Kaʼax ja bʼa sbʼaʼal

Kaʼax ja bʼa xchabʼil menú

Kaʼax ja bʼa sbʼaʼali

Taʼumantiʼik bʼa Jyoba

tojol-abʼal

Ja Juʼun Cholumani (bʼa spaklajel)  |  Abril bʼa 2017

¿Jasa oj xchʼaysnajel yajni xjak ja sGobyerno ja Dyosi?

¿Jasa oj xchʼaysnajel yajni xjak ja sGobyerno ja Dyosi?

«Jaxa jas ay ja ba mundo ba jex cʼancʼoni, oj ni chʼacuca, pero ja maʼ huas scʼulan ja jas huas scʼana ja Diosi, [...] oj ajyuc sacʼanil tola vida» (1 JUAN 2:17).

TSʼEBʼOJ 55 SOK 24

1, 2. a) ¿Jas yuj oj slaj ja luʼumkʼinal it jastal ja maʼ alubʼalxa oj miljuk? (Kʼela ja dibujo bʼa skʼeʼulabʼil ja artikulo). b) Yajni ja luʼumkʼinal it xchʼayji snajel, ¿jastal oj yabʼye ja matik tey bʼa satkʼinal soka bʼa Luʼumi?

PENSARAN ja it. June maʼ staʼunej smul sok alubʼalxa oj miljuk. Ja wego, ikʼubʼalxa och soka talnanumik bʼa oj waj miljuk. Pe ja maʼ staʼunej smuli sakʼanto sok mi maloʼayuk, pe ojxtani miljuk. Ja bʼa ekʼeleʼik jastal it, lajansok chamelxa ay ja maʼ sleʼunej smuli * (kʼela ja nota).

2 Ja bʼa luʼumkʼinal jel malo ja bʼaytik sakʼani jach jastal ja presoʼanum ojxta miljuki. Ja Biblia wa xyala ja luʼumkʼinal it ojxtani xchʼaysnajel (1 Juan 2:17). Ja Jyoba yalunej mojanxa oj xchʼaysnajel ja luʼumkʼinal it, sok jachni oj kʼotuka. Pe ayni jun stukil ja jastal oj chʼayjuk snajel ja luʼumkʼinal it soka jastal oj miljuk ja maʼ staʼunej smuli. Jujuntik wa spensarane ja maʼ staʼunej smuli mini chapji lek sok wani xyalawe mok miljuk. Pe ja Jyoba kʼotel jun jwes jel toj, sok tojni lek ja spensar bʼa xchʼayjel snajel ja luʼumkʼinal it (Deuteronomio 32:4).  Ja xchʼayelal ja luʼumkʼinal it jelxa mojan. Yajni xkʼoti, spetsanil ja matik tey bʼa satkʼinal soka bʼa Luʼumi oj yale ja skastigo ja Jyoba tojni lek skʼulana. ¡Janekʼto likikel oj abʼxuk!

3. ¿Jas chane wokolik oj chʼaysnajel yajni xjak ja sGobyerno ja Dyos?

3 ¿Jastik junuk mixa oj ajyuk yajni ja luʼumkʼinal it xchʼaysnajel? Spetsanil ja jastik mi lekuk wa x-ekʼ kʼakʼu kʼakʼu ja bʼa jsakʼaniltik ojxtani chʼaysnajel. Ja yaljelik jaw tini chʼikan ja «yajcʼachil loil it jastal huan xa scʼulajel mandar ja Diosi» (Mateo 24:14). Ja bʼa artikulo it oj jtatik tiʼal bʼa chane wokolik bʼa oj chʼayjuk snajel yajni xjak ja sGobyerno ja Dyos: tey ja ixuk winik jel malo, kʼole ixuk winik maloʼe, skʼulajelik bʼa mi lekuk sok ja jastik wa xya wokolanuk ja jsakʼaniltiki. Spaklajel jujune sbʼaja wokolik it, oj kiltik jastal wa syama ja jsakʼaniltik, ja jas oj skʼuluk ja Jyoba bʼa stojbʼesel sok jas oj ya slokʼoluk.

