Kaʼax ja bʼa sbʼaʼal

Kaʼax ja bʼa xchabʼil menú

Kaʼax ja bʼa sbʼaʼali

Taʼumantiʼik bʼa Jyoba

tojol-abʼal

Ja Juʼun Cholumani (bʼa spaklajel)  |  Agosto bʼa 2017

«Ja lamanil bʼa Dyos [...] masto ekʼel yuj yibʼanal ja yabʼjel stojoli»

«Ja lamanil bʼa Dyos [...] masto ekʼel yuj yibʼanal ja yabʼjel stojoli»

«Ja lamanil bʼa Dyos bʼa masto ekʼel yuj yibʼanal ja yabʼjel stojoli oj snol jawa kʼujolexi» (FILIP. 4:7, TNM).

TSʼEBʼOJ 39 SOK 141

1, 2. ¿Jas ekʼ sbʼaje ja Pablo soka Silas ja bʼa Filipos? (Kʼela ja dibujo bʼa skʼeʼulabʼil ja artikulo).

MOJANXA ja nalan akwal ja bʼa xchonabʼil Filipos. Chabʼ misionero sbʼiʼile Pablo sok Silas teye bʼa jun kwarto bʼa mas nakʼan ja bʼa yojol ja preso. Ja yokeʼi latsʼubʼal teʼ jaxa spatike yaj wa xyabʼye yuja wanto chʼak makʼjuke (Hech. 16:23, 24). Ja kʼakʼu jaw jel wego ekʼi. Sok junta chʼaykʼujol, kichjiye och bʼa merkado yuj jun tsome ixuk winik bʼa oj xchap-e jas oj skʼuleyi, anima mi yabʼaliluk. Aji eluk ja skʼuʼeʼi sok makʼjiye lek sok bara (Hech. 16:16-22). ¡Mini tʼun sbʼejuk ja jaw! Ja Pablo swinkil Roma sok wani sbʼajin bʼa lek a-xchap-e ja jas oj kʼulajukyiʼi. *

2 Yajni ja Pablo ti ajyi ja bʼa kʼikʼil kʼinal bʼa preso, bʼobʼta spensaraʼan ja jas ekʼ sbʼaj ja bʼa kʼakʼu jaw. Bʼobʼta cha spensaraʼan sbʼaja swinkil ja Filipos. Jitsan ja bʼa chonabʼ ekʼel yulatayi ayiʼoje jun sinagoga, jun lugar bʼa wa stoyowe ja Dyos ja judíoʼik. Pe  ja bʼa Filipos mini ayuk. Ja yuj ja judíoʼiki ti wa stsomo sbʼaje bʼa spwertaʼil ja chonabʼ, bʼa stsʼeʼel jun yok jaʼ (Hech. 16:13, 14). ¿Jas yuja mey jun sinagoga? Bʼobʼta ja bʼa chonabʼ mini ayuk lajune winik judío, bʼa jach wa xkʼanxi bʼa oj ajyuk jun sinagoga. Ja swinkil ja Filipos jelni stoyo sbʼaje yuja tixa yaʼaweta el sjuʼune ja bʼa Roma, anima mini ti sbʼajuke tiw (Hech. 16:21). Bʼobʼta ja yuj mi jel skʼuʼane ta ja Pablo soka Silas swinkile Roma. Ama tuk ja jasa wa spensaraʼane, ja smeranili lutjiye preso anima mi stojoluk.

3. ¿Jas yuja Pablo bʼobʼta mi yabʼ sbʼej yuja lutji preso, sok jasa skʼulan?

