Kaʼax ja bʼa sbʼaʼal

Kaʼax ja bʼa xchabʼil menú

Kaʼax ja bʼa sbʼaʼali

Taʼumantiʼik bʼa Jyoba

tojol-abʼal

Ja Juʼun Cholumani (bʼa spaklajel)  |  Febrero bʼa 2017

Ja koltaneli: jun majtanal toj lek bʼa Dyos

Ja koltaneli: jun majtanal toj lek bʼa Dyos

«Spetzanil ja jas huax cʼulantic recibir ja ba lequi soc ja ba tzamali Dios ni huax yaa» (SANTIAGO 1:17).

TSʼEBʼOJ 148 SOK 5

1. ¿Jastik junuk bʼa lek wa xyijan ja koltaneli?

JA SAKʼANIL yaʼa ja Jesús wa xbʼobʼ ya jtatik jitsan slekilal. Jun sjejel, wa xyaʼakan bʼa spetsanil ja yuntikil ja Adán matik wa syajtaye ja bʼa toji oj kʼotuk ja kʼakʼu bʼa oj kʼot ajyuke ja bʼa spamilya ja Dyosi (kʼela ja rekwagro «¿Jas wa stojolan?»). Ja koltaneli wa xcha yaʼakan bʼa oj ajyuk jsakʼaniltik gusto lek bʼa tolabida. Pe aytoni jas mas chʼikan. Tini chʼikan jastik junuk jel tʼilanik sbʼa spetsanil ja matik teye bʼa satkʼinal soka bʼa Luʼumi (Hebreos 1:8, 9).

2. a) ¿Jastik kʼumal jel tʼilanik ekʼel ja bʼa satkʼinal soka bʼa Luʼum staʼa tiʼal ja Jesús ja bʼa orasyon sjeʼa? (Kʼela ja dibujo bʼa skʼeʼulabʼil ja artikulo). b) ¿Jasa oj kiltik ja bʼa artikulo it?

2 Junuk chabʼ jabʼil bʼajtanto oj chamuk, ja Jesús sjeʼayi ja snebʼumanik jastal yajelyi orasyon. Yala: «Jtaticon Dios ti aya ba satqʼuinali, ja hua biili, mi cualquierauc - jel nihuan juntiro [asakbʼuk jawa bʼiʼili, TNM]. A jacuc ja tiempo oj ni acʼul mandari. A cʼulajuc ja jastal huaxa cʼana. Ja jastal huaxa cʼulan ja ba satqʼuinali, jach ni a cʼulajuc ja ba luum» (Mateo 6:9, 10). Ja bʼa artikulo it oj kiltik jastal ja koltanel ti chʼikan ja oxe  jasunuk it: 1) yajel sakbʼuk ja sbʼiʼil ja Jyoba, 2) ajakuk ja tyempo oj skʼul mandar sok 3) akʼulaxuk ja jas wa skʼana ja Dyosi.

ASAKBʼUK JAWA BʼIʼILI

3. a) ¿Jas wa stojolan ja sbʼiʼil ja Dyosi? b) ¿Jastal ya kuxbʼuk ja Satanás ja sbʼiʼil ja Jyoba?

3 Ja jas bʼajtan skʼana ja Jesús ja bʼa orasyoni jani asakbʼuk ja sbʼiʼil ja Dyosi. Bʼa pilan yaljel, skʼanani akisjuk ja sbʼiʼil ja Dyosi yujni jel sak. Ja bʼiʼilal it jaʼ wa stojolan ja Jyoba, ja it wa xcholo jastal ja yeʼn. Kechan yeʼn ja maʼ jel ja yipi sok toj bʼa yibʼanal ja sutsatkʼinal. Ja Jesús yala: «Tatey, ja hueni jel santoa» (Juan 17:11). Yuja Jyoba jelni sak, spetsanil ja jas wa skʼulani sakniʼa, cha jachni ja bʼa sleyiki. Pe ja bʼa Edén ja Satanás yabʼaltay ja sderecho yiʼoj ja Dyosi bʼa wa xyayi leyik ja ixuk winiki. Yala abʼalik sbʼaja Jyoba sok ya kuxbʼuk ja sbʼiʼili, ma ja jastal ja Dyosi (Génesis 3:1-5).

4. ¿Jastal ya sakbʼuk ja Jesús ja sbʼiʼil ja Dyosi?