JA IXUK WINIK JEL MALO

4. ¿Jastal wa sjomowotik ja jas wa skʼulane ja ixuk winik jel malo?

4 ¿Jastal wa sjomowotik ja ixuk winik jel malo? Ja jekabʼanum ja Pablo yala ja bʼa tsaʼanxta kʼakʼu «jel oj ajyuc ja huocoli». Sok cha yala ja ixuk winik «pegor juntiro oj huajuque cada cʼacʼu» (2 Timoteo 3:1-5, 13). ¿Anke wantikni yiljel wan ekʼel ja jas tsʼijbʼunubʼalkan ja bʼa Biblia? Jitsan ja bʼa keʼntik kiʼojtik wokol sbʼaja ixuk winik jel maloʼe jastal ja matik wa xmilwani ma matik wa x-ixtalaniye ma ja matik wa xyilkʼujolan ja tuk rasa. Jujuntik ja bʼa ixuk winike it mini snakʼa sbʼaje bʼa skʼulajel ja jastik mi lekuki. Jaxa ja tuk wa sjeʼawe bʼa skoltajel ja ixuk winiki, pe mini jach wa xyala ja bʼa skʼujole. Sok anima mi bʼa wala ixtalajitik, pe wani sjomowotik ja jas wa skʼulane ja ixuk winik jel malo. Jelni pyero xkilatik yajni wa x-ixtalajiye jujuntik yal untik, matik axa skʼujol sok tuk bʼa mi xbʼobʼ skolta sbʼaje. Ayni ixuk winik wa sjeʼa ja smodoʼe jastal kʼakʼal chante ma jastal pukujik (Santiago 3:15). Pe gustoni yabʼjel, ja Yabʼal ja Jyoba wa xyaʼakitik jun smajlajel.

5. a) ¿Jasa wanto yajelkan ja Jyoba sbʼaja ixuk winik jel malo? b) ¿Jasa oj ekʼ sbʼaje ja matik mi skʼanawe oj stukbʼes sbʼaje?

5 ¿Jasa oj skʼuluk ja Jyoba? Ja bʼa jtyempotik, ja Jyoba wanto yajelkan ja ixuk winik jel malo bʼa oj tukbʼes sbʼaje (Isaías 55:7). Anima ja luʼumkʼinal it jelxa mojan oj chʼaysnajel, ja ixuk winike jel malo mitoni wa xyaweyi kwenta ja Dyosi. Pe ¿jasa oj ekʼ sbʼaj ja matik mi skʼanawe oj stukbʼes sbʼaje sok wa skoltaye ja luʼumkʼinal it man xkʼe ja niwan wokoli? Ja Jyoba skʼapunej oj xchʼaysnajel ja bʼa Luʼum ja ixuk winik jel malo (kʼuman ja Salmo 37:10). Ja bʼa jtyempotik, jitsan snebʼaweta jastal snakʼjel ja jastik mi lekuk wa skʼulane sok tikʼanxta mini xkʼulajiye kastigar (Job 21:7, 9). Pe ja Biblia wa xya juljkʼujoltik ja sat ja Dyos tini ay bʼa sbʼej ja winiki sok wa xyila jastal wan bʼejyel. Mini ay kʼikʼinal sok axubʼ bʼa oj snakʼ sbʼaje ja tiw ja matik wa skʼulane ja bʼa mi lekuk (Job 34:21, 22). Ja yuj mini june maʼ xbʼobʼ snakʼ sbʼaj soka Jyoba. Ja yeʼn wa xyila spetsanil ja jastik wa skʼulane ja matik jel malo. Tsaʼan yajni ekʼta ja Armagedón, ja yeʼnle mixani ti oj ajyuke. Mixani ojto kiltike pilan ekʼele (Salmo 37:12-15).

