Kaʼax ja bʼa sbʼaʼal

Kaʼax ja bʼa xchabʼil menú

Kaʼax ja bʼa sbʼaʼali

Taʼumantiʼik bʼa Jyoba

tojol-abʼal

Ja Juʼun Cholumani (bʼa spaklajel)  |  Diciembre bʼa 2016

Stsʼakatal yuja slekil skʼujol ja Dyosi libre aytik

Stsʼakatal yuja slekil skʼujol ja Dyosi libre aytik

«Mi xa mandar ayuquex yuj ja mulali [...], stzʼacatal ja Diosi, ya elcotic libre, [yuja] slequil scʼujol» (ROMANOS 6:14).

TSʼEBʼOJ SOK 29

1, 2. ¿Jastal wa skoltayotik ja Romanos 5:12?

JA Romanos 5:12 wa xyala: «Qʼuelahuil jastal och ja mulal ja ba mundo. Smul ni jun huinic sbiil Adán, jaxa scastigo ja slea ja smuli, cham nia. Jayuj cajcajil huala chamtic porque mi ni maʼ mi huas slea ja smuli». Ja bersikulo it wa xnaʼatik sbʼaj lek yujni wa xkatik makunuk yajni wa xjeʼatikyi ja ixuk winik sbʼaja Biblia.

2 Ja bersikulo it wa xtaʼatik jitsan ekʼele ja bʼa libro ¿Jasa wa sjeʼa meran lek ja Biblia? Yajni wa xpaklaytik ja kapituloʼik 3, 5 sok 6 soka kuntikiltiki sok pilan ixuk winik, wani xkʼumantik ja Romanos 5:12. Wa xkatik makunuk bʼa skoltajel bʼa ayabʼye stojolil jas yuj ja Luʼumi mi jun kʼachinubʼuk, jas yuj wa xmakunikujtik ja koltanel sok jas yuj wala chamtik. Pe ja bersikulo it wa xcha skoltayotik jpetsaniltik bʼa yiljel chaʼanyabʼalil ja jastal wa xkila jbʼajtik soka Jyoba. Chomajkil, wa xcha bʼobʼ skoltayotik bʼa pwesto oj ajyukotik bʼa ajyel kʼuʼabʼal soka yeʼni sok smajlajel spetsanil ja jastik skʼapunejkitik.

3. ¿Jasa tʼilan oj ka juljkʼujoltik jpetsaniltik?

 3 Jpetsaniltik tʼilani oj juljkʼujoltik naka mulanumotik sok wa xtaʼatik jpaltatik kʼakʼu kʼakʼu. Ja Jyoba wa snaʼa mulanumotik, pe jel syajal skʼujol sok wa skʼana oj yaʼotik perdon (Salmo 103:13, 14). Ja Jesús sjeʼakitik tʼilani oj kʼantikyi ja Jyoba ayaʼotik perdon (Lucas 11:2-4). Ta ja Jyoba yaʼata perdon ja mulalik jkʼulunejtik jani, mokxa jpensaraʼuktik sbʼaja jaw. La kiltik jas yuj ja Jyoba wa xbʼobʼ yaʼotik perdon.

¿JAS YUJ JA JYOBA WA XBʼOBʼ YAʼOTIK PERDON?

4, 5. a) ¿Jasa wa skoltayotik bʼa oj kabʼtik stojol jas yuj ja Jyoba oj jbʼobʼ yaʼotik perdon? b) ¿Jasunkiluk ja «lekil kʼujolal mi xbʼajixi»?