4 Ja Jesús tukni lek yuja Satanás, ja yeʼn syajtay ja sbʼiʼil ja Jyoba. Ja yuj skʼulan spetsanil ja janekʼ bʼobʼyuj bʼa yajel ajyuk sak (Juan 17:25, 26). ¿Jastal ya sakbʼuk? Jani soka jas skʼulan soka jas sjeʼa. Jachuk, ja Jesús skoltay ja tuki bʼa oj snaʼe tojni ja jas yaʼunej kujlajuk ja Jyoba sok spetsanil ja jas wa skʼanakitik bʼajni jlekilaltik (kʼuman ja Salmo 40:8-10). Ja Jesús tojni waji anima ja Satanás ya yiʼ wokol man smila. Ja Jesús ya chiknajuk jun winik mi mulanumuk wani xbʼobʼ skʼuʼukyi ja Jyoba tsʼikan lek.

5. ¿Jastal oj katik sakbʼuk ja sbʼiʼil ja Jyoba?

5 Jaxa keʼntiki, ¿jastal wa xjeʼatik wa xyajtaytik ja sbʼiʼil ja Jyoba? Jani soka jas wa xkʼulantiki. Ja Jyoba wa smajla oj ajyukotik sak (kʼuman ja 1 Pedro 1:15, 16). Ja it wa stojolan kechan yeʼn oj kaʼteltaytik sok skʼuʼajelyi spetsanil jkʼujoltik. Anima wa x-iji jpatiktik, wa xkʼujolantik ajyel ja jsakʼaniltik jastal wa sjeʼakitik ja Jyoba. Yajni wa xkʼuʼantik ja jastal wa skʼana, wa xtoyotik ja sbʼiʼili (Mateo 5:14-16). Cha wani xjeʼatik ja sleyiki jelni leka sok jaxa Satanás jun leʼa abʼal. Yuja mulanumotik, wani xkʼojchin koktik. Pe wa xnaʼatik malaya sok wa xkʼujolantik yajelkan skʼulajel chikan jasunuk bʼa wa xya kuxbʼuk ja sbʼiʼil ja Jyoba (Salmo 79:9).

6. ¿Jas yuj ja Jyoba wa xbʼobʼ yilotik toj anima mulanumotik?

6 Ama oj wajkotik bʼa satkʼinal ma teyotik bʼa pilan chejik, ja Jyoba wani xyaʼa perdon ja jmultik ta ay kiʼojtik skʼuʼajel ja bʼa koltaneli. Ja yeʼn wa skʼana atoyjuk yuja matik wa xyaweyi ja sakʼanil ja yeʼn. Tojni wa xyila ja matik oj wajuk bʼa satkʼinali sok wa xyila jastal yuntikil. Chomajkil wa xcha yila toj ja pilan chejik sok wa sbʼajin jastal yamigoʼik (Juan 10:16; Romanos 5:1, 2; Santiago 2:21-25). Stsʼakatal soka koltanel, man wego lek wa xbʼobʼ kil jbʼajtik soka jTatik Dyos sok yajel sakbʼuk ja sbʼiʼili.

«A JACUC JA TIEMPO OJ NI ACʼUL MANDARI»

7. ¿Jastik slekilal wa xyaʼakan ja sGobyerno ja Dyosi stsʼakatal yuja koltaneli?

7 Ja bʼa orasyon sjeʼa, ja Jesús yala: «A jacuc ja tiempo oj ni acʼul mandari». ¿Jastal wa slaja sbʼaj ja koltanel soka sGobyerno ja Dyosi? Wa xnaʼatik ja sGobyerno ja Dyosi yeʼnani tey ja Jesús soka 144,000 ixuk winik tsaʼubʼale ja bʼa Luʼumi. Ja koltaneli wa xyaʼakan ja ixuk winike it asakʼwuke bʼa aʼajyuke bʼa satkʼinal (Apocalipsis 5:9, 10; 14:1). Ja tiwi oj ochuke mandaranum sok sacerdoteʼik, sok oj yaʼekon mandar soka  Jesús ja bʼa Luʼumi bʼa 1,000 jabʼil. Ja bʼa tyempo jaw, ja Jyoba oj ya makunuk ja sGobyerno bʼa oj ya paxuk ja Luʼumi jun kʼachinubʼ sok skoltajel spetsanil ja ixuk winiki akʼotuke toj lek. Jachuk, ja yaʼtijumik ja Jyoba matik teye bʼa satkʼinali soka bʼa Luʼumi oj kʼotuke jun ita pamilya (Apocalipsis 5:13; 20:6). Ja Jesús oj xchʼaysnajel ja Satanás sok spetsanil ja wokolik yaʼuneji (Génesis 3:15).

