Ja jekabʼanum Pablo stsʼijbʼan: «Ja Diosi oj ni scoltayexa ja jastal yaluneji. Mi ni oj yaa huilex jun huocol ba mi oj bob acʼuluquex ahuantar» (1 Corintios 10:13). ¿Wan maʼ xkʼan yal ja it ja Jyoba bʼajtan wa xyila ja janekʼ oj kuchjkujtik sok tsaʼan wa stsaʼa ja preba oj ekʼ jbʼajtiki?

Lekbʼi xkalatik jachniʼa ja bʼa sjobʼjel it, pensaraʼan sbʼaja sjejel it. Ja yunin jun jmoj-aljeltik yeʼn smila sbʼaj stuchʼil. Ja tatali jel triste kani. Sok kʼe sjobʼ sbʼaj ta ja Jyoba snaʼunejxa ja jasa oj ekʼuki sok ta yalunejxa ja tatali soka cheʼumali oj kuchyujile ja desgrasya. Ja bʼa luʼumkʼinal it, jitsan ja bʼa keʼntik ojni ekʼ jbʼajtik wokolik bʼa jel tsats. Pe ¿oj maʼ jpensaraʼuktik ja Jyoba yeʼn wa xchʼak skʼuluk spetsanil ja jas wa x-ekʼ jbʼajtiki?

Ta jpaklaytik ja 1 Corintios 10:13, ojni kiltik ja Biblia mi wa sjeʼa ja Jyoba bʼajtan wa xyila ja janekʼ oj kuchkujtik sok tsaʼan wa stsaʼa ja prebaʼik oj jak jbʼajtiki. La kiltik chane rason jas yuj wa xkalatik ja it.

Sbʼajtanil rason, ja Jyoba yayi ja ixuk winik ja libreʼil bʼa oj stsaʼe ja jas oj skʼulukeʼi. Ja yeʼn wa skʼana keʼn oj jtsatik ja jas wa xkʼanatik skʼulajel (Deuteronomio 30:19, 20; Josué 24:15). Ta jtsaʼatik skʼulajel jastik junuk bʼa lek xyila ja Jyoba, ojni bʼobʼ jipjkʼujoltik ja yeʼn oj stojotik (Proverbios 16:9). Pe ta jtsaʼatik jastik bʼa mi lekuk, ojni kiltik ja swokolil (Gálatas 6:7). Ta ja Jyoba yeʼn wa stsaʼa ja prebaʼik oj ekʼ jbʼajtiki, ¿meran maʼ ja libre ayotik bʼa stsajeli?

Xchabʼil rason, ja Jyoba mini oj ya elkotik libre ja bʼa jastik «mi xmajlaxi oj ekʼuki» (Eclesiastés 9:11). Jun ixuk winik oj bʼobʼ ekʼ sbʼaj jun desgrasya yajni wa xtaxye bʼa jun lugar sok jun ora bʼa mi xmajlaxi. Ja Jesús staʼa tiʼal bʼa jun desgrasya bʼa chamye 18 ixuk winik yuja «tʼenjiye yuj ja chaanil naitz». Ja yeʼn yala jaman lek ja Dyos mi yeʼn skʼulan aʼekʼuk bʼaʼa chamuke ja ixuk winik jaw (Lucas 13:1-5). Mini stojoliluk oj jpensaraʼuktik bʼajtanto oj ekʼ jun desgrasya yeʼn ja Dyos wa xyala maʼ oj kan sakʼan sok maʼ oj chamuk.

Yoxil rason, jujune ja keʼntik tʼilan oj jetik ta wa xkʼanatik ajyel toj soka Jyoba. Ja Satanás yala kechan wa xkaʼteltaytik ja Jyoba yuja jastik wa xyaʼakitiki sok mi oj ajyukotik toj yajni x-ekʼ jbʼajtik wokolik (Job 1:9-11; 2:4; Apocalipsis 12:10). Ta ja Jyoba mi xyaʼakan a-ekʼ jbʼajtik jujuntik prebaʼik, anto ojni bʼobʼ kaltik merani ja jas wa xyala ja Satanás.

Xchanil rason, ja Jyoba wa stsaʼa mi oj snaʼ yibʼanal ja jas oj ekʼ jbʼajtik ja bʼa tyempo jakumi. Ja smeranili, ta ja Jyoba wa skʼana oj snaʼ, ojni snaʼ bʼajtan ja jasa oj ekʼuki (Isaías 46:10). Pe ja Biblia wa xyala ayni jastik junuk ja bʼa tyempo jakumi mi skʼana oj snaʼ ja Jyoba (Génesis 18:20, 21; 22:12). ¿Jas yuj? Yujni wa xyajtani sok toj ja yeʼn, sok wa skisa ja libreʼil kiʼojtik bʼa stsajel ja jasa oj jkʼuluktiki (Deuteronomio 32:4; 2 Corintios 3:17).

