«Tʼilan oj cʼuuctic que ay ni jun Diosa, jaxa maʼ meran huas scʼuan ja Diosi y huas slea meran, pues oj ni coltajuca» (HEBREOS 11:6).

TSʼEBʼOJ 26 SOK 55

1, 2. a) ¿Jastal wa syaka sbʼaj ja yajtaneli soka skʼuʼajeli? b) ¿Jastik sjobʼjelik oj jpaklaytik?

JA Jyoba yeʼn ja jTatiki, sok wa skʼapa oj yayi slekilal ja yaʼtijumik toji. Ja it jani june ja bʼa jastal wa sjeʼakitik ja syajal skʼujol ja Jyoba. Soka keʼntiki wa xyajtaytik yujni «ja Diosi, yaj yabyotic ja quentiqui» (1 Juan 4:19). Ja yajtaneli wani syaka sbʼaj soka skʼuʼajeli. Yajni mas wa xyajtaytik ja Dyosi, mas wa stsatsbʼi ja skʼuʼajel kiʼojtik sbʼaja yeʼn sok mas wa xkʼuʼantik ja Jyoba oj yayi stsʼakol ja matik wa xyajtajiyuji (kʼuman ja Hebreos 11:6).

2 Ja Jyoba wa xkʼankʼuniyuj yajelyi ja stsʼakol ja yaʼtijumiki. Ja it tini chʼikan jastal ja smodo soka jastal wa skʼulani. Bʼa oj ajyuk tsʼikan lek ja skʼuʼajel kiʼojtik sbʼaja Jyoba, tʼilani oj jkʼuʼuktik lek ja yeʼn oj yayi stsʼakol ja matik wa xlejiyuj sok spetsanil skʼujoli. ¿Jas yuj wa xkalatik ja it? Yujni «ja skʼuʼajeli jani ja meran sjipjel kʼujolal ja bʼa jastik junuk wa xmajlaxi» (Hebreos 11:1TNM). Ja ajyel kujtik skʼuʼajel wa stojolan oj jipjkʼujoltik tsʼikan lek ja Dyosi oj yayi slekilal ja matik toj ayi. ¿Jastal wa skoltayotik ja smajlajel bʼa oj yakitik jun jtsʼakoltik?  ¿Jastal yayi ja stsʼakol ja yaʼtijumik ja Jyoba ja bʼa tyempo najateʼi? ¿Jastal wa skʼulan ja wego? La kiltik.

JA JYOBA WA SKʼAPA OJ YA KOʼ SLEKILAL JA YAʼTIJUMIKI

3. ¿Jasa kʼapjelal wa xtaʼatik ja bʼa Malaquías 3:10?

3 Ja Jyoba skʼapunej oj ya koʼ slekilal ja yaʼtijumik toji. Ja yeʼn wa skʼapa oj ya jlekilaltik ta wa xkatikyi ja bʼa mas lek bʼa keʼntiki. Ja Jyoba wa slokowotik: «Aʼa pabor, awik ochkon probar». Sok cha yala: «Sok ti oja wil-ex ta mi oj jamawilex ja niwan spwertaʼil ja satkʼinali sok meran lek oj ka koʼ juna lekilalex man mixa oj makunukawujilex» (Malaquías 3:10). Yajni wa xkisatik ja lokjelal it bʼa Dyosi, wa xjeʼatik wa xkatikyi tsʼakatal.

4. ¿Jas yuj wa xbʼobʼ jipjkʼujoltik ja jasa yala ja Jesús ja bʼa Mateo 6:33?

4 Ja Jesús skʼapayi ja snochumaniki oj ajuk koʼ slekilale yuja Dyosi ta yawe bʼajtan bʼej ja sGobyerno (kʼuman ja Mateo 6:33). Ja Jesús yala ja it yujni snaʼunej ja Dyos tolabida wa xya kʼotuk ja jas wa skʼapa (Isaías 55:11). Sok ja keʼntiki wa xbʼobʼ jipjkʼujoltik jachuk. Ta wa x-ajyi kujtik jun skʼuʼajel tsʼikan lek bʼa Jyoba, ja yeʼn oj ya kʼotuk ja yaljelik it: «Porque ja Diosi yalunej que mi ni nunca oj xchʼayotic scʼujol. Yuj ni oj yilotic tola vidaa» (Hebreos 13:5). Ja kʼapjelal it wa skoltayotik bʼa sjipjel jkʼujoltik ja jasa yala ja Jesús ja bʼa Mateo 6:33.

