TIXA aytik bʼa xchʼakulabʼil ja noviembre bʼa 1932 ja bʼa chonabʼ México. Junto semana yiʼoj ja yawe ochuk ja semaforoʼik ja bʼa chonabʼ it bʼa ay mas ja jun miyon ja swinkili. Pe ja wego ja notisyaʼik sbʼaja semaforoʼiki mixa jel staʼawe tiʼal. Ja notisyeroʼik ja bʼa chonabʼ it kʼelan jakan aye soka jas oj ekʼuk ja bʼa semana. Yamanxta ja skamaraʼe sok teye ja bʼa wa xjul ja tren bʼa smajlajel jun maʼ lokubʼal bʼa jel chaʼanyabʼalil: ja Joseph F. Rutherford, ja maʼ tejkʼanubʼal skʼeljel ja Sociedad Watch Tower. Cha tixani aye ja Taʼumantiʼik ja bʼa chonabʼ it bʼa wane smajlajel bʼa oj yaweyi jun lekil sjulelal ja jmoj-aljeltik Rutherford, bʼa ti oj ajyuk bʼa jun niwan tsomjelal bʼa oxe kʼakʼu.

Ja rebista The Golden Age (ja wego ja bʼa kastiya jaʼa ¡Despertad!) yala: «Ja niwan tsomjelal it, ojni axuk julkʼujolal jastal jun jasunuk bʼa jel chaʼanyabʼalil ja bʼa jastal kʼi ja smeranil ja bʼa país bʼa México». Pe ¿jas yuj jel chaʼanyabʼalil waj ja niwan tsomjelal it bʼa kechan wajye 150 ixuk winik?

Bʼajtanto yuja Niwan Tsomjelal jaw, tʼusanta ja matik skʼanuneje snebʼjel ja smeranil sbʼaja sGobyerno ja Dyos ja bʼa país. Anima man 1919 kʼulaxi jujuntik niwan tsomjelik bʼa mi jel niwakuk, pe jabʼilik mas tsaʼan tʼusanbʼi ja janekʼ kongregasyon ajyi. Ja bʼa 1929, jamxi jun naʼits Betel ja bʼa mero chonabʼi. Lajansok jel oj skoltay ja kaʼteltiki, pe ajyini jujuntik wokol. Jun sjejel, yajni alxi ja jas oj kʼulaxuk bʼa mixa oj sokxuk ja negosyoʼik soka xcholjeli, jun colportor jel tajki sok yaʼakan ja xchonabʼil ja Dyos sok ya kujlajuk jun pilan kʼole bʼa oj spaklaye ja Biblia. Ja bʼa junxta tyempo jaw, tʼilani tukbʼesxi ja maʼ kajan sbʼaj skʼeljel ja Naʼits Betel yujni skʼulan jun jasunuk mi lekuk bʼa jun kʼuʼuman bʼa Dyos. Ja Taʼumantiʼik bʼa México matik toj ayeʼi wani skʼana oj tsatsankʼujolajuke bʼa yaʼteltajel ja Dyos.

Ja bʼa ulatanel yaʼa ja jmoj-aljeltik Rutherford jelni stsatsankʼujolan ja jmoj-aljeltike jaw. Ya ekʼ chabʼ sloʼil ja bʼa niwan tsomjeli bʼa jel koltani sok cha ya ekʼuk joʼe ja bʼa radyo. Ja estación bʼa radyo bʼa México, jani waj ja sbʼajtanil ekʼele yawe ekʼuk sbʼaja sGobyerno ja Dyos bʼa yibʼanal ja país. Tsaʼan yajni ekʼ ja niwan tsomjeli, ja ajkʼach tejkʼanubʼal bʼa Naʼits Betel yeʼnani kan kajan sbʼaj oj stoj ja aʼtel oj kʼulaxuki. Man tyempo jaw, ja jmoj-aljeltiki yabʼye jastal aji koʼ slekilale yuja Jyoba, snochowe yaʼteltajel kongana ja yeʼn sok cha ayxa yipe bʼa skʼulajel.

Niwan tsomjelal ja bʼa 1941 ja bʼa chonabʼ México

Yajni ekʼ ja jabʼil jaw, cha ajyi chabʼ niwan tsomjelal ja bʼa paisi, june ti ajyi ja bʼa lugar wa xkʼot barkoʼik ja bʼa Veracruz, jaxa juni ti bʼa chonabʼ México. Ja janekʼ skʼujolane ja jmoj-aljeltik ja bʼa xcholjeli ochni yile slekilal. Ja bʼa 1931, ajyi 82 cholumanik, pe lajune jabʼil tsaʼan ajyixa lajune ekʼele mas. Ja bʼa 1941, junuk mil ixuk winik wajye ja bʼa niwan tsomjel [Asamblea Teocrática] ja bʼa xchonabʼil México.

