Kaʼax ja bʼa sbʼaʼal

Kaʼax ja bʼa xchabʼil menú

Kaʼax ja bʼa sbʼaʼali

Taʼumantiʼik bʼa Jyoba

tojol-abʼal

Ja Juʼun Cholumani (bʼa spaklajel)  |  Agosto bʼa 2017

 WA XCHOLO JA SAKʼANILI

Ja matik wa xkuchyuj ja preba wa x-aji koʼ slekilal

Ja matik wa xkuchyuj ja preba wa x-aji koʼ slekilal

«KʼOTELA jun tatal jel malo, jach yalkabʼ jun policía. Ajipakan ja yala wakʼix soka wa cheʼum bʼa tuk ay satkʼinal. ¿Maʼ oj yayi swaʼel sok oj stalna ja yeʼnleʼi? Aʼakan jawa relijyon sok kumxan bʼa wa naj». Pe ja keʼn kalayabʼ: «Mi jipakan ja jpamilya. Weʼn ayamawonex. ¿Sok jasa jmul jleʼuneji?». Ja policía yala: «Jani ja mulal mas niwan ta kʼotela Taʼumantiʼ».

Ja it ekʼ bʼa 1959 bʼa jun preso bʼa Irkutsk, bʼa Rusia. Ja jcheʼum Maria, soka keʼn pwesto ajyitikon bʼa yijel wokol yuja bʼa toj sok ojni ajyukotikon «toj» (1 Ped. 3:13, 14). Yuja ja jaw ja Dyos ya koʼ jlekilaltikon. Ja it ja jas ekʼ ja bʼa jsakʼaniltikoni.

Pojkiyon bʼa 1933 bʼa jun chonabʼ bʼa Ucrania sbʼiʼil Zolotniki. Ja bʼa 1937, ja jtiyoʼik, bʼa kʼotele taʼumantiʼik bʼa Jyoba sok ti ajyiye bʼa Francia, yulatayotikon sok yakitikon ja yal libroʼik Gobierno sok Liberación, yaʼuneje eluk ja Sociedad Watch Tower. Yajni och skʼumuk ja jtat, cha kʼe ajyukyuj skʼuʼajel bʼa Dyos. Tristeni yabʼjel, ja bʼa 1939 jel maloʼaxi. Pe bʼajtanto oj chamuk yalayabʼ ja jnani: «Jani it ja smeranili. Jeʼayi ja yal untiki».

JA SIBERIA: JUN YAJKʼACHIL LUGAR BʼA XCHOLJEL

Ja abril bʼa 1951, ja matik ay xcholi sjekawe bʼa Siberia ja taʼumantiʼik ajyiye bʼa Unión Soviética. Ja jnan, ja kijtsʼin Grigory sok ja keʼn nutsjitikon ja bʼa Ucrania. Yajni bʼejyitikonta mas ja 6,000 kilometro bʼa tren, kʼotikon ja bʼa chonabʼ Tulun, bʼa Siberia. Chabʼ semana tsaʼan, ja jbʼankil Bogdan cha jekji bʼa jun slugar presoʼanumik mojan bʼa chonabʼ Angarsk. Aljiyabʼ oj ajyuk 25 jabʼil bʼa tsatsal aʼtelik.

Ja jnan, ja kijtsʼin Grigory soka keʼn jcholotikon ja bʼa wa xtaxye ekʼ ja ixuk winik ja bʼa lugar jaw, pe tʼilani jleʼatikon modo jastal skʼulajel. Jun sjejel, wa xjobʼotikonyi ja ixuk winik: «¿Wan maʼ xa naʼawex ta ay maʼ wa skʼana oj xchon jun wakax?». Ta jtaʼatikon jun ixuk winik bʼa wa skʼana oj xchone, wa xtaʼatikon tiʼal jastal jel tsamal kʼulubʼal ja wakaxi. Sok tʼusan tsaʼan jaxa wantikon loʼil sbʼaja Kʼulumani. Ja bʼa tyempo jaw, jun peryodiko yala ja Taʼumantiʼiki wane sjobʼjel wakax, pe ja smeranil chejik wane slejel. Sok ja smeranili jtaʼatikon jitsan ixuk winik jastal chejik bʼa jel mansoʼe. Jelni kabʼtikon stsamalil ja spaklajel ja Biblia soka ixuk winike jaw bʼa chʼin yaʼa sbʼaje sok jaman skʼujole. Ja bʼa jtyempotik, ja bʼa Tulun ay jun kongregasyon bʼa ay mas ja 100 choluman.

