Kaʼax ja bʼa sbʼaʼal

Kaʼax ja bʼa xchabʼil menú

Kaʼax ja bʼa sbʼaʼali

Taʼumantiʼik bʼa Jyoba

tojol-abʼal

Ja Juʼun Cholumani (bʼa spaklajel)  |  Febrero bʼa 2016

La jnochtik ja jasa skʼulane ja yaʼtijumik toj ja Dyos bʼa najate

La jnochtik ja jasa skʼulane ja yaʼtijumik toj ja Dyos bʼa najate

«¿Jasunkiluk ja jas wan skʼanjelawi ja Jyoba? Kechantani skʼulajel ja bʼa toji, sok yiljel chaʼanyabʼalil ja ajyel toji, sok jun modo bʼa chʼin ja wala bʼejyi soka wa Dyosi» (MIQUEAS 6:8).

TSʼEBʼOJ 18 SOK 43

1, 2. ¿Jastal sjeʼa ja David toj ajyi soka Jyoba? (Kʼela ja dibujo bʼa skʼeʼulabʼil ja artikulo).

JA David soka swiniki ti ajyiye ja bʼa takin luʼum bʼa Judá. Ti ajyiye nakʼan tiw yujni wa snaʼawe wane leʼjel yuja Saúl soka 3,000 skʼakʼanumiki bʼa oj smil-e ja David. Jun akwal, ja David soka swiniki staʼawe ja lugar ja bʼa wane wayel ja Saúl soka swiniki. Ja David sok jun kʼakʼanum sbʼiʼil Abisai chʼabʼanxta ochye man kʼotye ja bʼay ja Saúl. Ja Abisai yala yabʼ ja David oj smil ja Saúl. Pe ja David mini skʼanaʼa sok yala yabʼ «¿Machunkiluk oj sjach ja skʼabʼ sbʼaja maʼ stsaʼunej ja Jyoba sok mi oj staʼ smul?». Sok tsaʼan yala: «¡Mini tʼun stojoliluk bʼa stiʼ sat ja Jyoba ja oj jach ja jkʼabʼ sbʼaja maʼ stsaʼunej ja Jyoba!» (1 Samuel 26:8-12).

2 Ja David wani snaʼa ja Saúl yeʼn ajyi mandaranum ja bʼa Israel  yujni ja Jyoba yeʼn stsaʼunej. Wani snaʼa lek ta toj oj ajyuk soka Jyoba, tʼilan oj skis ja Saúl. Ja yuj mini ekʼ bʼa spensar oj syajbʼes. Ja bʼa jkʼakʼutiki, jastalni ja bʼa najate, ja Jyoba wani smajla spetsanil ja yaʼtijumiki toj la ajyukotik soka yeʼn sok la jkistik ja maʼ yaʼunejyi xcholi (kʼuman ja Miqueas 6:8).

3. ¿Jastal sjeʼa ja Abisai toj waj soka David?

3 Ja Abisai wa skisa ja David yujni wa snaʼa yeʼn tsaʼubʼal yuja Jyoba bʼa oj och mandaranum. Pe yajni ja David junxa mandaranum, koni bʼa mulalik. Waysok ja xcheʼum ja Urías sok yayi mandar ja Joab bʼa ayile achamuk ja Urías bʼa jun kʼakʼanel (2 Samuel 11:2-4, 14, 15; 1 Crónicas 2:16). Ja Joab smoj-alijel sbʼaj soka Abisai. Ja yuj bʼobʼta ja Abisai snaʼa ja jasa skʼulan ja David. Chomajkil, ja Abisai jun olomal bʼa kʼakʼanel, ojni bʼobʼ ya makunuk ajyi ja cholal yiʼoji bʼa oj och jastal mandaranum. Pe ja yeʼn mini skʼulana jaw. Tolabida skisa ja David, stalnani bʼa mi oj miljuk yuja skontraʼiki sok aʼtiji lajansok (2 Samuel 10:10; 20:6; 21:15-17).