4 Jun jasunuk bʼa wa skoltayotik bʼa oj kabʼtik stojolil jas yuj ja Jyoba oj jbʼobʼ yaʼotik perdon jani soka jas wa xyala ja karta bʼa Romanos, mas ja bʼa kapitulo 6. Ja Romanos 3:23, 24, ja jekabʼanum Pablo xcholo jpetsaniltik mulanumotik, sok cha yala: «Jayuj puro slequil scʼujol ja Diosi ja huax yala que mi xa bi oj to jtup ja jmultiqui, como stupu ta bi quitic ja Cristo Jesusi». Yajni staʼa tiʼal sbʼaja «slequil scʼujol ja Diosi», ja Pablo ja wan yaljel ja Dyos skʼulan jun jasunuk jel lek bʼa keʼntik sok mini wa skʼana oj katikyi slokʼol. Ja jaw jun jasunuk bʼa mini jkʼulunejtik ganar sok mi wa xbʼajintik.

5 June maʼ jel chapan wa xcholo sbʼaja lekil kʼujolali jitsan ekʼele jani wa staʼa tiʼal ja jasa skʼulan ja Dyos soka Kristo bʼa yajel el libre ja ixuk winik ja bʼa mulali soka bʼa chamelchʼakeli. Ja yuj ja Traducción del Nuevo Mundo wa xyala «lekil kʼujolal mi xbʼajixi». La kiltik jasa skʼulunej ja Dyos sbʼaja keʼntiki sok jastal ja slekil skʼujol mi xbʼajintik wa skoltayotik ja wego sok wa xyaʼakitik jun smajlajel ja bʼa tyempo jakumto.

Ja Jyoba ya makunuk ja Jesús bʼa sjeʼayi ja slekil skʼujol ja ixuk winik

6. ¿Matik oj bʼobʼ yawe el slekilal ja slekil skʼujol ja Dyosi, sok jastal?

6 Yuja mulal sleʼa ja Adán, spetsanil ja ixuk winik yaʼunej ekitik ja mulali soka chamelchʼakeli. Ja yuj, ja Biblia wa xyala ja chamelchʼakeli och ja bʼa luʼumkʼinali yuja mi kʼuʼabʼal ajyi «jun huinic», ja Adán. Pe ja Jyoba sjeʼa slekil skʼujol sok yaʼa jun jkoltajeltik bʼa spetsanil ja ixuk winiki stsʼakatal yuj kechanta jun winik, «ja Jesucristo» (Romanos 5:12, 15, 17). Ja yuj jpetsaniltik wa xbʼobʼ katik el slekilal ja slekil skʼujol ja Dyosi. Yuja kʼuʼabʼal ajyi ja Jesukristo, jitsan oj aljuk toj aye sok oj bʼobʼ ajyuke sakʼan bʼa tolabida (Romanos 5:19, 21).

7. ¿Jas yuj ja koltaneli jun majtanal mi xbʼajintik sok jun sjejel ja bʼa slekil skʼujol ja Dyosi?

7 Ja koltaneli jun majtanal mi xbʼajintik sok jun sjejel sbʼaja slekil skʼujol ja Dyosi. La jpensaraʼuktik ja it: Ja Jyoba jel lek ja skʼujoli sok ja yuj sleʼa modo bʼa ya elkotik libre ja bʼa mulali soka bʼa chamelchʼakeli. Pe mini tʼenubʼaluk bʼa tʼilan oj yaʼ ja Yunin jastal jkoltajeltik. Chomajkil, mini june ja bʼa keʼntiki wa xbʼajintik ja jas skʼulan ja Jyoba soka Jesús bʼa oj bʼobʼ ajukotik perdon sok ajyel sakʼan bʼa tolabida. Sok ja tikʼe sakʼanil wa xkiʼajtiki oj bʼobʼ jetikyi ja Dyosi jel wa xkatikyi tsʼakatal.

 LA KATIKYI TSʼAKATAL JA SLEKIL SKʼUJOL JA DYOSI

8. ¿Jas tikʼe modoʼal mok kokotik skʼulajel?

