Kaʼax ja bʼa sbʼaʼal

Kaʼax ja bʼa xchabʼil menú

Kaʼax ja bʼa sbʼaʼali

Taʼumantiʼik bʼa Jyoba

tojol-abʼal

Ja Juʼun Cholumani (bʼa spaklajel)  |  Agosto bʼa 2017

Jastal skʼutesel jbʼajtik bʼa tolabida ja yajkʼachil modoʼal

Jastal skʼutesel jbʼajtik bʼa tolabida ja yajkʼachil modoʼal

«Sbej xa oj tultic [skʼutesel jbʼajtik] ja yajcʼachil modo» (EFES. 4:24).

TSʼEBʼOJ 43 SOK 27

1, 2. a) ¿Jas yuj wa xnaʼatik ojni bʼobʼ jkʼutes jbʼajtik ja bʼa yajkʼachil modoʼal? b) ¿Jastik modoʼalik wa xtaʼatik ja bʼa Colosenses 3:10-14 yiʼoj ja bʼa yajkʼachil modoʼal?

JA BʼA Biblia wa xtax ja yaljel «yajcʼachil modo» (Efes. 4:24; Col. 3:10). Wa xkʼan yal bʼa jun modoʼal bʼa «jach ni mero huas scʼana ja Diosi». ¿Wan maʼ xbʼobʼ jkʼutes jbʼajtik ja yajkʼachil modoʼal jaw? Waniʼa, yujni ja Jyoba skʼulanotik jastal ja yeʼn. Ja yuj wa xbʼobʼ jnochtik ja tsamalik smodo (Gén. 1:26, 27; Efes. 5:1).

2 Jpetsaniltik ya ekankitik ja mulal sleʼa ja Adán soka Eva, sok ja yuj ay kiʼojtik kʼankʼunel bʼa mi lekuk. Chomajkil, ja jas sjoybʼunejotiki wani xbʼobʼ sjom-otik. Pe wani xbʼobʼ kʼotkotik ja tikʼe ixuk winik wa skʼana ja Jyoba stsʼakatal yuja syajal skʼujol bʼa wa skoltayotik. Bʼa oj bʼobʼ katik tsatsbʼuk ja skʼanjel kiʼojtik bʼa oj jkʼuluktiki, ja bʼa artikulo it oj jpaklaytik tuktukil modoʼalik yiʼoj ja bʼa yajkʼachil modoʼal sbʼaja jas stsʼijbʼan ja Pablo ja bʼa Biblia (kʼuman ja Colosenses 3:10-14). Cha oj kiltik jastal oj jetik ja bʼa xcholjeli.

 LA AJYUKOTIK TSOMAN

3. ¿Jas jun modoʼal ti chʼikan ja bʼa yajkʼachil modoʼali?

3 Tsaʼan yajni ja Pablo stsatsankʼujolanotik bʼa skʼutesel jbʼajtik ja bʼa yajkʼachil modoʼal, cha yala mi ojukta jtsatik jas tikʼe ixuk winik. Ja jaw tini cha chʼikan ja bʼa yajkʼachil modoʼali. Ja bʼa Colosenses 3:11 yala: «Jun xta ni cabaltic aytica, sea judiootic ma mi judioucotiqui, sea ta cʼulubal circuncidar ma miyuc, sea jun polestero ma jun cristiano ti culan ba otro lugar. Sea ay maʼ ay yajual ma libre ay». Mini sbʼejuk june ja bʼa yojol ja kongregasyon oj stoy sbʼaj mas lek yuja tuk soka srasa, ja xchonabʼi ma chikan bʼa jakele. ¿Jas yuj miyuk? Yujni ja meran kʼuʼuman Dyos kʼotelotik «jun xta» ixuk winik, wa xkʼan yal, yibʼanal naka tsoman aye (Gál. 3:28).

4. a) ¿Jastal oj yil sbʼaje bʼa jujune ja yaʼtijumik Dyos? b) ¿Jasa wa xya wokolanukotik bʼa oj ajyukotik tsoman jastal yaʼtijumotik Dyos?