6. ¿Matik oj kan sakʼan yajni xchʼaysnajel ja ixuk winik jel malo, jas yuj jel lek yabʼjel ja jaw?

6 ¿Matik oj kan sakʼan ja yajni xchʼaysnajel ja ixuk winik jel malo? Ja  Jyoba wa skʼapa ja it: «Ja matik chʼin wa xyaʼa sbʼaji oj sbʼajuke ja luʼumi, sok jel oj yabʼye stsamalil ajyel laman». Sok cha yala: «Ja matik toji oj sbʼajuke ja luʼumi, sok ti tiw oj ajyuke sakʼan bʼa tolabida» (Salmo 37:11, 29). ¿Machunkiluk ja matik «chʼin wa xyaʼa sbʼaji» sok «ja matik toji»? Ja matik chʼin wa xyaʼa sbʼaji jaʼa matik wa skʼanawe snebʼjel bʼa Jyoba sok wa skʼuʼane. Ja yeʼnle cha wa sbʼiʼilane matik toj yujni wa skʼanawe skʼulajel ja jasa wa xyala ja Dyos lek skʼulajel. Ja bʼa luʼumkʼinal it, masni jel jitsan ja ixuk winike jel maloʼe yuja matik toji. Pe ja bʼa yajkʼachil luʼumkʼinal skʼapunej ja Dyos kechanxta oj ajyuk ixuk winik chʼin oj ya sbʼaje sok matik toji. Ja yeʼnle oj ya paxuke ja Luʼum jun kʼachinubʼ.

JA KʼOLE IXUK WINIK MALOʼE

7. ¿Jastal wa sjomowotik ja jas wa skʼulane ja kʼole ixuk winik maloʼe?

7 ¿Jastal wa sjomowotik ja kʼole ixuk winik maloʼe? Jitsan ja bʼa jastik mi lekuk wan ekʼel bʼa luʼumkʼinali mini yeʼn smuluke jujuntik ixuk winik, jani smul ja kʼole ixuk winik maloʼe. Ay tsomeʼik relijyon wa sloʼlaye miyon ixuk winik. Mi xyalawe ja smeranil machunkiluk ja Dyosi soka jas wan smajlajel ja Luʼumi sok ja ixuk winik. Cha wa sjeʼaweyi bʼa mokni sjip skʼujole ja bʼa Biblia. Pe cha ayni gobyernoʼik wa snikawe ja guerra sok wa smila sbʼaje soka tuk rasaʼik. Ja gobyernoʼik it wa stʼenawe ja pobreʼik sok mi xbʼobʼ skolta sbʼaje. Chomajkil, wanexta kʼeʼel mas riko sok ay yipe yuja wa skoltaye jujuntik ixuk winik ma wa xchono sbʼaje. ¿Jasa wa xbʼobʼ kaltik sbʼaja jitsan negosyoʼik sok kechanta wa skʼanawe bʼa slekilale? Ja yeʼnle mini xchamskʼujole sjomjel ja Luʼumi soka jastik yiʼoji. Wa xyawe eluk slekilal bʼa ixuk winik bʼa jachuk jujuntik oj kʼeʼuke riko. Ja yuj, ja kʼole ixuk winik maloʼe yeʼnleni mas ay smule ja bʼa wokol wan ekʼel ja bʼa luʼumkʼinal.

