Kaʼax ja bʼa sbʼaʼal

Kaʼax ja bʼa sbʼaʼali

Taʼumantiʼik bʼa Jyoba

Stsajel jun kʼumal tojol-abʼal

Ja Jyoba ya sbʼiʼiluk «ja kamigo»

Ja Jyoba ya sbʼiʼiluk «ja kamigo»

«Ja weʼn, kala Israel, weʼna ja kaʼtijuma, ja weʼn, kala Jacob, ja maʼ jtsaʼuneji, ja yintil ja kamigo Abrahán» (ISAÍAS 41:8).

TSʼEBʼOJ 51 SOK 22

1, 2. a) ¿Jas yuj wa xnaʼatik ja ixuk winiki wani xbʼobʼ kamigoʼuktik ja Dyosi? b) ¿Jasa oj kiltik ja bʼa artikulo it?

«MAN wala pojkitik sok man wala chamtik, ja jasa mas wa xkʼanatiki jani ja yajtaneli». Meraniʼa, ja ixuk winiki wani xkʼanatik lekil kamigotik bʼa wa syajtayotik. Pe ja mas tʼilani jani wa xkʼanatik yamigoʼajel ja Dyosi sok ayakitik ja syajal skʼujoli. Jitsan ixuk winik wa skʼuʼane ja jaw mini oj bʼobʼuk, pes ja Dyosi mi xbʼobʼ ilxuk sok jel juntiro ja yipi. Pe ja keʼntiki wa xnaʼatik ojni bʼobʼ kamigoʼuktik ja Jyoba.

2 Wa xnaʼatik yujni ja Biblia wa staʼa tiʼal bʼa ixuk winik bʼa yamigoʼane ja Dyosi. Lekni oj jnebʼtik ja sjejel sbʼaja yeʼnleʼi. ¿Jas yuj? Yujni ja yamigoʼajel ja Dyosi jani ja mas jel chaʼanyabʼalil wa xbʼobʼ ajyuk kujtiki. La kiltik ja sjejel sbʼaja Abrahán (kʼuman ja Santiago 2:23). Ja yeʼn waj yamigo ja Dyosi yujni ayiʼoj skʼuʼajel bʼa yeʼna. Ja yuj ja Biblia wa xyala ja yeʼn «och  tatalil ja bʼa spetzanil ja ma‘tik wa skʼu‘ane‘» (Romanos 4:11YD). Yajni wantik och spaklajel ja sjejel sbʼaja Abrahán, la jobʼ jbʼajtik: «¿Jasa oj bʼobʼ jkʼuluk bʼa oj ajyukuj jun tsatsal skʼuʼajel jastal ja yeʼn sok kʼotel jun lekil yamigo ja Jyoba?».

¿JASTAL BʼOBʼ YUJA ABRAHÁN BʼA KʼOT YAMIGOʼUK JA JYOBA?

3, 4. a) Sbʼaja prebaʼik ekʼ sbʼaja skʼuʼajel yiʼoj ja Abrahán, ¿jasunkiluk ja bʼobʼta jani ja mas niwani? b) ¿Jas yuj pwestoni ajyi ja Abrahán bʼa oj yaʼ jastal majtanal ja Isaac?

3 Pensaran ja Abrahán ayxa yiʼoj junuk 125 jabʼil sok wan kʼeʼel kʼe takal takal bʼa jun wits [1] (kʼela ja nota ja bʼa xchʼakulabʼil ja artikulo). Tini cha nochubʼal yuja yunini, ja Isaac, ja yeʼn ayiʼoj 25 jabʼil. Ja Abrahán yiʼoj och jun kuchiyo sok jastik junuk bʼa oj stsan ja kʼakʼi. Jaxa Isaac yiʼoj och siʼ. Ja sbʼejyel it bʼobʼta jani ja mas jel wokol yabʼ ja Abrahán ja bʼa sakʼanili. Pe mi jaʼuk yuja sjabʼili, ja yeʼn stsatsaltoni lek ja bʼa tyempo jaw. Wokolni yabʼi, pes yajni xkʼotyeʼi oj yaʼ ja yunini jastal majtanal, jastalni yaʼunej mandar ja Jyoba (Génesis 22:1-8).