JA JASTAL AJI OCHUK PROBAR JA SKʼUʼAJEL YIʼOJ JA JCHEʼUMI

Ja jcheʼum, ja Maria, snaʼa sbʼaja smeranil bʼa Ucrania yajni wan ekʼel ja bʼa xchabʼil kʼakʼanel ekʼ  bʼa spetsanil ja luʼumi. Yajni kechanto yiʼoj 18 jabʼil, jun policía och stʼen bʼa skʼulajel jun jasunuk mi lekuk soka yeʼn, pe ja Maria tolabida mini tʼun skʼana. Jun kʼakʼu, yajni kumxi bʼa snaj, ti staʼa ja policía wan wayel bʼa xchʼat. Ja Maria el ajnel. Ja policía jel tajki juntiro sok alji yabʼ ja Maria oj lutjuk preso yuja kʼotel Taʼumantiʼi. Sok jachni ekʼi; ja bʼa 1952 aljiyabʼ oj lutjuk lajune jabʼil bʼa preso. Yabʼ jach wan ekʼel sbʼaj jastal José, bʼa lutji preso yuja toj ajyi soka Jyoba (Gén. 39:12, 20). Ja Maria aji eluk ja bʼa tribunal sok iji och man bʼa preso, ja choper maʼ yiʼaj ochi yala: «Mok xiwan. Jitsan ixuk winik ja matik ajyiye bʼa preso mini xchʼay yujile ja lekil smodoʼe». Ja yaljelik jaw jelni koltajiyuj.

Ja bʼa 1952 man 1956, ja Maria ti ajyi bʼa jun lugar bʼa skʼulajel tsatsal aʼtelik mojan bʼa chonabʼ Gorki (ja wego wa xnaxi sbʼaj Nizni Nóvgorod), bʼa Rusia. Tʼenji sbʼoyjel yech teʼik, ama jel ja cheʼeji. Pe ja yeʼn ajiyi malo. Ja bʼa 1956 aji el libre sok jekji man Tulun.

NAJAT KIʼOJ JA JPAMILYA

Jun jmoj-aljel yalakabʼ oj juluk jun jmoj-aljel ixuk ja bʼa Tulun, ja yuj wajyon sok bicicleta ja bʼa wa xjul ja autobús bʼa skoltajel soka jastik sbʼaji. Man jnaʼa sbʼaj ja Maria jel tsamal kila. Anima mi pasiluk monxikuj, pe man bʼobʼkuj. Nupanitikon bʼa 1957 sok jun jabʼil tsaʼan pojki ja yal kakʼixtikon Irina. Jelni gusto ajyitikon, pe ja gustoʼil jaw mi jel albʼi yujni ja bʼa 1959 yamjitikon yuja wa xkʼulantikon imprimir juʼunik bʼa Biblia. Ekuj nalan jabʼil bʼa jun preso bʼa najat lugar. Bʼa ajyelkuj ja lamanil, tikʼanxta kayi orasyon, jtsʼebʼantay ja Jyoba sok tsʼebʼojik sok och jpensaraʼuk wanon xcholjel bʼa mi jas wa stimawon.

Bʼa jun lugar bʼa aʼtel (1962)

Yajni jel wane yajelki sjobʼjel ja bʼa preso, jun policía yawayon: «¡Ojxta jbʼuytikon el spetsanil ja Taʼumantiʼik jastal chʼoʼojik!». Ja keʼn jakʼa: «Ja Jesús yala ja lekil rason bʼa sGobyerno ja Dyos ojni cholxuk bʼa yibʼanal ja chonabʼik, sok mi maʼ oj bʼobʼ stime». Tsaʼan ja policía sleʼa pilan modo bʼa yajel kʼokʼxukon bʼa yajelkan ja skʼuʼajel kiʼoji, jastalni jcholota bʼajtan. Ja jasa kʼulajikiʼi soka aljikabʼ oj bʼobʼ kumxukon ja bʼa jnaji mini ya kakan ja skʼuʼajel kiʼoji. Sok yuja jaw aljikabʼ oj aʼtijukon juke jabʼil bʼa tsatsal aʼtelik bʼa jun lugar mojan ja bʼa chonabʼ Saransk. Yajni wajumon ja bʼa bʼeji aljikabʼ pojkita ja xchabʼil kakʼixtikon, ja Olga. Anima ja jpamilya jel najat aye, yaʼa kulan jkʼujol snajel ja jcheʼum soka keʼn tojni aytikon soka Jyoba.