3 Bʼobʼta ja Pablo cha spensaraʼan jastal ekʼ sbʼaj ja bʼa Filipos. Jujuntik ixaw bʼajtan, ti ajyi ja bʼa skʼaxil ja mar Egeo, bʼa Asia Menor. Ja tiw, ja yip ja Dyos makjiyuj jitsan ekʼele bʼa mok xchol jujuntik lugarik. Jach jastal wa x-ijiyuj pilan lugar (Hech. 16:6, 7). Pe ¿bʼa iji ekʼa? Ja Pablo ajiyi ja sjakʼjel yajni ti ajyi ja bʼa chonabʼ Troas. Bʼa jun nakʼsat, aljiyabʼ yuj jun winik: «Ti la jacyex ja ba Macedonia». Ja jekabʼanum yila jaman lek ja jas wa skʼana ja Dyos, ja yuj wego waj bʼa Macedonia (kʼuman ja Hechos 16:8-10). Pe tʼusan tsaʼan yajni kʼoti lutji preso. ¿Jas yuj ja Jyoba yaʼakan aʼekʼuk ja it? ¿Janekʼ maʼ tyempo oj ajyuk lutan? Anima mi yabʼ sbʼej, pe mini yaʼakan ja skʼuʼajel soka gustoʼil yiʼoji ayopijuk. Ja Biblia wa xyala ja yeʼn soka Silas kʼe yaweyi orasyon sok stsʼebʼantajel ja Jyoba ja bʼa preso (Hech. 16:25). Merani lek, ja yeʼnle yabʼye ja slamanil ja Dyos.

4, 5. a) ¿Jastal wa xbʼobʼ slaj ja jasa wan ekʼel jbʼajtik soka ja ekʼ sbʼaj ja Pablo? b) ¿Jastal tukbʼi wego ja jasa ekʼ sbʼaji?

4 ¿Ay maʼ bʼa ekʼel jbʼajtik jastal ja Pablo? Bʼobʼta wa xkʼanatikyi ja Dyos a-skoltayotik bʼa snajel stsajel skʼulajel jun jasunuk sok lajansok wanotik snochjel ja stojelal wa xyaʼa ja yip ja Dyos. Pe bʼobʼta ja jas jastik wa xmajlaytik mi jach wa x-elkʼot. Bʼobʼta x-ekʼ jbʼajtik wokolik maʼ ekʼeleʼik bʼa oj ya tukbʼuk ja jsakʼaniltiki (Ecl. 9:11). Sok bʼobʼta ja jaw wa xyaʼa jobʼ jbʼajtik jas yuj ja Jyoba wa xyaʼakan aʼekʼuk ja jaw. ¿Jasa oj skoltayotik bʼa oj jipjkʼujoltik lek ja Jyoba bʼa oj kuchkujtik? Bʼa snajel ja sjakʼjeli, la cha jtatik tiʼal sbʼaja Pablo soka Silas.

5 Yajni ja yeʼnle wane tsʼebʼanel, och ekʼuk jastik junuk mi wanuke smajlajel. Bʼajtan, ekʼ jun tsatsal terremoto. Tsaʼan, chʼak sjam sbʼaj ja spwertaʼil ja preso sok chʼak tukuk ja skadenaʼik ja presoʼanumiki. Yajni yila ja it ja talnuman preso yala oj smil sbʼaj, pe ja Pablo yala mok skʼuluk. Anto, ja talnanum preso soka spamilya yiʼaje jaʼ. Yajni sakbʼi ja jwesiki wego sjekawe jujuntik olomal bʼa kʼakʼanum bʼa oj ajuk eluke libre ja Pablo soka Silas, sok alji yabʼye akumxuke laman ja bʼa Filipos. Yajni ja jwesiki snaʼawe mini lekuk ja jasa skʼulaneyi ja winike it sbʼaja Roma, wajni smojtaye bʼa oj eluke ja bʼa chonabʼi. Pe bʼajtanto oj eluke, ja Pablo soka Silas tarega yalawe oj ekʼuke bʼajtan soka Lidia, jun nebʼuman ixuk ajkʼachto yiʼoj jaʼ. Chomajkil, stsatsankʼujolane ja tuk smoj-aljele bʼa Filipos (Hech. 16:26-40). ¡Wegoni tukbʼi ja jasa wan ekʼeli!

EKʼEL YUJ YIBʼANAL JA YABʼJEL STOJOLI

6. ¿Jasa oj kiltik ja bʼa artikulo it?