Ja Abrahán skʼuʼan ja Dyosi pe mi yuj mi snaʼa ja jasa wan skʼulajeli. Ajyi kʼuʼabʼal yujni ayiʼoj meran skʼuʼajel

4 Ja it bʼobʼta jani waj ja mas niwan preba sbʼaja skʼuʼajel yiʼoj ja Abrahán. Jujuntik wa xyalawe ja Dyosi jel malo waj yuja yayi mandar ja Abrahán aya ja yunini jastal majtanal. Tuk wa xyalawe ja Abrahán skʼulan ja it yujni mi syajtay ja yunini. Ja matik wa xyala ja jastik junuk it yujni mey yiʼoje skʼuʼajel. Sok mini xcha snaʼawe jastal ja ajyel ja meran skʼuʼajeli (1 Corintios 2:14-16). Ja Abrahán skʼuʼan ja Dyosi pe mi yuj mi snaʼa ja jasa wan skʼulajeli. Ajyini kʼuʼabʼal yujni ayiʼoj meran skʼuʼajel. Skʼuʼani lek mini oj ajukyi mandar yuja Jyoba bʼa oj skʼuluk jun jasunuk bʼa oj yajbʼesjuk. Sok skʼuʼani lek ta ajyi kʼuʼabʼal soka Dyosi, ojni ajuk koʼuk slekilal ja yeʼn soka yunini. Bʼa oj ajyuk yuj jun skʼuʼajel bʼa tsats lek jastal jaw, ja Abrahán ajyiyuj snajel sok jastik junuk snebʼunej ja bʼa sakʼanili. ¿Jastal bʼobʼ staʼe?

5. a) ¿Jastal maʼ ja Abrahán kʼot snaʼ sbʼaja Jyoba? b) ¿Jasa nikji yuja Abrahán soka snajel yiʼoj sbʼaja Dyosi?

 5 Snajel. Ja Abrahán pojki bʼa jun chonabʼ sbʼiʼil Ur. Ja tiwi jawa stoyowe ja kʼulubʼal dyosiki. Ja stat ja Abrahán cha stoyoni ja dyosik jaw (Josué 24:2). Anto, ¿jastal ja Abrahán kʼot snaʼ sbʼaja Jyoba? Ja Biblia wa sjeʼakitik ja yeʼn ti jak bʼa spamilya ja Sem, jun yunin ja Noé. Ja Sem chami yajni ja Abrahán ayiʼoj junuk 150 jabʼil. Ja Sem jelni yiʼoj skʼuʼajel sbʼaja Jyoba, sok bʼobʼta ja yeʼn sloʼilta yabʼ ja spamilya sbʼaja Jyoba. Bʼobʼta jachuk ja Abrahán snaʼa sbʼaja Jyoba. Stsʼakatal yuja snajel ajyi yuji, ja Abrahán nikji bʼa oj kʼot syajtay ja Jyoba sok ajyi yuj jun skʼuʼajel.

6, 7. ¿Jastal kʼot snebʼ jastik junuk ja bʼa sakʼanil ja Abrahán bʼa aji tsatsbʼuk ja skʼuʼajel yiʼoji?