8. Jastalni wa xyala Biblia, ¿jasa oj ekʼ sbʼaj ja kʼole ixuk winik maloʼe?

8 ¿Jasa oj skʼuluk ja Jyoba? Ja niwan wokol oj kʼeʼuk yajni ja gobyernoʼik xkʼe yixtalaʼuk yibʼanal ja relijyonik mi meranuk, bʼa wa xyala ja Biblia jastal jun ixuk wa xchono ja skwerpo wa sbʼiʼilan ja Niwan Babilonia (Apocalipsis 17:1, 2, 16; 18:1-4). Ja kʼole relijyonik it oj chʼayjuk snajel bʼa juntiro. Pe ¿jasa oj ekʼ sbʼaj ja kʼole ixuk winik maloʼe? Ja Biblia wa xya slaj jastal witsik sok islaʼik yujni lajansok jel yipe sok yij aye (kʼuman ja Apocalipsis 6:14). Pe cha wa xyala ja gobyernoʼik soka tuk kʼole ixuk winik maloʼe bʼa mi skoltaye ja sGobyerno ja Dyos ojni chʼayjuk snajele. Ja it oj ekʼuk ja bʼa xchʼakulabʼil ja bʼa niwan wokol (Jeremías 25:31-33). Ja bʼa jutsʼin jaw, mixani oj ajyuk jun kʼole ixuk winik malo.

9. ¿Jas yuj wa xbʼobʼ jnatik lek ja yajkʼachil luʼum oj ajyuk lek tsoman?

9 ¿Machʼa oj slokʼoluk ja kʼole ixuk winik maloʼe? ¿Oj maʼ ajyuk jun pilan kʼole ja bʼa Luʼum tsaʼan yajni x-ekʼ ja Armagedón? Ja Biblia wa xyala: «Ja satqʼuinal jau ba yajcʼachili soc ja luum jau yajcʼachil oj aajuc quitic ja jastal ni yalai. Ja tihui, puro toj ja suinquili» (2 Pedro 3:13). Ja poko satkʼinal yeʼnleni ja gobyernoʼik matik wa xchono sbʼaje. Jaxa ja poko luʼumi jani ja swinikeʼi. ¿Machʼa oj slokʼoluk ja yajni xchʼayji snajel? Jani «ja satqʼuinal jau ba yajcʼachili soc ja luum». Ja yajkʼachil satkʼinal kʼotel jun yajkʼachil gobyerno sok jani ja sGobyerno ja Dyosi.  Ja it tey ja Jesukristo soka 144,000 mandaranumik bʼa oj yaʼe mandar soka yeʼn. Ja yajkʼachil luʼumi jani ja ixuk winik bʼa oj ajuke mandar yuja sGobyerno ja Dyos. Ja Jesús soka matik oj yaʼe mandar ojni snoch-e toj lek ja jastal ja smodo ja Jyoba, yujni ja yeʼn wa skʼulan gusto ja cholan oj ajyuki (1 Corintios 14:33). Ja winike matik oj xcholuk ja bʼa jastik junuki kʼotele ixuk winik leke bʼa oj snoch-e ja tojelal wa xyaʼa ja Jesús soka 144,000 (Salmo 45:16). Pensaran jastalxa oj ajyuk ja sakʼanil ja yajni xchʼaysnajel ja kʼole ixuk winik maloʼe. Anto kechanxta oj ajyuk jun kʼole bʼa tsoman lek oj ajyuk sok mixani oj xchon sbʼaje.

JA SKʼULAJELIK BʼA MI LEKUK

10. a) ¿Jastik junuk bʼa mi lekuk ay ja bʼaya? b) ¿Jastal wa sjomowa ja jastik mi lekuk sok ja wa pamilya?

10 ¿Jastal wa sjomowotik ja jastik mi lekuk ja bʼa jtyempotiki? Ja wego, jel ja koʼel mulal sok ixuk winik, ja mi toj ajyel sok ja milwanel jel xiwela sbʼaji. Ja bʼa luʼumkʼinal it jelni wa sjeʼa jastik junuk bʼa jel xpaywani bʼa wa stselay ja mandarik bʼa Jyoba sbʼaja leki soka bʼa mi lekuki (Isaías 5:20). Soka nantatalik jelni tʼilan oj skʼujoluke stalnajel ja yuntikile ja bʼa jastik mi lekuki. Spetsanil ja meran kʼuʼumanik Dyosi tʼilan oj jkʼujoluktik bʼa stalnajel ja jastal wa xkila jbʼajtik soka Jyoba yujni ja luʼumkʼinal it mi skisawe ja smandariki.