«SBʼUTʼUWE JA BʼA CALLEʼIK»

Ja bʼa 1943, ja Taʼumantiʼiki elye ja bʼa kalleʼik sok  jujuntik niwak juʼunik bʼa yaljel ja niwan tsomjel jaw sbʼiʼilan «Nación Libre», bʼa kʼulaxi bʼa 12 chonabʼik ja bʼa paisi. * Yaʼawe lokan bʼa stejlubʼe chabʼ niwak juʼun, june bʼa spatike sok june bʼa stiʼ sate. Ja Taʼumantiʼiki jani yawe makunuk ja modoʼal it man 1936.

Bʼa jun rebista bʼa 1944 bʼa setʼubʼal bʼa wa sjeʼa jujuntik jmoj-aljeltik ajyiye ja bʼa marchaʼanel sok niwak juʼunik ja bʼa chonabʼ México.

Ja rebista bʼa México ja La Nación xcholo ja slekilal ilxi yuja marchaʼanel skʼulane ja Taʼumantiʼik ja bʼa xchonabʼil ja país bʼa yiʼaje ekʼ niwan lechan juʼunik. Yala: «Ja bʼajtan kʼakʼu, kʼanxiyile ayiʼe och mas ixuk winik. Jaxa bʼa pilan kʼakʼu, mixani x-ochye ja bʼa lugari». Ja Iglesya Católica jel tajki yuja slekil ilxi ja marchaʼanel it ja yuj stuluwe jun campaña bʼa yilkʼujolajel ja Taʼumantiʼik. Anima jachuk, mini xiwye ja jmoj-aljeltik sok mi yaʼawekan elel ja bʼa calleʼiki. Pilan artikulo ja bʼa La Nación cha yala: «Spetsanil ja chonabʼi yilawe». Ja artikulo cha ayiʼojan jun poto bʼa jujuntik jmoj-aljeltik teye ja bʼa kalleʼik ja bʼa chonabʼ México bʼa wa sbʼiʼilan: «Sbʼutʼuwe ja bʼa calleʼik».

«MASNI KʼUNIKXTA SOK KʼIXINXTA YUJA PISO BʼA CEMENTO»

Ja jabʼilik jaw, tʼusan mi spetsaniluk ja Taʼumantiʼik tʼilani skʼulane jitsan jastik junuk bʼa wajel ja bʼa tʼusanta niwak tsomjelal kʼulaxi ja bʼa México. Jitsan ajyiye bʼa lugarik jel najat, bʼa mi xkʼot ja treniki sok mey karreteraʼik. Ja jmoj-aljeltik bʼa jun kongregasyon stsʼijbʼan: «Ja jas ita wa x-ekʼ ja ili jaʼitani ja senyal bʼa telégrafo». Ja Taʼumantiʼik tʼilani wajye sok mula ma sok yoke bʼa bʼejyiye jitsan kʼakʼu bʼa oj kʼotuke ja bʼa wa x-ekʼ ja tren bʼa oj ijuke ja bʼa chonabʼ oj ajyuk ja niwan tsomjelal.

Tʼusan mi spetsaniluke ja jmoj-aljeltik kechantani yiʼoje ja stakʼine bʼa oj stupe jaʼita oj wajuke. Jitsan ti wa xkan bʼa snaje ja Taʼumantiʼik ja bʼa lugar jaw, bʼa jelni gusto yawe jaman ja snajeʼi. Tuk ti kan wayuke bʼa Naʼitsik bʼa Tsomjelal. Bʼa jun ekʼele, junuk 90 jmoj-aljeltik kanye ja bʼa Naʼits Betel sok ti cholan kan wayuke bʼa «kolchonik bʼa tojbʼesnubʼal sok 20 kaja bʼa karton ja jujuneʼi». Jastalni wa xyala ja Anuario, jelni yaʼawe tsʼakatal sok yalawe ja chʼatik jaw «masni kʼunikxta sok kʼixinxta yuja piso bʼa cemento».

Ja jmoj-aljeltik jelni chaʼanyabʼal yilawe ja ekʼeleʼik jaw, sok ja yuj pwestoni aye bʼa skʼulajel chikan jasunuk bʼa oj bʼobʼ wajuke. Ja modoʼal jaw waneni sjejel ja cholumanik ja bʼa México, bʼa ojxa staʼ jun miyon. * Ja bʼa 1949, jun imporme ja bʼa Naʼits Betel bʼa México yala: «Ja tyempoʼik bʼa jel wokol mini ajikan ja jmoj-aljeltik ayopijuk ja jastal wane yaʼteltajel ja Dyos. Yajni wa xchʼak jujune ja niwan tsomjeliki, jani wa staʼawe tiʼal sbʼaja jaw sok tolabida wa sjobʼowe: ‹¿Jas ora oj cha ajyukuj jun niwan tsomjelal?›». Ja bʼa jtyempotik, ja yaljelik ja bʼa imporme jaw jelni kʼotel smeranil. (Ja bʼa jas nolankujtik ja bʼa Naʼits Betel bʼa Centroamérica).

^ par. 9 Jastalni wa xyala ja Anuario 1944, ja niwan tsomjelal it yaʼakan ja Taʼumantiʼiki bʼa jel kʼot najuk sbʼaje ja bʼa México.

^ par. 14 Ja bʼa México, 2,262,646 ixuk winik wajye ja bʼa Conmemoración ja bʼa 2016.