6 Jastik junuk snebʼunej ja bʼa sakʼanili. ¿Jastal kʼot snebʼ jastik junuk ja Abrahán bʼa koltaji ajyel yuj jun skʼuʼajel bʼa tsats? Jujuntik wa xyalawe ja snajeli wa syama kʼot ja jastal wala taxtiki, sok jaxa jastal wala taxtiki wa xyiʼajotik bʼa oj jkʼuluktik. Sok jani jaw ja jasa ekʼ sbʼaja Abrahán. Ja yeʼn snebʼa jitsan jastik junuk sbʼaja Dyosi. Yuja snajel yiʼoji iji och bʼa oj skis lek ja Jyoba, ‹ja Dyos kechan yeʼn mas niwani› (Génesis 14:22). Bʼa pilan yaljel, «jun xiwel bʼa lek», wa xbʼobʼ kaltik jun xiwel bʼa skʼulajel jun jasunuk mi skʼulan gusto ja Jyoba (Hebreos 5:7TNM). Ja spensarajel jaw wa xyiʼajotik bʼa oj jkʼuʼuktikyi tolabida ja Jyoba. Ta ja keʼntiki wa xkʼanatik oj kʼotkotik lekil yamigo ja Dyosi, jelni tʼilan oj kistik lek ja Jyoba (Salmo 25:14).

7 Ja Dyosi yayi mandar ja Abrahán soka Sara aʼeluke ja bʼa Ur sok awajuke bʼa pilan lugar bʼa mini yilunejuke. Ja yeʼnle ayxa skʼujole, sok tini oj ekʼ yujile ja sakʼanile bʼa karpaʼik. Chomajkil, ja Abrahán wani snaʼa ojni ekʼ sbʼaj jastik junuk bʼa xiwela sbʼaj. Pe ja yeʼn wani skʼana oj skʼuʼuk ja Dyosi. Yuja kʼuʼabʼal ajyi, ja Dyos ya koʼ slekilal sok stalnay. Jun sjejel, ja Biblia wa xyala jun mandaranum yiʼaj och ja Sara yuja jel tsamali. Ja Abrahán xiwelani sbʼaj oj miljuk yuja mandaranum jaw. Pe ja Jyoba skʼulan jun milagro sok stalnay ja Abrahán soka Sara (Génesis 12:10-20; 20:2-7, 10-12, 17, 18). Ja jastik junuk it aji tsatsbʼuk mas ja skʼuʼajel yiʼoj sbʼaja Jyoba.

8. ¿Jastal oj jtatik mas snajel sok snebʼjel mas jastik junuk ja bʼa jsakʼaniltiki bʼa oj kamigoʼuktik lek ja Jyoba?

8 ¿Jaxa keʼntiki? ¿Oj maʼ kʼotkotik jun  lekil yamigo ja Jyoba? Ojniʼa. Pe tʼilan oj ajyukujtik snajel sok snebʼjel jastik junuk ja bʼa jsakʼaniltiki, jastalni ja Abrahán. ¿Jastal? Bʼajtan, tʼilani oj jnebʼtik bʼa Jyoba. Ja Abrahán mini tsʼikan yiʼojuk ajyi ja Biblia, pe ja keʼntiki ayni kiʼojtik (Daniel 12:4; Romanos 11:33). Ja Biblia bʼutʼelni ay soka snajel yiʼoj ja Dyos ‹kechan yeʼn mas niwani›. Ja jasa wa xnebʼatiki ojni ya ajyuk jun syajal jkʼujoltik sok oj kistik lek ja Jyoba. Ja jastal wa xkabʼ ayotiki oj yiʼotik och bʼa ajyel kʼuʼabʼal. Anto, ja yeʼn oj stalnayotik sok oj ya koʼ jlekilaltik, soka jaw oj jnebʼtik jastik junuk ja bʼa jsakʼaniltiki. Ja yuj, yaʼteltajel ja Jyoba sok spetsanil jkʼujoltik jelni oj ya gustoʼaxukotik sok oj ya lamanil (Salmo 34:8; Proverbios 10:22). Yajni mas ay kiʼojtik snajel sok yajni wa xnebʼatik mas jastik junuk ja bʼa jsakʼaniltiki, masni tsats oj ajyuk ja jastal wa xkila jbʼajtik soka Jyoba.

¿JASA SKʼULAN JA ABRAHÁN BʼA MI OJ YAKAN YAMIGOʼAJEL JA JYOBA?