Ja Maria soka yakʼixuki, ja Olga soka Irina (1965)

Ja Maria jak yilon ja bʼa Saransk jun ekʼele ja bʼa jabʼiliki, anima ja wa xjaki soka wa xwaji wa xyiʼaj yuj 12 kʼakʼu soka tren. Tolabida wa xyiʼajan jun par jbota bʼa yajkʼachil sok ti wa snakʼa bʼa yojol ja rebista Ja Juʼun Cholumani ja bʼa masto ajkʼach eleli. Jelni wa xjuljkʼujol ja ekʼele jak yulatayon soka chabʼ yal kakʼixtikoni. Jelni ya gustoʼaxukon ja yajni kilawe.

YAJKʼACHIL LUGARIK SOK WOKOLIK

Ja bʼa 1966 elyon ja bʼa lugar ajyiyon ja bʼa tsatsal aʼtel, sok wajyon soka jpamilya bʼa chonabʼ Armavir, mojan bʼa mar Negro. Ti tiw pojkiye ja jkeremtikon Yaroslav soka Pavel.

Ekʼ tʼusan tyempo, ja policiaʼik ochye ekʼ ja bʼa jnajtikon bʼa skʼeljel ta oj staʼe juʼunik elel bʼa Biblia. Chʼak sleʼe bʼa yibʼanal ja lugari, man bʼay ja swaʼel ja wakaxik. June ja bʼa ekʼeleʼik jaw, ja Maria snaʼa syajulal  bʼa yeʼnle, ja policiaʼik jel wane tikawanel yuja syajal ja kʼaʼuji sok ja skʼuʼeʼi jel yiʼoj polvo. Ja Maria wa snaʼa ja yeʼnle kechanta wa skʼuʼane ja mandar wa x-ajiyile. Ja yuj, yayile jas oj yuʼe sok yiʼajan tʼun jaʼ bʼa jun yeʼtal, tuayaʼik sok jun cepillo bʼa skusjel ja skʼuʼe. Tsaʼan, yajni kʼot ja maʼ wa xtalnaji yujileʼi, ja policiaʼik xcholowe ja jasa jel lek kʼulajiyileʼi. Yajni wajyeʼi, ja maʼ wa stalnay ja policiaʼiki tseʼni sok skʼulanotikonkan saludar. Jel gusto yakitikon yiljel ja janekʼto slekil wa xbʼobʼ ilxuk skʼulajel ja bʼa leki bʼa skʼulajel «ganar ja maloili» (Rom. 12:21).

Anima ochye bʼa skʼeljel ja jnajtikoni, pe mini kaʼatikonkan xcholjel ja bʼa Armavir. Cha jkoltaytikon bʼa jun yal kʼole cholumanik ja bʼa yal chonabʼ mojan bʼa Kurgáninsk. Jel xyaki gusto yaljel ja wego ay wake kongregasyon ja bʼa Armavir sok chane bʼa Kurgáninsk.

Ja ekʼjan ja jabʼilik, ajyini ekʼele bʼa yopiji ja skʼuʼajel kiʼojtikoni. Jelni xkatikonyi tsʼakatal ja Jyoba yuja ya makunuk jmoj-aljeltik matik toj bʼa yakitikon rason sok stsatsankʼujolanotikon ja bʼa mero styempoʼil (Sal. 130:3). Cha jel wokol kabʼtikon yaʼteltajel ja Jyoba lajan soka policiaʼik matik xchʼika sbʼaje ja bʼa kongregasyonik. Jelni xcholowe sok sjeʼawe lajansok jel syajtaye ja smeranili. Jujuntik yiʼaje cholalik ja bʼa yojol ja xchonabʼil ja Dyos. Pe yajni ekʼ ja tyempo jnaʼatikon jastal mero kʼotele.