4 Yajni wa xkʼutes jbʼajtik ja yajkʼachil modoʼal, wa xkisatik sok chaʼanyabʼalil wa xkilatik spetsanil ja ixuk winik chikan jas rasaʼil ma chikan jastal wa xtaxye (Rom. 2:11). Bʼa jujuntik lugar ja bʼa luʼumkʼinal it mini pasiluk. Jun sjejel, ja bʼa tyempo ekʼeljani ja gobyerno bʼa Sudáfrica spila ja ixuk winik ja jastalni ja rasaʼe. Pilan lugar ajyi ja matik sak yelaweʼi, pilan ja matik kʼikʼeʼi sok pilan ja matik sokan ja srasaʼileʼi. Tʼusan mi yibʼanaluk ja taʼumantiʼik bʼa Jyoba tini kulane ja bʼa lugarik jaw. Pe ja Tsome Tojwanumi wani skʼana oj stsatsankʼujoluk ja jmoj-aljeltik bʼa snochjel ja rason bʼa 2 Corintios 6:13, bʼa wa xyala: «Jama ja hua cʼujolexi». Ja yuj, ja bʼa octubre bʼa 2013 skʼana akʼulaxuk jun programa jel chaʼanyabʼalil bʼa a-snaʼ sbʼaje mas ja jmoj-aljeltiki. ¿Jasa ti chʼikan ja bʼa jaw?

5, 6. a) ¿Jasa kʼulaxi bʼa jun país bʼa yajel tsatsbʼuk ja jastal tsoman aye ja jmoj-aljeltiki? (Kʼela ja poto bʼa skʼeʼulabʼil). b) ¿Jastik slekilal taxel?

5 Ja bʼa programa jaw jani ja jmoj-aljeltik bʼa chabʼ kongregasyon bʼa tuktukil kʼumal sok rasa ayawe ekʼ lajan jujuntik xchʼakulabʼil ja semana. Elye lajan ja bʼa xcholjel, wajye lajan ja bʼa tsomjelal sok sloko sbʼaje wajel bʼa snaje. Jitsan kongregasyonik koltaniye ja bʼa programa it. Ja bʼa Betel jel kʼot sbʼaje yaljelik bʼa jel lek yabʼjel, anima mi Taʼumantiʼuke cha jachni yalawe. Jun sjejel, jun olomal bʼa relijyon yala: «Mi Taʼumantiʼukon, pe ja keʼn wa xkala ja aʼtel waxa kʼulanexi jelni chapan sok tsoman lek ayex chikan jas rasaʼil». ¿Jas slekilal yawe eluk ja jmoj-aljeltik ja programa it?

6 Ja bʼajtani, jun jmoj-aljeltik ixuk bʼa kʼumal xhosa sbʼiʼil Noma mini xkʼan slok ja bʼa yala naj ja jmoj-aljeltik matik sak yelawe bʼa jun kongregasyon bʼa kʼumal inglés. Pe tsaʼan yajni elye xcholjel lajan sok ajyiye bʼa snaj, ja yeʼn yala: «¡Jachuke jastal keʼntik! ¡Mini tukuke!». Ja yuj, yajni ja bʼa skongregasyon kʼotye jmoj-aljeltik bʼa kongregasyon inglés, xchapa jun waʼelal sok sloko jujuntik ja bʼa snaji. June ja bʼa yeʼnle jun ansyano bʼa sak ja yelawi. Ja Noma yala: «Jelni cham kila yuja mini skisa ta jun kaja bʼa plástico ja bʼa kulani anima lajansok tixani kulan ekʼ bʼa luʼum». Ja programa it mitoni chʼayeluk. Stsʼakatal ja it, jitsan jmoj-aljeltik kʼotel staʼe yajkʼachil yamigoʼe sok wa skʼanawe snajel sbʼaj mas jmoj-aljeltik bʼa tuktukil rasa ma kostumbre.

LA JETIK SNAJEL YAJULAL SOK LEKIL KʼUJOLAL

7. ¿Jas yuj tʼilan mok katikan snajel yajulal?