8. a) ¿Jastal skoltay ja Jesús ja snebʼumanik bʼa yabʼjel stojol ja sGobyerno ja Dyosi jelni tʼilan? b) ¿Jastal wa xjeʼatik teytik bʼa sparte ja sGobyerno ja Dyosi?

8 Ja Jesús skoltay ja snebʼumanik bʼa yabʼjel stojolil ja sGobyerno ja Dyosi jelni tʼilan. ¿Jastal skʼulan? Yajni yiʼaj jaʼi, wegoxta kʼe xchole sbʼaja «huas scʼulan mandar ja Diosi» bʼa spetsanil lugar (Lucas 4:43). Chomajkil, cha yala yabʼ ja snebʼumanik awajuke «ba spetzanil ja najtil lugar jumasa ba sutanal ja satqʼuinali» bʼa oj cholxuk bʼa yeʼna (Hechos 1:6-8). Ja bʼa jtyempotiki, soka xcholjeli wa xyaʼakan ja ixuk winik bʼa oj bʼobʼ snebʼe sbʼaja koltaneli sok ajyel bʼa yibʼ smandaranel ja sGobyerno ja Dyos. Ja keʼntik wa xjeʼatik toj ayotik soka Gobyerno it yajni wa xkoltaytike ja matik oj wajuke bʼa satkʼinal bʼa xcholjel ja lekil rason bʼa sutanal ja Luʼumi (Mateo 24:14; 25:40).

«A CʼULAJUC JA JASTAL HUAXA CʼANA»

9. ¿Jas yuj wa xjipa jkʼujoltik ja jasa wa skʼana ja Jyoba ojni ya kʼotuk sbʼaja ixuk winiki?

9 Ja bʼa orasyon sjeʼa, ja Jesús cha yala: «A cʼulajuc ja jastal huaxa cʼana». ¿Jas kʼan yale? Yajni ja Jyoba ay jas wa xyala oj ekʼuk, jachni wa x-ekʼa (Isaías 55:11). Ja jastal skʼoko abʼal ja Satanás mini stima ja jas wa skʼana ja Jyoba. ¿Jasa wa skʼana ajyi ja Dyosi sbʼaja Luʼumi? Skʼanani ja yuntikil ja Adán soka Eva bʼa mey yiʼoje mulal a-sbʼutʼ-e ja Luʼumi (Génesis 1:28). Lekbʼi ja Adán soka Eva chamye jach mi ajyikan yuntikile, mini oj kʼotuk ja jas wa skʼana ajyi ja Dyos bʼa oj bʼutʼuk ja Luʼum soka yuntikile. Ja yuj ja Jyoba yaʼakan aʼajyuk yuntikile. Ja koltaneli wa xyaʼakan ja matik ayiʼoje skʼuʼajeli akʼotuke toj sok ajyel sakʼan bʼa tolabida. Ja Jyoba wa syajtayotik sok wa skʼana oj jtatik ja tsamal jsakʼaniltik jastalni wa skʼana ajyi.

10. ¿Jastal oj yawe el slekilal ja matik chamelexa stsʼakatal ja koltaneli?

10 Jitsan miyon ixuk winik chamele sok mini kʼotel snaʼe sbʼaja Jyoba. ¿Jasa oj ekʼ sbʼaje ja yeʼnle? Yuja Dyos wa skʼana oj ajyuk sakʼan ja ixuk winiki, oj ya sakʼwukjan ja chamwiniki. Ojni ajyuk ja sakʼwelal stsʼakatal yuja koltaneli. Yajni ja ixuk winik sakʼwiye, ojni bʼobʼ snebʼ-e sbʼaja Jyoba sok oj ajyuke sakʼan bʼa tolabida (Hechos 24:15). Yuja Jyoba yeʼnani wa xyaʼa ja jsakʼaniltik, yeʼnani oj kʼotuk ja Tatal bʼa spetsanil ja matik oj sakʼwuki (Hechos 17:24, 25). Ja yujil, ja Jesús yalani ja bʼa orasyon sjeʼa ja Jyoba yeʼni ja jTatik tey «ba satqʼuinali» (Mateo 6:9). Ja Jyoba yaʼunejyi ja Jesús jun cholal jel tʼilan bʼa yajel sakʼwuk ja chamwiniki. Ja yuj ja Jesús yala: «Quena ni oj ca sac-huuc ja cristiano jumasa. Quena ni oj cho caa yi ja sacʼanilei» (Juan 6:40, 44; 11:25).