8 Wa xnaʼatik ja Dyos wa skʼana oj yaʼa perdon ja jmultiki, man ja chaʼanik mulali. Pe ay ni jun modoʼal bʼa jmok jkʼuluktik. Mok jpensaraʼuktik yuja jel ja slekil skʼujol ja Jyoba wa xbʼobʼ jkʼuluktik chikan jasunuk bʼa mi lekuk sok ja yeʼn oj yaʼotik perdon. Jujuntik nochuman ja bʼa bʼajtan siglo ajyiyujile ja modoʼal jaw, anima sakʼaneto ajyi jujuntik ja sjekabʼanumik ja Kristo (kʼuman ja Judas 4). Ja bʼa jtyempotiki tʼilan oj talnay jbʼajtik sok mok katikan ja ixuk winik takal takal aya jpensaraʼuktik ja tikʼe modoʼal jaw.

9, 10. ¿Jas yuj yala ja Pablo ja yeʼn sok ja tuk nochumanik «cham[yeta] yuj ja mulali»?

9 Spensarajel ja Dyos oj akʼwanuk perdon chikan jas xkʼulantik ja jaw mini sbʼejuk. Ja Pablo jach yala yabʼ ja nochumanik mini lek oj spensaraʼuke ja jaw. Yala tʼilan ayawe elkan ja modoʼal soka tikʼe pensar jaw yujni «cham[yeta] yuj ja mulali» (kʼuman ja Romanos 6:1, 2) *. ¿Jas kʼan yale?

Yajelkan ayiʼotik och ja pensarik soka kʼankʼunel bʼa mi lekuk, ma oj kom jbʼajtik

10 Yuja koltaneli, ja Dyos yaʼa perdon ja smul ja Pablo soka tuk nochumanik bʼa bʼajtan siglo. Ja Jyoba stsaʼa soka yipi bʼa oj kʼotuke yuntikil ja yeʼn. Ta toj ajyiye, ojni wajuke bʼa satkʼinal sok oj yaʼe mandar lajan soka Kristo. Pe tito aye bʼa Luʼum ja tyempo jaw. Anto, ¿Jas yuj yala ja Pablo «cham[yeta] yuj ja mulali»? Yujni ja tikʼe sakʼanil yiʼoje ajyi tukbʼitani lek. Ja Pablo ya makunuk ja sjejel bʼa Jesús bʼa xcholjel ja it. Yala ja Jesús mixani ibʼ kʼabʼaluk ay yuja chamelchʼakeli yujni sakʼwita jastal ikʼ ason. Junxta lajan, ja nebʼumaniki «cham[yeta] yuj ja mulali», pe sakʼan aye soka sakʼanile «jaʼ xa ni sbaj ja Diosi, stzʼacatal ja Cristo Jesusi» (Romanos 6:9, 11). Ja sakʼanile tukbʼita lek, yujni mixani oj yawekan ja kʼankʼunel bʼa mi lekuki atojuke yuj. Jaxani wa skʼujolane ja janekʼ wa xbʼobʼyujile bʼa lek aʼiljuke yuja Dyosi.

11. ¿Jastal ja nochumanotik ja bʼa jtyempotiki «chamtikta yuj ja mulali»?

11 ¿Jaxa keʼntiki? ¿Jas wa xkʼan yal ja «chamtikta yuj ja mulali»? Ja bʼa tyempo ekʼta, bʼobʼta jkʼulantik jitsan jastik junuk bʼa mi lekuk yujni mi xnaʼatik jas wa spensaraʼan ajyi ja Jyoba. Yujni ja ajyi «sbaldiyano‘[otik] ja mulali» (Romanos 6:19, 20, YD). Pe yajni jnebʼatik bʼa Biblia jastal wa skʼana ja Dyosi oj kitik ja jsakʼaniltiki, anto jtukbʼestik, katikyi ja jsakʼaniltik sok kiʼajtik jaʼ. Wani xkʼanatik kʼuʼabʼal ajyel soka Dyos sok ajyel sakʼan jastal wa skʼana ja yeʼni. Aji elkotik libre «ja bʼa yibʼ skʼabʼ ja mulali» sok kʼotelotikxa «sbaldiyano[ʼil] ja bʼa stojolil» (Romanos 6:17, 18, YD).

12. ¿Jasa tʼilan oj jtsatik skʼulajeli?