7 Yajni tito sakʼan aytik ja bʼa sluʼumkʼinal ja Satanás, mini oj katikan yijel wokol yuja mey lek aʼteli, yuja tsatsal chamelik, ja wala iljitik kontra, ja desgrasyaʼik, ja elkʼanel  sok yuj pilan wokolik. Wani xkʼanatik oj jnatik syajulal ja tuk bʼa jachuk oj jkoltay jbʼajtik. Ja snajel yajulali wa snikawotik bʼa sjejel lekil kʼujol (Efes. 4:32). Ja modoʼalik it bʼa ti chʼikan ja bʼa yajkʼachil modoʼal ojni skoltayotik bʼa snochjel ja Dyos sok yajel kulan skʼujol ja tuki (2 Cor. 1:3, 4).

8. ¿Jastik slekilal oj kiltik ta wa xnaʼatik syajulal sok sjejelyi lekil kʼujolal spetsanile ja bʼa kongregasyon? Ala jun sjejel.

8 Bʼobʼta ja bʼa jkongregasyontik ayni jmoj-aljeltik jakele bʼa pilan país ma mey lek jastik sbʼaje. ¿Jastal oj jetikyile lekil kʼujolal? Jani yamigoʼajele sok skoltajele bʼa ayil-e chaʼanyabʼalil wa xkilatike ja bʼa kongregasyon (1 Cor. 12:22, 25). La kiltik jas ekʼ sbʼaj ja Dannykarl, ja yeʼn el ja bʼa Filipinas waj man Japón. Ja bʼa yaʼteli, mi jel lek x-ilji jastalni ja tuk aʼtijumik bʼa Japón. Pe jun kʼakʼu waj bʼa jun tsomjel yiʼoje ja taʼumantiʼik bʼa Jyoba. Ja yeʼn wa xjul skʼujol: «Tʼusan mi yibʼanaluk swinkile Japón. Pe jel lek yilawone, bʼa lajansok wanxani xnaʼa jbʼajtikon». Ja jmoj-aljeltik sjeʼaweyi lekil skʼujole, sok ja it koltaji bʼa oj yamigoʼuk ja Dyos. Yiʼaj jaʼ soka wego kʼotel jun ansyano. Ja tuk ansyanoʼik bʼa kongregasyon wa xyalawe ja Dannykarl soka xcheʼum, ja Jennifer, jelni xkoltaniye ja bʼa kongregasyon. Wa xyalawe ja ansyanoʼik: «Ja chawane precursor it ayni yiʼoje jun sakʼanile bʼa sbʼisol sok juni lekil sjejel sbʼaja slejel bʼajtan ja sGobyerno ja Dyos» (Luc. 12:31).

9, 10. ¿Jastik slekilal yaʼuneje eluk jujuntik jmoj-aljeltik yuja snaʼuneje yajulal ja bʼa xcholjeli?

9 Ja bʼa xcholjel jani jun modo bʼa oj «jcʼultic yi lec spetzanil ja cristiano» (Gál. 6:10). Jitsan Taʼumantiʼik kʼeʼel snebʼ-e pilan kʼumal yujni wa snaʼawe syajulal ja matik jakele bʼa pilan país (1 Cor. 9:23). Ja it jelni ajyel slekilal. Jun sjejel, jun precursora bʼa Australia sbʼiʼil Tiffany wani skʼana oj skoltay jun kongregasyon bʼa kʼumal suajili bʼa chonabʼ Brisbane. Anima jel wokol snebʼa ja kʼumal it, yabʼ stsamalil ja bʼa sakʼanili. Wa xyala: «Ta ay kʼa maʼ wa skʼana oj ya el jitsan slekilal ja bʼa xcholjeli, tʼilan awaj aʼtijuk bʼa jun kongregasyon bʼa pilan kʼumal. Jach jastal wajuma bʼa pilan lugar, pe mini oj elan ja bʼa wa chonabʼi. Sok ojni bʼobʼa wa el slekilal ja bʼa jastal tsoman aytik soka jmoj-aljeltik bʼa yibʼanal ja luʼumi».

¿Jasa wa xnikjiye ja kʼuʼuman Dyos bʼa skoltajel ja matik wajele bʼa tuk país? (Kʼela ja parrapo 10).