6 ¿Jasa wa xnebʼatik ja bʼa loʼil it? Ja Jyoba wa xbʼobʼ skʼuluk jastik junuk mi xmajlaytik, ja yuj mok cham jkʼujoltik yajni wa x-ekʼ jbʼajtik wokolik. Ja Pablo mini chʼay skʼujol ja jasa ekʼ sbʼaji. Wa xnaʼatik yuja jasa stsʼijbʼanyile tʼusan tsaʼan ja smoj-aljelik bʼa Filipos sbʼaja chamkʼujolil soka lamanil bʼa Dyos. Ja bʼa  artikulo it, oj kiltik bʼajtan ja jasa yala ja Pablo ja bʼa Filipenses 4:6, 7 * (kʼuman). Tsaʼan, oj kiltik tuktukil loʼilik elel bʼa Biblia bʼa wa sjeʼa ja Jyoba skʼulan jastik junuk bʼa mi jach wa xmajlaxi. Sok bʼa xchʼakulabʼil, oj jtatik tiʼal sbʼaja «lamanil bʼa Dyos» bʼa wa xbʼobʼ skoltayotik bʼa kuchelkujtik pe jach sok sjipjel jkʼujoltik tsʼikan lek bʼa Jyoba.

7. a) ¿Jasa kʼan jejukyile ja jmoj-aljeltik bʼa Filipos yuja Pablo? b) ¿Jas wa xnebʼatik ja keʼntiki?

7 ¿Jasa spensaraʼane ja jmoj-aljeltik bʼa Filipos yajni skʼumane ja karta sjeka ja Pablo? Bʼobʼta jul skʼujole ja jasa ekʼ sbʼaje ja Pablo soka Silas, sok jastal koltajiye yuja Jyoba bʼa mini wanuke smajlajel ajyi. ¿Jasa kʼan jejukyile yuja Pablo? Jani mok cham skʼujole sok oj ajukyile lamanil bʼa Dyos ta wa xyaweyi orasyon. Pe ja yeʼn yala ja lamanil bʼa Dyos «masto ekʼel yuj yibʼanal ja yabʼjel stojoli». ¿Jas wa stojolan ja it? Jujuntik Biblia sutubʼal jastal «ekʼel yuj yibʼanal ja jastik wa x-ekʼ bʼa kolomtiki» sok «ekʼel yuj spetsanil ja bʼa jas wa xbʼobʼ jpensaraʼuktik». Ja yuj, ja Pablo yala «ja lamanil bʼa Dyos» masni tsamal yuja jastik wa xbʼobʼ ekʼ bʼa kolomtiki. ¿Jas wa xnebʼatik? Anima ay ekʼeleʼik mi xnaʼatik jastal oj jtaʼ jkoltajeltik ja bʼa jwokoltiki, ja Jyoba wani snaʼa. Sok ja yeʼn wa xbʼobʼ skʼuluk jastik junuk bʼa chamyiljel (kʼuman ja 2 Pedro 2:9).

8, 9. a) Anima ja Pablo yiʼaj wokol yuj jun jasunuk mi tojuk ja bʼa Filipos, ¿jasa bʼobʼ kʼulaxuk yuja jaw? b) ¿Jas yuj ja jmoj-aljeltik bʼa Filipos wa xbʼobʼ sjip skʼujole ja bʼa jas stsʼijbʼan ja Pablo?

8 Bʼobʼta ja jmoj-aljeltik bʼa Filipos jel tsatsankʼujolajiye yajni spensaraʼane ja jasa ekʼeljan ja bʼa tsaʼanxta lajune jabʼil. Ja jas stsʼijbʼan ja Pablo meraniʼa. Anima ja Jyoba yaʼunejkan aʼekʼ jun jasunuk bʼa mi tojuk, stsʼakatal yuja jaw kʼotel «skoltajel sok yajel kulan ja lekil rasoni» (Filip. 1:7, TNM). Ja jwesik bʼa Filipos tʼilan oj spensaraʼuke lek bʼajtanto oj skʼulukeyi jun jasunuk ja kongregasyon ja bʼa chonabʼ jaw. Bʼobʼta yuja Pablo yala swinkil Roma, ja smoj bʼejyel Lucas bʼobʼ kanuk bʼa Filipos bʼa skoltajel ja ajkʼach nebʼumanik yajni wajye ja Pablo soka Silas.