9, 10. a) Bʼa oj ajyuk jun lekila wamigo, ¿jasa tʼilan oja kʼuluki? b) ¿Jastal stalnay ja Abrahán bʼa mi oj yakan yamigoʼajel ja Jyoba?

9 Jun lekil kamigotik jelni chaʼanyabʼalil. Ta wa xkʼanatik mi oj chʼay kujtik, tʼilani oj jtalnaytik (kʼuman ja Proverbios 17:17). Mi jachukuk jastal jun niwan naʼits bʼa mey swinkil ma mini maʼ wa skisa. Ajyel juna wamigo jachʼ jastal jun yal nichim bʼa tʼilan stalnajel. Ja Abrahán wa snaʼa ja yamigoʼajel ja Jyoba jelni chaʼanyabʼalil. Ja yuj ja yeʼn tolabida stalnay. ¿Jastal skʼulan?

Ajyel juna wamigo jachʼ jastal jun yal nichim bʼa jel tʼilan stalnajel

10 Ja Abrahán tolabida kʼuʼabʼal ajyi sok skisa lek ja Dyosi. Jun sjejel, yajni wajum ja bʼa sbʼejyel soka spamilyaʼiki soka yaʼtijumik ja bʼa lugar aljiyabʼ yuja Dyosi, tolabida snocho ja tojelal wa xyaʼa ja Dyos yajni stsaʼa skʼulajel chikan jasunuk. Jun jabʼil bʼajtanto oj pojkuk ja Isaac, ja Jyoba yayi mandar bʼa oj yayi senya ja skwerpo (circuncidar) spetsanil ja winik tey bʼa snaji. Ja bʼa ekʼele jaw, ja Abrahán axa yiʼoj 99 jabʼil. ¿Jasa skʼulani? ¿Yala maʼ mi oj skʼuʼuk ja smandar ja Jyoba? ¿Sleʼa maʼ modo bʼa mi oj skʼuʼuk? Miyuk. Ja yeʼn sjipa skʼujol bʼa Dyos sok waj kʼuʼabʼal ja «mismo kʼakʼu jaw» (Génesis 17:10-14, 23).

11. a) ¿Jas yuj jel chamkʼujol ajyi ja Abrahán? b) ¿Jastal skoltay ja Jyoba?

11 Ja Abrahán tolabida lek yila sbʼaje soka Jyoba yujni tolabida sjipa skʼujol bʼa yeʼna bʼa spetsanil ja jastik skʼulani. Wa xbʼobʼ yal yabʼ chikan jasunuk, man ja bʼa jastik jel wokol xyabʼ stojolili. Jun sjejel, yajni ja Jyoba yala yabʼ oj xchʼay snajel ja chonabʼ Sodoma soka Gomorra, ja Abrahán jelni chamskʼujol. ¿Jas yuj? Yujni wa spensaraʼan oj chamuke ja ixuk winik matik jel malo soka bʼa leki. Bʼobʼta spensaran sbʼaja sobrino Lot soka spamilya, ja teye bʼa chonabʼ Sodoma. Pe ja Abrahán sjipani skʼujol bʼa Jyoba, «ja Jwes bʼa spetsanil ja luʼumi». Ja yuj yaʼa sbʼaj chʼinil sok yala yabʼ  ja Jyoba jasa wa xchamskʼujoli. ¿Jastal skoltay ja Jyoba? Ajyi spasensya sok skolta bʼa ayil ja yeʼn jel ja slekil skʼujoli. Xcholo yabʼ ja yajni wa xyayi kwenta ja ixuk winiki, jawa sleʼa ja matik leki sok wa skoltay (Génesis 18:22-33).

12, 13. a) Yajni ja Jyoba skʼana jastal majtanal ja Isaac, ¿jastal koltaji ja snajeli soka jastik junuk snebʼunej ja bʼa sakʼanili? b) ¿Jas yuj wa xnaʼatik ja Abrahán ayiʼoj skʼuʼajel bʼa Jyoba?