10 La cha kiltik jasa ekʼ sbʼaj jun pamilya bʼa Japón. Ja yakʼixi, sbʼiʼil Sakiko, wa xcholo: «Ja bʼa jabʼilikjan 1990, jelni jtaʼatikon ja bʼa xcholjeli jitsan matik jakele bʼa pilan país bʼa ti sbʼaje bʼa Brasil. Yajni jkʼumantikon yile ja bʼa sBibliaʼe bʼa portugués ja tekstoʼik jastal ja Apocalipsis 21:3, 4 ma ja Salmo 37:10, 11, 29, jelni smaklaye sok ayni ekʼele okʼye». Pe ja snajel yajulal yiʼoje  ja pamilya it nikjiye bʼa ay jas oj skʼuluke mas. Ja Sakiko cha yala: «Yajni kilatikon janekʼto wa skʼanawe snajel sbʼaja Jyoba, jpensarantikon oj jnebʼtikon portugués». Tsaʼan, ja pamilya jaw koltaniye bʼa yajel kujlajuk jun kongregasyon bʼa kʼumal portugués. Ekʼ ja jabʼiliki, jel skoltuneje jitsan matik jakele bʼa pilan país bʼa oj ochuke yaʼtijumik bʼa Jyoba. Ja Sakiko yala: «Jelni jkʼulantikon jitsan jasunuk bʼa snebʼjel ja kʼumal jaw, pe mini jnaʼatikon malaya yuja slekilalik kilatikoni. Jelni xkatikonyi tsʼakatal ja Jyoba» (kʼuman ja Hechos 10:34, 35).

LA KAʼ JBʼAJTIK CHʼIN

11, 12. a) ¿Jas yuj tʼilan oj jetik ja rason bʼa lek yuja wa xkʼana skʼutesel jbʼajtik ja bʼa yajkʼachil modoʼal? b) ¿Jas oj skoltayotik bʼa mi oj katikan yajel jbʼajtik chʼin?

11 Yuja wa xkʼutes jbʼajtik ja bʼa yajkʼachil modoʼal jani bʼa yajelyi stoyjel ja Jyoba, sok mi bʼa oj stoy-otik ja ixuk winik. La juljkʼujoltik, jun anjel bʼa toj koʼ mulal yujni jel niwan och ya sbʼaj (kʼela ja Ezequiel 28:17). Bʼa keʼntik jel wokol yajelkan ja niwan yajel jbʼajtik yujni mulanumotik. Pe anima, ojni bʼobʼ jkʼutes jbʼajtik soka lekil modoʼal bʼa chʼin yajel jbʼajtik. ¿Jastal?

12 Tʼilan spiljel tyempo kʼakʼu kʼakʼu bʼa skʼumajel ja Biblia sok spensarajel (Deut. 17:18-20). Jun jasunuk oj skoltayotik jani spensarajel ja jastik sjeʼa ja Jesús soka lekil sjejel bʼa chʼin yaʼa sbʼaji (Mat. 20:28). Ja yeʼn jelni chʼin yaʼa sbʼaj sok ja yuj sakʼa ja yok ja sjekabʼanumik (Juan 13:12-17). Chomajkil jelni tʼilan skʼanjelyi tikʼan ja Dyos bʼa ayakitik ja yip bʼa skʼulajel ganar ja jastik jun wa xbʼobʼ ya kaʼ jbʼajtik mas niwan yuja tuk (Gál. 6:3, 4; Filip. 2:3).

13. ¿Jasa slekilal oj koʼ jbʼajtik ta chʼin wa xkaʼa jbʼajtik?

13 (Kʼuman ja Proverbios 22:4). Ja Jyoba wa skʼana spetsanil ja yaʼtijumotiki chʼin oj kaʼ jbʼajtik. Ta jkʼulantik, ojni koʼ jbʼajtik jitsan slekilal. Jun sjejel, cha oj koltanukotik bʼa ajyel tsoman sok laman ja bʼa kongregasyon. Chomajkil, ja Jyoba oj yakitik ja slekil skʼujol mi xbʼajixi. Ja jekabʼanum Pedro yala: «Chʼin xa huaa bajex apetzanilex porque ja Diosi jel bi coraja huax yila ja maʼ jel nihuan huax yaa sbaji, pero ja maʼ chʼin huax yaa sbaji, huan bi sea yi ja syajal scʼujoli» (1 Ped. 5:5).