9 Yajni ja jmoj-aljeltik bʼa Filipos skʼumane ja skarta ja Pablo, snaʼawe tini jakel bʼa jun winik ekʼel sbʼaj wokol. Ja Pablo ekʼni sbʼaj wokolik bʼa jel tsats sok sjeʼa ayiʼoj «ja lamanil bʼa Dyos». Pes yajni stsʼijbʼanyile ja karta, tini lutan bʼa snaj bʼa Roma. Anima jachuk, sjeʼani ayiʼoj ja lamanil bʼa Dyos (Filip. 1:12-14; 4:7, 11, 22).

«MOK JAS CHAMUK AKʼUJOLEX YUJ CHIKAN JASUNUK»

10, 11. ¿Jasa tʼilan oj jkʼuluktik yajni jel chamkʼujol ayotik, sok jas wa xbʼobʼ jmajlaytik?

10 ¿Jasunkʼa wa xbʼobʼ jkʼuluktik bʼa mok jas chamjkʼujoltik sok bʼa ajyel kujtik «ja lamanil bʼa Dyos»? Ja jas yalayabʼ ja Pablo ja swinkil Filipos wa sjeʼakitik ja jas oj koltanuk ja bʼa chamkʼujoliki jani yajelyi orasyon. Ja yuj la katikyi orasyon tikʼan ja yajni chamkʼujol ayotik (kʼuman ja 1 Pedro 5:6, 7). La ajyukujtik skʼuʼajel ja yajni wa xkʼulantiki, sjipjel jkʼujoltik ja Jyoba wa xcham skʼujol bʼa keʼntik. Cha la katikyi tsʼakatal yuja slekilal wa xyakitiki. Ja sjipjel jkʼujoltik bʼa yeʼn wa stsatsbʼi yajni wa xjul jkʼujoltik «mi quechanuc huax yaa ja jas huax cʼanatiqui. Mas to jel juntiro ja jas huax bob yai» (Efes. 3:20).

 11 Jastalni ekʼ sbʼaj ja Pablo soka Silas ja bʼa Filipos, bʼobʼta jelni cham xkabʼtik yajni wa xkilatik ja jasa wa skʼulan ja Jyoba bʼa oj skoltayotik bʼa jujuneʼotik. Bʼobʼta ay jas mi jel chamyabʼjeluk, pe tolabida oj ajyukujtik ja bʼa jas wa xmakunikujtiki (1 Cor. 10:13). Meran, ja it mi wa stojolan kechan oj kan jmajlaytik a-stojbʼes ja jwokoltik ja Jyoba, tʼilan oj jkʼujoluktik ja jastal wa xkʼanatik ja bʼa korasyontiki (Rom. 12:11). Jachuk oj jetik meran wa xkalatik jaman lek, sok ja Jyoba ojni ya koʼuk slekilal ja bʼa jas wa xkʼulantiki. Pe la cha juljkʼujoltik ja Jyoba wa xbʼobʼ yakitik mas yuja janekʼ wa xkʼanatikyiʼi ma ja jas mi wantik smajlajel. Ayni ekʼele jel cham xkabʼtik sok wa skʼulan jastik junuk bʼa mi wantik smajlajel. La kiltik jujuntik sjejel bʼa Biblia bʼa wa xya tsatsbʼuk ja sjipjel jkʼujoltik sbʼaja jas wa xbʼobʼ skʼuluk ja Jyoba bʼa keʼntik.

JA JYOBA SKʼULAN JASTIK JUNUK BʼA MI WA SMAJLAYE

12. a) ¿Jasa skʼulan ja Ezequías yajni ja mandaranum Senaquerib bʼa Asiria yala oj ochuk ja bʼa Jerusalén? b) ¿Jasa wa xnebʼatik sbʼaja jasa skʼulan ja Jyoba ja bʼa wokol jaw?