11. ¿Jasa wa xnebʼatik ja skastigo ja Jyoba sbʼaja Sodoma soka Gomorra?

11 ¿Jasa oj skʼuluk ja Jyoba? La kiltik jasa skʼulan ja Jyoba ja bʼa jastik mi lekuk ajyi ja bʼa chonabʼik Sodoma sok Gomorra (kʼuman ja 2 Pedro 2:6-8). Ja Lot waj jun winik toj, ja yeʼn soka spamilya jel wokolaniye yuja jastik mi lek skʼulane ja ixuk winik bʼa ajyiye. Ja Dyos xchʼaya snajel ja chonabʼik jaw bʼa xchʼayjel ja bʼa mi lekuki. Pe cha skʼulan bʼa sjeʼakan jas oj skʼuluk soka ixuk winik maloʼe ja bʼa jtyempotiki. Jastalni ja Jyoba xchʼaya snajel ja matik koʼye mulal sok ixuk winik ja bʼa najate, jachni oj xchʼaysnajel yajni xchʼaka ja luʼumkʼinal it jel malo.

12. ¿Jastik waxa kʼana oja kʼuluk ja weʼn yajni mixa ayuk jastik bʼa mi lekuk?

12 ¿Jasa oj slokʼoluk ja skʼulajelik bʼa mi lekuki? Ja bʼa Kʼachinubʼ jel latsan oj ajyukotik bʼa skʼulajel jitsan jastik bʼa jel oj ya gustoʼil. Jun sjejel, oj katik paxuk ja Luʼum jun kʼachinubʼ sok oj jtojbʼes jnajtik sok ja matik jel xkʼana jbʼajtiksoki. Cha oj jmajlaytik ja jitsan miyon ixuk winik oj sakʼwukejani sok oj jetikyi sbʼaja Jyoba sok bʼa spetsanil ja jas skʼulunej sbʼaja ixuk winiki (Isaías 65:21, 22; Hechos 24:15). Jelni latsan oj ajyukotik sok aʼtelik bʼa oj ya ajyukotik gusto sok stoyjel ja Jyoba.

JA JASTIK WA XYA WOKOLANUKOTIK

13. ¿Jastik swokolil kilunejtik yuja skʼokowe ja abʼal ja bʼa kʼachinubʼ bʼa Edén?

13 ¿Jastal wa sjomowotik ja jastik wa xya wokolanukotik? Yuja smul ja ixuk winike jel maloʼe soka kʼole ixuk winik maloʼe, wani xya wokolanuk ja jsakʼaniltiki. Jpetsaniltik wa sjomowotik ja wokoliki jastal ja guerra, ja pobreʼil, ja mi lek yiljel ja tuk rasa, ja maloʼaxel sok ja chamelchʼakel. Ja wokolik it kʼe ajyuk yujni ja Satanás, ja Adán soka Eva skʼokoweyi ja yabʼal ja Jyoba. Sok jpetsaniltik wa xkilatik ja swokolil yuja skaprechudoʼile.

14. ¿Jas oj skʼuluk ja Jyoba soka jastik wa xya wokolanuk ja jsakʼaniltiki?

14 ¿Jas oj skʼuluk ja Jyoba? La jpensaraʼuktik  bʼa jujuntik jasunuk wa skʼapa oj skʼuluk ja Jyoba bʼa oj xchʼaysnajel ja jastik wa xya wokolanuk ja jsakʼaniltiki. Oj xchʼay ja guerraʼiki (kʼuman ja Salmo 46:8, 9). Mixa maʼ oj koʼuk chamel (Isaías 33:24). Mixa maʼ ojto chamuk (Isaías 25:8). Sok oj xchʼay ja pobreʼil (Salmo 72:12-16). Ja Jyoba oj ya eluk ja jastik wa xya kitik wokol ja wego. Cha ojni ya eluk ja jastal wa xjomwani ja Satanás soka spukuji (Efesios 2:2).

