman ja Romanos 5:3-5). Ja jas ekʼ sbʼaj ja Job wa sjeʼa «jel ni huas stalna jyaujulaltic ja [Jyoba]. Huan nix yab ja syajal ja juocoltiqui» (Sant. 5:11). Ja yuj wani xbʼobʼ jkʼuʼuktik lek bʼa ojni ya koʼuk slekilal ja matik wa skoltaye ja sderecho bʼa yajel mandari. Snajel ja it wa skoltayotik bʼa kuchelkujtik sok pasensya ja wokolik sok gusto lek (Col. 1:11).

MOK CHʼAYUKA SAT SBʼAJA SDERECHO BʼA YAJEL MANDAR JA JYOBA

16. ¿Jas yuj jel tʼilan ajyel tʼabʼan jkʼujoltik ja oj tojbʼuk ja sderecho bʼa yajel mandar ja Jyoba?

16 Ja smeranili, mini jel pasiluk ajyel tʼabʼan jkʼujoltik ja oj tojbʼuk ja sderecho bʼa yajel mandar ja Jyoba, mas ja yajni jel wa stʼenawotik jun wokol. Sok cha jachni ja yal nuxik wokolik ta jaxta jel xwaj jkʼujoltik. Ja yujil, lekni yajel juljkʼujoltik tikʼan ja stʼilanil yiʼoj skoltajel ja sderecho bʼa yajel mandar ja Jyoba yajni wa xtʼaspuntik wokolik.

17. ¿Jas yuj spiljel tyempo ja bʼa aʼtel yaʼunejkitik ja Jyoba wa xbʼobʼ skoltayotik bʼa mi oj chʼay jsatik ja sderecho bʼa yajel mandari?

17 Spiljel tyempo ja bʼa aʼtel yaʼunejkitik ja Jyoba wa xbʼobʼ skoltayotik bʼa mi oj chʼay jsatik ja sderecho bʼa yajel mandari. La kiltik jun sjejel. Jun ixuk Taʼumantiʼ sbʼiʼil Renee jom ya yolomi, jelni xyajbʼi sok cha ayiʼoj cáncer. Yajni wa x-ajiyi aʼani, wa xcholoyabʼ ja maʼ wa x-aʼtiji bʼa ospital, ja tuk chamumi soka ulaʼiki. Jun ekʼele, staʼa 80 ora ja bʼa xcholjel ja bʼa chabʼ semana sok snalan ajyi ja bʼa ospital. Mini chʼay sat ja sderecho bʼa yajel mandar ja Jyoba sok mini ja yajni ojxta chamuki. Ja jaw, syopes ja swokoli.

18. Soka jastal ekʼ sbʼaj ja jmoj-aljeltiki, ¿jasa wa sjeʼakitik sbʼaja slekilalik bʼa skoltajel ja sderecho bʼa yajel mandar ja Jyoba?

18 Ja smeranil, spetsanil ja kʼakʼuʼik wa xtʼaspuntik nuxik wokol, sok ja bʼa ekʼeleʼik jaw wani xkʼanatik mok chʼay jsatik ja sderecho bʼa yajel mandar ja Jyoba. Ja Yennifer ti ajyi oxe kʼakʼu ja bʼa wa xkoʼ ja abyon bʼa wan smajlajel oj ijuk man snaj. Sok mini jun abyon x-eli. Ja mas pasil bʼa yeʼna, yuja stuchʼil ay sok elta sgana, ojni kʼe snaʼ syajulal sbʼaj. Pe mini jach ekʼi. Skʼanayi ja Jyoba bʼa atojukyuj bʼa jachuk oj yalyabʼ bʼa Dyos ja pasajeroʼik, bʼa jomelxa lek yolome jastal ja yeʼn. ¿Jastal wajyuj? Xcholoyabʼ jitsan ixuk winik sok yaʼakan jitsan juʼunik. Yala: «Anima jelni wokol ja jas ekʼi, kabʼ jastal ja Jyoba ya koʼ jlekilal sok yaki ja kip bʼa stajel tiʼal ja sbʼiʼil bʼa jun modo toj». Jachukniʼa, mini chʼay sat ja jas wa skʼana ja Jyoba.

19. ¿Jastal wa sjeʼa ja smodo ja xchonabʼil ja Jyoba sbʼaja sderecho bʼa yajel mandar?

19 Ja xchonabʼil ja Jyoba tolabida snaʼunej ja stʼilanil yiʼoj sbʼaja sderecho bʼa yajel mandar ja Jyoba sok skoltunej. Jani jaw ja stukil yiʼoj yuja relijyon mi meranuki. Jujune bʼa keʼntik tʼilani la kiltik lek bʼa skʼulajel junxta, pes yujni wa xkoltaytik ja relijyon smeranil.

20. ¿Jastal wa xyila ja Jyoba ja jas wa xkʼulantik bʼa skoltajel ja sderecho bʼa yajel mandar?

20 Wani xbʼobʼ jkʼuʼuktik lek ja Jyoba jelni chaʼanyabʼal xyila skoltajel ja sderecho bʼa yajel mandar. Soka it wa xkoltaytik yajni wa xkuchkujtiki soka yaʼteltajel toj (Sal. 18:25). Ja bʼa artikulo jakumi, oj jpaklaytik mas bʼa jas yuj wa sbʼajin oj jkoltaytik sok spetsanil jkʼujoltik ja sderecho bʼa yajel mandar ja Jyoba sok jastal oj jkʼuluktik.