12 Ja Pablo yala: «Jayuj mi xa lom xa huaa bajex oj scʼuluquex ganar ja mulal ja ba hua cuerpoex ja jas huas scʼana» (Romanos 6:12). Ja yuj, la jtsatik ja jasa wa xkʼanatik skʼulajel. Yajelkan ayiʼotik och ja pensarik soka kʼankʼunel bʼa mi lekuk, ma oj kom jbʼajtik. La jobʼ jbʼajtik: «¿Wan maʼ xkaʼakan a-tsatsbʼuk ja kʼankʼunel bʼa mi lekuki bʼa ayiʼon och skʼulajel? ¿Maʼ wego wa xkaʼ eluk ja kʼankʼunel jaw?». Ta meran wa xkaʼatikyi tsʼakatal ja  slekil skʼujol ja Dyosi, ojni jkʼujoluktik bʼa lek ayilotik.

WA XBʼOBʼ JKʼULTIK GANAR JA MULALI

13. ¿Jastik sjejelik ja bʼa tyempo najate wa xya jkʼuʼuktik wani xbʼobʼ jkʼuluktik ja bʼa leki?

13 La kiltik aʼay sjejel ja bʼa bʼajtan siglo bʼa wa xya jkʼuʼuktik wani xbʼobʼ jkʼuluktik ja bʼa leki. Ja bʼa chonabʼ Corinto, jujuntik kʼotele ajyi elkʼanum, wa xkoye mulal winik sok winik ma ixuk sok ixuk, koʼel mulal sok ixuk ma winik bʼa mi jaʼuk ja snupi, wa stoyowe kʼulubʼal dyosik sok wa xyakbʼiye. Pe kʼot snaʼe sbʼaj ja Jyoba, och syajtaye sok stukbʼese ja sakʼanile (Romanos 6:21; 1 Corintios 6:9-11). Ja nochumanik bʼa Roma cha tʼilan stukbʼese ja sakʼanile jastaltik ja jaw. Ja Pablo yala: «Mi xa huaahuex yi lugar ja hua cuerpoex ba oj scʼuluquex mandar ba piero oja cʼuluquex. Aa bajex ja ba scʼab ja Diosi porque yajcʼachil xa ja hua vidaexi. Porque ja ba viejo, cham ta nia. Aa xa ba scʼab ja Dios ja hua cuerpoexi ba puro lec xa oja cʼuluquex» (Romanos 6:13). Ja Pablo skʼuʼani lek oj bʼobʼ skʼuluke ja bʼa leki sok jachuk yabʼjel stsamalil ja slekil skʼujol ja Dyosi.

14, 15. ¿Jastik sjobʼjelik bʼobʼta oj jobʼ jbʼajtik?

14 Cha junxta wa x-ekʼ ja wego. Jujuntik ja jmoj-aljeltik yiʼoje ja sakʼanil ajyi jastal ja ixuk winik bʼa Corinto. Pe yajni snaʼawe sbʼaja Jyoba, tukbʼiye. Jach sakʼjiye jastal jun «cʼuutz ba» wa xchukʼxi. Jpetsaniltik tʼilan jtukbʼestik ja jsakʼaniltik bʼa jachuk ja Jyoba lek ayilotik. Pe mokni katikan sjejelyi wa xkatikyi tsʼakatal ja slekil skʼujol ja Dyosi. ¿Jastal oj jbʼobʼ jkʼuluktik? Jani mok waj ya kokotik luʼum ja kʼankʼunel bʼa mi lekuki sok yajel makunuk ja jsakʼaniltik bʼa yaʼteltajel ja Jyoba.

15 Meraniʼa, jel tʼilan mok kokotik chaʼanik mulalik jastalni skʼulane ja ixuk winik bʼa Corinto. Mini oj jbʼobʼ kokotik tikʼan tikʼan bʼa chaʼanik mulal sok smajlajel ja Jyoba a-sjeʼ slekil skʼujol sok ayaʼotik perdon. Pe bʼobʼta oj jobʼ jbʼajtik: «¿Jas wa x-ekʼ soka mulalik bʼa jujuntik wa spensarane mi jel chaʼanuki? ¿Pwesto maʼ aytik bʼa skʼujolajel skʼuʼajel ja Dyosi bʼa spetsanil jastik junuk?» (Romanos 6:14, 17).