LA AJYUKOTIK MANSO SOK AJYEL PASENSYA

14. ¿Machunkiluk ja lekil sjejel bʼa ajyel manso sok pasensya?

14 Ja bʼa jtyempotik, ay jujuntik wa xyalawe ja ixuk winik matik manso sok ay spasensya yujni jel yaʼawe. Pe mini meranuk. Yujni ja tsamal modoʼalik jaw tini wa xjak bʼa Jyoba, ja maʼ kechan mas jel ja yip ja bʼa sutsatkʼinal. Yeʼnani ja lekil sjejel bʼa ajyel manso sok pasensya (2 Ped. 3:9). Ja it wa xkilatik ja yani ya makunuk ja yanjeli bʼa sjakʼjelyi ja sjobʼjelik yaʼa ja Abrahán soka Lot (Gén. 18:22-33; 19:18-21). Sok wa xcha kilatik ja jastal jel ajyi spasensya yuja chonabʼ Israel bʼa jel skʼokʼowe abʼal bʼa junuk 1,500 jabʼil (Ezeq. 33:11).

15. ¿Jasa sjejel yaʼakan kitik ja Jesús?

15 Ja Jesús ‹jel manso› waji (Mat. 11:29). Ja yeʼn jel ajyi spasensya yuja jastik mi lajxiyujile skʼulajel ja snebʼumaniki. Yajni ti ajyi bʼa Luʼum, kuchyuj ja jastal abʼaltaji yuja olomalik bʼa relijyon soka jastal lom lejiyi smul. Chomajkil, manso waji sok ajyi spasensya man chami. Yajni jel wan yabʼjel syajal ja bʼa teʼ aji lokani, skʼanayi ja Jyoba aya perdon ja matik wan miljelyuji. Yala: «Mi snaahue jasuncʼa huane scʼulajeli» (Luc. 23:34). Jastalni kilatikta, ja Jesús jel manso waji sok jel ajyiyuj spasensya anima jel tsats ekʼ sbʼaj ja wokolik. ¡Juni lekil slejel yakankitik! (Kʼuman ja 1 Pedro 2:21-23).

16. ¿Jastal oj jetik ajyel manso sok ajyel kujtik pasensya?

 16 ¿Jastal oj jetik ajyel manso sok ajyel kujtik pasensya? Bʼa jun modo jani yajel perdon ja tuki. Ja Pablo stsʼijbʼanyi ja snebʼumanik Kristo: «Sbej oj caa jbajtic pasensia. Ta ay cʼa maʼ ay jas huas scʼulan quitic, sbej oj cʼul perdonar jbajtic. Ja jastal scʼulanotic perdonar ja Diosi, jach sbej oj cʼultic perdonar jbajtic ja quentiqui» (Col. 3:13). Bʼa skʼuʼajel ja mandar it, jelni tʼilan ajyel manso sok ajyel kujtik pasensya. Ta jkʼulantik, ojni jkoltaytik ja kongregasyon bʼa ajyel tsoman.

17. ¿Jas yuj jel tʼilan ajyel manso sok ajyel jpasensyatik?

17 Ja Jyoba wa xyaʼa ja mandar bʼa oj ajyukotik manso sok ajyel jpasensyatik. Ja modoʼalik it jelni tʼilan ta wa xkʼanatik ajyel sakʼan ja bʼa yajkʼachil luʼumi (Mat. 5:5; Sant. 1:21). Pe ja mas tʼilan jani, ta wa katik ajyuk ja modoʼalik it, ojni katikyi stoyjel ja Jyoba sok oj jkoltaytik ja tuki bʼa a-skʼuʼuke ja jas wa sjeʼa ja Biblia (Gál. 6:1; 2 Tim. 2:24, 25).