Pensaraʼan bʼa jun luʼumkʼinal bʼa mixa oj ajyuk guerra, koʼel chamel sok chamelchʼakel. (Kʼela ja parrapo 15).

15. ¿Jastik mixa oj ajyuk yajni ekʼta ja Armagedón?

15 Pensaraʼan ja ajyel sakʼan bʼa jun luʼumkʼinal mixa ay guerra, chamelal sok chamelchʼakel. Mixa oj ajyuk kʼakʼanumik, mini snaʼubʼalil sbʼaja matik wa xchamye ja bʼa guerra. Mixa oj makunukujtik ospitalik, loktorik, empermeroʼik, lugarik bʼa wa xnolji ja chamwinik cha mini kampusantoʼik. Sok yuja mixa oj ajyuk milwanumik, mixa oj ajyuk polisiyaʼik mini alarmaʼik. Cha bʼobʼta mixani oj ajyuk syabeʼil ja pwertaʼiki. Spetsanil ja jastik wa xyaʼa chamkʼujolil ajyi chʼayjita snajel.

16, 17. a) ¿Jastalxa oj ajyuk ja sakʼanile ja matik oj kanuke sakʼan ja bʼa Armagedón? Ala jun sjejel. b) ¿Jasa oj bʼobʼ jkʼuluktik bʼa oj kankotik sakʼan ja bʼa xchʼakulabʼil ja bʼa poko luʼumkʼinal it?

16 ¿Jastalxa oj ajyuk ja jsakʼaniltik yajni mi xa ayuk ja jas wa xya wokolanuki? Jelni wokol yajel ekʼuk ja bʼa kolomtiki. Jelxani jitsan tyempo kiʼojtik wokol ja bʼa jsakʼaniltik bʼa bʼobʼta mixa xkaʼa jbʼajtik kwenta ja chamkʼujolik wa xyaʼakitiki. Jun sjejel, bʼobʼta ja matik tey ja snaje mojan bʼa jun karretera bʼa jel x-ekʼ karro kʼajyelxa yuja sruidoʼili. Sok ja matik tey ja snaje mojan bʼa wa xjipji tsʼilel bʼobʼta kʼajyelexa yuja stuʼujili. Pe lekbʼi ti xchʼay ja sruidoʼil soka stuʼujili, jelni oj likikuk oj yabʼye. Jachni jel oj likikuk oj kabʼtik yajni ja Jyoba xchʼaya snajel ja jastik wa xya wokolanuk ja jsakʼaniltiki.

17 ¿Jasa oj slokʼoluk ja chamkʼujolik wa xya wokolanukotik ja wego? Ja Salmo 37:11 wa xyala ja bʼa kʼakʼu jakumto jelni oj abʼxuk ja «stsamalil ajyel laman». ¿Anke meran jelni xyaʼa kulan jkʼujoltik snajel ja Jyoba jani wa skʼana ja it sbʼaja keʼntiki? Ja bʼa tyempoʼik it jel chamkʼujolik, la jkʼuluktik ja janekʼ wa xbʼobʼkujtiki bʼa ajyel mojan soka Jyoba sok ja xchonabʼi. Ja smajlajel kiʼojtik ja bʼa kʼakʼu jakumto jelni chaʼanyabʼalil, ja yuj mokni la katikan spensarajel. Ja it mok la kiltik jastal jun wayichal sok la kaltikyabʼ ja tuki (1 Timoteo 4:15, 16; 1 Pedro 3:15). Ta jach wa xkʼulantik, ojni kankotik sakʼan ja bʼa xchʼakelal ja luʼumkʼinal it jel malo sok oj ajyukotik gusto bʼa tolabida.

^ par. 1 Ja parrapo it wa staʼa tiʼal ja kostumbre ajyi ja bʼa jabʼilik ekʼta ja bʼa jujuntik preso bʼa Estados Unidos.