16. ¿Jastal wa sjeʼa ja sjejel bʼa Pablo bʼa tʼilan oj katik elkan ja mulalik mi wa staʼa tiʼal ja bʼa 1 Corintios 6:9-11?

16 La jpensaraʼuktik sbʼaja jekabʼanum Pablo. Ja yeʼn stsʼijbʼan: «Pero ja queni quioj jun cuerpo butʼel mulal. Mandar ayon juntiro yuj». Sok tsaʼan cha yala: «Cuando huax cʼana jcʼuluc ja ba lequi, mi huax cʼulan, jaxa ba coraja huax cab oj cʼuluqui, [...] jaʼ mero huanon scʼulajel» (Romanos 7:14, 15). Anima mi wan skʼulajel ja jastik junuk wa xyala ja 1 Corintios 6:9-11, ja Pablo snaʼani wa xkoʼ mulal. Wani skʼana yajel gustoʼaxuk ja Dyosi, ja yuj skʼujulan bʼa skʼulajel ja bʼa leki (kʼuman ja Romanos 7:21-23). Tʼilan oj jnochtik ja jasa skʼulani sok skʼujolajel bʼa skʼuʼajel ja Jyoba.

17. ¿Jas yuj mi xleʼatik abʼal ja nochumanik bʼa Kristo?

 17 Jun sjejel, wani xnaʼatik bʼa yaʼteltajel ja Jyoba jelni tʼilan mok och jkʼabʼtik sok tolabida yaljel ja smeranili (kʼuman ja Proverbios 14:5 sok Efesios 4:25). Mini xkʼanatik oj kʼotkotik jastal ja Satanás, bʼa «yena ni mero statalil ja mentira». Chomajkil la katik juljkʼujoltik ja Ananías soka xcheʼumi chamye yuja sleʼawe abʼali. Ja yuj, ja keʼntiki mini wa xleʼatik abʼal (Juan 8:44; Hechos 5:1-11). Pe ja mok och jkʼabʼtiki ma ajyel toji mi kechanukta mi oj jletik abʼal, ayto mas jastik junuk. Ta meran wa xkatikyi tsʼakatal ja slekil skʼujol ja Dyosi, mini oj och jkʼabʼtik bʼa tuk modoʼik. La kiltik.

18, 19. ¿Jastik junuk tʼilan mok jkʼuluktik bʼa mi oj och kabʼtik?

18 Ta wa xkʼanatik mi oj och jkʼabʼtik, ayni jastik junuk tʼilan oj jkʼuluktik sok mi kechanta slejel abʼal. Jun sjejel, ja Jyoba yala yabʼ ja israʼelenyo: «Mokni elkʼanan, moka le abʼal, sok mok ajyuk juna modo bʼa mi meranuk soka tuki». ¿Jas yuj mi lek oj sjeʼe ja modoʼal jaw? Yujni ja Jyoba yala: «Tʼilan sak oj ajyuke, yujni ja Keʼn, ja Jyoba jawa Dyosexi, sakoniʼa» (Levítico 19:2, 11). Anima mi xleʼatik abʼal, pe wani x-och jkʼabʼtik ma mi toj  ayukotik yajni wa xkatik skʼuʼuk ja tuk jun jasunuk bʼa mi meranuk.

¿Pwesto maʼ aytik bʼa mi oj jletik abʼal? (Kʼela ja parrapo 19).