11. ¿Jasa wa skʼana ja Dyosi sbʼaja jitsan ixuk winik?

11 Ja Jesús cha yala: «Spetzanil ja maʼ huas scʼuan ja smandar ja Diosi [...] ja ni ja quermano soc ja quermana soc ja jnani» (Marcos 3:35). Ja Dyosi jani wa skʼana spetsanil ixuk winik bʼa yibʼanal ja chonabʼiki, rasaʼik sok kʼumalik akʼot yaweyi stoyjel  ja yeʼn. Ja Biblia wa xyala ja ixuk winike it «jel jitzan. mi ma‘ xbʼobʼ oj yajtabʼ[uk]». Ja yeʼnle ayiʼoje skʼuʼajel ja bʼa koltaneli sok wa skʼanawe ajyel kʼuʼabʼal soka Dyosi. Cha wane tsʼebʼanel yaljel: «Wa skoltayotike ja jdyostiki kulan ekʼe ja bʼa skujlayubʼi cha jachni ja yal cheji» (Ja swayichi [Apocalipsis] 7:9, 10, Ja yajkʼachil sjuʼunil ja Dyosi).

12. Ja bʼa yorasyon, ¿jasa yala ja Jesús ja jas wa skʼana ja Jyoba sbʼaja ixuk winik?

12 Soka orasyon it wa sjeʼakitik jitsan jastik sbʼaja Jyoba soka jas wa skʼana oj skʼuluk sbʼaja ixuk winiki. Bʼajtan, wa xnebʼatik oj jkʼuluktik ja janekʼ wa xbʼobʼ kujtik bʼa yajel sakbʼuk ja sbʼiʼil ja Dyosi sok stoyjel (Isaías 8:13). Soka koltaneli wa xyaʼakan bʼa stajel ja jsakʼaniltiki sok cha wa xyayi stoyjel ja sbʼiʼil ja Dyosi. Ja sbʼiʼil ja Jesús wa stojolan ja «Jyoba Yeʼn Koltanum». Xchabʼil, wa xnebʼatik ja Jyoba oj ya makunuk ja sGobyerno bʼa jachuk ja ixuk winik kʼuʼabʼal ayeʼi oj bʼobʼ yile slekilal sbʼaja koltaneli. Sok yoxil, wa xjipa jkʼujoltik mini jas oj bʼobʼ stim bʼa oj kʼotuk ja jas wa skʼana ja Jyoba (Salmo 135:6; Isaías 46:9, 10).

LA KATIK TSʼAKATAL YUJA KOLTANELI

13. ¿Jas yuj wa xkiʼajtik jaʼi?

13 Jun modo wa xjeʼatik wa xkatik tsʼakatal yuja koltaneli, jani yajelyi ja jsakʼaniltik ja Jyoba sok yijel jaʼ. Jachuk wa xjeʼatik ay kiʼojtik skʼuʼajel sbʼaja koltaneli sok «sbajotic ni ja [Jyoba]» (Romanos 14:8). Chomajkil, yajni wa xkiʼajtik jaʼi wa xkʼanatikyi ja yeʼn ayakitik jun «jcʼujoltic ba sac» (1 Pedro 3:21). Jaxa Jyoba wa sjakʼakitik bʼa wa xyakitik ja slekilalik wa xyiʼajan ja koltaneli. Ja yuj, jkʼuʼunejtik lek ja yeʼn oj yakitik spetsanil ja jas skʼapuneji (Romanos 8:32).

¿Jastal wa xjeʼatik wa xkaʼatik tsʼakatal yuja koltaneli? (Kʼela ja parrapoʼik 13 sok 14).

14. ¿Jas yuj ja Jyoba wa xyaʼakitik ja mandar bʼa oj jyajtaytik ja tuki?

14 Ja Jyoba wa skʼulan spetsanil yuja syajal skʼujoli. Ja yeʼn wa skʼana spetsanil ja matik wa xtoyji yuji a-snoch-e ja yeʼn sok a-syajtay sbʼaje (1 Juan 4:8-11). Yajni wa xyajtaytik ja ixuk winiki, wa xjeʼatik jaman lek wa xkʼanatik oj kʼotkotik yuntikil ja ‹jTatik tey bʼa satkʼinali› (Mateo 5:43-48). Ja mandar mas tʼilan wa xtaʼatik ja bʼa Biblia jani syajtajel ja Jyoba. Soka ja xchabʼili jani syajtajel ja tuki (Mateo 22:37-40). Jun modo bʼa sjejel wa xyajtaytik ja ixuk winiki jani yaljel yabʼye ja lekil rasonik sbʼaja sGobyerno ja Dyosi. Ta wa xkʼuʼantik ja  smandar ja Dyos bʼa syajtajel ja tuki, sok mas sbʼaja jmoj-aljeltiki, masni «yaj oj cabtic ja yeni» (1 Juan 4:12, 20).