LA JKʼUTES JBʼAJTIK JA BʼA YAJAL KʼUJOLI

18. ¿Jastal syakunej sbʼaj ja yajal kʼujol soka mi ojta jtsatik ja ixuk winiki?

18 Spetsanil ja modoʼalik jpaklaytikta ja bʼa artikulo it wani syaka sbʼaj lek soka yajal kʼujoli. Jun sjejel, ja nebʼuman Santiago tʼilan stojo ja smoj-aljelik yujni mas lek wa xyilawe ja matik jel riko yuja pobreʼik. Ja yuj xcholoyabʼ mini jachukuk wa xyala ja smandar ja Dyosi: «Que yaj bi oj cabtic ja jmojtiqui ja jastal jel yaj huax cab jbajtic ja quentic mismo». Tsaʼan cha yala: «Jayujil ja cuando tzaubal ita ja maʼ yaj huax cabtic [...] huanex ni sleejel ja hua mulex» (Sant. 2:8, 9). Ta wa xyajtaytik ja jmojtiki, mini maʼ oj kiltik menos yuja tikʼe chapjelal yiʼoji, ja srasa ma ja jastal wa xtaxi. Ja mi stsaʼatik ja ixuk winiki mi kechanta oj jetik lajansok jachukotik, pes tini oj ajyuk ja bʼa jastal wa xjeʼa ja jmodotiki.

19. ¿Jas yuj jel tʼilan skʼutesel jbʼajtik soka yajal kʼujoli?

19 Ja yajal kʼujoli «ay ni spasensiaa y jel ni tzamal ja smodoi» sok mi xkʼe sitsʼuk, ma mi xyaʼa sbʼaj niwan (1 Cor. 13:4). Ja yuj, bʼa yijel och ja lekil rason bʼa sGobyerno ja Dyosi, jel tʼilan ajyel kujtik pasensya, lekil kʼujol sok chʼin yajel jbʼajtik (Mat. 28:19). Ja modoʼalik it wa skoltayotik bʼa lek oj kil jbʼajtik sok spetsanil ja jmoj-aljeltik ja bʼa kongregasyon. Ta jpetsaniltik wa xjeʼatik ja yajal kʼujolal it, masni tsoman oj ajyuk ja kongregasyon sok ojni yaweyi stoyjel ja Jyoba. Chomajkil, ja tuk ixuk winik ojni payjuke ja bʼa smeranili. Ja yuj, ja jastal wa xchiktes ja Biblia sbʼaja yajkʼachil modoʼali wa xchʼakakan soka yaljelik it: «Ja ba mas tʼilani, yaj oj cab jbajtic porque ta ay cʼa syajal ja jcʼujoltic merani, oj quil jbajtic jastal mero quermano jbajtic» (Col. 3:14).

JA AJYEL «YAJCʼACHIL» MINI XKʼOT TIKʼAN

20. a) ¿Jasa tʼilan oj jobʼ jbʼajtik, sok jas yuj? b) ¿Jasa gustoxta wanotik smajlajeli?

20 Jpetsaniltik tʼilani la jobʼ jbʼajtik: «¿Jasunkiluk oj kʼul mas bʼa yajelkan bʼa tolabida ja poko modoʼal?». Tʼilan la jpatikyi skʼujol ja Jyoba bʼa a-skoltayotik sok skʼujolajel bʼa yajel eluk ja pensarik soka jastik wa xkʼulantik bʼa oj stim-otik ochel ja bʼa sGobyerno ja Dyos (Gál. 5:19-21). Cha jel tʼilan la jobʼ jbʼajtik: «¿Wanonto maʼ stukbʼesel ja tikʼe pensar kiʼoj bʼa lek ayil ja Jyoba?». Yajni mulanumotikto, ja lucha kiʼojtik bʼa stukbʼesel jbʼajtik ma oj ajkʼachbʼukotik soka skʼutesel jbʼajtik ja bʼa yajkʼachil modoʼali mini xkʼot tikʼan (Efes. 4:23, 24). ¡Jelni tsamal ja sakʼanil yajni spetsanil ja ixuk winik mixani jun mulal oj ajyukyujile sok skʼutesel sbʼaje bʼa tolabida ja yajkʼachil modoʼali!