12 Ja snajel soka jastik jun snebʼunej ja bʼa sakʼanil ja Abrahán koltaji bʼa oj stalnay ja jastal wa xyila sbʼaj soka Jyoba. Ja yuj, yajni ja Jyoba skʼana jastal majtanal ja Isaac, ja Abrahán snaʼunej ja Dyosi jel lek, ay spasensya sok lekil skʼujol. Wani snaʼa lek ja Jyoba mini junta chʼaykʼujol och smaloʼil sok mey syajulal skʼujol. ¿Jas yuj wa xnaʼatik?

13 Bʼajtanto oj kʼeʼuk ja bʼa wits soka Isaac, ja Abrahán yala yabʼ ja yaʼtijumiki: «Kananik il soka bʼuruji, pe ja keremi soka keʼni oj wajkotikon il och sok oj katikonyi toyjelal, sok ti oj cha kumxukotikona mokex» (Génesis 22:5). ¿Jas yuja Abrahán yala yabʼ ja yaʼtijumiki oj kumxuk soka Isaac? ¿Sleʼa maʼ abʼal? Miyuk. Ja Biblia wa xyala ja yeʼn sjipa skʼujol ja Jyoba oj bʼobʼ ya sakʼwuk ja Isaac (kʼuman ja Hebreos 11:19). Ja Abrahán wani snaʼa ja Jyoba bʼobʼ ya ajyuk jun yunin soka Sara anima awelexa (Hebreos 11:11, 12, 18). Wani snaʼa ja Dyosi spetsanil wa xchʼak bʼobʼyuj. Meraniʼa, mi snaʼa jasa oj ekʼuk ja bʼa kʼakʼu jaw. Pe ja yeʼn ayiʼoj jun skʼuʼajel ta cham ja Isaac, ja Jyoba ojni bʼobʼ ya sakʼwuk bʼa jachuk oj kʼotuk ja jastik skʼapuneji. Ja yuj ja Biblia wa xyala ja Abrahán yeʼn «och tatalil ja bʼa spetzanil ja ma‘tik wa skʼu‘ane‘».

Ja Abrahán wani skʼuʼan lek ta cham ja Isaac, ja Jyoba ojni ya sakʼwuk bʼa jachuk oj kʼotuk ja jastik skʼapuneji

14. a) ¿Jastik wokolik wa stʼatspune jujuntik yaʼtijumik ja Dyosi? b) ¿Jastal wa skoltayotik ja sjejel bʼa Abrahán?

14 Ja bʼa jtyempotiki ja Jyoba mi wa skʼana oj katik jastal majtanal ja kuntikiltiki. Pe wani skʼana la jkʼuʼuktik ja smandariki. Bʼobʼta ay ekʼele mi xkabʼtik stojolil jas yuj wa xyakitik jun mandar. Ma bʼobʼta jel wokol wa xkabʼtik skʼulajel. Jujuntik bʼobʼta jel wokol xkabʼtik ja xcholjeli yujni jel wala kʼixwitik sok jel wokol x-el ja jkʼumaltik yajni wa xtaʼatik ja matik mi xnaʼatik sbʼajeʼi. Tuk bʼobʼta wala xiwtik soka jmojtik aʼtel ma eskwela yuja tukotik ja keʼntiki (Éxodo 23:2; 1 Tesalonicenses 2:2). Ta jachkʼa wa xkabʼtik, ¿jasa oj jkʼuluktiki? La juljkʼujoltik ja lekil sjejel bʼa skʼuʼajel yaʼakan ja Abrahán. Ta wa xpilatik tyempo spensarajel jasa skʼulane ja ixuk winik matik toj wajye jastal ja yeʼn, ojni jnochtik ja lekil sjejel skʼulane sok kʼotel jun lekil yamigo ja Jyoba (Hebreos 12:1, 2).

JUN AMIGOʼAL BʼA JEL XYA GUSTOʼAXUKOTIK

15. ¿Jas yuj wa xnaʼatik ja Abrahán mini snaʼa malaya yuja ajyi kʼuʼabʼal soka Jyoba?