JA SLEKIL WA XYIʼAJAN JA KOLTANELI

15. a) ¿Jastik slekilal wa xyakitik ja Jyoba ja bʼa jtyempotiki? b) ¿Jastik slekilal oj koʼ jbʼajtik ja bʼa tyempo jakumi?

15 Ja Jyoba wa xyalakabʼtik ta ay kiʼojtik skʼuʼajel ja bʼa koltaneli, oj bʼobʼ ya chʼayuk ja jmultiki. Ja it wa stojolan ja yeʼn wa xyaʼa perdon yibʼanal ja jmultiki (kʼuman ja Hechos 3:19-21). Jastal kilatikta, ja koltanel wani xyaʼakan ja Jyoba oj sbʼajuk jujuntik ixuk winik jastal yuntikil. Ja iti yeʼnle ja matik oj wajuke bʼa satkʼinali (Romanos 8:15-17). Pe chomajkil ja Jyoba wa sloko ja pilan chejiki bʼa oj ochuke ja bʼa spamilya tey bʼa Luʼumi. Yajni ja yeʼnle mixa ayiʼoje mulal, ojni jak sbʼaje jun tsaʼanxta preba. Ta ajyiye toj soka Jyoba, ja yeʼn ojni kʼot sbʼajuk jastal yuntikil (Romanos 8:20, 21; Apocalipsis 20:7-9). Ja yeʼn tolabida oj syajtay spetsanil ja yuntikili. Sok stsʼakatal ja koltanel, tolabida oj koʼ jbʼajtik jitsan slekilal (Hebreos 9:12). Ja Jyoba yaʼunejkitik ja tsamal majtanal it, sok mini maʼ oj bʼobʼ sjapkitik.

16. ¿Jastal wa xya elkotik libre ja koltaneli?

16 Wankʼa xnaʼatik malaya yuja jmultiki, ja Dyablo mini jas oj bʼobʼ stim bʼa ochel ja bʼa spamilya ja Jyoba. Ja Jesús yaʼa ja sakʼanil «jun ita vuelta». Ja it wa stojolan ja koltanel jun ita ekʼele tupxi (Hebreos 9:24-26). Ja Adán ya ekankitik ja chamelchʼakeli, pe ja xchamelal ja Jesús oj yakitik ja sakʼanil bʼa tolabida. Ja koltaneli wa xbʼobʼ ya elkotik libre ja bʼa sluʼumkʼinal ja Satanás soka xiwel sbʼaja chamelchʼakeli (Hebreos 2:14, 15).

17. ¿Jastal waxa wabʼ yuja wa syajtaya ja Jyoba?

17 Wani xkʼuʼantik lek ja jastik skʼapunej ja Jyoba ojni chʼak kʼotuka. Jastal ja leyik sbʼaja jastik ayi mini xtukbʼi, jachuk ja Jyoba mini oj tukbʼuk. Ja yeʼn mini oj sloʼlayotik (Malaquías 3:6). Pe mi kechanuk ja majtanal ja bʼa sakʼanili, cha yaʼunejkitik ja syajalskʼujol. «Jayuj huax naatic que jel ja syajal scʼujol jmoctic ja Diosi. Jel ni ja syajal scʼujola» (1 Juan 4:16). Yuja Jyoba tolabida wa xya kʼotuk ja jas wa skʼapa, ja Luʼumi oj pax jun tsamal kʼachinubʼ. Spetsanil ja ixuk winik oj snoch-e ja smodo ja Jyoba sok ojni syajta sbʼaje. Anto, spetsanil ja yaʼtijumik ja Dyos bʼa satkʼinal sok ja bʼa Luʼumi oj yale: «¡Stzʼacatal lec ja jDiostiqui porque jel huax lijpi juntiro! Spetzanil, yen huas snaa. ¡La xa caatic yi mas stzʼacatal! ¡La xa yajtatic porque jel ja yipi! ¡Tzatz ni leca! ¡Toyobal ni oj caatic tola vida! ¡Amén!» (Apocalipsis 7:12).