19 Jun sjejel, la jpensaraʼuktik jun winik wa xyala yabʼ ja sjepe ma ja smoj aʼtel tʼilan oj eluk wego ja bʼa yaʼteli bʼa oj ekʼuk soka loktori. Pe ja jaw mi jaʼuk ja smeranili. Ja smeranili oj waj yulatay jujuntik yamigoʼik sok wa skʼana oj eluk bʼajtan. Ja smeranili kechanta oj waj sman ja aʼan. ¿Oj maʼ kaltik toj ajyi? ¿Maʼ oj kaltik sleʼa abʼal? Ja winik it ya skʼuʼukyi ja tuki jun jasunuk mi meranuk. Bʼa jujuntik ekʼele, ja ixuk winik wa xloʼlaniye bʼa stajel jun jasunuk ma bʼa mi oj kʼuljuk kastigar. Pe ja keʼntiki kʼuʼabʼal oj ajyukotik soka Jyoba, bʼa wa xyala kabʼtik: «Moka le abʼal». Wa xkʼanatik skʼulajel ja jasa wa xyala ja Dyos ja bʼa toji soka bʼa saki (Romanos 6:19).

20, 21. ¿Jasa mi oj jkʼuluktik ta wa xkatikyi tsʼakatal ja slekil skʼujol ja Dyosi?

20 Mini xkʼanatik koʼel mulal sok ixuk ma winik bʼa mi jaʼuk ja jnuptiki, ja yakbʼeli sok tuk mulalik bʼa chaʼan. Pe ta wa xkatikyi tsʼakatal ja slekil skʼujol ja Dyosi, mini oj jkʼuluktik jastik junuk bʼa mi lek wa xyila ja yeʼni. Jun sjejel, mini xkʼanatik koʼel mulal sok ixuk ma winik, chomajkil mi xkʼanatik yajel ekʼ gusto jutsʼin sok jastik bʼa mi lekuki. Sok mi kechanta mi wala yakbʼitik, pes mini wa xkuʼajtik man ojxa kʼe jomuk ja kolomtiki. Bʼobʼta jelni wokol xkabʼtik ja mi oj jkʼuluktik ja jaw, pe ojni bʼobʼ kujtika.

21 La jkʼuluktik ja janekʼ wa xbʼobʼ kujtik bʼa snochjel ja rason yaʼa ja Pablo: «Jayuj mi xa lom xa huaa bajex oj scʼuluquex ganar ja mulal ja ba hua cuerpoex ja jas huas scʼana» (Romanos 6:12; 7:18-20). Ja smeranil mi xbʼobʼ katik eluk ja mulal kiʼojtiki. Pe yajni mi xkatikan aya kokotik luʼum chikan jas tikʼe mulal, jachuk wa xjeʼatik wa xkaʼatikyi tsʼakatal yuja slekil skʼujol ja Jyoba soka Jesús.

22. ¿Jasa slekilal oj yijankitik ta wa xkatikyi tsʼakatal ja slekil skʼujol ja Dyosi?

22 Ja Jyoba yaʼawotikta perdon sok mini oj yakan skʼulajel. Jelni wa xkatikyi tsʼakatal yuja wa sjeʼa ja slekil skʼujoli. La jkʼuluktik ja janekʼ wa xbʼobʼkujtik bʼa mi oj jkʼuluktik ja jastik mi lekuki, anima mey smaloʼil wa xyilawe ja tuki. ¿Jasa slekilal oj yakitik ta wa xjeʼatik ja jmodotik jastal jaw? Ja Pablo yala: «Pero ja huego, libre xa acʼubalotic. Mi xa mochanucotic teʼ soc ja jmultiqui. Mandar xa huax yaahuotic ja Diosi [...], jayuj huanotic xa ni sleejel jastal oj ajyucotic mas toj. Y oj ni jacuc ja cʼacʼu oj ochcotic juntiro ja ba vida jau jel tzamali» (Romanos 6:22).

^ par. 9 Romanos 6:1, 2(Ja yajkʼachil sjuʼunil ja Dyosi [YD]): «Jasunkʼa oj kaltiki. oj ma jle‘tik ja jmultiki bʼa oj pojxuk ja stzʼakatali. mi jachukuk. chamtikta yuj ja mulali. jastal ma oj ajyukotik jsakʼaniltik yuj ja mulali».