4. a) ¿Jas yuj wa xbʼobʼ kaltik ja David tolabida ajyi toj soka Jyoba ja bʼa sakʼanili? b) ¿Jasa oj kiltik ja bʼa artikulo it?

4 Ja David wajni toj soka Jyoba ja janekʼ ajyi sakʼani. Yajni keremto, smila ja chaʼanil winik Goliat yujni wan stajel tiʼ malo ja Jyoba soka xchonabʼi (1 Samuel 17:23, 26, 48-51). Yajni junxa mandaranumi koʼ mulal, soka Jyoba sjeka ja yaluman Natán bʼa waj stoje. Ja David skʼanani ja tojelal ajiyiʼi sok sutxi skʼujol (2 Samuel 12:1-5, 13). Yajni ayxa skʼujoli, skʼulan jastik jun chaʼanyabʼalil bʼa oj bʼobʼ kʼeʼuk ja stemplo ja Jyoba (1 Crónicas 29:1-5). Jastalni kilatikta, ja David koni mulalik ja bʼa sakʼanili, pe mini yaʼakan bʼa ajyel toj soka Jyoba (Salmo 51:4, 10; 86:2). Ja bʼa artikulo it oj kiltik ja sjejel bʼa David sok pilan ixuk winik ja bʼa styempo. Oj kiltik jastal oj bʼobʼ jetik jani oj ajyukotik mas toj soka Jyoba yuj chikan jas ixuk winik. Chomajkil oj kiltik ja modoʼalik bʼa oj skoltayotik ajyel toj soka Jyoba.

¿OJ MAʼ AJYAN TOJ SOKA JYOBA?

5. ¿Jasa wa xnebʼatik ja bʼa jasa mi lek skʼulan ja Abisai?

5 Yajni ja Abisai kʼan smil ja Saúl, wan slejel modo bʼa toj oj ajyuk soka David. Pe ja David wa snaʼa mini lekuk ja oj syajbʼes ja maʼ stsaʼunej ja Jyoba, sok ja yuj mi yakan ja Abisai a-smil ja mandaranumi (1 Samuel 26:8-11). ¿Jasa wa xnebʼatik sbʼaja jaw? Pes yajni mi xnaʼatik lek maʼ oj ajyukotik sok toj, tʼilan oj jpensaraʼuktik jas rasonik bʼa Biblia oj skoltayotik bʼa snajel jas skʼulajel.

Mas tʼilan la ajyukotik toj soka Dyos yuj pilan ixuk winik

6. Anima mey smaloʼil ajyel toj soka jpamilyatik ma ja kamigotik, ¿pe jas yuj jel tʼilan oj talnay jbʼajtik?

6 Mey smaloʼil oj ajyukotik toj soka matik wa xyajtaytiki, jastal jpamilyatik sok kamigotik. Pe jel tʼilan oj jtalnay jbʼajtik, yuja mulanumotiki soka jastal wa xkabʼ ayotiki oj bʼobʼ xchʼay kʼujolukotik sok oj yiʼotik bʼa mi oj ajyukotik toj soka Jyoba (Jeremías 17:9). Ja yuj, ta jun jpamilyatik ma kamigotik bʼa jel xkʼanatik  skʼulan jun jasunuk bʼa mi lekuk sok sjipakan ja Jyoba, la juljkʼujoltik ja jasa mas tʼilani jani oj ajyukotik toj soka Dyosi yuj pilan ixuk winik (kʼuman ja Mateo 22:37).