15 Ja Abrahán mini snaʼa malaya yuja waj kʼuʼabʼal soka Jyoba. ¿Jas yuj wa  xnaʼatik? Yujni ja Biblia wa xyala chami yajni axa yiʼoj 175 jabʼil «yajni ja yeʼn awelxa, sok gustoni ajyi yuja najtil sakʼanili» (Génesis 25:8). Ja it mi wa stojolan ja Abrahán mixa skʼana oj ajyuk sakʼan. Wa xkʼan yal, jelni gusto ajyi yajni spensaran ja najtil sakʼanil ekʼ yuji. ¿Jas yuj? Yujni ja jastal wa xyila sbʼaj soka Jyoba tolabida jaʼ mas yila stʼilanil ja bʼa sakʼanili.

16. ¿Jas yuj jel gusto oj ajyuk ja Abrahán ja bʼa Kʼachinubʼi?

16 Ja Biblia wa xyala ja Abrahán jani wan smajlajel «ja chonab jau cʼulubal yuj ja Diosi» (Hebreos 11:10). Ja «chonab» jaw jaʼ wa senyaʼan ja sGobyerno ja Dyosi. Ja Abrahán wani skʼuʼan oj kʼotuk ja kʼakʼu oj yil ja «chonab» jaw bʼa wan yajel mandar bʼa spetsanil ja Luʼum. Sok jachni oj kʼotuka. Pensaran janekʼto gustoʼil oj yabʼ ja Abrahán ajyel sakʼan ja bʼa Kʼachinubʼi sok bʼa yajel tsatsbʼuk mas ja jastal wa xyila sbʼaj soka Jyoba. Sok jelni gusto oj yabʼ yajni xkʼot snaʼ ja sjejel bʼa skʼuʼajel yaʼakani jelni skoltay jitsan yaʼtijumik Dyos bʼa jitsan jabʼilik. Oj kʼot snaʼ ja jasa skʼulan soka Isaac ja bʼa wits Moria senyaʼan jun jasunuk bʼa jel chaʼanyabʼalil bʼa ekʼ tsaʼan (Hebreos 11:19). Sok oj kʼot snaʼ ja syajal yabʼ yajni oj yaʼ ajyi ja yunin jastal majtanal jelni skoltay jitsan miyon yaʼtijumik Dyos. ¿Jastal koltajiye? Bʼa yabʼjel stojolil janekʼto yaj yabʼ ja Jyoba yajni sjekakon ja Jesús bʼa oj jak chamuk yuja ixuk winiki (Juan 3:16). Ja sjejel bʼa Abrahán wa skoltayotik bʼa oj kiltik mas chaʼanyabʼalil ja sakʼanil yaʼa ja Jesús, sok jani kʼotel june ja mas jel niwan ja bʼa yajal skʼujoli.

17. a) ¿Jasunkiluk ja tʼilan oj jnochtiki? b) ¿Jas oj kiltik ja bʼa artikulo jakumi?

17 La jnochtik ja sjejel bʼa skʼuʼajel yaʼakan ja Abrahán. Jastalni ja yeʼn, ja keʼntiki tʼilan oj ajyukujtik snajel sok snebʼjel jastik junuk ja bʼa jsakʼaniltik. Ta wanotik snebʼjel sbʼaja Jyoba sok kʼuʼabʼal aytik, ojni kiltik jastal oj ya koʼ jlekilaltik sok oj stalnayotik (kʼuman ja Hebreos 6:10-12). Jachuk ja yeʼn tolabida oj kamigoʼuktik. Ja bʼa artikulo jakumi oj kiltik ja sjejel bʼa oxe lekil yamigo ja Dyosi.

^ [1] (parrapo 3): Ja Abrahán soka Sara ja mero sbʼiʼileʼi jaʼa Abrán sok Sarai. Ja bʼa artikulo it jaʼ oj katik makunuk ja bʼiʼilal ajiyile yuja Jyoba.