Ja Jesús yala yabʼ ja snebʼumaniki ojni ajuk koʼ slekilale yuja Jyoba yuja wa xchʼaka sbʼaje bʼa yaʼteltajeli. (Kʼela ja parrapo 5).

5. ¿Jas yuj wa stsatsankʼujolanotik jpetsaniltik ja sjakʼjel ajiyi ja Pedro yuja Jesús?

5 Ja jekabʼanum Pedro sjobʼoyi ja Jesús: «¿Jaxa quenticon ba? Caunejticon can  spetzanil ja jastic quiojticoni ba oj ajyucoticon amoc. ¿Jasuncʼa oj aajuc quiticon ba?» (Mateo 19:27). Ja Jesús mi stojo ja Pedro yuja sjobʼo ja jaw. Ja Jesús yala yabʼ ja snebʼumaniki ojni ajuk koʼ slekilale yuja Jyoba yuja wa xchʼaka sbʼaje bʼa yaʼteltajeli. Ja bʼa tyempo jakumto, ja jekabʼanumiki sok tuk nochumanik bʼa tojik oj yawe mandar soka Jesús bʼa satkʼinal. Pe ja Jesús cha yala ojni ajukitik jtsʼakoltik ja wego: «Jach ni spetzanil ja maʼ yauneje can ja snaji, ma ja yermano jumasa, ma ja yermana jumasa, soc ja snan stati, ma ja xcheumi, ma ja yuntiquili, ma ja slugari yuj ja sipa scʼujole jmoc ja queni, oj ni aajuc yi slocʼol spetzanila [...]. Oj cho aajuc yi jun svida [...] ba mi ni nunca huax chʼaqui» (Mateo 19:29). Ja bʼa jtyempotiki, jpetsaniltik wa xtaʼatik ja bʼa kongregasyon jtatik, jnantik, kuntikiltik sok jmoj-alijeltik ixuk sok winik. Ja it mastoni jel chaʼanyabʼalil yuj pilan jastik junuk bʼa jchʼayunejtik yuja sGobyerno ja Dyosi.

JUN ANKLA JA BʼA JSAKʼANILTIKI

6. ¿Jastal wa skoltayotik snajel ja Jyoba oj yayi stsʼakol ja matik toj ayi?

6 Snajel ja Jyoba oj yayi stsʼakol ja yaʼtijumik toji wa skoltayotik bʼa oj kuchkujtik yajni ay kiʼojtik wokolik. Mi kechan kiʼojtik jitsan jlekilaltik ja wego, chomajkil wa xmajlaytik oj yakitik jun tsamal jtsʼakoltik bʼa masto jelxel ja bʼa tyempo jakumto (1 Timoteo 4:8). Skʼuʼajel tsʼikan lek ja Jyoba oj skoltay ja matik «meran huas scʼuan ja [yeʼn] y huas slea meran», ja jaw ojni skoltayotik bʼa oj ajyukotik toj (Hebreos 11:6).

7. ¿Jas yuj wa xkalatik ja smajlajeli jach jastal jun ankla?

7 Ja bʼa sLoʼil bʼa Yaxkʼuli, ja Jesús yala: «Aahuic yi stzʼacatal ja Diosi. Ajyanic gusto porque jel tzamal ja hua majtanex tey ba satqʼuinali. Jach ni yiaje huocol ja aluman-Dios ja najatei» (Mateo 5:12). Jujuntik nochumanik oj ajuk yile jun stsʼakole bʼa satkʼinal. Jaxa tuki oj ajukyile ja tsʼakole bʼa oj ajyuke sakʼan tolabida ja bʼa Kʼachinubʼ bʼa Luʼumi. Ja yeʼnle cha ayiʼoje rasonik bʼa gusto lek oj ajyuke (Salmo 37:11; Lucas 18:30). Ja yuj ja smajlajeli wa xbʼobʼ kʼotuk bʼa keʼntik jastal ja ankla bʼa «jaʼ ni nihuan jcʼujoltic ja yeni» (Hebreos 6:17-20). Ja ankla, ma alal takʼin yiʼoj ja barko, wa sjipaweko bʼa yoj jaʼ bʼa jachuk mok nijkuk ja barko yajni ay jun stsatsal ikʼ jaʼ. Jastalni ja ankla jaw, ja smajlajeli wa skoltayotik bʼa ajyukotik tsats sok wa xyaʼa kiptik bʼa oj kuchkujtik ja wokoliki.