Anto, ¿jas kʼan yal ja Pablo yajni yala ja Jyoba mini oj yakitik jun wokol bʼa mini oj kuchkujtik? Soka yaljelik it, ja Pablo jani wan stajel tiʼal jastal wa skoltayotik ja Jyoba yajni wan ekʼel jbʼajtik wokol, sok mi jaʼuk wan stajel tiʼal ja jasa wa skʼulan bʼajtanto oj jak jbʼajtik ja wokoli. Ta wa xjipa jkʼujoltik bʼa Jyoba, ja yeʼn oj skoltayotik bʼa oj kuchkujtik chikan jas wokol oj jak jbʼajtik (Salmo 55:22). Ja wego, la kiltik chabʼ rason jas yuj ja Pablo yala ja Dyos mi oj yakan oj jak jbʼajtik jun wokol bʼa mi oj kuchkujtik.

Ja Pablo bʼobʼni yal ja bʼajtan rason it chikan jas wokol wa xjak jbʼajtik «jach ni huax yabye syajal spetzanil ja cristiano». Ja it wa xkʼan yal ja wokoliki wani x-ekʼ ja bʼa jsakʼaniltik teyotik ja bʼa sluʼumkʼinal ja Satanás. Jpetsaniltik ojni ekʼ jbʼajtik wokolik bʼa tsats ma jujuntik desgrasyaʼik. Pe ta wa xjipa jkʼujoltik bʼa Jyoba, ojni bʼobʼ kuchkujtik ja prebaʼik sok ajyel toj (1 Pedro 5:8, 9). Jujuntik bersikuloʼik bʼajtanto ja bʼa 1 Corintios 10:13, ja Pablo staʼa  tiʼal jujuntik prebaʼik ekʼ sbʼaje ja israʼelenyo ja bʼa takin kʼinali (1 Corintios 10:6-11). Ja israʼelenyoʼik matik sjipa skʼujole bʼa Jyoba kuchyujile ja prebaʼik. Pe ja matik mi sjipa skʼujole bʼa yeʼn mini ajyiye kʼuʼabʼal sok mi ajyiye toj.

Ja Pablo bʼobʼni yal ja xchabʼil rasoni yujni ja «Diosi oj ni scoltayexa ja jastal yaluneji». ¿Jas wa stojolan ja it? Ta wa xpensaraʼantik jastal ja Jyoba tolabida stalnunej ja yaʼtijumiki, wa xkilatik ja yeʼn mini xyaʼawotikan sok wa skoltay ja matik wa xyajtajiyuji sok wa skʼulane ja smandariki (Deuteronomio 7:9). Chomajkil, ja Jyoba tolabida wa xya kʼotuk ja jas wa skʼapa (Josué 23:14). Ja yuj wani xbʼobʼ jipjkʼujoltik bʼa chabʼ jasunuk. Ja bʼajtani, ja Jyoba mini oj yakan oj jak jbʼajtik jun tsatsal wokol bʼa mi oj kuchkujtik. Sok xchabʼil, ja yeʼn ojni skoltayotik bʼa oj elkotik «libre» ja bʼa wokoli.

Ja Jyoba «huan nix yaa snihuanil ja jcʼujoltiqui» bʼa spetsanil ja jwokoltiki.

Ja matik wa xjipa jkʼujoltik bʼa Jyoba, ¿jastal wa skoltayotik bʼa oj elkotik «libre»? Ja yeʼn ojni bʼobʼ ya elkitik ja bʼa prebaʼiki. Pe ja Pablo yala ja Jyoba «oj ni bob sea huilex jastal oj bob elanic librea» bʼa oj kuchuka wujilex. Ja it wa sjeʼakitik ja Jyoba tikʼanxta wa skoltayotik bʼa oj ya kiptik bʼa oj ajyukotik toj. Ja yeʼn wa xyaʼa kiptik bʼa tuktukil modo. La kiltik jujuntik.

  • Ja Jyoba «huan nix yaa snihuanil ja jcʼujoltiqui» ja bʼa jwokoltiki (2 Corintios 1:3, 4). Ja Jyoba wa xya makunuk ja Biblia, ja yipi soka ja moso maʼ jel toji bʼa yajel lamxuk ja jpensartik soka jkʼujoltiki (Mateo 24:45; Juan 14:16; Romanos 15:4).

  • Ja Jyoba oj bʼobʼ ya makunuk ja yipi bʼa oj stojotik (Juan 14:26). Ja yip ja Jyoba ojni bʼobʼ skoltayotik bʼa oj ya juljkʼujoltik loʼilik sok rasonik elel bʼa Biblia bʼa oj skoltayotik bʼa oj jtsatik skʼulajel ja bʼa leki.

  • Ja Jyoba oj bʼobʼ ya makunuk ja yanjelik bʼa oj skoltayotik (Hebreos 1:14).

  • Ja Jyoba oj bʼobʼ ya makunuk jmoj-aljeltik bʼa oj skoltayotik. Ja yeʼnle oj bʼobʼ stsatsankʼujolanotike skʼulajel jastik junuk bʼa keʼntik soka jastik wa xyalaweʼi (Colosenses 4:11).

Bʼa tʼusanta yaljel, ¿jas wa xnebʼatik ja yaljelik yala ja Pablo ja bʼa 1 Corintios 10:13? Pes ja Jyoba mi wa stsaʼa kitik ja prebaʼik wa x-ekʼ jbʼajtiki. Chomajkil jnebʼatik ta wa xjipa jkʼujoltik bʼa yeʼn, ojni kuchkujtik chikan jas wokol xjak jbʼajtik. Ja Jyoba tolabida oj yaʼ elkotik libre bʼa jachuk mi oj katikan ajyel toj soka yeʼn.