Ja bʼa 1978, yajni ja Maria ayxa yiʼoj 45 jabʼil, cha tukbʼi satkʼinal. Yuja ayiʼoj jun chamel ja bʼa skʼujoli, ja loktorik spensarane xiwela sbʼaj oj chamuk ja Maria sok sleʼawe modo bʼa aya ekʼuk ja yalatsi. Ja yeʼn mi skʼulan. Ja yuj jujuntik loktor xchapawe yijel spatik ja bʼa yojol ja ospital sok jun jeringa bʼa oj yaweyi jun tikʼe aʼan mi lekuk bʼa oj ajyuk wego ja yal yalatsi. Bʼa oj stalna ja yalatsi, ja Maria spaka ajnel ja bʼa ospital.

Ja policía yakitikon mandar oj elkotikon ja bʼa chonabʼ, ti wajtikon bʼa jun chonabʼ mojan bʼa Tallin, bʼa Estonia, bʼa jani slujmalil ja Unión Soviética ja bʼa tyempo jaw. Ja tiw ti pojki ja yalats ja Maria jach mey yiʼoj chamel sok yij lek, sok katikon sbʼiʼiluk Vitaly. Mini jach elkʼot ja jas yalawe ja loktoriki.

Mas tsaʼan, eltikon ja bʼa Estonia sok kʼotikon man Nezlobnaia, ja bʼa sur bʼa Rusia. Kʼe jcholtikon bʼa jun modo mi oj iljukotikon ja bʼa chonabʼik mojan kiʼojtikoni, bʼa jel wa xkʼot matik ayiʼoje chamel sok paxyalanumik. Ixuk winik bʼa yibʼanal ja paisi wa xkʼotye ja tiw sok jun smajlajel bʼa oj tojbʼuke, pe jujuntik wa xkumxiye soka smajlajel bʼa ajyel sakʼan bʼa tolabida.

JEʼATIKONYI JA KUNTIKILTIKON BʼA A-SYAJTAYE JA JYOBA

Jkʼujolantikon bʼa sjejelyile ja kuntikiltikon bʼa a-syajtaye sok ayaʼteltaye sok spetsanil skʼujole ja Jyoba. Tikʼanxta jlokotikon ja bʼa jnajtikon Taʼumantiʼik bʼa kʼotye jun lekil sjejel sbʼaja kuntikiltikoni. Ja jmoj-alijel Grigory, bʼa waj biajante ja bʼa 1970 man 1995, tikʼanxta yulatayotikon. Jpetsaniltikon jel xkabʼtikon stsamalil yajni wa xjak ulatanuk yujni yeʼn tolabida jel gustoʼay sok jel stsetsuni. Ayni tikʼanxta jkʼulantikon tajnelik bʼa Biblia soka lok jumasaʼ, sok ja it skoltay ja kuntikiltikon bʼa syajtajel mas ja loʼilik bʼa Biblia.

Ja kuntikiltikon soka xcheʼume.

Ja kuntikiltikon soka xcheʼume. Bʼa surda man stojol kʼabʼal, ja chole bʼa patikajel: Yaroslav, Pavel soka Vitaly

Ja bʼa bʼajtan chole: Alyona, Raya soka Svetlana

 Ja bʼa 1987 ja jkeremtikon Yaroslav waj bʼa Riga, bʼa Letonia. Ja tiw bʼobʼ xchole sok mi jas timjiyuj. Pe yajni mi skʼana oj och jastal jun soldado, aji och preso jun jabʼil sok snalan. Ajyi bʼa bʼalune tuktukil preso. Ja jastal jcholunej yabʼ ja ajyelon ja bʼa preso koltaji bʼa kuchelyuj. Tsaʼan kʼe aʼtijuk jastal precursor. Ja bʼa 1990, ja Pavel, bʼa kechanto yiʼoj 19 jabʼil, skʼana oj aʼtijuk jastal precursor ja bʼa Sajalín, bʼa jun isla bʼa norte bʼa Japón. Ja sbʼajtanili mini jel lek kilatikon. Kechanta ajyi 20 choluman bʼa yibʼanal ja isla sok ay mas ja 9,000 kilometro snajtil ja man bʼaytikoni. Pe tsaʼan katikonkan awajuk, sok jelni lek elkʼot. Ja ixuk winik jelni lek skʼanawe ja lekil rason sbʼaja sGobyerno ja Dyos. Bʼa tʼusanta jabʼil ajyixa waxake kongregasyon. Ja Pavel xcholo ja bʼa Sajalín man 1995. Ja bʼa jabʼilik jaw, ja Vitaly, ja jkeremtikon mas mito ay sjabʼil kechan yeʼn ti ajyi jmoktikon. Man yal xchʼinil jel skʼulan gusto skʼumajel ja Biblia. Kechanto ayiʼoj 14 jabʼil yajni och precursor soka keʼn mojtay chabʼ jabʼil. Waj jun tyempo jel tsamal. Yajni ayiʼoj 19 jabʼil, ja Vitaly waj aʼtel jastal precursor especial.