7. Bʼa jun wokol jel tsats, ¿jastal sjeʼa jun jmoj-aljeltik tojni ajyi soka Jyoba?

7 Yajni june ja bʼa jpamilyatiki x-aji elkan jastal Taʼumantiʼ ja bʼa kongregasyoni, tʼilani oj jtsatik ta oj ajyukotik toj soka Jyoba. La kiltik jasa ekʼ sbʼaj jun jmoj-aljeltik sbʼiʼil Anne [1] (kʼela ja nota ja bʼa xchʼakulabʼil ja artikulo). Jun kʼakʼu, kʼumaji bʼa telepono yuja snani, ja yeʼn akʼubʼal elkan jastal Taʼumantiʼ. Ja snani sjobʼo ta oj bʼobʼ yulatay ja Anne. Yala yabʼ jel tristeʼay wa xyabʼi yuja mini xkʼumaji yuja spamilya. Ja it jel aji och tristeʼil ja Anne sok yala oj sjekyi jun karta. Pe bʼajtanto oj stsʼijbʼuk ja karta, ja Anne spensaraʼan lek jujuntik tekstoʼik bʼa Biblia (1 Corintios 5:11; 2 Juan 9-11). Ja Anne kʼunxta xcholo yabʼ ja snani yeʼnani sjipakan ja spamilya, pes ja yajni koʼ mulali mini sutxi skʼujol. Sok xcholo yabʼ ta wa skʼana oj gustoʼaxuk yajkʼachil ekʼele tʼilan oj kumxuk soka Jyoba (Santiago 4:8).

8. ¿Jastik modoʼalik oj skoltayotik bʼa oj ajyukotik toj soka Jyoba?

8 Jujuntik yaʼtijumik Dyos ja bʼa styempo ja David tojni wajye yuja chʼin yaʼa sbʼajeʼi, sjeʼa lekil skʼujole sok mi xiwye. La kiltik jastal ja oxe modoʼalik it oj skoltayotik bʼa oj ajyukotik toj soka Jyoba.

LA KA’ JBʼAJTIK CHʼIN

9. ¿Jas yuj ja Abner sleʼa modo oj smil David?

9 Ja Jonatán ja’ stat ja mandaranum Saúl. Jaxa Abner yeʼn ja olomal ja bʼa skʼakʼanumik ja Saúl. Ja Jonatán soka Abner yilawe yajni ja David yiʼaj ochyi ja Saúl ja yolom ja Goliat. Ja Jonatán kʼot yamigoʼuk ja David sok tolabida toj ajyi soka yeʼn (1 Samuel 17:57–18:3). Pe ja Abner mini toj ajyi soka David. Sok skoltay ja Saúl bʼa yijel spatik ja David bʼa oj smile (1 Samuel 26:1-5; Salmo 54:3). Ja Jonatán soka Abner snaʼuneje ja Dyosi jaʼ stsaʼunej ja David bʼa yeʼn oj och mandaranum ja bʼa Israel. Pe tsaʼan yajni cham ja Saúl, ja Abner mini skoltay ja David bʼa oj och mandaranum. Sok ja skoltay ja pilan yunin ja Saúl, ja Isbóset. Bʼobʼta ja Abner yeʼn wa skʼana oj och mandaranum. Bʼobʼta  ja yuj waysok junuk ja xcheʼum ja mandaranum Saúl (2 Samuel 2:8-10; 3:6-11). ¿Jas yuj ja Jonatán kʼot yamigoʼuk ja David, pe ja Abner sleʼa modo bʼa oj smile? Yujni ja Jonatán chʼin yaʼa sbʼaj sok toj ajyi soka Jyoba, pe ja Abner miyuk.

10. ¿Jas yuj ja Absalón mi toj ajyi soka Jyoba?

10 June ja yunin ja David, jaʼa Absalón. Ja yeʼn mini yaʼa sbʼaj chʼinil, sok ja yuj mi toj ajyi soka Jyoba. Anima ja yeʼn snaʼunej ja Jyoba yaʼunej ochuk mandaranum bʼa Israel ja stati, pe yeʼn wa skʼana oj och mandaranum. Ja yuj «sjeka skʼulajel jun skarreta, sok kawujik sok 50 winik bʼa oj ajnuke bʼa stiʼ sat ja yeʼn» (2 Samuel 15:1). Chomajkil, ya kʼokxuk jitsan israʼelenyoʼik bʼa oj koltajuk. Sok sleʼa modo oj smil ja stati (2 Samuel 15:13, 14; 17:1-4).

