JA XCHOLJEL wa xkʼulantiki jel stʼilanil, pe ay ixuk winik mi wa spensarane jachuk. Anima ay jujuntik wa skʼulane gusto ja jasa wa xyala ja Biblia, pe wa spensarane mi tʼilanuk oj spaklaye jmoktik ja Biblia.

La kiltik ja sjejel bʼa Gavin. Ja yeʼn wa xwaj ja bʼa Naʼits bʼa Tsomjeli, pe mini skʼana oj ajukyi jun estudio bʼa Biblia. ¿Jas yuj? Ja yeʼn wa xyala jel tʼusan yiʼoj ja snajel bʼa Biblia sok mi skʼana ay maʼ a-snaʼ ja jaw. Mi xcha skʼana oj ochuk bʼa jun relijyon sok aloʼlajuk. ¿Jas waxa pensaran ja weʼn sbʼaja Gavin? ¿Wan maʼ xa kʼuʼan ayni jun modo bʼa jastal skoltajel? Ja jasa wa sjeʼa ja Biblia ojni bʼobʼ ya el slekil jitsan ixuk winik. Ja yuj, ja Jyoba yala yabʼ ja israʼelenyo ja yabʼali jachbʼi «jastal ja tsʼujuli» sok «jastal kʼunil jaʼ wa xkoʼ ja bʼa kʼuli» (Deuteronomio 31:19, 30; 32:2). La kiltik chane modo yiʼoj ja tsʼujuli bʼa oj bʼobʼ jnochtik ja yajni wa xcholotik yabʼ ja tuktukil tikʼe ixuk winik (1 Timoteo 2:3, 4).

 ¿JAS YUJ JA XCHOLJEL WA XKʼULANTIKI JACH JASTAL JA TSʼUJULI?

Ja tsʼujuli kʼun. Ja tsʼujuli jaʼa yal tʼuje jaʼ wa stsomo sbʼaj ja bʼa yoj akwali yuja xcheʼil ja ikʼi. ¿Jas yuja Biblia wa xyala ja yabʼal ja Jyoba jach jastal ja «tsʼujuli»? Yujni ja yeʼn skʼuman ja yaʼtijumiki bʼa jun modo kʼun sok tsamalxta. ¿Jastal wa xbʼobʼ jnochtik ja yeʼn? Jani skisjel ja jastik wa skʼuʼane ja ixuk winik wa xtaʼatik ja bʼa xcholjeli, chomajkil yaljel yabʼye a-spensaraʼuke sok a-stsaʼe yeʼnle ja jasa oj skʼulukeʼi. Ta wa xjeʼatik meran wa xcham jkʼujoltik ja ixuk winiki, ja yeʼnleʼi masni oj smaklaye ja jasa wa xkalatik yabʼyeʼi. Jachuk, masni lek oj wajkujtik ja bʼa xcholjeli.

Ja tsʼujuli jel xlikiki. Ja xcholjel wa xkʼulantiki ojni kʼotuk jastal ja tsʼujuli ta wa x-aji likikuk xyabʼ ja ixuk winiki. ¿Jastal oj bʼobʼkujtik ja it? La jpensaraʼuktik modoʼik bʼa skoltajele akʼot snaʼe sbʼaja smeranili. La kiltik yajkʼachil ekʼele sbʼaja Gavin. Ja bʼajtani, jun jmoj-aljeltik sbʼiʼil Chris skʼapayi jun estudio, pe mi stʼena bʼa ayi ja estudio. Ja yeʼn sleʼa modo bʼa jachuk ja Gavin mas gusto ayabʼ ja yajni wa xloʼilaniye sbʼaja Biblia. Ja Chris xcholo yabʼ ja Gavin ja Biblia ayiʼoj jun mero yolomajel, sok snajel ja jaw oj koltajuk bʼa mas oj yabʼ stojolil ja jasa wa x-ekʼ ja bʼa tsomjeliki. Cha yala yabʼ ja jastik yalunejkan ja Biblia oj ekʼuki aji skʼuʼuk lek ja yeʼn bʼa wa xbʼobʼ jipjkʼujoltik ja jastik yiʼojan ja Biblia. Loʼilaniye jitsan sbʼaja jastik yalunejkan ja Biblia oj ekʼuki, sok ja Gavin jelni xlikiki xyabʼi man skʼana aʼajukyi jun estudio.