12 Ja bʼa Biblia wa xtaʼatik jitsan jasunuk skʼulan ja Jyoba bʼa mini wa smajlaye. Jun sjejel, ja bʼa smandaranel ja Ezequías, ja mandaranum bʼa Asiria ja Senaquerib tarega och ja bʼa Judá sok sbʼajinekan yibʼanal ja chonabʼ yiʼoji, kechan miyuk ja Jerusalén (2 Rey. 18:1-3, 13). Mas tsaʼan, ja Senaquerib cha yala oj ochuk ja bʼa Jerusalén. ¿Jasa skʼulan ja Ezequías? Yayi orasyon ja Jyoba sok skʼanayi rason ja aluman Isaías (2 Rey. 19:5, 15-20). Chomajkil, cha sjeʼa mini jelxi yajni stupu ja jasa kʼanjiyi yuja Senaquerib (2 Rey. 18:14, 15). Ekʼ ja tyempo, ja Ezequías xchapa ja chonabʼ bʼa oj kuchyuj jitsan tyempo joybʼubʼal (2 Crón. 32:2-4). ¿Jasa ekʼi? Ja Jyoba sjeka jun anjel bʼa smila 185,000 skʼakʼanumik ja Senaquerib bʼa jun ita akwal. Ja Ezequías mini wanuk smajlajel oj ekʼuk ja jaw (2 Rey. 19:35).

¿Jas wa xnebʼatik sbʼaja jas ekʼ sbʼaja José? (Gén. 41:42). (Kʼela ja parrapo 13).

13. a) ¿Jas wa xnebʼatik ja jasa ekʼ sbʼaja José? b) ¿Jasunkiluk ekʼ sbʼaja Sara bʼa mi jach wa smajlay ajyi?

13 Ja wego la kiltik ja jas ekʼ sbʼaj ja José yajni keremto, ja yunin ja Jacob. Yajni ti ajyi lutan preso bʼa Egipto, mini ekʼ bʼa spensar ta yeʼn oj kʼotuk ja xchabʼil winik mas chaʼan xchol ja bʼa chonabʼ jaw. Cha mini ekʼ bʼa spensar ta wan ajel makunuk yuja Jyoba bʼa oj skoltay ja spamilya bʼa mok chamuke waʼin (Gén. 40:15, nota; 41:39-43; 50:20). Pe ja Jyoba skʼulan mas yuja janekʼta wan smajlajel ja José. La jpensaraʼuktik sbʼaja Sara, ja smexep ja stati. Yuja janekʼxa jabʼil yiʼoji, ¿wanto maʼ smajlajel oj yakan ja Jyoba bʼa oj ajyukyuj ja mero skerem ja Sara? Ja spojkelal ja Isaac masto ekʼel yuja janekʼ wa xbʼobʼ ekʼ bʼa spensari (Gén. 21:1-3, 6, 7).

14. ¿Jasa wa xbʼobʼ jkʼuʼuktik leki?

 14 Mini wa xmajlaytik ja Jyoba a-skʼul jun milagro sok a-xchʼaysnajel spetsanil ja jwokoltik bʼajtanto yuj oj jakuk ja yajkʼachil luʼumkʼinal. Sok mi wantikxta stʼenjel bʼa aya ekʼuk jastik junuk jel chamyabʼjel ja bʼa jsakʼaniltik. Pe wani xnaʼatik ja Dyos skoltay ja yaʼtijumik ja bʼa najate bʼa modoʼik jel chamyabʼjel. Sok ja yeʼn mi tukbʼeluk (kʼuman ja Isaías 43:10-13). Ja it wa xya tsatsbʼuk ja sjipjel jkʼujoltik bʼa yeʼn. Jkʼuʼunejtik lek bʼa wani xbʼobʼ skʼuluk chikan jas wa xmakuni bʼa oj yaʼ kiptik skʼulajel ja jas wa skʼana (2 Cor. 4:7-9). ¿Jas wa xnebʼatik ja bʼa jas ekʼ sbʼaja Ezequías, José soka Sara? Pes jani wa xbʼobʼ skoltayotik ja Jyoba bʼa oj kuchkujtik ja tsatsal wokolik ta tolabida toj ayotiki.

Ja Jyoba wa xbʼobʼ skoltayotik bʼa oj kuchkujtik ja tsatsal wokolik ta tolabida toj ayotiki

15. ¿Jasa wa xbʼobʼ jkʼuluktik bʼa ajyelkujtik «ja lamanil bʼa Dyos», sok jas yuj ojni bʼobʼuk ja it?