11. ¿Jasa wa sjeʼakitik ja sjejelik bʼa Abner, Absalón sok Baruc?

11 Ja jasa skʼulan ja Abner soka Absalón wa sjeʼakitik ta mi xkaʼa jbʼajtik chʼin sok wa xkʼanatik oj jtatik mas cholal, jelni wokol oj ajyukotik toj soka Dyosi. Pe ta wa xyajtaytik ja Jyoba, mini kechanta oj jletik jlekilaltik jastal ja Abner soka Absalón. Ja yuj tʼilan la jtalnay jbʼajtik bʼa mok kʼankʼunuk kujtik ajyel kujtik mas takʼin ma jun aʼtel bʼa jel niwan oj kaʼ jbʼajtisok. Ja it ojni sjomkitik ja jastal wa xkila jbʼajtik soka Jyoba. Sok jani jaw ja jasa ekʼ sbʼaja Baruc, ja skoltanum ja aluman Jeremías. Bʼa jun tyempo kʼankʼuni yuj oj staʼ jastik junuk mey yiʼoj, sok ja yuj mixani gustoʼuk wan yaʼteltajel ja Jyoba. Ja yuj ja Jyoba yala yabʼ: «Ja jasa kaʼunej kʼeʼuki oj jom ele, soka jasa jtsʼununeji ojni jots ele, bʼa spetsanil ja luʼumi. Pe ja weʼn wanani slejel jastik junuk bʼa niwakik bʼa weʼnta abʼaj. Mokxani aleʼe» (Jeremías 45:4, 5). Ja Baruc yaʼa sbʼaj chʼinil sok smaklay ja Jyoba. Ja keʼntiki tʼilani oj cha jmaklaytik ja Jyoba, yujni jelxa mojan oj xchʼay snajel ja luʼumkʼinal it.

Ta wa xkalatik yabʼ jun jmoj-aljeltik a-skʼanyi skoltajel ja ansyanoʼiki, wani xjeʼatikyi lekil jkʼujoltik sok oj ajyukotik toj soka Jyoba

12. Cholo jas yuj mini oj bʼobʼ ajyukotik toj soka Jyoba ta jaʼ wa xkʼulantik ja jasa wa xkʼanatiki.

12 Ja bʼa México, jun jmoj-aljeltik sbʼiʼil Daniel tʼilani stsaʼa maʼ wa skʼana oj ajyusok toj. Jel wa skʼana ajyi jun akʼix mi Taʼumantiʼuk sok wa skʼana oj nupanuk soka yeʼn. Ja Daniel wa xyala: «Tolabida wa xtsʼijbʼanyi anima ja keʼn junxa  precursoron». Pe tsaʼan kʼot snaʼe kechantani wan skʼulajel ja jasa wa skʼana. Mini tojuk ayuk soka Jyoba, sok tʼilani oj ya sbʼaj chʼinil. Anto skʼanayi skoltajel jun ansyano bʼa ayxa yiʼoj snajel. Ja yeʼn wa xcholo: «Ja jmoj-aljeltiki skoltayon bʼa oj kabʼ stojolil bʼa oj ajyukon toj soka Dyosi tʼilani mixa oj jtsʼijbʼanyi ja akʼixi. Kayi jitsan orasyon sok jel okʼyon, pe bʼobʼni kuja. Bʼa tʼusan tyempo och kabʼ mas stsamalil ja bʼa xcholjeli». Ja wego, ja Daniel junxa biajante sok nupanel sok jun jmoj-aljeltik bʼa jel wa syajtay ja Jyoba.