Ja tsʼujuli wa xyaʼa sakʼanil. Ja bʼa Israel, ja styempoʼil mi xyaʼa jaʼi jel yaj wa x-ekʼ ja kʼaʼuji sok ayni wa x–ekʼ ixawik bʼa tito wa xkoʼ ja jaʼi. Lek mi xkoʼ ja tsʼujuli, ja kʼuliki oj takuk sok oj chamuk. Ja Biblia yalunejkan ja ixuk winik ja bʼa jtyempotiki ojni kʼankʼunukyujile smaklajel ja «yabʼalik ja Jyoba» (Amós 8:11). Jachni jastal jel takin stiʼe. Ja yuj, ja Biblia wa xyala yajni ja matik tsaʼubʼale oj wajuke bʼa satkʼinali wa xcholowe sbʼaja sGobyerno ja Dyosi jach jastal «tsʼujulik bʼa Jyoba», chomajkil ja «pilan chej[ik]» wa xkoltajiyeyuji (Miqueas 5:7; Juan 10:16YD). Ja lekil rason wa xcholotiki tini chʼikan ja bʼa jas wa skʼapa ja Jyoba bʼa oj yayi sakʼanil spetsanil ja matik wa skʼana oj snebʼ-e bʼa yeʼni. ¿Wan maʼ xkilatik chaʼanyabʼalil ja lekil rason it?

Ja tsʼujuli juni lekilal ti wa xjak bʼa Jyoba (Deuteronomio 33:13). Ja xcholjel wa xkʼulantiki oj bʼobʼ kʼot jastal lekilal ma majtanal sbʼaja matik wa skisawe ja smeranili. Sbʼaja Gavin, ja estudio bʼa Biblia kʼot jun lekilal yujni koltaji stajel ja sjakʼjelik ja bʼa sjobʼjelik yiʼoji. Bʼa tʼusan tyempo yiʼaj jaʼ sok ja wego jel xyabʼ stsamalil xcholjel ja lekil rason sbʼaja sGobyerno ja Dyosi lajan soka xcheʼumi, ja Joyce.

Ja taʼumantiʼik bʼa Jyoba wa sbʼutʼuwe ja Luʼumi soka lekil rasonik sbʼaja sGobyerno ja Dyosi.

LA KILTIK CHAʼANYABʼALIL JA XCHOLJELI

Ta xkatik slaj sbʼaj ja xcholjel wa xkʼulantiki soka tsʼujuli, ojni kiltik ja janekʼ wa xkʼujolantik jujuneʼi jelni chaʼanyabʼalil. ¿Jas yuj? Yujni ja kechanta jun yal tʼuje tsʼujuli jel ita tʼusan, pe yajni ay jitsan tʼujeʼiki wa stsomo sbʼaj sok wa xya poxuk ja luʼumi. Jastalni ja jaw, bʼobʼta oj kiltik ja jtuchʼiltikta mi janekʼ oj bʼobʼkujtik. Pe ayni jitsan mil taʼumantiʼik bʼa Jyoba lajan wanotik aʼtel bʼa jachuk ja lekil rasoni akʼot bʼa «spetzanil ja lugari» (Mateo 24:14). Jastalni wa xkilatik, ja xcholjel wa xkʼulantiki juni lekilal jakel bʼa Jyoba. Sok ojni bʼobʼ slaj jastal jun tsʼujul bʼa kʼunxta, bʼa xlikiki sok wa xyaʼa sakʼanil.