15 ¿Jas oj bʼobʼ jkʼuluktik bʼa ajyelkujtik «ja lamanil bʼa Dyos» yajni wa x-ekʼ jbʼajtik wokolik? Jani stalnajel ja jastal wa xkila jbʼajtik soka Jyoba. Yamigoʼajel ja Dyos kechan wa xbʼobʼi yuja «Kristo Jesús», bʼa yaʼa ja sakʼanil bʼa ya elkotik libre yuja mulali. Ja koltanel it jani june ja bʼa jas skʼulunej ja Jyoba bʼa jel chamyiljel. Ja yeʼn wa xya makunuk ja koltaneli bʼa yajel perdon ja jmultiki, soka it wa xya ajyuk jun lekil jconcienciatik sok kʼotel jun lekil yamigo (Juan 14:6; Sant. 4:8; 1 Ped. 3:21).

«OJ SNOL JAWA KʼUJOLEXI SOKA YIPALIL JAWA PENSAREX»

16. Cholo jasa wa skʼulan bʼa keʼntik «ja lamanil bʼa Dyos».

16 ¿Jasa oj skʼuluk bʼa keʼntik «ja lamanil bʼa Dyos bʼa masto ekʼel yuj yibʼanal ja yabʼjel stojoli»? Ja Biblia wa xyala: «Oj snol jawa kʼujolexi soka yipalil jawa pensarex yuj Kristo Jesús» (Filip. 4:7, TNM). Ja bʼa mero kʼumal tsʼijbʼaxi, ja yaljel «oj snol» juni yaljel eleljan bʼa kʼakʼanumik. Ja it jani yawe makunuk bʼa stajel tiʼal ja yaʼtel ja kʼole kʼakʼanumik wa stalnaye ja chonabʼik bʼa najate. Jani jaw ja jas ekʼ ja bʼa Filipos. Ja swinkili gusto wa xwaye yujni wa snaʼawe ja chonabʼi talnubʼal lek. Junxtani soka jaw, yajni ay kiʼojtik «ja lamanil bʼa Dyos», ja jpensartik soka jkʼujoltik laman wa x-ajyi. Wani xkʼuʼantik lek ja Jyoba wa stalnayotik sok wa skʼana awajkujtik lek (1 Ped. 5:10). Snajel ja it ‹oj snol-otik›, ma oj stalnayotik bʼa jachuk ja chamkʼujoli soka xiweli mi oj skʼulukotik ganar.

17. ¿Jasa oj skoltayotik yiljel ja tyempo jakumto pe jach sok sjipjel jkʼujoltik tsʼikan lek?

17 Tʼusanxta skʼana, ja ixuk winiki oj jak sbʼaj jun niwan «huocol» bʼa mixani ojto cha ekʼuk ja bʼa Luʼumi (Mat. 24:21, 22). Mini xnaʼatik ja jas oj ekʼ jbʼajtik bʼa jujuneʼotik, pe mini tʼilanuk jel oj chamjkʼujoltik. Anima mi xchʼak jnatik spetsanil ja jas oj skʼuluk ja Jyoba, pe wani xnaʼatik jas tikʼe Dyos ja yeʼn. Yajni wa xkaʼ juljkʼujoltik ja jasa skʼulan sbʼaja yaʼtijumik bʼa najate, kilunejtik ja Jyoba tolabida wa xya kʼotuk ja jasa wa skʼapa, chikan jas x-ekʼi. Sok ayni ekʼele wa skʼulan bʼa jun modo mi xmajlaytik. Ja ekʼeleʼik wa skoltayotik ja Jyoba, juni ekʼele mas bʼa yabʼjel «ja lamanil bʼa Dyos bʼa masto ekʼel yuj yibʼanal ja yabʼjel stojoli».

^ par. 1 Lajansok ja Silas cha swinkilni Roma (Hech. 16:37).

^ par. 6 Filipenses 4:6, 7, (TNM): «Mok jas chamuk akʼujolex yuj chikan jasunuk, pe bʼa yibʼanal sok orasyon sok spatjelyi skʼujol lajan sok yajel tsʼakatal, awik snaʼ ja Dyos ja jasa waxa kʼanawex; sok ja lamanil bʼa Dyos bʼa masto ekʼel yuj yibʼanal ja yabʼjel stojoli oj snol jawa kʼujolexi soka yipalil jawa pensarex yuj Kristo Jesús».