TA WA XKʼANA OJ AJYUKOTIK TOJ, LA JEʼ LEKIL JKʼUJOLTIK

Ta kabʼtik jun kamigotik skʼulan jun jasunuk bʼa mi lekuk, tʼilan oj jtatik loʼil sok la kiltik aʼajukyi skoltajel yuja ansyanoʼiki. (Kʼela ja parrapo 14).

13. ¿Jastal bʼobʼ yuja Natán bʼa oj ajyuk toj soka Jyoba soka David yajni koʼ mulal ja David?

13 Ta toj ayotik soka Jyoba, ojni cha bʼobʼ ajyukotik toj soka tuki sok oj jkoltaytike. La kiltik sbʼaja aluman Natán. Ja David waysok jun ixuk bʼa nupanelxa, tsaʼan sjeka amiljuk ja statam ja ixuki. Ja Jyoba sjeka ja Natán bʼa oj waj stoj ja David. Ja aluman Natán ajyi toj soka Jyoba chomajkil soka David. ¿Jastal bʼobʼyuj? Ajyi toj soka Jyoba yujni mini tʼun xiwi sok skʼuʼan ja jasa alji yabʼi. Chomajkil toj ajyi soka David yujni snaʼa ja jasa oj skʼuluki sok tsamalxta skoltay. Bʼa oj ya yabʼ stojolil juni chaʼan mulal ja jasa skʼuluneji, xcholoyabʼ jun loʼil. Yala yabʼ ay jun winik pobre kechanta jun yala chej yiʼoj, pe jun winik riko yelkʼan el ja xchej ja winiki. Yajni ja David yabʼ ja loʼil it, jel tajki yuja jasa skʼulan ja winik riko. Anto ja Natán yala yabʼ «¡Weʼnani ja winik jaw!». Jachuk ja David kʼot snaʼ sleʼunej smul bʼa stiʼ sat ja Jyoba (2 Samuel 12:1-7, 13).

14. ¿Jastal oj bʼobʼ ajyukotik toj soka Jyoba soka jpamilyatiki ma ja kamigotiki?

14 Ja weʼn ojni bʼobʼ ajyan toj soka Jyoba soka tuki ta ajeʼa lekila kʼujoli. Jun sjejel, pensaran lekbʼi waxa naʼa sok aya wiʼoj prebaʼik bʼa jun jmoj-aljeltik koʼel bʼa jun chaʼan mulal. Bʼobʼta waxa kʼana oj ajyan sok toj, mas ta yujkʼa juna pamilya ma juna wamigo. Pe ja weʼn waxa naʼa ja mas tʼilan oj ajyan sok toji jani ja Jyoba. ¿Jas oj bʼobʼa kʼuluk? Jastalni ja Natán, kʼuʼanyi ja Jyoba, sok jeʼayi lekila kʼujol jawa moj-aljeli. Alayabʼ awaj skʼanyi skoltajel ja ansyanoʼiki sok mokxa ya ekʼ tyempo. Ta ja yeʼn mi yala yabʼ ja ansyanoʼiki, anto weʼnani oja kʼuluk. Jachuk oj ajyan toj soka Jyoba. Chomajkil, oja jeyi slekila kʼujol jawa moj-aljeli, yujni ja ansyanoʼiki tsamalxta oj stoj-e sok oj skoltaye bʼa mi oj yakan yamigoʼajel ja Jyoba (kʼuman ja Levítico 5:1 sok Gálatas 6:1).

TA WA XKʼANA OJ AJYUKOTIK TOJ, MOK XIWKOTIK

15, 16. ¿Jas yujil ja Husai tʼilani mok xiwuk bʼa oj ajyuk toj soka Jyoba?