Snajel ja Jyoba oj yayi stsʼakol ja yaʼtijumik toji wa skoltayotik bʼa oj kuchkujtik yajni ay kiʼojtik wokolik

8. ¿Jastal wa skoltayotik ja smajlajeli bʼa yajel lamxuk ja jitsan chamkʼujolili?

8 Ja smajlajeli wa xcha bʼobʼ skoltayotik bʼa oj katik lamxuk ja jitsan chamkʼujolili. Jach jastal ja pomada ma balsamo bʼa wa xya likikuk ja jtsʼujmiltiki, ja skʼapjelik bʼa Jyoba oj jbʼobʼ ya lamxuk ja jkʼujoltiki. Jelni wa xya kulan jkʼujoltik snajel ja Jyoba oj stalnayotik yajni wa xjipatikyi spetsanil ja jchamkʼujoltiki (Salmo 55:22). Wani xbʼobʼ jkʼuʼuktik lek ja Jyoba «mi quechanuc  huax yaa ja jas huax cʼanatiqui. Mas to jel juntiro ja jas huax bob yai» (Efesios 3:20). Ja it wa stojolan ja Jyoba oj skoltayotik, mi kechanuk oj yakitik jitsan, pes «mas to jel juntiro ja jas» oj yaʼi.

9. ¿Jasa oj jkʼuluktik bʼa oj yakitik jlekilaltik ja Jyoba?

9 Bʼa oj yakitik jlekilaltik ja Jyoba, jel tʼilan oj jkʼuʼuktik tsʼikan lek bʼa yeʼn sok ajyel kʼuʼabʼal. Ja Moisés yala yabʼ ja israʼelenyoʼiki: «Yujni ja Jyoba merani lek oj ya koʼuk alekilal ja weʼn ja bʼa luʼum ja Jyoba jawa Dyosi wa xyawi jastal a-tsʼakol, pe kechanta ta kʼuʼabʼal lek oj ajyan soka jas wa xyala ja Jyoba jawa Dyosi, sok ta waxa kʼulan jaʼankʼujol lek yibʼanal ja mandar it wanon yajelawi ja wego. Yujni ja Jyoba jawa Dyosi oj ya koʼ alekilal jastalni skʼapunejawi» (Deuteronomio 15:4-6). ¿Wan maʼ xkʼuʼantik lek ja Jyoba oj yakitik jlekilaltik ta toj wala ajyitiki? Ayni kiʼojtik jitsan rasonik bʼa oj jipjkʼujoltik.

JA JYOBA YAYI STSʼAKOLE

10, 11. ¿Jastal ajiyi tsʼakol ja José yuja Jyoba?

10 Ja Biblia tsʼijbʼaxi bʼa oj skoltayotik. Ja bʼa yojoli wa xbʼobʼ jkʼumuktik jastal ja Jyoba yayi stsʼakol ja jitsan ja yaʼtijumik toj bʼa tyempo najate (Romanos 15:4). Ja José wajni jun lekil sjejel sbʼaja jaw. Bʼajtan, ja sjom-alijeliki xchonowe jastal moso. Mas tsaʼan, ja xcheʼum ja yajwali sleʼayi smul bʼa jun jasunuk mi skʼulunejuk, jachuk ja José aji och preso ja bʼa Egipto. Yajni lutji ja José, ¿yaʼa maʼ kan ja preso bʼa ayopijuk ja jastal wa xyila sbʼaj soka Jyoba? Mini tʼusan. Ja Biblia wa xyala: «Pe ja Jyoba ti ajyi soka José sok mini yaʼakanyi sjejelyi slekil skʼujol». Sok tsaʼan yala: «Yujni ja Jyoba tey soka José, sok ja Jyoba skʼulan bʼa lek awajyuj spetsanil ja jasa skʼulani» (Génesis 39:21-23). Man ja bʼa ekʼeleʼik jaw jel wokoliki, ja José ajyi spasensya sok smajlay akoltajuk yuja Jyoba.