Ja bʼa 1952 jun policía alubʼal yabʼ ja Maria: «Aʼakan ja skʼuʼajel awiʼoji ma waxa kʼana ajyel lajune jabʼil bʼa preso. Yajni la eli, ayxa akʼujol sok atuchʼilxa oj ajyan». Pe mini jachukuk ekʼi. Ja keʼn soka Maria kabʼunejtikon ja syajtanel ja Jyoba, ja maʼ mini tʼun xjipwanikani. Cha kabʼunejtikon ja syajtanel ja kuntikiltikon sok spetsanil ja matik bʼobʼel jetikonyi ja smeranili. Cha jelni tsamal kabʼtikon yajni kulataytikon lajan ja lugarik bʼa wane aʼtel ja kuntikiltikoni, yujni ja tiw kilatikon janekʼto wa xyawe tsʼakatal ja jmoj-aljeltik matik koltubʼale yuja kuntikiltikon bʼa snajel ja smeranili.

WA XKATIKON TSʼAKATAL YUJA SLEKIL SKʼUJOL JA JYOBA

Ja bʼa 1991 ja yaʼtel ja taʼumantiʼik bʼa Jyoba ajyi sjuʼunil. Ja jaw jelni koltani ja bʼa xcholjeli. Ja kongregasyon smana jun autobús bʼa oj bʼobʼ ajyuk wajel ja xchʼakulabʼil ja semana ja bʼa lugarik soka bʼa chonabʼik mojanik yiʼoj.

Soka jcheʼum bʼa 2011

Janekʼto wa xya gustoʼaxukon yuja Yaroslav soka xcheʼum Alyona, sok ja Pavel soka xcheʼum Raya, wa x-aʼtijiye bʼa Betel. Jaxa Vitaly soka xcheʼum Svetlana, wane aʼtel jastal biajante. Ja Irina tey bʼa Alemania, jaxa statam, Vladimir, soka oxwane yuntikili kʼotele jastal ansyano. Ja Olga tey bʼa Estonia sok tikʼanxta wa skʼumanon. Tristeni yabʼjela, pe ja kala cheʼumi, ja Maria, cham bʼa 2014. Wani xkʼankʼunikuj oj cha kil ja yajni sakʼwijani. Ja wego teyon bʼa Bielgorod, soka jmoj-aljeltik bʼa kongregasyon jelni wa skoltayone.

Ja bʼa jabʼilik ekʼi jnebʼunej ja ajyel toj soka Dyosi mini pasiluk, pe ja lamanil bʼa kojoltik wa xyaʼa ja Jyoba juni jasunuk bʼa mey slajelal. Yuja kuchkujtikon ja prebaʼik, mastoni kilunejtikon ja slekilal yuja janekʼta wa xmajlatikon ajyi. Bʼajtanto yuj oj jomuk ja Unión Soviética bʼa 1991, ayxa tʼusan mas 40,000 choluman. Ja bʼa jtyempotik, ja bʼa paisik bʼa ja yamanyuj ajyi ja Unión Soviética, ekʼxel mas ja 400,000 choluman. Ja wego ayxa kiʼoj 83 jabʼil sok wanonto aʼtel jastal ansyano. Ja Jyoba tolabida yaʼunejki ja kip bʼa oj kuchkuj. Merani leka, ja Jyoba jelni yaʼunejki jtsʼakol (Sal. 13:5, 6).