15 June ja bʼa yamigoʼik ja David bʼa toj ajyi jaʼa Husai. Ja yeʼn tʼilani mi xiwi bʼa oj ajyuk toj soka Jyoba soka David. ¿Jas yujil? Yujni ja chonabʼi wa skʼana oj yawe  och mandaranum jun skerem ja David sbʼiʼil Absalón. Ja Husai wa snaʼa ja Absalón kʼota bʼa Jerusalén soka skʼakʼanumiki, jaxa David spakata ajnel (2 Samuel 15:13; 16:15). ¿Jasa skʼulan ja Husai? ¿Xchʼaykʼujolan maʼ ja David sok jaʼ skoltay ja Absalón? Miyuk. Anima ja David jelxa awel sok jitsan wa skʼanawe oj smil-e, ja Husai wa skʼana oj ajyuk toj soka David yujni wa snaʼa yeʼnani ja mandaranum tsaʼubʼal yuja Jyoba. Ja yuj waj bʼa switsil Olivo bʼa waj sleʼ ja David (2 Samuel 15:30, 32).

16 Ja David yala yabʼ ja Husai akumxuk bʼa Jerusalén sok a-sjeʼ lajansok yamigo ja Absalón. Ja Husai tʼilan oj ya kʼokxuk ja Absalón a-smaklay ja rason oj yal yabʼi sok mok smaklay ja srason ja Ahitofel. Wani skʼana mok xiwuk ja Husai bʼa oj skʼuʼuk ja jasa yala ja David sok bʼa ajyel toj soka Jyoba. ¿Jas yujil? Yujni ta skʼulan ja jasa yala ja David, ojni bʼobʼ chamuk. Ja David skʼanayi ja Jyoba a-skoltay ja Husai. Soka Jyoba skoltay. Ja Absalón smaklay ja srason ja Husai sok mi smaklay ja srason ja Ahitofel (2 Samuel 15:31; 17:14).

17. ¿Jas yuj wa skʼana mok xiwkotik bʼa oj ajyukotik toj soka Jyoba?

17 Ja keʼntiki tʼilani mok cha xiwkotik bʼa oj ajyukotik toj soka Jyoba. ¿Jas yuj? Pes bʼobʼta ay ekʼele ja jpamilyatiki, ja jmojtik aʼteli ma ja matik ay xchol bʼa gobyerno xyalawe oj jkʼuluktik jun jasunuk bʼa mi skʼana ja Jyoba. La kiltik ja jasa ekʼ sbʼaja Taro, jun Taʼumantiʼ bʼa Japón. Man xchʼinil, ja yeʼn tolabida skʼulan ja janekʼ xbʼobʼ yuji bʼa oj ya gustoʼaxuk ja snantati. Ajyi kʼuʼabʼal sok toj ajyi yujni wa skʼana ja snantati, sok mi kechanukta yuj wa xtʼenji. Pe yajni kʼe spaklay ja Biblia soka Taʼumantiʼiki, ja snantati yalawe yabʼ a-sjipkan spaklajel ja Biblia. Ja yeʼn jel och stristeʼil. Sok anima jel yiʼaj wokol, yala yabʼ mini oj yakan wajel ja bʼa tsomjeliki. Ja Taro wa xyala: «Jel tajkiye sok ekʼ jitsan jabʼil bʼa tito skʼana oj kulataye. Jkʼanayi ja Jyoba a-skoltayon mok xiwkon bʼa mi oj jtukbʼes ja jasa jtsaʼata skʼulajeli. Ja wego masxa lek ja smodoʼeʼi, sok wanxa xbʼobʼ kulataye tikʼan» (kʼuman ja Proverbios 29:25).

18. ¿Jasa anebʼa ja bʼa artikulo it?

18 Ta jnochotik ja jasa skʼulan ja David, Jonatán, Natán soka Husai, ojni kabʼtik stsamalil ja ajyel toj soka Jyoba. Mini oj chʼaykʼujolanukotik, jastal ja Abner soka Absalón. Mulanumotik sok wa xkʼulantik bʼa mi lekuk. Pe wani xbʼobʼ jetik ja jasa mas tʼilan ja bʼa jsakʼaniltiki jani ajyel toj soka Jyoba.

^ [1] (parrapo 7): Ja bʼa artikulo it, jujuntik ja bʼiʼilali tukbʼesnubʼal.