11 ¿Jastal ajiyi tsʼakol ja José yuja Jyoba? Jujuntik jabʼil tsaʼan, ja Faraón ya eluk ja bʼa lutani. Ja José kechantani jun ala moso ajyi, pe tsaʼan yeʼn kʼot ja xchabʼil winik mas jel yip ja bʼa Egipto (Génesis 41:1, 37-43). Ja José soka xcheʼumi ajyi chabʼ yuntikile. Ja bʼajtan yunin ja José ya sbʼiʼiluk Manasés, «yujni ja yeʼn yala: «Ja Dyos xchʼaya jkʼujol spetsanil ja jwokoliki sok bʼa spetsanil ja bʼa snaj ja jtati». Soka xchabʼili ya sbʼiʼiluk Efraín, «yujni ja yeʼn yala: «Ja Dyos skʼulunejki bʼa apojxuk ja kuntikil ja bʼa slujmil ja bʼa jwokoliki» (Génesis 41:51, 52). Ja Jyoba yayi ja stsʼakol ja José yujni toj ajyi. Tsʼakatal yuja jaw, ja José skoltay bʼa mi oj chamuke waʼin ja israʼelenyo soka swinkil Egipto. Jas smeranili, ja yeʼn snaʼunejni spetsanil ja jastik junuk jaw naka slekilalik jakel bʼa Jyoba (Génesis 45: 5-9).

Ja Jesús ajyi gusto ma alegreʼaxi bʼa yajel sakbʼuk ja sbʼiʼil ja sTati

12. ¿Jasa koltaji ja Jesús bʼa ajyi toj?

12 Ja Jesukristo cha ajyi kʼuʼabʼal soka Dyosi anima ekʼ sbʼaj jitsan prebaʼik. Soka jas ekʼi, ajiyi stsʼakol yuja Jyoba. ¿Jasa koltaji ja Jesús bʼa ajyi toj? Ja Yabʼal ja Dyosi wa xyaʼa ja sjakʼjeli: «Ja Jesusi jel yiaj huocol ja yora cham ja ba [teʼi] [...], jel ni qʼuixhuel ja sbaj juntiroa, pero anima, ja  yeni chʼac ni scʼul ahuantara porque huas snaa [...], jel gusto oj ajyuc» (Hebreos 12:2). Wani xbʼobʼ jkʼuʼuktik lek ja Jesús ajyi gusto ma alegreʼaxi bʼa yajel sakbʼuk ja sbʼiʼil ja sTati. Ja Jesús lek ilji yuja sTati sok ajiyi jitsan slekilal. Ja Biblia wa xyala ja Jesús «ti huaj culan ja ba stzʼeel ja Tatal Diosi». Sok chomajkil wa xyala ja «tatali, ya nihuanbuc lec. Eso sí, ay ni maʼ jel nihuana pero mi ni june ja yenlei oj slaj ja jastal jel nihuan ja Cajualtiqui» (Filipenses 2:9).

JA JYOBA MI XCHʼAY SKʼUJOL JA JASTIK WA XKʼULANTIK BʼA YEʼN

13, 14. ¿Jastal wa xyila ja Jyoba ja jasa wa xkʼulantik bʼa yaʼteltajeli?

13 Wani xbʼobʼ jkʼuʼuktik lek ja Jyoba jel chaʼanyabʼalil xyila spetsanil ja jastik wa xkʼulantik bʼa yaʼteltajeli. Ja yeʼn wa xyabʼ stojolil yajni mi xnaʼatik lek jas oj jkʼuluktik ma wa xpensarantik ay jas mi xbʼobʼ jkʼuluktik. Chomajkil wa snaʼa jyajulaltik yajni chamkʼujol aytik yuja kaʼteltiki ma yajni mi xnaʼatik jastal oj jmaklaytik ja jpamilyatiki. Sok wa xyabʼ stojolil yajni jel triste ayotiki ma yuj jun chamel mi xyaʼakan oj kaʼteltaytik jastal ajyi. Wani xbʼobʼ jipjkʼujoltik tsʼikan lek ja Jyoba jelni chaʼanyabʼalil xyila ja toj wala ajyitik anima yuja wokoliki (kʼuman ja Hebreos 6:10, 11).

14 La ka juljkʼujoltik ja Jyoba yeʼna ja «Maklanum ja bʼa orasyoni». Wani xkʼuʼantik lek ja yeʼn wa smaklayotik yajni wa xkatikyi orasyoni (Salmo 65:2). «Ja Dios Tatali, jel ni huas stalna jyaujulaltica. Tola vida huax yaa ja snihuanil ja jcʼujoltiqui» oj yakitik spetsanil ja jastik wa xmakunikujtiki bʼa ajyel toji. Bʼobʼta oj ya makunuk ja jmoj-aljeltik bʼa oj skoltayotik (2 Corintios 1:3). Ja Jyoba jel skʼulan gusto yajni wa xnaʼatik syajulal ja tuki sok wa xkoltaytike. Ja Biblia wa xyala: «Ja maʼ wan sjejelyi bʼa lek ja matik ajula sbʼaji jani wan yajelyi majan ja Jyoba, sok ja Yeʼn oj stupyi ja jas wa skʼulani» (Proverbios 19:17; Mateo 6:3, 4). Ja yuj yajni wa xjama ja jkʼabʼtiki sok wa xkoltaytik ja jmoj-aljeltiki, ja Jyoba wa xyila jastal jun jasunuk wa xkatikyi majan ja yeʼn sok wa skʼapa oj ya kumxukitik.

JTSʼAKOLTIK JA WEGO SOK BʼA TOLABIDA

15. ¿Jastik a-tsʼakol wana smajlajel ja weʼn? (Kʼela ja dibujo bʼa skʼeʼulabʼil ja artikulo).

15 Ja nochumanik matik oj wajuke bʼa satkʼinali oj ajukyile ja «[s]majtan ja bʼa sbʼej lek», sok yeʼnani oj ya ja Jesús (2 Timoteo 4:7, 8, Ja yajkʼachil sjuʻunil ja dyosi). Pe ta ja keʼntiki mi oj wajkotik bʼa satkʼinal, ojni cha ajuk ja jmajtantiki. Miyonik ja bʼa pilan ‹schej› ja Jesusi wane smajlajel gusto lek oj ajukyile ja stsʼakoleʼi ajyel sakʼan tolabida ja bʼa Kʼachinubʼ bʼa Luʼumi. Ja tiw «oj yabʼye stsamalil ajyel laman» (Juan 10:16; Salmo 37:11).

16. ¿Jasa wa xyaʼa kulan jkʼujoltik ja yaljelik bʼa 1 Juan 3:19, 20?

16 Bʼobʼta ay ekʼele oj jpensaraʼuktik mi jel wanukotik skʼulajel bʼa yaʼteltajel ja Jyoba. Ma bʼobʼta oj jobʼ jbʼajtik ta ja Jyoba gustoʼay soka janekʼ wantik skʼulajeli. Sok ojni bʼobʼ kʼot jpensaraʼuktik mini xbʼajintik oj ajukitik jun jtsʼakoltik. Pe mokni xchʼay jkʼujoltik ja «Diosi huan ni snaa spetzanil, como jel nihuan ja yeni» (kʼuman ja 1 Juan 3:19, 20). Ta wa xkaʼteltaytik ja Jyoba yuj ay kiʼojtik skʼuʼajel bʼa yeʼn sok wa xyajtaytik, ojni bʼobʼ jkʼuʼuktik lek ja yeʼn oj ya jlekilaltik anima wa xpensaraʼantik ja jastik wa xkʼulantiki mi jel chaʼanyabʼaliluk (Marcos 12:41-44).

17. ¿Jastik jujuntik jtsʼakoltik kiʼojtik ja wego?

 17 Ja Jyoba wani xya koʼ slekilal ja yaʼtijumiki ja wego, anima teyotik ja bʼa tsaʼanixta kʼakʼu wa xkanyuj sluʼumkʼinal ja Satanás. Pes ja Jyoba jel wa xyakitik jitsan snajelal sbʼaja yeʼn sok lamanil. Chomajkil, yaʼunej jitsan jmoj-aljeltik jastal jpamilyatik bʼa jel skʼanawotike bʼa yibʼanal ja luʼumi, jastalni skʼapa ja Jesús (Isaías 54:13; Marcos 10:29, 30). Chomajkil ja matik wa skʼujolane bʼa slejel ja Dyosi, ja yeʼn wa xyayi lamanil ja bʼa skʼujoleʼi sok gustoʼil jastal stsʼakole (Filipenses 4:4-7).

18, 19. ¿Jastal wa xkabʼtik ja yaʼtijumotik ja Jyoba spensarajel ja bʼa jtsʼakoltik wa xyakitiki?

18 Ja jTatik Jyoba yaʼunejyi ja tsʼakol ja yaʼtijumik bʼa yibʼanal ja luʼumi bʼa jun modo jel chamyabʼjel. Jun sjejel, jun jmoj-aljeltik bʼa Alemania sbʼiʼil Bianca yala: «Mey kiʼoj yaljelik bʼa yajelyi tsʼakatal ja Jyoba yuja skoltanel yaʼunejki ja bʼa jwokoliki soka yuja mi sjipawonkani. Ja luʼumkʼinal it jelxa jomel sok mixa ay smajlajel. Pe yajni wa xkaʼteltay ja Jyoba wala mojxiyon soka yeʼn sok mini wa x-och xiwel ja teyon bʼa yibʼ skʼabʼi. Yajni wa xchʼaka bʼaj bʼa yaʼteltajel, ja yeʼn wa xya koʼ jitsan jlekilal».

19 La jpensaraʼuktik sbʼaja jmoj-aljeltik Paula bʼa axa yiʼoj 70 jabʼil sok ti sbʼaj bʼa Canadá. Ja yeʼn mixa jel jas skʼulan yuja ayiʼoj jun chamel ja bʼa sbʼakil spatiki. Mixani jel xbʼobʼ nijkuk, pe ja jaw mi wa stojolan bʼa mixa oj eluk ja bʼa xcholjeli. Ja yeʼn wa xyala: «Wa xcholo bʼa telepono sok yajni bʼa ay wa xtaʼa ixuk winik. Bʼa oj stsatsankʼujoluk jbʼaj, ay kiʼoj jun cuaderno bʼa wa stsʼijbʼan tekstoʼik ma jastik junuk wa xnebʼa ja bʼa juʼuntik elel bʼa Biblia, sok wa xkʼuman jujuntik ekʼele. Wa xkaʼ sbʼiʼiluk ‹Ja jcuaderno bʼa mi chʼayeluk snajel›. Ja elel agana mini x-albʼi ta jaʼ wajel jkʼujoltik ja jas wa skʼapa ja Jyoba. Ja yeʼn pwestoxta ay bʼa oj skoltayotik bʼa chikan jas wa x-ekʼ jbʼajtik». Anima ja jastal wala taxtiki tuk lek ja bʼa Bianca soka Paula. Pe wani maʼ xcha jak bʼa jpensarantik ja jitsan jtsʼakoltik yaʼunejkitik ja Jyoba soka matik sjoybʼunejotiki. Spetsanil ja yaʼtijumotik ja Dyos jel wa stsatsankʼujolanotik spensarajel jastal ja yeʼn wan yajel jtsʼakoltik ja wego sok jastal oj skʼuluk ja bʼa tyempo jakumto.

20. Ta mi xkatikan yaʼteltajel ja Jyoba ja janekʼ wa xbʼobʼ kujtiki, ¿jasa wa xbʼobʼ jipjkʼujoltiki?

20 Mokni chʼay jkʼujoltik ja yajni wa xkatikyi orasyon ja Jyoba sok spetsanil jkʼujoltiki ojni yakitik jtsʼakoltik. Wani xbʼobʼ jkʼuʼuktik lek «oj ni jcʼultic recibir spetzanil ja jas yalunej ni oj yaa quitic ja Diosi» ta wantik skʼulajel «ja jas huas scʼana» (Hebreos 10:35, 36). Ja yuj, mokni katikan yajel tsatsbʼuk ja skʼuʼajel kiʼojtiki sok skʼulajel ja janekʼ wa xbʼobʼ kujtiki bʼa yaʼteltajel ja Jyoba. Ta jkʼulantik, ojni bʼobʼ jipjkʼujoltik ja yeʼn oj yakitik ja jtsʼakoltiki (kʼuman ja Colosenses 3:23, 24).